2016-09-14 Rasismikohu: Pekka ja Pätkä neekereinä esitettiin YLE:llä

[Golimar]

^ Listasta puuttuu tämä klassikko.

Sleepy Sleepers - Hottentotti
https://www.youtube.com/watch?v=roeqfZe0_UY

[[email protected]]

Ensin oli sana niger. Nigeria, Mustala, Nekrula. Niger tarkoittaa mustaa. Siitä muotoutui amerikanenglannin nigger. Elikkä mustalainen, suurin piirtein. Myös sana negro tarkoittaa joissain kielissä mustaa. Gato Negro, musta katti. Negro-spirituaali, musta spirituaali.
Sitten tulimme me, ja luimme negron, elikkä mustan, neekeriksi.

Ei nimi miestä pahenna, jos ei mies nimeä.
merkitys: Outokaan nimi ei ole häpeäksi, sen sijaan ihminen voi toiminnallaan häpäistä nimensä.

[ArtturiE]

Froikkareiden Buuri Johannesburista: kiitän luojaa hyvästä tuurista ettei suonissani virtaa neekeriveren tilkkaa. 

Ylläoleva ulkomuistista vedettynä.  Ja tosiaan, kiitos luojat.  Luojat tässä tapauksessa vanhempani 

[ArtturiE]

^ Listasta puuttuu tämä klassikko.

Sleepy Sleepers - Hottentotti
https://www.youtube.com/watch?v=roeqfZe0_UY

Jalkapallo mainittu 

[Ernst]

^ Listasta puuttuu tämä klassikko.

Sleepy Sleepers - Hottentotti
https://www.youtube.com/watch?v=roeqfZe0_UY

Älkää unohtako urkutaiteilija Hilibili Turjaa, poikaa hurjaa Botswana-maasta 

...ja tässä se tuleekin 

https://www.youtube.com/watch?v=blED3Sl2hOc

[Roope]

Pekka ja Pätkä neekereinä: onko tästä yhteiskunnalle enemmän hyötyä kuin haittaa?

Ylen uusintaesittämä Pekka ja Pätkä neekereinä -elokuva synnytti rasismikeskustelun. Ylen ohjelmapäällikkö Pentti Väliahdet kommentoi torstaina Iltalehdessä, että hän luottaa katsojien osanneen tulkita elokuvaa aikansa tulkkina.

Tampereen kaupungin maahanmuuttajaneuvoston puheenjohtaja Abdulkadir Hashi ei näe Pekan ja Pätkän esittämisessä ongelmaa – kunhan huumorissa säilyy kunnioitus sitä ihmistä kohtaan, josta vitsaillaan.

– Elokuva on tehty 1960-luvulla ja maailma on ollut silloin erilainen. Nykyään Suomi on maahanmuuttajien ansiosta monimuotoisempi yhteiskunta.

Silti Abdulkadir Hashi miettisi aina, mikä on minkäkin teon, myös "huumoritekojen", hyötysuhde. Yhteiskunta kun aina kuitenkin maksaa loppulaskun eli huumorin aiheuttamat mikro- tai makro-ongelmat.

– Pitää miettiä antaako teko enemmän iloa ja vapautta kuin mitä se loukkaa ja satuttaa. Kannattaako vanhojen elokuvien näyttäminen, jos se aiheuttaa vastakkaisasettelua tai rauhattomuutta yhteiskunnassamme? Viekö näyttäminen tätä maata eteenpäin? hän kysyy.

– Vai kannattaisiko käyttää maalaisjärkeä, ja jättää näyttämättä. Yhteiskuntarauhan on oltava prioriteetti. Suvaitseva ilmapiiri edistää edesauttaa myös kotoutumisia onnistumaan.

Aamulehti 15.9.2016

Laajentaisin Abdulkadir Hashin esittämän hyötynäkökulman myös maahanmuuttoon. Yhteiskunta kun aina kuitenkin maksaa loppulaskun eli maahanmuuttajien aiheuttamat mikro- tai makro-ongelmat. Yhteiskuntarauhan on oltava prioriteetti.

Monikulttuuristuva Suomi on viime vuosikymmeninä siivonnut itseään yhä enemmän erilaisia ryhmiä kunnioittavaksi. Vaasassa Neekerikylä-niminen kaupunginosa muutettiin Aaltopuistoksi noin vuonna 2013.

Manne-tv:n nimi muutettiin Romani-tv:ksi, ja saamelaismiehiä esittäneitä Naima-Aslakia ja Soikiapäätä kritisoitiin pilkallisiksi. Television ohjelmaneuvosto antoi kuitenkin synnyinpäästön näille Hymyhuulet-sarjan nunnuka nunnuka -hahmoille vuonna 1988.

Mille nykyään saa nauraa? Mistä pitäisi loukkaantua?

Aikanaan tämän jutun kirjoittajaakin olisi kutsuttu lehtineekeriksi. Toimittajia kutsuttiin joskus tällä nimellä painomusteen värjäävyyden takia.

"Suomen siivoaminen" on eufemismi. Ilmiötä kutsutaan poliittiseksi korrektiudeksi.

Suomessa on nyt kahdenlaisia ihmisiä: niitä, jotka haluavat nauraa kaikelle ja niitä, jotka haluavat rajata asioita pois huumorin piiristä, sanoo huumorin filosofi, Jyväskylän yliopiston yhteiskuntatieteiden tohtori Jarno Hietalahti.

– Näiden kahden ryhmän voimainmittelö on nyt käynnissä.
...
Jarno Hietalahti sanoo, että huumorissa on tärkeintä säilyttää kunnioitus ihmiseen, josta vitsaillaan. Siitä voi kertoa myös se, että ihmiset älähtävät marginaaliryhmiin kohdistuvasta huumorista.

– Jos olemme pääsemässä rotujen jaottelusta kohti toisten kunnioittamista, ei kehitys huono ole. Perinteet saavatkin muuttua.

– Olen iloinen siitä, että ihmisille tulee sensitiivisyyttä vähemmistöjä kohtaan. On huomattu, että sanat voivat vahingoittaa. Mutta innostutaanko tässä liikaakin huutamaan, että on väärin sanoa näin ja näin.

Jotkut ovat sanoneet, että poliittinen korrektius tappaisi nykyään kaiken hauskan. Hietalahti vastaa, ettei myöskään ole pakko ehdoin tahdoin loukata toista törkeästi.

Vastaus on kehno. Poliittinen korrektius on ennen kaikkea poliittinen työkalu, ei käytösohje tai moraalinen ohjenuora. Poliittisen korrektiuden tarkoituksena on tappaa sananvapaus siltä osin kuin se väitetysti loukkaa uhrihierarkiassa ylhäällä olevia ryhmiä. Poliittisen korrektiuden vaatijat ja vaalijat ovat usein itse loukkauksissaan pidäkkeettömiä ja katsovat olevansa siihen oman koodistonsa mukaan täysin oikeutettuja.

Edit:

Näyttelijä Esa Pakarisen poika Esa Pakarinen Junior kommentoi lyhyesti Pekka ja Pätkä neekereinä -elokuvan nostattamaa kohua lievästi huvittuneena. Itsekin elokuvan eilen katsonut nuorempi Pakarinen ei näe, että elokuva olisi mitenkään erityisen loukkaava, vaan se kuvastaa sen aikaista ajankuvaa.
...
Loppuun Pakarisella on elokuvasta loukkaantuneille vielä neuvo.

- Tehkää kansalaisaloite, että huonot elokuvat saadaan pois televisiosta, näyttelijä sanoo nauraen.

Iltalehti: "Pekka Puupään" poika kommentoi rasismikohun aiheuttanutta Pekka ja Pätkä -elokuvaa: "Eihän se mitään korkeakulttuuria ole" 15.9.2016

[acc]

Olenko ainoa kenestä tuntuu siltä, että yle näyttää tämän elokuvan juuri siitä syystä, että siitä saadaan kausti aikaan?

Hyvin todennäköistä, että tarkoituksena oli saada aikaan kausti. Tuskinpa YLE olisi muuten päästänyt ohjelmistoon "Pekka ja Pätkä neekereinä"-elokuvaa. Kyseessä on siis mokuttajien ja YLE:n sopupeli. Kaustien uskotaan edistävän monikulttuuria. Kausteilla saadaan heikot ihmiset irtisanoutumaan ja pöyristymään. Kyseessä oli siis etukäteen mietitty suunniteltu kausti.

Epäonnistunut suunniteltu kausti oli Valtterin pysäkille jääminen. Presidentti Niinistökin järkyttyi Valtterin kokemuksista. Yle julkaisi järkytyksestä uutisen 21.3.2016. Tummaihoisille sympatian keräämiseksi lanseerattu kausti kuitenkin epäonnistui, koska sen julkisuuteen tulon jälkeen tapahtui tiistaina 22.03.2016 Brysselissa terrori-isku. Valtterin tapausta ei voitukaan pyörittää sillä viikolla enempää, vaan valtamedian voimat piti keskittää vakuuttamaan suomalaiset, että Brysselin iskulla ei ole mitään tekemistä islamin kanssa. 

Valtterikausti lienee varastossa pidetty kausti, jonka käsikirjoitus oli valmiina sopivaa hetkeä varten.

Mokuttajat ovat myös varautuneet nostamaan kausteja hyvin lyhyellä varoitusajalla. Olli Immonen kirjoitti Facebookiin perjantaina 24.7.2015 painajaisesta nimeltä monikulttuurisuus. Jo seuraavana tiistaina 28.7. kansalaistorilla Helsingissä oli Suomen olosuhteissa hyvin suuri mielenosoitus ja YLE:llä oli mahdollisuus tapahtuman lähetykseen suorana. Äänentoistolaitteet, esiintymislavat ja esiintyjät järjestyivät pikavauhtia. Jopa iskulause "Meillä on unelma" oli valmiina. Kyseinen kausti osoittaa mokuttajilta suurta suunnitelmallisuutta ja proaktiivisuutta.

On mahdollista, että kausteja suunnittelee jokin mokuttajista koostuva aivoriihi, jossa on mukana mainonnan ammattilaisia, mokukiimaisia toimittajia ja johtavia virkamiehiä.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Brysselin_pommi-iskut_2016
http://yle.fi/uutiset/presidentti_niinisto_jarkyttyi_11-vuotiaan_valtterin_kokemuksista/8758704
http://yle.fi/ylex/uutiset/tuhannet_ihmiset_osoittivat_mieltaan_avoimen_suomen_puolesta_-_katso_somekooste/3-8188958
https://www.facebook.com/olli.immonen.3/posts/10153483050174847

[Chew Bacca]

Bango bugabiga! Mongo mokomoko! Mokoma! Sliipparien levyyn liittyy niin paljon kultaisia muistoja että ihan herkistyy.

[Shemeikka]

Sana "nekru" esiintyy Mark Twainin klassikossa yli 200 kertaa, mutta uudemmassa Huckleberry Finnin versiossa "nekru" on korvattu sanalla "orja", vaikka nekru ei edes USAssa 1800-luvulla ollut aina orja. Olihan sitä vapaita nekrujakin.

First banned in Concord, Massachusetts, in 1885 as "trash and suitable only for the slums", today it draws fire over Twain's frequent use of the word "nigger", which occurs more than 200 times in the text. In 2011, a publisher released a version of the novel replacing the racial slur with the word "slave" in order to "counter the 'pre-emptive censorship' that ... has caused these important works of literature to fall off curriculum lists worldwide".

[CaptainNuiva]

Uskokaa tai älkää mutta "Pekka ja Pätkä Neekereinä" on aiheuttanut melkoisen polemiikin myös Saksassa:
https://www.youtube.com/watch?v=5Nc8l4pzyn4

[Shemeikka]

Eräs toinen omasta mielestäni rasistinen elokuva on saamelaisista kertova, tositapahtumiin perustuva Kautokeinon kapina. Kirjoitin ensimmäisen blogitekstini ko. elokuvan rasismista ja onnistuin saamaan aikaan pienimuotoisen somekohun Suoli24- foorumin jollain Lappi-palstalla.

Elokuvan juoni oli tämä: saamelaiset velkaantuivat ruotsalaiselle Mikael Persbrandtin esittämälle kapakoitsijalle ja joutivat rahapulaan kun porot menivät velanmaksuun. Saamelaiset nousivat Anni Juuson esittämän naisen johdolla vastarintaan välttääkseen viinavelkojensa maksun. Kautokeinon kapinaa pidettiin arvosteluissa suurteoksena joka kertoi sorretun alkuperäiskansan kamppailusta vierasta sortajaa vastaan, se vertautuu suoraan Amerikan intiaaneista tai Afrikan mustista kertoviin sankaritarinoihin. Niihin joissa valkoinen on aina paha ja eri värinen ei koskaan.

Itselläni on kyllä eri käsitys. Jutun juonihan on se, että saamelaiset halulla joivat velaksi viinaa ja kun maksun aika tuli, alkoivat rähistä että on tapahtunut vääryys sekä kävivät väkivaltaisiksi, jotteivat joutuisi maksamaan juomiaan viinoja. Sellaisia ihmisiä löytyy kaikista kansoista ja roduista jotka mielellään juovat mutteivat halua maksaa. Ja tällaista elokuvaa pidetään arvossa "sankaritarinana". Luultavasti se johtuu siitä, ettei saamelaisista ole paljoa elokuvia tehty, ja pitää pärjätä sillä mitä on. Ehkäpä mielipide muuttuu kun on enemmän vaihtoehtoja. Luultavasti saamelaisia, velaksijuovia juoppoja on olemassa siinä missä muissakin kansoissa, mutta sellaisia ei ole tapana sankareina pitää.

http://asfalttikukka.blogspot.fi/2013/10/kautokeinon-kapina-useampia-vuosia.html

[Chew Bacca]

Mosku-elokuvan veikeä etnografia kolttarosvoista muistuu mieleen. Myös Sagajoen ministeri.

Muistanpa jopa lukeneeni jonkun pahoittaneen mielensä kun eeppisissä intiaanielokuvissa Tanssii susien kanssa ja Viimeinen mohikaani oli vain se yksi pahisheimo, pawneet ja huronit resp. Pyhä approppriaatio, Batman! Pitäisikö tehdä lännenelokuva jossa pahiksia ovat natsit että kelpaisi.

Molemmissa muuten arkkipahis oli Wes Studi, joka on mielestäni todellinen filmitähti ja kova luu. Osaksi inkkari, tietysti. Taisi esittää Geronimoakin, eli ihan täyskäsi kunnioittaen ja ihaillen tehtyjä inkkarirooleja on miehellä päänahkavyössään. Häviää ehkä vain Simo Salmisen Tontolle.

Mitäs lappalaiset tykkäävät Villi Pohjola-saagasta?

[Kemolitor]

Rasismikohu nousi: Pekka ja Pätkä neekereinä -elokuvan esittäminen hämmentää kansaa

Ylen esittämä Pekka ja Pätkä -elokuva nostatti kohun.

Ylen TV1 esittää parhaillaan Pekka ja Pätkä neekereinä -elokuvaa. Muun muassa elokuvan päänäyttelijöiden esiintyminen niin kutsutussa blackface-maalissa on herättänyt katsojissa suurta mielipahaa, eikä sen katsota sopivan nyky-yhteiskuntaan.

http://www.iltalehti.fi/viihde/2016091422313365_vi.shtml

Kohta olisi taas runsaasti pöyristymisen mahdollisuuksia tarjolla tiedostavassa kuplassa eläville:

Murjaani on hyvis viidesluokkalaisten Tiernapojat-esityksessä
-----
Tiernapoikaperinne saapui Puotilan ala-asteelle viime syksynä luokanopettaja Jaakko Sointeen matkassa. Sointeelle näytelmä on tuttu omasta nuoruudesta, jolloin hän kiersi kavereineen esiintymässä pitkin pääkaupunkiseudun pikkujouluja. Myöhemmin opettajana hän on harjoituttanut esitystä myös Puistolan ja Kurkimäen kouluissa.
-----
Näytelmän sisältö ei hänen mielestään kuitenkaan kaipaa uudistamista – ei edes mustaksi maalatun Murjaanin hahmo, jota on toisinaan syytetty rasistiseksi.

Puotilan vitosluokkalaiset eivät rasismia näytelmässä tunnista. Opettajan mielestä rasismisyytökset kertovat lähinnä heikosta kansanperinteen tuntemuksesta.

– Tarina on ihmisille vieras. Sitten ajatellaan, että jos naama maalataan mustaksi, niin siinä on jotain nurinkurista. Murjaani on tämän tarinan hyvis. Hän edustaa kolmea itäisen maan viisasta miestä, Soinne selventää.
-----

Koko juttu:
Valomerkki: Murjaani on hyvis viidesluokkalaisten Tiernapojat-esityksessä

[ArtturiE]

Jos neekeri voi olla Mannerheimina, miksei Pekka Ja Pätkä voi olla neekereinä?

Rasismia, sano!

[Fiftari]

Kohta viedään PV:ltäkin kasvomaalit ettei vaan pääse syntymään pahennusta herättäviä kuvia. 
Jos joku ottaa Pekasta ja Pätkästä itseensä niin mielestäni se on syy näyttää kyseistä elokuvaa vaikka joka päivä.

[Vaniljaihminen]

Itse asiassa vain sisälukutaidoton voi väittää tiernapoikia rasistisiksi. Murjaanihan on uhri, jota paha lapsien surmaaja 'herootes' nöyryyttää. Tarinassahan mainitaan lisäksi se että tämä 'herootes' olisi taistellut Turkkia ja Tataaria vastaan, eli se on yhdistettävissä tsaari-Venäjään ja selittyy tietysti sillä ajankohdalla, jolloin koko näytelmä on syntynyt. Koko sana murjaanikin viittaa enemmän juuri näihin turkkilaisiin. Se kenen näytelmästä pitäisi suuttua olisi nimenomaan presidentti Erdogan.

[Roope]

Helsingin Sanomat: Jotain menetetään, jos vanhoja elokuvia ei enää katsota 19.12.2018

MEIDÄN nelikymppisten lapsuudessa televisiosta katsottiin, mitä sieltä tuli. Tämän ansiosta me olemme nähneet paljon klassikoita, joiden pariin nyky­ajan lapset ehkä ajautuvat paljon satunnaisemmin.

Nykytilanne on oikein hyvä. Tarjolla on valtavat määrät upeita sisältöjä, joita voi katsoa, koska haluaa. Monet elokuvahistorian klassikot ovatkin puuduttavan tylsiä tai pitävät ahdistavia sukupuolistereotypioita ja rasistisia asenteita normeina. Monien vanhojen elokuvien klassikkoasema kannattaakin kyseenalaistaa.

Kaksi vuotta sitten Yle esitti Aarne Tarkaksen Pekka ja Pätkä neekereinä -elokuvan vuodelta 1960. Someraivo nousi, aiheesta. Tummaihoiseksi tekeytyminen elokuvan teemana ja ihonvärillä leikittely eivät sovi nykyaikaan.

Täytyy olla henkisesti alamittainen, jos raivostuu siitä, että televisiossa esitetään vanha suomalainen elokuva. Vielä enemmän, jos pitää raivoamista ja elokuvien näkyviltä poistamista oikeutettuna.

Onkin sopivaa, että tällainen henkilö on Helsingin Sanomien kulttuuritoimituksen esimies.

[dothefake]

Sanoppa Hanna tuo Michael Jacksonin sukulaisille. Et uskalla!

[Vaniljaihminen]

Oikeastaan olen vain odottanut sitä hetkeä, jolloin vanhojen suomielokuvien harrastus julistetaan rikokseksi ties mitä vastaan. Tottakai etunenässä ovat nämä uudet sukupuolet sun muu pöhnäaines. Vanhoja filmeja katsookin mielellään aivan pelkästään siksi, että niitä katsoessa voi olla varma, että mitään nykyälyttömyyksiä tai ällöttävyyksiä sisältävää propagandaa ei tarvitse nähdä.

Kyllähän se nyt on nähty, mitä Suomessa nykypäivänä tapahtuu sellaiselle, joka tekee hyvän elokuvan. Siitä voi HS-kulttuuriväki pitää itseään esimerkkinä.

[Velmu]

Milloinkohan Reino Helismaan jäännökset kaivetaan haudasta ja häväistään. Hänen 1950-luvulla sanoittamassaan laulussa Balladi Villistä lännestä on tällaiset sanat yhdessä kohdassa: "Joku neekeri ool rait, kuoli vahingossa kait, mut ihmisistä kuoli ainoastaan Brown ja Smite".

[l'uomo normale]

https://www.elokuvauutiset.fi/site/uutiset2/8853-yle-jaettaeae-nyt-pekka-ja-paetkae-neekereinae-elokuvan-esittaemaettae?fbclid=IwAR3qjoJFMGnSh4s6iqal6domxfxspQJItzRqFmjTuHm-qpPofPzLKMw_8_s

Yle esittää toukokuussa TV1-kanavallaan kaikki Suomen Filmiteollisuuden Pekka ja Pätkä -elokuvasarjan osat viimeistä, Pekkaa ja Pätkää neekereinä (1960), lukuun ottamatta. 13-osaisen elokuvasarjan edellisen tv-esityksen aikaan syksyllä 2016 sosiaalisessa mediassa syntyi keskustelua siitä, onko Aarne Tarkaksen ohjaama ja Reino Helismaan käsikirjoittama elokuva rasistinen ja saisiko sitä enää esittää.[...]

Vuonna 2016 Ylen ohjelmapäällikkö Pentti Väliahdet kommentoi TV1:n Facebook-sivulla asiasta seurannutta kohua: "Elokuva pitää nähdä ja tulkita sen hetkisessä yhteiskunnassa ja yhteiskunnallisessa tilanteessa. Suomi oli eristynyt maa eikä meillä nähty tummaihoisia ihmisiä katukuvassa. Tämä elokuva kuvastaa siis ennen muuta suomalaisten asenteita ja ennakkoluuloja. Niille elokuva nauraa, ja niille katsojankin pitäisi nauraa eli sen ajan asenteillemme ja ennakkoluuloillemme. Asiat voidaan nähdä aina kärjistetysti ja kapeasta kulmasta, mutta miksi haluaisimme näin nähdä. Ainakin voisimme ensin katsoa tuon elokuvan, ennen sen teilaamista. Itse haluaisin esittää elokuvia sensuroimattomina ja sensuroimatta omaa kulttuurihistoriaamme."

– Sensurointi on tosiaan hyvin eri asia kuin yksittäinen julkaisupäätös, Väliahdet kertoo nyt Elokuvauutiset.fi:lle. – Tätä elokuvaa ei olla sensuroimassa, vaan nyt tehtiin yksittäinen julkaisupäätös. Toisin sanoen nyt tehty päätös koskee vain tätä esityskierrosta, seuraavalla tehdään omat ja yksilölliset ratkaisut, hän jatkaa.[...]

Omat ja yksilölliset ratkaisut... Milloin lopulliset omat ja yksilölliset ratkaisut?

[JP73]

DVD-levystä tullee keräilyharvinaisuus. Ja kirjastoissa se joutuu "myrkkykaappiin".

[Supernuiva]

DVD-levystä tullee keräilyharvinaisuus. Ja kirjastoissa se joutuu "myrkkykaappiin".

Nykyään kirjastoista aineistot "katoavat", sillä myrkkykaappeja ei enää ole. On toki tehokkaampaa tuhota kuin piilottaa, jos halutaan ettei kukaan tule koskaan sitä näkemään.

Onkohan Peppi Pitkätossut jo sensuroitu?

[Uuno Nuivanen]

Edgar Wallacen mainiot Sandi-kirjat ainakin on sensuroitu jo aikoja sitten. VMP.

[Lalli IsoTalo]

Oikeastaan olen vain odottanut sitä hetkeä, jolloin vanhojen suomielokuvien harrastus julistetaan rikokseksi ties mitä vastaan. Tottakai etunenässä ovat nämä uudet sukupuolet sun muu pöhnäaines.

Jos sukupuolia voi olla 30+, niin kyllä rotujakin voi sitten olla useampi kuin 1 per sierainpari! Vrt. Koko Hubara.

[simppali]

Esa Pakarinen ja Masa Niemi vietiin pois yle:n toimesta.

Ihme, että Maurin esitys löytyy, 1970-luvulla Suomessa vaikuttaneen yhtyeen Hullujussi esittämä Bulvaania Boogie oli pitkään kiellettyjen listalla, varmaan siksi kun soitetaan rumpua?

Tässä ei kielletty Mauri Konttisen sikermä;..

https://www.youtube.com/watch?v=uEu1mRUlkMI

Ottaa otsaan teennäinen hienostelu, mitä sitten jos vuonna 1960 on tehty elokuva, jossa ollaan neekereitä, ei esim. vuonna 1961 yksikään ihminen ottanut herneen palkoja sieraimiin ko. elokuvan takia.

[newspeak]

https://www.elokuvauutiset.fi/site/uutiset2/8853-yle-jaettaeae-nyt-pekka-ja-paetkae-neekereinae-elokuvan-esittaemaettae?fbclid=IwAR3qjoJFMGnSh4s6iqal6domxfxspQJItzRqFmjTuHm-qpPofPzLKMw_8_s

Yle esittää toukokuussa TV1-kanavallaan kaikki Suomen Filmiteollisuuden Pekka ja Pätkä -elokuvasarjan osat viimeistä, Pekkaa ja Pätkää neekereinä (1960), lukuun ottamatta. 13-osaisen elokuvasarjan edellisen tv-esityksen aikaan syksyllä 2016 sosiaalisessa mediassa syntyi keskustelua siitä, onko Aarne Tarkaksen ohjaama ja Reino Helismaan käsikirjoittama elokuva rasistinen ja saisiko sitä enää esittää.[...]

Vuonna 2016 Ylen ohjelmapäällikkö Pentti Väliahdet kommentoi TV1:n Facebook-sivulla asiasta seurannutta kohua: "Elokuva pitää nähdä ja tulkita sen hetkisessä yhteiskunnassa ja yhteiskunnallisessa tilanteessa. Suomi oli eristynyt maa eikä meillä nähty tummaihoisia ihmisiä katukuvassa. Tämä elokuva kuvastaa siis ennen muuta suomalaisten asenteita ja ennakkoluuloja. Niille elokuva nauraa, ja niille katsojankin pitäisi nauraa eli sen ajan asenteillemme ja ennakkoluuloillemme. Asiat voidaan nähdä aina kärjistetysti ja kapeasta kulmasta, mutta miksi haluaisimme näin nähdä. Ainakin voisimme ensin katsoa tuon elokuvan, ennen sen teilaamista. Itse haluaisin esittää elokuvia sensuroimattomina ja sensuroimatta omaa kulttuurihistoriaamme."

– Sensurointi on tosiaan hyvin eri asia kuin yksittäinen julkaisupäätös, Väliahdet kertoo nyt Elokuvauutiset.fi:lle. – Tätä elokuvaa ei olla sensuroimassa, vaan nyt tehtiin yksittäinen julkaisupäätös. Toisin sanoen nyt tehty päätös koskee vain tätä esityskierrosta, seuraavalla tehdään omat ja yksilölliset ratkaisut, hän jatkaa.[...]

Omat ja yksilölliset ratkaisut... Milloin lopulliset omat ja yksilölliset ratkaisut?

Toimittajien rinnastaminen neekereihin halventaa neekereitä. Eipä tuohon voi muuta todeta.

[newspeak]

Ja ravintolan omistaja on ilmiselvä mokuttaja: pitää saada neekereitä! Mistä me saadaan neekereitä?

Musiikkimaailman todellisuutta tuohon aikaan.

[Roope2]

"vaan nyt tehtiin yksittäinen julkaisupäätös"



Ja nyt tehdyn julkaisemattajättämispäätöksen perustelut ovat:   ....

[Tuomas3]

Mulla on ollut kolme syytä, miksi en ole vaatinut kiihkeästi Yleä maksukortin taakse:
1. Futiksen arvokisat;
2. MOT ym harvat laadukkaat ajankohtaisohjelmat ja
3. Pekka ja Pätkä (etenkin) neekereinä ja muut klassikot.

Nyt 33,33% syistä on viety pois. Oletan, että suvakkeja mielistelevä poliittisen korrektiuden linja jatkuu tulevaisuudessakin kihdistuen kaikkii klassikoihin. Rahoitusta voi nyt puolestani leikata kolmasosan.