Homman suuri ja kaikenkattava kaupunki- ja liikennesuunnitteluketju

[Marokon Kauhu]

Onko missään ikinä kukaan tullut julkisuuteen, kuinka liian kallis yksityisautoilu pakotti lopettamaan työnteon?

Varmaan sellaisiakin tapauksia on, koska hallitukset niitä haluavat. Mutta toisaalta onhan yksityisautoilu aina edullisempaa kuin julkinen liikenne.

No vaikkapa Kerava-Helsinki (ABCD-vyöhykkeet) seutulippu maksaa 1 667,80 € vuodessa. Sillä ei saa edes bensoja ostettua vuoden työajoihin.

Onkos junalipun työmatkalulun vähennysoikeus poistettu (jos ei niin vink vink Rinteelle).
Ainakin ennen omavastuu oli 400 eur vuodessa, ja loput suoraan pois veroista.
Työajot omalla autolla... Kai se verottaja niihin keksii jonkun konstin, että niistä pitää itse asiassa maksaa veroa.

[guest15586]

Onko missään ikinä kukaan tullut julkisuuteen, kuinka liian kallis yksityisautoilu pakotti lopettamaan työnteon?

Varmaan sellaisiakin tapauksia on, koska hallitukset niitä haluavat. Mutta toisaalta onhan yksityisautoilu aina edullisempaa kuin julkinen liikenne.

No vaikkapa Kerava-Helsinki (ABCD-vyöhykkeet) seutulippu maksaa 1 667,80 € vuodessa. Sillä ei saa edes bensoja ostettua vuoden työajoihin.

Ongelmaksi usein tulee se, että siellä Keravan päässä ei välttämättä asu ihan aseman lähellä ja sama juttu Hesassa; se työpaikka ei ehkä olekaan kohtuullisen matkan päässä asemasta niin, työmatkasta muodostuu näin helvetillisen pitkä julkisilla.

[Larva]

^ Täälläpäin se menee niin, että menet yhdellä bussilla keskustaan, odottelet 30-45 min seuraavaa, jatkat seuraavalla bussilla työpaikalle tai pahimmillaan vaihdat vielä kerran bussia siinä välissä. Plus tietysti kävelymatkat kotoa pysäkille ja päätepysäkiltä työpaikalle: kävelymatka voi olla 1-2 km. Niin että yhteen suuntaan voi helposti hurahtaa 2-3 tuntia julkisilla liikkuessa, jos työpaikka on toisella puolella kaupunkia kuin itse asut. Kun täällä ei ole ratikkaa eikä lähijunaa, ei mitään muuta kuin bussi, joka sekään ei mene kaikkialle. Tämä on todellisuutta aika monessa kaupungissa, ja toisissa kaupungeissa ei ole edes sitä paikallisbussia. Voi kunpa Arkadianmäellä ymmärrettäisiin tämä, niin ehkä siellä lakattaisiin jankkaamasta siitä, että ihmisten pitäisi käyttää julkista liikennettä.

Asiasta toiseen, kun nuo keskusta-alueet nykyään näivettyvät kovaa vauhtia sitä mukaa kun niistä tehdään suuria puistoalueita ja bulevardeja, niin voisikohan kehityksen suuntaa yrittää kääntää? Avattaisiin kadut taas autoille ja katsottaisiin 5-10 vuotta eteenpäin mitä tapahtuu. Virkistyisikö keskusta-alueen elämä ja kaupankäynti?

[mannym]

Onkos junalipun työmatkalulun vähennysoikeus poistettu (jos ei niin vink vink Rinteelle).
Ainakin ennen omavastuu oli 400 eur vuodessa, ja loput suoraan pois veroista.
Työajot omalla autolla... Kai se verottaja niihin keksii jonkun konstin, että niistä pitää itse asiassa maksaa veroa.

Omavastuu nykyään on 750€, vähennyksen enimmäismäärä 7000 paikkeilla.

[no future]

Asiasta toiseen, kun nuo keskusta-alueet nykyään näivettyvät kovaa vauhtia sitä mukaa kun niistä tehdään suuria puistoalueita ja bulevardeja, niin voisikohan kehityksen suuntaa yrittää kääntää? Avattaisiin kadut taas autoille ja katsottaisiin 5-10 vuotta eteenpäin mitä tapahtuu. Virkistyisikö keskusta-alueen elämä ja kaupankäynti?

Työpaikathan ovat pääkaupunkiseudulla keskittyneet Helsingin niemelle, sekä radanvarren keskuksiin. HSY on julkaissut ihan hyvää vuosiraporttia nimellä "Helsingin seudun yrityskatsaus", missä näitä on tilastoituna, mutta en tuosta pdf:stä saanut kuvia poimittua.

Itse kysymystä en ymmärrä, sillä pääkaupunkiseudulla ei äkkiseltään tule mieleen (Hämeentien työmaan lisäksi) yhtään katua mikä olisi muutettu "puistoalueeksi ja bulevardiksi"?  Tai missä ylipäätään olisi tarkoituksella estetty autoliikenne? Ja tulee kuitenkin ajeltua työn merkeissä pitkin poikin niin kantakaupungissa kuin lähiöissäkin.

[Larva]

Itse kysymystä en ymmärrä, sillä pääkaupunkiseudulla ei äkkiseltään tule mieleen (Hämeentien työmaan lisäksi) yhtään katua mikä olisi muutettu "puistoalueeksi ja bulevardiksi"?  Tai missä ylipäätään olisi tarkoituksella estetty autoliikenne? Ja tulee kuitenkin ajeltua työn merkeissä pitkin poikin niin kantakaupungissa kuin lähiöissäkin.

Hyvä ettei sielläpäin. Täällä Nykäskylässä puuhataan kovaa vauhtia koko keskusta-alueesta autotonta, tai siltä ainakin vaikuttaa. Ja sitä mukaa kun autojen pääsyä keskustaan on vaikeutettu, on myös keskusta alueena kuihtunut. Täällä ei oikeastaan ole enää muuta kuin baareja ja leffateatteri. Olen kuullut samantapaista myös muista keskisuurista kaupungeista.

[Titus]

Kumma juttu kun nämä hipsteribusinekset kerta toisensa jälkeen kosahtavat konkurssiin vaikka on ollut otsikonkin mukaan "suosittua":

Vallilan suosittu kulttuurikeskittymä Konepaja Bruno on haettu konkurssiin
Toiminta Konepajan Brunossa loppuu kesäkuun aikana.

HELSINGISSÄ kulttuuritapahtumista ja kirpputorista tunnettu Konepajan Bruno on haettu konkurssiin.

VR:n entisellä Pasilan konepajalla on toiminut muutaman kesän ajan myös suosittu kahvila ja terassi. ALKUVUONNA esimerkiksi Yle uutisoi Konepajan Brunon heikosta taloustilanteesta.
Yhtiöllä kerrottiin olevan velkomustuomioita, joissa muun muassa pienpanimoalan yhtiöt hakivat 10 000 euron saatavia. Brunolla kerrottiin olevan myös aiempia maksamattomia velkoja.
Konepajan Brunon hallituksen jäsen Jakke Nikkarinen myönsi torstaina konkurssin, mutta ei halunnut vielä kommentoida asiaa.

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006141089.html


Vai tarkoitetaanko "suositulla" esim Hgin kaupungin suosiollisia avustuksia em lafkan piiriin

[Uuno Nuivanen]

^ Elämäntapahipit joita varten näitä ihquuksia pystytellään eivät useinkaan ole kovin maksukykyistä tai -haluista porukkaa.

[l'uomo normale]

^ Elämäntapahipit joita varten näitä ihquuksia pystytellään eivät useinkaan ole kovin maksukykyistä tai -haluista porukkaa.

Markkinointi on heikkoa, kun en koskaan ollut kuullutkaan siitä. Lisäksi pitäisi olla siinä vieressä jotain mestoja joihin olisi jotain oikeaakin asiaa tai ainakin niin iso keskittymä ja tapahtumatarjontaa, jotta se painuisi sellaisenkin tajuntaan, joka aktiivisesti välttelee tietämästä niistä. Nyt kun on Suvilahtea ja Sompasaunaa ja Telakkaa ja Kaapelitehdasta ja mitä vielä, mistä niihin ihan jokaiseen riittäisi jatkuvaa asiakasvirtaa.

[Titus]

Kuten yllä hyvin sanottiin.

Kävin tuolla Konepajan alueella Suunnon liikkeessä, mutten edes huomannut koko Brunoa. Näitä tämäntyyppisiä juttuja tosiaan riittää Hgin alueella jo muutenkin ilman,
että mukaan tulee lisää näitä "perustetaan hei joku ihqu kirppiskahvila josta saa teetä"-business ideoita joita sitten puolivaloilla toteutellaan.


"Konepajasta tulee ihan huikea" – Bruce Oreckin ostoaikeet innostavat Vallilassa

Nikkarinen luottaa kuulemansa perusteella siihen, että konepaja-alue alkaa taas kukoistaa.

– Tästä tulee valtavan hieno! 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa rakennetut tiilimakasiinit pääsevät oikeuksiinsa,
kun piha-alue saadaan kuntoon (ei vissiin oltu tehty mitään ainakaan silloin kun itse nyt kävin siellä) ja rakennukset oikeaan käyttöön, Nikkarinen hehkuttaa.

– Tämä houkuttelee myös kansainväliset turistit paikalle, hän uskoo.

Nikkarinen ja Brunon toinen yrittäjä Ilkka Hietala keräsivät Konepajan pelastamiseksi kulttuurikeitaaksi noin 12 000 nimen adressin. Hankkeella vastustettiin aikeita muuttaa makasiini Bauhausin rautakaupaksi.

https://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/580079-konepajasta-tulee-ihan-huikea-bruce-oreckin-ostoaikeet-innostavat-vallilassa

https://www.yrittajat.fi/helsingin-yrittajat/a/uutiset/551875-konepajan-bruno-luo-uutta-kaupunkikulttuuria-helsinkiin

Haastattelu kuvastaa hyvin pohjaa jolle liiketoiminta on rakennettu.

[no future]

Ongelmaksihan taisi koitua se, että Bruce Oreck vaati ihan oikeaa vuokraakin tuosta ostamastaan tilasta. Pitkin kevättähän sitä uutisoitiin, että Brunolle tullee lähtö makasiineilta.

[l'uomo normale]

Vielä laki ei salli tienkäyttömaksujen keräämistä, mutta hallitusohjelmassa asiaan luvataan muutos. Jatkossa kaupunkiseudut voisivat veloittaa autoilusta ruuhka-aikoina.

Tarkoituksena on leikata liikenteesta aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä ja kehittää joukkoliikennettä.

Tavoitteet ovat sinänsä linjassa Helsingin seudun omien suunnitelmien kanssa. Tiemaksuja ehdotetaan myös Helsingin seudun 14 kunnan ja Helsingin seudun liikenteen (HSL) maankäyttöä, asumista ja liikennettä koskevassa mal-suunnitelmassa.

Pääkaupunkiseudun päättäjiltä maksut eivät kuitenkaan saa varauksetonta kannatusta. Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla odotetaan sähköautoja.

LIIKENTEEN päästöt muodostavat noin viidenneksen Suomen kaikista kasvihuonekaasupäästöistä.

Suomi on sitoutunut puolittamaan liikenteen päästöt vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Vuoteen 2045 mennessä liikenteen pitäisi olla päästötöntä.

HSL:n vuonna 2016 tekemän selvityksen mukaan tiemaksut ovat keskeinen keino tavoitteeseen pääsemiseksi. Välttämättömiä tiemaksut eivät kuitenkaan ole, sanovat pääkaupunkiseudun päättäjät.

"Yleinen näkemys on, että lyhyellä aikajänteellä jonkinlaisia tienkäyttömaksuja tarvitaan, jotta ilmastotavoitteisiin päästään. Hieman pidemmällä aikajänteellä niitä tuskin tarvitaan", Helsingin pormestari Jan Vapaavuori (kok) sanoo.

"Maailma menee koko ajan eteenpäin. Liikenteen sähköistyminen tulee varmasti hoitamaan ison osan näistä ongelmista jollakin aikavälillä."

MYÖS Vantaan apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilän (sd) mukaan sähköautoiluun siirtyminen on tehokkaimpia keinoja liikennepäästöjen vähentämiseen.[...]

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006144153.html

Ruuhkamaksuista sunnuntain ratoksi.

Hassu juttu, mutta olen suunnilleen vuoden aikana huomannut pakokaasun hajun kolme kertaa. Vuosi sitten loppukesästä moottorisahalla katkottin puita naapuritontilla. Tänä kesänä oli katutyömaa aidattu niin että jalankulkijoille oli kulku jalkakäytävällä pitkin rakennuksen pylvässyvennystä, joka oli kadun puolelta peitetty kokonaan vanerilevyin; hellepäivänä siihen jäi pakokaasu leijumaan. Joku päivä sitten vanhasta moottoripyörästä lähti käryä Turuntiellä. Hyvä että edes muistan miltä bensan tai dieselin pakokaasut haisevat! Kuinka paljon tässä pitää vielä luontoa pelastaa? Ruhka-aikojen ulkopuolella autoliikennettä on Helsingissä aika vähän, kun kukaan ei huvikseen hirveästi tunnu autoilevan.

[Titus]

Saas nähdä mitä tästä tulee:

Kaurismäkien ravintolat ja leffateatterit avataan Bruce Oreckin tiloihin Konepajalle – "Pop up -Corona avataan elokuun aikana"

Aki ja Mika Kaurismäen osittain omistama, Eerikinkadulla viimeistä kertaa 19. kesäkuuta auki oleva Corona-baari siirtyy Bruce Oreckin Vallilan Konepajalta ostamiin tiloihin.

Eerikinkadun kulttuurikeskukselle, joka koostui Corona-baari & biljardista, Kafe Moskovasta sekä Dubrovnik lobby & loungesta ja elokuvateatteri Andorrasta, on etsitty uusia tiloja siitä saakka, kun vuokrasopimus nykyisessä kiinteistössä irtisanottiin viime syksynä hotellihankkeen vuoksi. Helsingin Uutiset kertoi viime viikolla, että Corona-baari siirtyy uuteen osoitteeseen.
Bruce Oreckin konepajalta ostamat tilat kulkevat nimellä The Train Factory.

– The Train Factorylle avataan Coronan pop up -ravintola elokuun aikana, ja rakennustöiden edetessä pääsemme varsinaisiin tiloihimme, kertoo Mika Kaurismäki.

https://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/779488-kaurismakien-ravintolat-ja-leffateatterit-avataan-bruce-oreckin-tiloihin


Sijainti ajoneuvottomalle keskustan "boheemi" / hipsteriporukalle vähintään haasteellinen. Raitiovaunullakin puolisen tuntia keskustasta keskelle "ei mitään".
Mutta onko se sitten pitkässä juoksussa huono vai hyvä asia asiakaskunnan valikoitumisen suhteen, viivan alus kertoo.

[junakohtaus]

Kallio, Vallila, Alppila ja Östra Böle ihan siinä niin. Kyllä sen pitäisi kantaa.

[no future]

Ja ysihän menee suoraan ovelle, jos kilometrin käveleminen esim Kurvista tai Kalliosta hirvittää.

[Jorma M.]

On EU:sta sentään jotain hyötyäkin 

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006157599.html

EUROOPAN komissio on todennut, että Helsingin Bussiliikenne (Helb) sai takavuosina laitonta tukea Helsingin kaupungilta. Komissio on määrännyt tuet perittäväksi korkoineen, ja niiden suuruus on 54,2 miljoonaa euroa.

Helbin omisti ennen Helsingin kaupunki, mutta omistus siirtyi Koiviston Auto -konsernille vuonna 2015. Komissio toteaa päätöksessään, että takaisinperintä kohdistuu nykyiseen liiketoiminnan harjoittajaan, sillä sen katsotaan hyötyneen vanhalle yritykselle myönnetyistä tuista.

...

"Jos päätös on tiedotteen mukainen, niin aiomme valittaa siitä. Takaisin perittävä summa on niin iso, että toteutuessaan se lopettaisi Helsingin Bussiliikenteen toiminnan. En jaksa vielä uskoa, että tähän mentäisiin."


loput linkistä


hhahahahaha


ps. rakentakaa nyt hiukan kaupunkibulevardeja ja lyökää esim Mäkelänkatu kiinni henkilöautoilta!

[Eino P. Keravalta]

https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006162462.html

Hömppälehtenä ja valemediana tunnetuksi tullut Helsingin Sanomat on käynyt Almedalenin politiikkaviikoilla kyselemässä vaikuttajilta, millainen on tulevaisuus Pohjoismaissa vuonna 2030 eli kymmenen vuoden kuluttua.

Fossiiliton Ruotsi - ohjelman vetäjä Svante Axelsson tietää kertoa tulevaisuudesta seuraavaa:

"Vuonna 2030 sähköinen liikenne dominoi: sähköautoja, sähköbusseja. Kaupungit hiljenevät."

Rikkaassa Norjassa näin voi ollakin, mutta Suomessa ei. Halvimmat sähköautot maksavat ainakin 35 000 euroa ja suomalaiset ajavat keskimäärin muutaman tonnin hintaisilla autoilla. Mistä muutama miljoonaa suomalaista nyt yhtäkkiä saisi rahat sähköautoon kun verotuskin on vielä kiristymässä? Käytettyjen sähköautojen markkinoita ei käytännössä ole, ainakaan missään järkevässä hintaluokassa. Suomalaiset ajavat polttomoottoriautoilla vielä vuosikymmeniä tai ehkä sähkö ei koskaan tule lyömään kunnolla läpi, vaan esimerkiksi vetyautot ovat tulevaisuutta.

Axelssonin mukaan autojen omistaminen on kaupungeissa vuonna 2030 "förbi", mennyttä maailmaa. "Yksityisautot seisovat 95 prosenttia ajasta. Mitä tuhlausta."

Hän ennustaa, että autot tulevat yhä enemmän yhteiskäyttöön. Käytöstä maksetaan kuukausittainen liikkuvuusmaksu.

Tutkijat kuvittelevat että vain kymmenen vuoden kuluttua ihmisten tarve liikkua vapaasti ja omista lähtökohdistaan käsin jotenkin taianomaisesti vain katoaa. Yhteiskäyttöautohan ei voi korvata autoa kuin marginaalitapauksissa. Suomessa on jo havaittu, että yhteiskäyttöautopalvelut eivät kiinnosta oikein ketään. Se ei johdu ihmisten ilkeydestä, vaan siitä, että OMA auto on useimmille autonkäyttäjille välttämätön.

Yhteiskäyttöauto ei ole mitenkään halpa, jos sen pitää olla käytössä joka päivä. Lisäksi ihmiset haluavat, että se auto löytyy valmiiksi omalta pihalta kun sitä tarvitsee. Kukaan ei halua alkaa jollain sovelluksilla etsiä lähintä autoa kaupungilta kun pitäisi vielä ehtiä apteekkiin, joka menee kiinni 15 minuutin kuluttua. Lisäksi ihmiset säilyttävät tavaroitaan autossa, missä ne ovat mukana valmiina kun niitä tarvitaan. Tutkija unohtaa myös, että auto ei ole vain väline liikkumiseen, vaan se on myös esimerkiksi vaatteiden tapaan persoonan jatke, joka valitaan ja varustellaan omannäköiseksi ja jota vaalitaan tärkeänä osana omaa itseilmaisua.

Tutkijat ovat taas aivan irrallaan todellisuudesta. Koska ilmastonmuutos.

Lisää lätinää linkistä.

[no future]

35 tonnin autonhan saa osamaksulla tai leasingillä 300-400 eurolla kuukaudessa. Lisäksi kymmenen vuoden päästä alkaa olla niitä muutaman tonnin käytettyjä sähköautojakin saatavilla.

Polttomoottoriautoilla toki saa ajaa hamaan tulevaisuuteen niinkuin tähänkin asti, mutta uusien autojen markkinoilta ne ovat nykykehityksen perusteella katoamassa seuraavien vuosikymmenien aikana.

[Titus]

^^
Tuo bussijuttu kaatuu kaupungin syliin tavalla tai toisella.

[MW]

35 tonnin autonhan saa osamaksulla tai leasingillä 300-400 eurolla kuukaudessa. Lisäksi kymmenen vuoden päästä alkaa olla niitä muutaman tonnin käytettyjä sähköautojakin saatavilla.
***

Juu, siinä vaiheessa kun on kymppitonnin akkuremontti edessä.

[Bellerofon]

35 tonnin autonhan saa osamaksulla tai leasingillä 300-400 eurolla kuukaudessa. Lisäksi kymmenen vuoden päästä alkaa olla niitä muutaman tonnin käytettyjä sähköautojakin saatavilla.

Polttomoottoriautoilla toki saa ajaa hamaan tulevaisuuteen niinkuin tähänkin asti, mutta uusien autojen markkinoilta ne ovat nykykehityksen perusteella katoamassa seuraavien vuosikymmenien aikana.

Oikean auton kokoista ei saa noin edullisesti ja täytyy muistaa, että Suomen autokanta on yli 12v vanhaa, joten keskihinnat ovat muutaman tonnin luokkaa ja alle 1k€ autoja on jäätävä määrä liikenteessä. Näiden autojen kuljettajilla ei millään ole varaa yksityisleasingiin. Jalat tukevasti ilmassa noilla poliitikoilla. Lyödäppä kaikki nykyiset autot yöllä töpseliin, niin jo vain kivihiiltä palaa komeasti. Ei ilmasto pelastu sillä, että vedetään kaikki ideat aivan idioottimaisiin sfääreihin ja unohdetaan täydellisesti realismi. Raskaanliikenteen kalusto on erittäin kallista ja tukkipuuta ei Nissan Leafilla kuljetella. Sähköautojen akuista seuraa myös ongelmia, ellei niiden teknologia kehity esim. suola-akkujen suuntaan. 30 vuotta on ehkä sopiva aikajänne, mutta todennäköisesti ratkaisu voi silti olla jokin muu kuin akuilla toimiva sähköauto.

[jka]

Sähköauton hinta käytettynäkään ei voi koskaan laskea alle uuden akuston hintaa. Jos akku on kunnossa ja myyt koko auton alle uuden akun hinnalla niin kannattaa ostaa koko pirssi varaosiksi ja vaihtaa vain akku toiseen autoon. Jos akku on taas huonossa kunnossa voit toki myydä sen halvemmalla mutta sitten ostaja joutuu ostamaan lisäksi uuden akun tai maksaa vaihtoehtoiskustannuksen toimintasäteen alenemisena.

Sähköautojen akustojen hinnat ovat halvimmillaan 7000-8000 euroa. Tuon alle edes teoriassa ei voi käytetyn sähköauton hinta laskea ellei akkuteknologia kehity ja akut halpene.

[MW]

Ainoa ratkaisu lienisi, että akustoja ei omisteta, ne liisataan tjsp. Mutta subventiota vaatisi voittaakseen tonnin bensarysän, onnessa omata.

[Supernuiva]

Sähköauton hinta käytettynäkään ei voi koskaan laskea alle uuden akuston hintaa. Jos akku on kunnossa ja myyt koko auton alle uuden akun hinnalla niin kannattaa ostaa koko pirssi varaosiksi ja vaihtaa vain akku toiseen autoon.

Akustot lienevät kuitenkin malli- ja jopa vuosimallikohtaisia, eikä niitä voi vaihtaa muuhun kuin toiseen samaa mallia olevaan autoon.

En tiedä pitääkö tämä huhu paikkaansa, mutta väitteiden mukaan akustot ovat monessa tapauksessa sinetöityjä, ja mahdollisesti sinetöinnit tarkastetaan katsastuksessa? Omatoiminen akustojen vaihtaminen autojen välillä on ainakin kiellettyä, sen saa virallisesti tehdä vain auktorisoidussa korjaamossa.

Autotehtaat ja kaikki muut alalla tienaavat haluavat pitää kaikissa yksityiskohdissa huolen siitä, että tee-se-itse-oletetut saavat ja voivat tehdä mahdollisimman vähän, jotta jälkimarkkinointipalveluilla voidaan tienata lisää massia.

Valtio pitää myös omatoimisuuden vähentämisestä, sillä näin saadaan lisää bruttokansantuloa ja työvoimapulaa.

[jka]

Sähköauton hinta käytettynäkään ei voi koskaan laskea alle uuden akuston hintaa. Jos akku on kunnossa ja myyt koko auton alle uuden akun hinnalla niin kannattaa ostaa koko pirssi varaosiksi ja vaihtaa vain akku toiseen autoon.

Akustot lienevät kuitenkin malli- ja jopa vuosimallikohtaisia, eikä niitä voi vaihtaa muuhun kuin toiseen samaa mallia olevaan autoon.

En tiedä pitääkö tämä huhu paikkaansa, mutta väitteiden mukaan akustot ovat monessa tapauksessa sinetöityjä, ja mahdollisesti sinetöinnit tarkastetaan katsastuksessa? Omatoiminen akustojen vaihtaminen autojen välillä on ainakin kiellettyä, sen saa virallisesti tehdä vain auktorisoidussa korjaamossa.

Noin se menee mutta ei muuta perusajatusta millään tavalla. Markkinat löytyy jokaiselle akulle vaikka akkua ei voisi vaihtaa kuin samaan autoon ja samaan vuosimalliin ja edes merkkikorjaamolla. Jos ja kun akku on halvimmissa käytetyissä autoissa se kallein osa ja joka ehdottomasti pitää olla kunnossa jotta autolla voi ylipäätään ajaa niin se määrää täysin minimihintatason riippumatta miten vaikeaa tai helppoa akkua on vaihtaa. Koko auton hinta ei voi olla halvempi kuin akun hinta. Toki jos valtio kieltää akkujen vaihtamisen tai subventoi hommaa jotenkin muuten niin kyllä markkinatalous voidaan pilata. Sehän on jo melkein pilattu jo nyt sähköautoilla.

[Supernuiva]

Koko auton hinta ei voi olla halvempi kuin akun hinta.

Kyllä noinkin voi käydä. Onhan jo nyt tavallisia vanhoja polttomoottoriautoja, joiden varaosien arvo on suurempi kuin auton arvo kokonaisena.

Jopa pörssissä on yhtiöitä, joilla on enemmän omaisuutta kuin mikä on yhtiön yhteenlaskettu markkina-arvo. (Vaikka rahoitusteorian mukaan markkinat ovat tehokkaat, ja korjaavat hinnoitteluvirheet. Noinhan ei todellisuudessa kuitenkaan ole.)

On aivan mahdollista, että wanhat sähköautot maksavat tulevaisuudessa vähemmän kuin niiden akut ja lisäksi vielä esimerkiksi renkaat vanteineen. (Näin on jo tapahtunut polttomoottoriautoille.)

Lisäksi Suomessa ei ole kuluttajalle annettu mahdollisuutta myydä vanhaa lyijyakkua ja saada siitä rahaa. Akkujen ilmaisia vastaanottopisteitä on, mutta vasta Baltiasta löytyy minulle kerrotun mukaan paikkoja, joissa vanhasta akusta voi luopua maksua vastaan. (Akkuhan sisältää kallista ja kierrätyskelpoista lyijyä.)

[jka]

Koko auton hinta ei voi olla halvempi kuin akun hinta.

Kyllä noinkin voi käydä. Onhan jo nyt tavallisia vanhoja polttomoottoriautoja, joiden varaosien arvo on suurempi kuin auton arvo kokonaisena.

Jopa pörssissä on yhtiöitä, joilla on enemmän omaisuutta kuin mikä on yhtiön yhteenlaskettu markkina-arvo. (Vaikka rahoitusteorian mukaan markkinat ovat tehokkaat, ja korjaavat hinnoitteluvirheet. Noinhan ei todellisuudessa kuitenkaan ole.)

On aivan mahdollista, että wanhat sähköautot maksavat tulevaisuudessa vähemmän kuin niiden akut ja lisäksi vielä esimerkiksi renkaat vanteineen. (Näin on jo tapahtunut polttomoottoriautoille.)

Mikään muu auton varaosa ei vertaudu sähköauton akkuun. Kuten sanottu uusi akku maksaa sen 7000-8000 euroa ja sen pitää olla kunnossa jotta autolla voi ylipäätään ajaa tai vähintään maksat akun huonon kunnon mukana tulevan hinnan alennuksen suoraan toimintasäteen lyhenemisenä. Eli toki autoille jotka maksaa vähemmän kuin kunnon akku on markkinat mutta tämä tarkoittaa että autolla ajettevaa toimintasädettä pienennetään vastaavasti. Tämä on puhdas fakta jota ei voi millään tavalla kiertää.

Tonnin polttomoottoriautoon ei kukaan edes harkitse tekevänsä 7000-8000 remonttia. Jos tonnin auto hajoaa niin se menee romuttamoon. Tonnin sähköauto ei yksinkertaisesti kulje jos siinä ei ole kunnon akkua. Eli tuollaista kuin tonnin käytetty sähköauto ei ole olemassa jos et saa siihen toimivaa akkua alle tonnilla. Ihan samoin kuin ei ole tonnin polttomoottoriautoakaan jos et saa sitä toimintakuntoon alle tonnilla. Molemmat menee romuttamoon jos niiden ajokuntoon saattaminen ei ole suhteessa auton hintaan.

[Supernuiva]

Mikään muu auton varaosa ei vertaudu sähköauton akkuun. Kuten sanottu uusi akku maksaa sen 7000-8000 euroa ja sen pitää olla kunnossa jotta autolla voi ylipäätään ajaa tai vähintään maksat akun huonon kunnon mukana tulevan hinnan alennuksen suoraan toimintasäteen lyhenemisenä. Eli toki autoille jotka maksaa vähemmän kuin kunnon akku on markkinat mutta tämä tarkoittaa että autolla ajettevaa toimintasädettä pienennetään vastaavasti. Tämä on puhdas fakta jota ei voi millään tavalla kiertää.

Tonnin polttomoottoriautoon ei kukaan edes harkitse tekevänsä 7000-8000 remonttia. Jos tonnin auto hajoaa niin se menee romuttamoon. Tonnin sähköauto ei yksinkertaisesti kulje jos siinä ei ole kunnon akkua. Eli tuollaista kuin tonnin käytetty sähköauto ei ole olemassa jos et saa siihen toimivaa akkua alle tonnilla. Ihan samoin kuin ei ole tonnin polttomoottoriautoakaan jos et saa sitä toimintakuntoon alle tonnilla. Molemmat menee romuttamoon jos niiden ajokuntoon saattaminen ei ole suhteessa auton hintaan.

Ettei menisi jankkauksen puolelle, mutta vastataan kuitenkin.

Akustoa voinee verrata hinnan puolesta esimerkiksi polttomoottoriauton moottoriin, jonka hinta on helposti tuota luokkaa. Moottoreita vaihdetaan, ja käytettyjä moottoreita jopa kuljetetaan rahtina valtioiden välillä. Tiedän, että Suomesta purettiin muutama kuukausi sitten jo oikeasti hieman maahan maatuneesta autosta moottori irti, ja se lähetettiin rahtina maapallon toiselle puolelle. (Auto oli vuosimallia 1991.)

Maaseudulla näkee vielä liikennekäytössä katsastettuna uskomattomia "virityksiä", joita löytyy mm. Nettiautoa selaamalla. Tässä teemassa on vielä kyse käyttöautoilusta eikä mobiiliharrastuksesta, joka on oma lukunsa.

Suomessa on paljon autoja liikenteessä, joihin on vaihdettu koreja/moottoreita. Maaseudun monilla vähävaraisilla on loputtomasti aikaa ja vähän rahaa, jolloin he kädentaitoja omaavina tekevät vaikka millaisia virityksiä. Auton korinumeroa ei tarkasteta katsastuksessa huvin vuoksi, tarkoituksena on ihan oikeasti varmistua siitä, että kukaan ei ole vaihtanut auton identiteettiä tai koria toiseksi. Korejakin kun vaihdetaan, vaikka se voi tuntua monista uskomattomalta.

Kolariautojen kunnostusta harrastetaan myös Suomessa paljon - ja Baltiassa. Julkisuudessa on ollut tapauksia, joissa autokaupan jälkeen on oltu pulassa, kun auton havaitaan olevan kiiltävien kuorien alta huonosti oiottu "rusina".

Itse olin aiemmin myös siinä uskossa, että kukaan ei ala tekemään isoja remontteja vanhoihin autoihin, mutta elävän elämän esimerkit ovat osoittaneet luuloni vääräksi.

Kaupungissa ja maaseudulla asuvat elävät tässä maailmassa aivan erilaisten mahdollisuuksien äärellä, maalla on tilaa romuille pihassa ja aina löytyy paikka, jossa autoa voi rakentaa. Kustannuksia ei aina tuossa maailmassa lasketa, niin ihmeellistä kuin se onkin.

[jka]

Mikään muu auton varaosa ei vertaudu sähköauton akkuun. Kuten sanottu uusi akku maksaa sen 7000-8000 euroa ja sen pitää olla kunnossa jotta autolla voi ylipäätään ajaa tai vähintään maksat akun huonon kunnon mukana tulevan hinnan alennuksen suoraan toimintasäteen lyhenemisenä. Eli toki autoille jotka maksaa vähemmän kuin kunnon akku on markkinat mutta tämä tarkoittaa että autolla ajettevaa toimintasädettä pienennetään vastaavasti. Tämä on puhdas fakta jota ei voi millään tavalla kiertää.

Tonnin polttomoottoriautoon ei kukaan edes harkitse tekevänsä 7000-8000 remonttia. Jos tonnin auto hajoaa niin se menee romuttamoon. Tonnin sähköauto ei yksinkertaisesti kulje jos siinä ei ole kunnon akkua. Eli tuollaista kuin tonnin käytetty sähköauto ei ole olemassa jos et saa siihen toimivaa akkua alle tonnilla. Ihan samoin kuin ei ole tonnin polttomoottoriautoakaan jos et saa sitä toimintakuntoon alle tonnilla. Molemmat menee romuttamoon jos niiden ajokuntoon saattaminen ei ole suhteessa auton hintaan.

Ettei menisi jankkauksen puolelle, mutta vastataan kuitenkin.

Akustoa voinee verrata hinnan puolesta esimerkiksi polttomoottoriauton moottoriin, jonka hinta on helposti tuota luokkaa. Moottoreita vaihdetaan, ja käytettyjä moottoreita jopa kuljetetaan rahtina valtioiden välillä. Tiedän, että Suomesta purettiin muutama kuukausi sitten jo oikeasti hieman maahan maatuneesta autosta moottori irti, ja se lähetettiin rahtina maapallon toiselle puolelle. (Auto oli vuosimallia 1991.)

Tottakai moottoreita vaihdetaan vaikka mihin ja maailma on täynnä vaikka minkälaisia autoharrastajia. Mutta ei noille mitään massamarkkinoita ole tonnin hintaluokan autoissa tälläkään hetkellä. Uskallan väittää että 99% tonnin autoista ajetaan loppuun ilman että niihin tehdään 8000 remonttia. Tämä nyt on kyllä täysin selvä asia. Ihan samoin ei tule olemaaan massamarkkinoita sähköautoissa 8000 remontille tonnin hintaluokan autossa.

Jos auton ikä on 20 vuotta ja siitä menee moottori lopullisesti niin siihen ei minkään talousmatematiikan mukaan kannata vaihtaa moottoria joka maksaa 8000 euroa ja kestää toiset 20 vuotta koska koko muu auto ei kestä enää 20 vuotta. Ihan sama pätee sähköautoon. Väitän että sähköautoon vaihdetaan uusi akku korkeintaan kerran elinkaaren aikana koska koko muu auto ei kestä sen enempää kuin kaksi akkua. Tällöin sähköautojen elinkaaren lopulla tulee selkeä ongelma jota ei polttomoottoriautoissa ole. Jos sähköauto kestäisi muuten vielä 5 vuotta mutta siinä on akku paskana mitä tehdään? Viideksi vuodeksi ei kannata ostaa uutta akkua, ihan kuten polttomoottoriautoon ei kannata ostaa uutta moottoria viideksi vuodeksi. Mutta polttomoottoriautoon ei lähtökohtaisesti koskaan edes vaihdeta moottoria koko elinkaarensa aikana. Sähköautoon tuo remontti on pakko tehdä.

Tähän ongelmaan ei minusta ole muuta ratkaisua kuin jo esittämäni. Vanhoilla sähköautoilla joihin ei kannata enää akkua vaihtaa voi ajaa vain lyhyempiä matkoja. Vanhaan autoon ei voi myöskään vaihtaa uutta pienempää ja halvempaa akkua koska ongelma on lopulta ihan sama. Toimintasäde laskee ihan saman verran kuin sillä isommalla käytetylläkin akulla. Mutta kuinka suuret markkinat tällaiselle "kierrätykselle" lopulta on? Miksi lyhyempiä matkoja ajavat ostaisi kaikki käytetyt sähköautot pitempiä matkoja ajavilta? Lyhyempiä matkoja ajavat ostavat jo valmiiksi uuden auton jossa on sopivan kokoinen akku joten ongelma on elinkaaren lopulla ihan sama lyhyilläkin matkoilla. Kyllä tässä minusta puhutaan ihan eri luokan ongelmasta joka koskee kaikkia sähköautoja kuin jostain polttomoottoriautojen moottorin vaihtamisesta joka koskee 1% polttomoottoriautoista.

[l'uomo normale]

On EU:sta sentään jotain hyötyäkin 

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006157599.html

EUROOPAN komissio on todennut, että Helsingin Bussiliikenne (Helb) sai takavuosina laitonta tukea Helsingin kaupungilta. Komissio on määrännyt tuet perittäväksi korkoineen, ja niiden suuruus on 54,2 miljoonaa euroa.

Helbin omisti ennen Helsingin kaupunki, mutta omistus siirtyi Koiviston Auto -konsernille vuonna 2015.
...

"Jos päätös on tiedotteen mukainen, niin aiomme valittaa siitä. Takaisin perittävä summa on niin iso, että toteutuessaan se lopettaisi Helsingin Bussiliikenteen toiminnan. En jaksa vielä uskoa, että tähän mentäisiin."


loput linkistä

Olisiko mitenköään mahdollista että jotkut olisivat aavistaneet tämän etukäteen?

Oli kilpailutus, jonka avulla saatiin heikennettyä bussikuskien työehtoja, muttei niin paljon kuin vihreät ja kokoomus olisivat halunneet. Oli kallis Helsingin kaupungin liikennelaitos busseineen, siitä HKL Bussiliikenne; sitten tappiollinen, Helsingin kaupungin omistama Suomen Turistiauto Oy liitettiin HKL Bussiliikenteeseen. Syntyi Helsingin Bussiliikenne Oy, joka myytiin Koiviston Auto Oylle, joka osti myös Onnibussin pois kuleksimasta kaukoliikenteestä.

Jos firma hävisi kilpailutuksen, oli entiset kuljettajat otettava entisellä palkalla töihin, mutta eläke-etuja menettivät. Tämä oli vuoden 1997 (?) viikon kestäneen joukkoliikennelakon tuottama voitto työntekijöille. Mutta entäs jos firma lopettaa toimintansa, ja reitit periaatteessa jäävät ajamatta? Tuskin kuljettajien palkat ja edut tässä nousevat. Kaipa tästä selvitään, kunhan työntekijäkustannuksissa joustetaan.