2019-04-18: YLE: Ongelmalähiöitä ei ole olemassa

[Pentecost]

Tutkijoiden mielestä Suomessa ei ole ongelmalähiöitä – "Se on kiertoilmaus, jolla leimataan alemmat luokat"

Tässä taas nähdään, millainen PISA -koulutuksen taso on. Jossain sellaisessa systeemissä, missä oikeasti opetettaisiin ajattelemaan ja kyseenalaistamaan asioita, ei päädyttäisi tälläisiin loogisiin virhepäätelmiin.

Myönnetään, että on olemassa luokkayhteiskunta kun puhutaan "alemmista luokista". Samaan aikaan vähätellään ja sanotaan, ettei Suomessa ole ongelmalähiöitä. Ookoo, eli kaikki rikkaat, rakkaat ja "alemmat luokat" viihtyvät samoissa lähiöiden neukkukuutioissa? Suomessa itseasiassa keskiluokka ja erityisesti varakkaat ovat niin pieni ryhmä, että väittäisin varallisuuden jakautumisen olevan harvinaisen tasaista. Muistikuvani mukaan tulontasauksia eli erilaisia tukia saa 80% kotitalouksista. Eli oikeita nettotalouksia on noin 20%. Nämä ja yritykset maksavat sen elintason, mitä suurin osa suomalaisista nauttii ja ilmeisesti haluaa jakaa koko muulle maailmalle.

Vai olisiko niin, että "alemmat luokat" kasaantuvat tiettyihin paikkoihin AKA lähiöihin ja tuovat ongelmansa mukanaan ja tämä saattaa muuttaa kyseiset paikat Haasteellisiksi Lähiöiksi?

Ohutta on "tieteellinen" ajattelu tässä maassa.

[sancai]

Toimiva monikulttuuri on mahdottomuus, koska kulttuurit sulautuvat toisiinsa heti, jos ne eivät karta toisiaan, koska silloin mikään ei estä seka-avioliittoja. Ruotsissa suomalaiset assimiloituivat muutamassa vuosikymmenessä eivätkä opettaneet lapsilleen enää edes suomen kieltä. Kulttuurien pitää karttaa toisiaan, että ne pysyvät erillään.

Tästä loogisesti seuraa, että monikulttuurinen ei-segregoitunut kaupunki on mahdottomuus. Ei ole olemassa monikulttuurista kaupunkia, mikä ei ole segregoitunut. Joskus segregaatio on melko vähähaittaista. Vaikkapa amerikansuomalaiset tai kiinalaiset maahanmuuttajat muodostivat omia alueitaan. Tällaiset monikulttuuriset kaupunginosat, missä ympäröivään yhteiskuntaan ei suhtauduta torjuen, sekoittuvat ja hiipuvan ajan kuluessa automaattisesti. Päinvastaisia esimerkkejä ovat vaikkapa Amerikan mustat alueet tai Euroopan islamilaiset ghetot, missä kielteinen asenne vaan edistää homogenisoitumista ajan kuluessa.

Suomalaiset poliitikot jauhavat nyt tätä mantraa, että kaupungin vuokra-asunnot aiheuttavat segregaation ja omistusasuntojen sekoittaminen näille alueille on joku ratkaisu. Tämä ei kestä lähempää tarkastelua. Maailmalla segregaatiota tapahtuu, vaikka mitään vuokra-asuntoja ei olisi lainkaan. Suomen erityisoloissa taas ei ole mikään luonnonlaki, että omistusasuntoon muuttaa omistusasuja. Mikäli asunnot eivät mene jossain kaupaksi, vuokrataan ne. Lähiöissä yhä etenevissä määrin sosiaalitapauksille. Segregaatiota ei pysäytä kuin assimilaatio.

Segregaatiota voitaneen hidastaa valtion kontrollilla, mutta se maksaa paljon ja muuttuu hyödyttömäksi, kun ongelmallisten väestönryhmien määrä kasvaa liian suureksi. Esimerkiksi on väläytelty kattoa koulujen maahanmuuttajaoppilasosuuksille, mikä tarkoittaisi hillittömän kallista bussirallia. Entä mitä sitten tehdään, kun maahanmuuttajaoppilaiden osuus kasvaa koko kaupungissa tämän rajan yli? Ruvetaan tuomaan lapsia ympäryskunnista? Mainittakoon, että Etelä-Afrikan Apartheidin lopetussyistä yksi oli hillittömän kalliiksi tullut bussiralli, kun mustia tuotiin töihin kaupunkeihin, joissa he eivät saaneet asua.

Ei myöskään ole koskaan todistettu, että ihmisten siirtäminen paremmalle alueelle parantaisi heidän pärjäämistään tai integroitumistaan. Tämä koko segtegaatiokeskustelu on täysin ideologista. Ei ole tehty tutkimusta, missä vertailtaisiin vaikka lähiöihin vs. keskustaan sijoitettujen maahanmuuttajien työllisyysasteen kehitystä.

Olen opintojeni loppusuoralla oleva arkkitehtiopiskelija, kiinnostuksen aiheeni on erityisesti kaupungistuminen, joten perspektiiviä löytyy jo vähän. Asun tällä hetkellä Tukholmassa, missä olen itsekseni tutkinut tätä segregaatioilmiötä.