Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)

[ämpee]

Jos Africca aikoo muuttua elinkelvottomaksi lämpötilojen nousun takia, niin kuinkahan elinkelpoista siinä vaiheessa meillä on ?
Teorioitten mukaan korkeilla leveysasteilla lämpötilan nousun pitäisi olla huomattavasti suurempaa kuin päiväntasaajan lähettyvillä.
Elinkelvottomuuteen taitaa matkaa olla vielä runsaasti.

[mikkojuha]

Vaalikeskustelujen ilmastonmuutososioissa näkyy kaksi rintamaa - PS vastaan muut, mutta onko olemassa myös kolmas vaihtoehto, josta ei uskalleta keskustella?

Puolueiden virallisten kantojen mukaan ihmisperäinen hiilidioksidi on sellainen uhka, jota vastaan käytävällä taistelulla ei ole hintalappua, ja toisaalta Perussuomalaisten näkemys, jossa Suomi on jo osansa tehnyt ja nyt on muiden vuoro. Linja onkin perusteltu ja on mennyt hyvin läpi. Mitään syytä vouhotukselle ei ole, ja on järkevää vaatia muiltakin ilmastotekoja.

Mutta löytyykö totuus videoista, joiden lähtökohtana on nollata hiiliidioksidia kohtaan tunnettu pelko? Hiilidioksidi onkin elämälle välttämätön kaasu ja sen vaikutus lämpötilaan olematon. Onko lähtökohta tabu ja onko foliohattupelolle annettu valta? Ainakaan täällä Hommaforumilla en ole vielä nähnyt kenenkään uskaltavan jakaa seuraavaa linkkiä:

https://www.youtube.com/watch?v=lYqaX12eo-Q&list=PLWqj0kc2k090c2-7cVl_Yxb6qo2Yvk_mu

Luulisi näin ilmastovaalien alla aiheen kiinnostavan, etenkin jos se tukee PS:n valitsemaa maltillista linjaa.

[Ajattelija2008]

Kyllä tässä ketjussa on käsitelty sitä, että CO2:n lisääntyminen hyödyttää ihmistä ja kasvikuntaa.

Carbon dioxide fertilization isn't the only cause of the increased plant growth—nitrogen, land cover change and climate change by way of global temperature, precipitation and sunlight changes all contribute to the greening effect. To determine the extent of carbon dioxide's contribution, researchers ran the data for carbon dioxide and each of the other variables in isolation through several computer models that mimic the plant growth observed in the satellite data.

Results showed that carbon dioxide fertilization explains 70 percent of the greening effect, said co-author Ranga Myneni, a professor in the Department of Earth and Environment at Boston University. "The second most important driver is nitrogen, at 9 percent. So we see what an outsized role CO2 plays in this process."

https://climate.nasa.gov/news/2436/co2-is-making-earth-greenerfor-now/

Hyödyt ovat näkyvissä jo nyt. Viimevuotinen NASA:n tutkimus osoitti mm. metsäpinta-alan kasvaneen 2 miljoonaa neliökilometria 40 vuoden aikana.

Ilmastohuijauksen yksi osa on väìttää, että CO2 ja lämpeneminen ovat haitallisia, vaikka kaikki empiirinen data sanoo päinvastaista.

Tulee mieleen vuosi 1989, kun joukko suomalaisia "tutkijoita" väitti happosateiden tuhoavan Suomen metsät. Nyt 30 vuotta myöhemmin tiedämme, että metsien kasvu on kiihtynyt voimakkaasti. Yksi syy siihen lienee happosateen tekemä typpilannoitus.

[Roope]

https://yle.fi/uutiset/3-10735273
92-vuotias David Attenborough on valjastettu ilmastouskonnon propagandistiksi.

– Eurooppa voi odottaa vielä paljon nykyistä suurempaa siirtolaisaaltoa Afrikasta, jos ilmastonmuutosta ei saada hillittyä, sanoi Sir David Attenborough IMF:n kokouksessa pitämässään puheessa. Asiasta kertoi The Guardian -lehti.

Paljon nykyistä suurempi siirtolaisaalto Afrikasta odottaa Eurooppaa joka tapauksessa jo lähivuosikymmeninä täysin riippumatta ilmastonmuutoksen etenemisestä, mikäli tuleminen sallitaan.

Asked by the IMF managing director, Christine Lagarde, whether there was a link between migration and climate change, Attenborough said: "It is happening in Europe. People are coming from Africa because they can't live where they are."

Roskaa. Tällaista yhteyttä nykyiseen Afrikasta tulevien siirtolaisuuteen ei ole pystytty osoittamaan. Jos voisi, siitä rummutettaisiin joka paikassa.

Eurooppaan ei tulla mitenkään erityisesti Afrikan alueilta, jotka ovat muuttuneet elinkelvottomiksi, ja Afrikasta löytyisi joka tapauksessa elinkelpoisia alueita lähempääkin kuin vaeltamalla tuhansia kilometrejä Saharan yli Libyaan ja Eurooppaan. Myöskään IPCC:n raportti ei tue väitettä.

[Ajattelija2008]

Afrikassa ei ole alueita, jotka olisivat muuttuneet elinkelvottomiksi. Mediassa ei ole yhtään sellaista aluetta pystytty löytämään. 1970-luvulla Sahelin kuivuminen uhkasi joitakin, mutta sitten sateet palasivat.

David Attenborough on ilmeisesti tuotu kokoukseen saarnamieheksi, koska hän ei ole perillä asioista ja toistaa, mitä kokouksen järjestäjä haluaa kuulla. Miksi IMF:n kevätkokouksessa ei ollut todellinen asiantuntija Richard Lindzen puhumassa?

Edit:

Attenborough, who was publicising the Netflix series Our Planet, said: "I find it hard to exaggerate the peril. This is the new extinction and we are half way through it. We are in terrible, terrible trouble and the longer we wait to do something about it the worse it is going to get."

Noting that "70% of bird species have gone", he said: "We have time now, 10 years, perhaps 20 years, to do

https://www.theguardian.com/world/2019/apr/11/expect-even-greater-migration-from-africa-says-attenborough-imf-global-warming
David Attenborough siis mainosti Netflix-sarjaa, eli hänellä oli kaupallinen intressi liioitella.

Hänen väitteensä, että 70 % lintulajeista olisi kuollut, on totaalinen valhe. Euroopassa on 200 vuoden aikana kuollut vain siivetön ruokki ja USA:ssa noin 5 lajia. Maailmassa on 8000 tunnustettua lintulajia. Sukupuuttoon on kuollut korkeintaan muutama sata.

The Guardian on tunnettu valemedia eikä pettänyt taaskaan.

[newspeak]

Talvi tulee sitten huhtikuussa. Tämä on varma tieto.

Magic!

[SuperSaatana]

Nyt kun bensa- ja dieselautoja demonisoidaan vimmalla ja sähköautoilua hehkutetaan joka suunnasta niin tuli tässä mieleen sellainen yksi jännä juttu, että Suomihan ei enää omista sähkönsiirtoverkkoaan vaan sen omistavat kansainväliset sijoitusyhtiöt?

Eli JOS täällä siirrytään sähköautoiluun ihan tosissaan niin Suomessa (varsin erikoisesti vs muut maat) ei ole omaa infraa olemassa sähkön toimittamiseen eli voitot (tai ainakin iso osa niistä) sähkönsiirroista kääritään taas jonnekin ihan muualle kuin valtion kassaan. Mikäs sen mukavampaa Carunan ulkomaalaisille sijoittajille kuin että täällä harvaanasutussa pohjolassa tehdään liikenteestäkin mahdollisimman riippuvaista sähköstä.

Koska kaikki muut puolueet paitsi päätöksenteon ulkopuolelle jätetty Halla-ahon PS hehkuttavat yhdestä suusta samaa bensa/diesel on perkeleestä- mantraa, homma jotenkin haisee kuin paskavaippa palavissa hiuksissa. Vanha hyvä sanonta on, että follow the money eli lobataankohan meidän puupääpoliitikoille tätä sähköautoilua ilmaston varjolla nimenomaan noiden Carunan omistajien ja sijoittajien taholta?

Tuli vaan mieleen..

[Roope]

New York Times: Suomen vaaleissa oikeistolla on uusi iskulause

New York Times analysoi Suomen eduskuntavaalien rikkovan Pohjois-Euroopan vakiintuneen mallin, jossa maahanmuutto on vaalien tärkein teema.

"KUN he todella haluavat kiihdyttää konservatiiviset äänestäjät tänä keväänä, Suomen nationalistisen puolueen poliitikot menevät suoraan näiden vaalien arimpaan aiheeseen", yhdysvaltalaislehti New York Times kirjoittaa.

"Ei, ei maahanmuuttoon. Ilmastoon."

Suomen eduskuntavaalien teemoja analysoivassa artikkelissa New York Times siteeraa Ylen ilmastotenttiä, jossa perussuomalaisten Matti Putkonen väitti ympäristötoimien vievän työläisiltä ja lemmikeiltä "lauantaimakkarankin suusta".

LEHDEN toimittajat analysoivat Suomen eduskuntavaalien rikkovan Pohjois-Euroopan vakiintuneen mallin, jossa maahanmuutto määrittelee yksiä vaaleja toistensa jälkeen.
...

Helsingin Sanomat 12.4.2019

New York Timesin juttu on maksumuurin takana (edit: ei ollutkaan maksumuuri vaan valitus private modesta), mutta oletetaan, että Aino Frilanderin kuvaus pitää paikkansa.

NYT valehtelee surutta. Pohjoismaissa ei ole ollut vielä yksiäkään vaaleja, joissa maahanmuutto olisi ollut tärkein määrittelevä teema. Ei Suomessa, ei Ruotsissa, ei Norjassa, ellei sitten Tanskassa mahdollisesti joskus vuoden 2000 aikoihin.

Herää kysymys, mistä tuollainen perätön väite on lähtöisin. Vihje voi olla, että toinen NYT:n artikkelin kirjoittajista on freelance-toimittaja Johanna Lemola, joka taatusti tietää totuuden.

[BarkAtTheMoon]

Tähän kannattanee sen verran vastata että olen kuullut tutuilta ja nähnyt todisteita että suomalaiset erityisesti mediapuolen vasemmistolaiset todellakin ns vuotavat ja puljaavat "uutisia" Suomesta maailmalla eteenpäin vain ja ainoastaan vahingoittaakseen Suomea koska kieroutunut feminismi tms outous, faktaa siis

[Roope]

Ihmiset on helppo saada kyllästymään koko ilmastokeskusteluun. Näin on jo melko suuressa mitassa tapahtunutkin, kirjoittaa Yrjö Rautio kolumnissaan.

Helsingin Sanomat: Ahdistus ja syyllistäminen eivät saa ihmisiä ilmastotalkoisiin 12.4.2019

PERUSSUOMALAISTEN kannatus on noussut kohisten vaalitaistelun aikana. Ylen torstaina julkistama mielipidemittaus nosti heidät jo toiseksi suurimmaksi puolueeksi ja 16,3 prosentin kannatukseen.

Nousu johtunee pääosin siitä, että puolue kyseenalaistaa ainoana puolueena koko ilmastonmuutoksen ja leimaa puheenkin siitä hysteriaksi. Tämä uppoaa moneen sellaiseenkin kansalaiseen, joka ei puolueen muita näkemyksiä jaa.

Tietenkin perussuomalaiset ovat väärässä – tässäkin asiassa. Ilmastonmuutos on tosiasia, emmekä me suomalaisetkaan voi siirtää omaa osuuttamme sen torjumisesta muille. Taktisesti tämän markkinaraon käyttö on kuitenkin oiva veto.

Yrjö Rautio on väärässä – tässäkin asiassa.

Kuten perussuomalaisten lausunnoista ja ympäristöohjelmasta voi lukea, PS ei kyseenalaista ilmastonmuutosta. Ilmastohysteriaksi se leimaa syystäkin hysteerisen tavan, jolla keskustelua ilmastonmuutoksesta ja ilmastopolitiikasta käydään. Tästä pahimpana esimerkkinä valtamediassa yleinen maailmanloppua julistava ns. doom and gloom -journalismi, jossa maapallon lämpötilan nousu lähtee käsistä, merenpinta nousee kymmeniä metrejä ja sadat miljoonat ilmastopakolaiset vyöryvät Eurooppaan.

Perussuomalaiset eivät ole vastustaneet myöskään oman osuuden tekemistä vaan huomauttaneet, että Suomi on jo tehnyt enemmän kuin muut, kun taas esimerkiksi Saksa aikoo lopettaa kivihiilen käytön vasta vuosikymmen Suomen jälkeen, eikä Puola luultavasti silloinkaan.

Muutama päivä sitten Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen toisti tv-haastattelussa täsmälleen saman sanoman kuin perussuomalaiset. Suomalaisten tarvitsee tehdä vain oma osuutensa, ei enempää.

ILMASTOASIOISTA ei voida vaieta vain siksi, etteivät populistit hyötyisi. Minusta puolueiden johtajat ovat myös puhuneet niistä pääosin oikealla tavalla – siirtämättä omaa ja muiden päättäjien vastuuta yksittäisille kansalaisille.

Kahdeksan muun puolueen puoluejohtajat ovat kaikki puhuneet potaskaa. Ne ovat muka sitoutuneet samaan 1,5 asteen laskennalliseen tavoitteeseen, mutta kuten vaaliväittelyissä ja -ohjelmissa on huomattu, haitari keinojen ja aikataulun (mm. Suomen hiilineutraaliuden ajankohta) välillä on valtava. Edes ilmastonmuutoksella ratsastavat vihreät ja vasemmistoliitto eivät nekään kerro rehellisesti äänestäjille, miten radikaaleja keinoja tavoitteen saavuttaminen oikeasti vaatisi suomalaisilta.

Muiden muassa vasemmistoliiton Li Andersson on nostanut esiin kaksi tärkeää näkökulmaa: taakka ilmastonmuutoksen torjunnasta on jaettava oikeudenmukaisesti ja ihmiset on saatava pysymään ilmastotalkoissa mukana. Nämä asiat ovat vaikeampia kuin äkkiä arvaisi.

Kun esimerkiksi sähkön, polttoaineiden ja joidenkin elintarvikkeiden hintaa nostetaan ilmastosyistä, taakka ei jakaudu oikeudenmukaisesti. Köyhät ja haja-asutusalueilla asuvat maksavat aina suhteellisesti eniten.

Pelkkä oikeudenmukaisuudesta puhuminen ei lämmitä kuin puhujaa.

Andersson ei ensinnäkään ole konkretisoinut, miten sähkön, polttoaineiden ja elintarvikkeiden hintojen nousu käytännössä kompensoitaisiin köyhille ja maalla asuville. Toiseksi, ei ole esitetty keinoja olla oikeudenmukainen ja samalla vähentää radikaalisti kulutusta ja liikkumista, sillä rikkailla ja kaupunkilaisilla on vaihtoehtoja, kun taas köyhillä ja maalla asuvilla niitä ei juurikaan ole.

Lisäksi Anderssonin oikeudenmukaisuus-jargonissa on myös globaali taso, jossa länsimaiden pitäisi samaan aikaan maksaa kehitysmaidenkin ilmastotoimet ja nostaa ne kestävän kehityksen polulle. Tällainen vapaaehtoinen elintason romauttaminen ei onnistu, ei ainakaan länsimaisessa demokratiassa.

Fanaatikot kykenevät pilaamaan minkä tahansa hyvän asian. Suuret uskonnot ja ideologiat sekä ihmiskunnan kohtalonkysymykset vetävät aina puoleensa myös ääriajatteluun viehtyneitä. Myös ilmastonmuutoksesta on helppo kehittää ideologia, jonka puhtauden varjelemiseen riittää kyllä vapaaehtoisia.

Fanaatikot uskovat, että kun ahdistusta lietsotaan tarpeeksi, se jalostuu pelastavaksi muutosvoimaksi – suunnilleen samaan tapaan kuin marxismi-leninismi uskoi määrän muuttuvan laaduksi.

Juuri näin, mutta Rautio ei selvästikään kykene näkemään koko fanaattisuuden ja hysterian piiriä, jonka torjuminen lähtee sen myöntämisestä, että yksi ihminen sen enempää kuin Suomi yksinkään ei voi ratkaista ilmastonmuutosta.

Siitä huolimatta asioita kannattaa tehdä järkevällä tavalla vähentäen tuhlausta, öljyriippuvuutta ja uusiutumattomien raaka-aineiden kulutusta.

EN USKO LAINKAAN ahdistuksen ihmeitä tekevään voimaan. Ahdistus saa ehkä jotkut heräämään, mutta vielä useammat se kyllästyttää, lamauttaa ja passivoi.

Uskon, että ihmiset pysyvät ilmastotalkoissa mukana parhaiten, jos siitä puhutaan ennen muuta käytännön asiana. Siihen pätee sama kuin vaikka jätehuoltoon. Eivät ihmiset lakanneet heittämästä jätteitään metsiin ja takapihoilleen siksi, että heitä olisi riittävästi syyllistetty. He lakkasivat vasta sitten, kun yhteiskunta järjesti heille paremman vaihtoehdon, jätehuollon ja kierrätyksen.

Myös se syrjäkylän ikääntynyt vanhapoika vaihtanee vanhan ja saastuttavan autonsa sähköiseen heti, kun sähköauton saa yhtä halvalla ja kun sillä voi ajaa "tankkaamatta" satoja kilometrejä.

Aivan, mutta kaikkien pitäisi myöntää, että sille syrjäkylän ikääntyneen vanhanpojan parin tonnin koslalle ei tule halvempaa käytettyä sähköautokorvaajaa kuin mahdollisesti vasta joskus kaukana 2030-luvulla. Pelkkä sähköauton satojen kilometrien akkupaketti on vielä pitkään arvokkaampi kuin keskimääräinen käytetty polttomoottoriauto Suomessa. Kaavailut Suomen 850 000 sähköautosta vuonna 2030 ovat silkkaa haihattelua.

NUORET OVAT heränneet vaatimaan ilmastoasiassa päättäjiä aiemmin sanoista tekoihin. Se on loistava asia. Mielenosoituksista on vain syntynyt kuva kuin nykynuorilla ei olisi lainkaan toivoa eikä tulevaisuutta.

Tässä lasten ristiretkessä ei ole ollut mitään loistavaa, vaan se edustaa massahysterian lietsomista pahimmillaan. Jeesukseksi korotettu Greta Thunberg on ilmaissut ristiretkeläisten näkemyksen näin: "But I don't want your hope. I want you to panic. I want you to feel the fear I do. Eve­ry day."

Tilanne ei ole suinkaan toivoton. Siitä, mitä ilmastolle on tapahtumassa, on sentään päästy laajaan yhteisymmärrykseen. Yhteinen tavoite lämpenemisen pysäyttämisestä 1,5 asteeseen on saatu asetetuksi. Myös osa pahimmista ilmaston pilaajista on aloittanut omien velvoitteidensa täyttämisen.

Tällaista tavoitetta ei ole oikeasti saatu eikä saada asetettua edes EU:n tasolla. Suomen puolueiden sopimukset ovat pelkkää paperia.

Jos puolueet olisivat rehellisiä vaadittujen keinojen ja niiden kustannusten ja seurausten suhteen, niitä ei äänestettäisi. Edes vihreät eivät uskalla olla tämän suhteen julkisesti rehellisiä.

Teknologia, jota tarvitaan ilmastonmuutoksen pysäyttämiseen, on jo olemassa. Tarvitaan vain asennemuutos, ja sekin on jo tapahtumassa.

Jos ei ole ahdistus hyvä muutosvoima, ei sitä ole toivottomuuskaan. Jos tilanne on toivoton, miksi tehdä mitään? Kun on toivoa, kannattaa jotakin tehdäkin.

Juu, ja tarvittaisiin vain asennemuutos, etteivät ihmiset tekisi rikoksia. Samassa mielessä meillä on ollut ainakin sata vuotta teknologia ruokkia, vaatettaa ja kouluttaa kaikki maailman ihmiset. Kun asennemuutos ei tapahdu tarpeeksi nopeasti, tarvitaan "vain" ihmisten pakottamista, jotta he toimivat halutulla tavalla hyvän asian puolesta. Rautiolla luulisi olevan tästä paljonkin tietoa ja kokemusta.

[mannym]

Fanaatikot kykenevät pilaamaan minkä tahansa hyvän asian. Suuret uskonnot ja ideologiat sekä ihmiskunnan kohtalonkysymykset vetävät aina puoleensa myös ääriajatteluun viehtyneitä. Myös ilmastonmuutoksesta on helppo kehittää ideologia, jonka puhtauden varjelemiseen riittää kyllä vapaaehtoisia.

Fanaatikot uskovat, että kun ahdistusta lietsotaan tarpeeksi, se jalostuu pelastavaksi muutosvoimaksi – suunnilleen samaan tapaan kuin marxismi-leninismi uskoi määrän muuttuvan laaduksi.

NUORET OVAT heränneet vaatimaan ilmastoasiassa päättäjiä aiemmin sanoista tekoihin. Se on loistava asia. Mielenosoituksista on vain syntynyt kuva kuin nykynuorilla ei olisi lainkaan toivoa eikä tulevaisuutta.

Yrjö Rautio on kyllä mielenkiintoinen tapaus, ensin valittaa kuinka fanaatikot pilaavat minkä tahansa hyvän asian, sitten kutsuu sitä että nuoret ovat heränneet fanaatikkojen rummutuksessa osoittamaan näiden kanssa mieltä sen asian puolesta.

Tarkoittanee sitä että ensin pitää pestä pois itsestään näennäisesti fanaatikon leima, sitten julistaa fanaattisesti kuinka hyvällä ja hienolla asialla nuoret ovat.

Tilanne ei ole suinkaan toivoton. Siitä, mitä ilmastolle on tapahtumassa, on sentään päästy laajaan yhteisymmärrykseen. Yhteinen tavoite lämpenemisen pysäyttämisestä 1,5 asteeseen on saatu asetetuksi. Myös osa pahimmista ilmaston pilaajista on aloittanut omien velvoitteidensa täyttämisen.

Siitä mitä ilmastolle on tapahtumassa ollaan kyllä malleissa päästy yhteisymmärrykseen, sääli vain että ne mallit eivät kuvasta todellisuutta, vaan näyttävät suurempaa lämpenemistä kuin mitä on mitattu. Siten se laaja yhteisymmärrys ilmaston kehityksen suunnasta, on yhtä vakaa kuin pilvenhattara taivaalla, pikkaisen puhaltaa niin se hajoaa.

Yhteistä tavoitetta lämpenemisen pysäyttämisestä 1,5 asteeseen ei myöskään ole saavutettu, on kyllä saavutettu julkilausumia joilla yritetään sitä yhteistä tavoitetta perustella, mutta joka sekin sen pilven lailla hajoaa kuin pieru saharaan kun vähän puhaltaa.

Mikäköhän osa pahimmista ilmaston pilaajista on aloittanut omien velvoitteidensa täyttämisen? Huomattavaa on ilmaston pilaaminen, näin sitä ympäristö = ilmasto, mielleyhtymää rakennetaan. Yhdysvallat se ei ainakaan ole, sillä yhdysvallat käveli pois kaikista velvoitteista, samalla kuitenkin vähentäen päästöjään. Kiina? Joo ei, Kiinan päästöt kasvavat kasvamistaan. Intia? Sama juttu kuin Kiinalla. EU? Kaikkien korulauseiden jälkeen, lopputulema on, EU on kasvattanut päästöjään.

Parasta on että kieltämällä ja kurittamalla Diesel ajoneuvoja, on liikenteen päästötkin saatu kasvuun.

Law of unintended consequences, kertoo meille että kaikista ilmastotoimista ja lainsäädännöstä johtuen, päästöt joita niillä yritettiin vähentää, aiheuttaa niiden väistämättömän kasvun.

Kökkö juttu sillai.

Teknologia, jota tarvitaan ilmastonmuutoksen pysäyttämiseen, on jo olemassa. Tarvitaan vain asennemuutos, ja sekin on jo tapahtumassa.

Jos ei ole ahdistus hyvä muutosvoima, ei sitä ole toivottomuuskaan. Jos tilanne on toivoton, miksi tehdä mitään? Kun on toivoa, kannattaa jotakin tehdäkin.

Palataan hetki fanaattisuuteen. Tarvitaan asennemuutos, yleinen asennemuutos jotta kaikki toimisivat kuin ilmastofanaatikot haluavat. Teknologia jota tarvitaan ilmastonmuutoksen pysäyttämiseen on toki olemassa, sen teknologian yleisen käyttöönoton estää vain ihmisten mukavuuden ja turvallisuuden halu. Edes Yrjö Rautio ja muut fanaatikot eivät elä tai suostu elämään kuin saarnaavat. He tulevat tosiasiassa olemaan viimeiset jotka muokkaavat elämiään siihen suuntaan mihin haluavat yhteiskunnan menevän.

Do as I say, not as i do. Marxismi-Leninismin uusi tuleminen ilmasto ja ympäristöpaniikkina on näemmä tulossa päätökseensä. Katsotaan kuinka se seuraavan kerran tulee.

[akez]

[Yrjö Rautio:] ... Eivät ihmiset lakanneet heittämästä jätteitään metsiin ja takapihoilleen siksi, että heitä olisi riittävästi syyllistetty. He lakkasivat vasta sitten, kun yhteiskunta järjesti heille paremman vaihtoehdon, jätehuollon ja kierrätyksen.

Tämä kohta sai minut miettimään mummolaani siellä kaukana pohjoisen maaseudulla, jossa tuli vietettyä kesiä lapsena ja jossa lähimpään seuraavaan asuttuun taloon oli matkaa useampia kilometrejä. Ei siellä mitään jätehuoltoa ollut, ei edes juoksevaa vettä, roskapönttökin puuttui, mutta ei siellä silti heitetty mitään jätettä metsiin ja takapihoille, kuten Afrikassa on tapana tehdä (samaa harrastavat muuten Balkanilla erään turistiheimon keskuudessa).

Aloin oikein funtsaamaan, että minne siellä jätteet menivät. Ensimmäinen havainto oli, että eihän siellä edes syntynyt juurikaan jätettä. Ruuantähteet menivät ämpäriin ja päätyivät lopulta lehmien ruuaksi. Ihmisistä tuleva jäteaines meni pihan puuseehen, josta lanta kuskattiin käsittääkseni lopulta pelloille. Pakkaukset ja vastaava aines poltettiin uuneissa. Joten kaikki tuli kyllä kierrätettyä jo ennen kierrätyksen keksimistä ja vielä ihan luonnollisesti. Yrjö siis erehtyy tässä kohdassa.

[Nikolas]

@Jussi Halla-aho

Siitä huolimatta asioita kannattaa tehdä järkevällä tavalla vähentäen tuhlausta, öljyriippuvuutta ja uusiutumattomien raaka-aineiden kulutusta.

Öljyriippuvuudesta irti pääseminen on aivan paras motiivi Suomelle ja useimmille muillekin länsimaille. Se, että hiilidioksidipäästöjen vähentäminen on tämän tavoitteen kanssa sopusoinnussa, on lähinnä sellainen "hyvä juttu", jota voi käyttää tai olla käyttämättä tehokeinona väittelyissä ja puheissa.

Luettavaa:
• Zubrin, Robert: Energy Victory: Winning the War on Terror by Breaking Free of Oil. Amherst, New York: Prometheus Books, 2007. ISBN 978-1-59102-591-7.
• Partanen, Rauli & Korhonen, Janne: Musta hevonen. Helsinki: Kosmos, 2016. ISBN 978-952-7144-17-6.

[jka]

Tekniikka&Talous: Katso EU:n 30 suurinta CO2-päästölähdettä – Saksa pitää hallussaan kyseenalaista ennätystä

EU-maiden eniten hiilidioksidia päästävät laitokset sijaitsevat Puolassa ja erityisesti Saksassa. Kolmestakymmenestä suurimmasta päästölähteestä 11 on saksalaisia hiilivoimaloita.

EU:n suurimmat CO2-päästölähteet

1   Puola: PGE GiEK S.A. Oddział Elektrownia Bełchatów   38 348 069
2   Saksa: Kraftwerk Neurath                             32 156 657
3   Saksa: Kraftwerk Niederaußem                         25 927 543
4   Saksa: Kraftwerk Jänschwalde                         22 807 073
5   Saksa: Kraftwerk Weisweiler                          16 786 258
6   Saksa: Kraftwerk Schwarze Pumpe                      12 374 048
7   Saksa: Kraftwerk Lippendorf                          11 711 105
8   Saksa: Kraftwerk Boxberg Werk IV                     10 209 765
9   Irlanti: Ryanair                                     9 879 100
10  Puola: ELEKTROWNIA KOZIENICE                         9 728 131

EU:n päästötilastossa Suomen suurin yksittäinen laitos, Raahen terästehdas on sijalla 61. EU komission listauksessa.

Kyllä Suomen pitäisi tehdä paljon enemmän tai maapallo tuhoutuu.

[Foundation]

Law of unintended consequences, kertoo meille että kaikista ilmastotoimista ja lainsäädännöstä johtuen, päästöt joita niillä yritettiin vähentää, aiheuttaa niiden väistämättömän kasvun.

Kökkö juttu sillai.

Periaatteellisesti: yritetään tehdä ja säästää samalla energiaa. Silloin tavoiteltu lopputulos voi jäädä saavuttamatta, koska resursseja on kulutettu säästöjen tarkkailuun. Vaikka tavoiteltu lopputulos saavutettaisiinkin, niin hukkaamista säästöjen tarkkailu on silti. Ei tarvitse kansainvälistä vertailuakaan, koska toimii joka ympäristössä samalla lailla.

[Roope]

Olen tässäkin ketjussa peräänkuuluttanut järkiperusteluja sille, miksi Suomen pitäisi sooloilla kalliisti ilmastopolitiikassa, kun Suomen omien politiikkavalintojen konkreettinen promilleluokan ilmastovaikutus hukkuu täysin kohinaan.

Ex-kansanedustaja, Sitran vanhempi neuvonantaja Oras Tynkkynen on Vanhasen hallituksenkin käyttämä ilmastoasiantuntija. Tätä tasoa ovat Tynkkysen argumentit ajamansa ilmastopolitiikan puolesta parinkymmenen vuoden asiaan perehtymisen jälkeen:

10 vastausta kysymykseen, mitä pienellä Suomella on väliä

Onko pienen Suomen tekemisillä väliä ilmastokriisin kaltaisen maailmanlaajuisen ja valtavan ongelman kannalta? Kysymys tulee vastaan päivittäin – tässä kymmenen mahdollista vastausta.

1.Ilmakehä ei piittaa siitä, mistä päästöt tulevat tai kuka ne aiheuttaa. Jokainen vähennetty päästötonni hidastaa ilmastonmuutosta riippumatta siitä, tapahtuuko vähennys Kiinassa vai Suomessa.

2. Jos 5,5 miljoonan suomalaisen päästöillä ei olisi väliä, ei varmaankaan olisi slovakialaisten, norjalaisten tai eritrealaistenkaan päästöillä. Eikä irlantilaisten, uusiseelantilaisten, kroatialaisten, kuwaitilaisten, panamalaisten, jamaikalaisten, liettualaisten jne.

3. Entä olisiko silläkään sitten väliä, jos ähtäriläiset jättäisivät veronsa maksamatta? Heidän osuutensa Suomen verotuloista on kuitenkin promilleluokkaa – samoin kuin esimerkiksi suonenjokelaisten, harjavaltalaisten, ikaalislaisten, outokumpulaisten ja parkanolaisten.

4. Koko maailman 7,5 miljardin ihmisen väestön voi pilkkoa lukuisin eri tavoin 5,5 miljoonan suuruisiin siivuihin. Jos suomalaiset välttelevät vastuutaan, samalla logiikalla näin voisivat tehdä myös esimerkiksi newyorkilaismiehet, Euroopan juutalaiset ja Etelä-Korean vasenkätiset.

5. Asiaa voi lähestyä myös maanpuolustusvertauksen kautta. Jos 70 vuotta sitten jokainen olisi ajatellut, ettei sota yhtä miestä kaipaa, Suomi voisi tänään näyttää aika toisenlaiselta.

6. Suomalaisten päästöt asukasta kohti ovat selvästi keskiarvoa suuremmat. Päästöiltään 5,5 miljoonaa suomalaista vastaa yli 20:tä miljoonaa intialaista, 40:tä miljoonaa etiopialaista ja 180:tä miljoonaa burundilaista (Burundissa asuu runsaat 10 miljoonaa ihmistä).

7. Pienuus ei ole ennenkään ollut este. Pienestä Suomesta ponnistanut Nokia myi enimmillään yli puolet maailman älypuhelimista, ja 15-vuotias ruotsalaislukiolainen Greta Thunberg käynnisti kansainvälisen liikkeen, jonka tempauksiin on osallistunut yhtä aikaa 1,5 miljoonaa ihmistä.

8. Jos onnistumme tekemään asioita erityisen fiksusti, se kyllä kiinnostaa maailmanlaajuisesti. Suomen kehuttua peruskoulua tullaan ihmettelemään ympäri maailmaa, ja ainutlaatuisesta perustulokokeilusta on kirjoitettu maailman merkittävimmissä lehdissä.

9. Päästöjen vähentämisen ei tarvitse olla uhraus, vaan se voi päinvastoin parantaa hyvinvointiamme. Hiilineutraalissa Suomessa olemme esimerkiksi vähemmän riippuvaisia tuontienergiasta, meillä on puhtaampi ilma ja vesi sekä syömme terveellisemmin.

10. Jokainen on ensisijaisesti vastuussa omista päästöistään. Kiinalaiset vastaavat omista päästöistään, yhdysvaltalaiset omistaan – ja me suomalaiset omistamme.

Oras Tynkkynen

Edit: linkki

[Ajattelija2008]

https://www.cpc.ncep.noaa.gov/products/analysis_monitoring/enso_advisory/ensodisc.html
Heikko El Ninjo on nyt käynnissä ja sen ennustetaan jatkuvan syksyyn asti.

https://data.giss.nasa.gov/gistemp/tabledata_v3/GLB.Ts+dSST.txt
GISTempin anomalia oli maaliskuussa 1.11 C eli peräti 0.5 C yli 2000 - 2014 keskiarvon.

[Kulttuurirealisti]

4. Koko maailman 7,5 miljardin ihmisen väestön voi pilkkoa lukuisin eri tavoin 5,5 miljoonan suuruisiin siivuihin. Jos suomalaiset välttelevät vastuutaan, samalla logiikalla näin voisivat tehdä myös esimerkiksi newyorkilaismiehet, Euroopan juutalaiset ja Etelä-Korean vasenkätiset.

Miksi maailmaa pitäisi jakaa Suomen kokoisiin palasiin? Kiinassa ja Intiassa on yli 2 miljardia ihmistä, ja heillä on täysi verotusvalta ja toimeenpanovalta noilla alueilla. Heille ei kuitenkaan ole Pariisin sopparissa velvoitteita n. kymmeneen vuoteen, jonka he saavat vapaasti kaasutella. Miksi jo päästöjään vähentäneen Suomen pitäisi ampua itseään polveen noiden suurten maiden edestä?

[Ajattelija2008]

6. Suomalaisten päästöt asukasta kohti ovat selvästi keskiarvoa suuremmat. Päästöiltään 5,5 miljoonaa suomalaista vastaa yli 20:tä miljoonaa intialaista, 40:tä miljoonaa etiopialaista ja 180:tä miljoonaa burundilaista (Burundissa asuu runsaat 10 miljoonaa ihmistä).

Oras Tynkkynen valehtelee. Laskin tähän ketjuun pari viikkoa sitten, että suomalaisen päästöt ovat 5.3 tonnia CO2-ekvivalenttia vuodessa, kun koko maailman ovat 5.9 tonnia.

Tuossa luvussani on mukana Suomen metsien kasvu.

[Roope]

6. Suomalaisten päästöt asukasta kohti ovat selvästi keskiarvoa suuremmat. Päästöiltään 5,5 miljoonaa suomalaista vastaa yli 20:tä miljoonaa intialaista, 40:tä miljoonaa etiopialaista ja 180:tä miljoonaa burundilaista (Burundissa asuu runsaat 10 miljoonaa ihmistä).

Oras Tynkkynen valehtelee. Laskin tähän ketjuun pari viikkoa sitten, että suomalaisen päästöt ovat 5.3 tonnia CO2-ekvivalenttia vuodessa, kun koko maailman ovat 5.9 tonnia.

Tuossa luvussani on mukana Suomen metsien kasvu.

Kiitos. Arvasin, että aiemminkin vilungista kärähtänyt Tynkkynen ei ole malttanut olla näpelöimättä ainoita tarjoamiaan numeroita, mutta en viitsinyt/osannut kaivaa lähteitä.

Aina tämä sama juttu myös Amnestyn, Pakolaisavun ym. faktojen ja numeroiden kanssa. Eivät vain voi mitään luonnolleen.

[Juffe]

6. Suomalaisten päästöt asukasta kohti ovat selvästi keskiarvoa suuremmat. Päästöiltään 5,5 miljoonaa suomalaista vastaa yli 20:tä miljoonaa intialaista, 40:tä miljoonaa etiopialaista ja 180:tä miljoonaa burundilaista (Burundissa asuu runsaat 10 miljoonaa ihmistä).

Oras Tynkkynen valehtelee. Laskin tähän ketjuun pari viikkoa sitten, että suomalaisen päästöt ovat 5.3 tonnia CO2-ekvivalenttia vuodessa, kun koko maailman ovat 5.9 tonnia.

Tuossa luvussani on mukana Suomen metsien kasvu.

Onko olemassa jokin standardi tai kansainvälisesti sovittu käytäntö, jonka mukaan metsien kasvu tulee ottaa huomioon maakohtaisia päästöjä laskettaessa? Jos ei, niin ei silloin ole mitenkään epärehellistä jättää sitä pois laskuista. Metsän kasvu on luonnossa itsestään tapahtuva prosessi. Miksi se silloin pitäisi ottaa laskuissa huomioon sen enempää kuin vaikka vesialueilla tapahtuva levänkasvu, maaperän rapautuminen, metaanin vapautuminen maaperästä tai tulivuorenpurkaukset? Laskuissa tulisi tuolloin ottaa huomioon myös sellaisia seikkoja kuin ojitettujen suoalueiden turpeen lahoaminen, mikä sentään on ihmistoiminnasta aiheutuva muutos. Poikkeuksen voisi tehdä se osa metsänkasvusta, joka saadaan aikaan metsänhoidollisilla toimenpiteillä verrattuna luonnolliseen kasvuun.

Voi olla, että metsänsuojelun  ja metsäpinta-alan kasvattamisen motivoimiseksi on jossain erikseen sovittu, että metsän kasvu otetaan jollain tavalla huomioon päästöjä laskettaessa. Itse en tätä tiedä. Mutta jos niin ei ole, ei tynkkysillä ole mitään loogista tai moraalista velvollisuutta sisällyttää metsänkasvua lukemiinsa.

Sinänsä olen sitä mieltä, että Suomen pohjoisemmasta sijainnista aiheutuva suurempi energiatarve sekä se, että täällä on pidetty väestöntiheys pienenä ja jätetty metsät tuhoamatta, "oikeuttaa" Suomen keskimääräistä suurempiin päästöihin.  Tällaisia asioita ei kuitenkaan voi sisällyttää itse päästölukemiin. Ellei muiden kanssa niin sovita.

[mannym]

Olen tässäkin ketjussa peräänkuuluttanut järkiperusteluja sille, miksi Suomen pitäisi sooloilla kalliisti ilmastopolitiikassa, kun Suomen omien politiikkavalintojen konkreettinen promilleluokan ilmastovaikutus hukkuu täysin kohinaan.

Ex-kansanedustaja, Sitran vanhempi neuvonantaja Oras Tynkkynen on Vanhasen hallituksenkin käyttämä ilmastoasiantuntija. Tätä tasoa ovat Tynkkysen argumentit ajamansa ilmastopolitiikan puolesta parinkymmenen vuoden asiaan perehtymisen jälkeen:

Tynkkynen on hieno mies, on blokannut minut parilta alustalta, no jaa.

10 vastausta kysymykseen, mitä pienellä Suomella on väliä

Onko pienen Suomen tekemisillä väliä ilmastokriisin kaltaisen maailmanlaajuisen ja valtavan ongelman kannalta? Kysymys tulee vastaan päivittäin – tässä kymmenen mahdollista vastausta.

1.Ilmakehä ei piittaa siitä, mistä päästöt tulevat tai kuka ne aiheuttaa. Jokainen vähennetty päästötonni hidastaa ilmastonmuutosta riippumatta siitä, tapahtuuko vähennys Kiinassa vai Suomessa.

Näinhän se tietysti on, siten onkin täysin idioottimaista selitellä miksi mm, tuulivoiman ja aurinkovoiman valmistuksen suuret päästöt, joita ei ikinä saada tuotettuna energiana takaisin, olisivat jotenkin hyvä juttu. Tietenkään Oras et lakkaa itse reissaamasta ympäri maailmaa päästöjen leikkauksen vuoksi? Tekopyhä p*skiainen.

2. Jos 5,5 miljoonan suomalaisen päästöillä ei olisi väliä, ei varmaankaan olisi slovakialaisten, norjalaisten tai eritrealaistenkaan päästöillä. Eikä irlantilaisten, uusiseelantilaisten, kroatialaisten, kuwaitilaisten, panamalaisten, jamaikalaisten, liettualaisten jne.

Luetellut maat tuottavat yhteispäästöinä vähemmän kuin Kiina tai Intia, sekä useamman noiden maiden oma biokapasiteetti riittää kulutuksen aiheuttaman päästöjen nollaukseen. Eivätkä kyseiset maat aio vähentää päästöjään kuten vihreät haaveilevat tapahtuvan. Alkaa olkiukkoilu

3. Entä olisiko silläkään sitten väliä, jos ähtäriläiset jättäisivät veronsa maksamatta? Heidän osuutensa Suomen verotuloista on kuitenkin promilleluokkaa – samoin kuin esimerkiksi suonenjokelaisten, harjavaltalaisten, ikaalislaisten, outokumpulaisten ja parkanolaisten.

Olkiukkoilu jatkuu, kun luvut eivät ole puolellasi, hae vauhtia jostain joka kuulostaa hyvältä mutta ei liity asiaan oikein mitenkään, eikä todistakkaan mitään.

4. Koko maailman 7,5 miljardin ihmisen väestön voi pilkkoa lukuisin eri tavoin 5,5 miljoonan suuruisiin siivuihin. Jos suomalaiset välttelevät vastuutaan, samalla logiikalla näin voisivat tehdä myös esimerkiksi newyorkilaismiehet, Euroopan juutalaiset ja Etelä-Korean vasenkätiset.

Niin tietysti voisi, mutta sehän olisi kirsikanpoimintaa eivätkä Euroopan juutalaiset, tai Etelä-Korean vasenkätiset tai Newyorkilaismiehet muodosta omaa kollektiivia tai valtiota jonka päästöjä voidaan mitata tai joita halutaan vähentää. Olkiukkoilua kuten yllä

5. Asiaa voi lähestyä myös maanpuolustusvertauksen kautta. Jos 70 vuotta sitten jokainen olisi ajatellut, ettei sota yhtä miestä kaipaa, Suomi voisi tänään näyttää aika toisenlaiselta.

Hyvin moni ajatteli ettei sota yhtä miestä kaipaa. Mutta silloin lähdettiin näkyvissä olevan ja todistettavasti olevan vihollisen pysäyttämiseen, suojellen omia. Nyt pitäisi näkymättömän ja todisteita vailla olevan vihollisen pysäyttämiseen uhrata sitten ilmeisesti kaikki.

6. Suomalaisten päästöt asukasta kohti ovat selvästi keskiarvoa suuremmat. Päästöiltään 5,5 miljoonaa suomalaista vastaa yli 20:tä miljoonaa intialaista, 40:tä miljoonaa etiopialaista ja 180:tä miljoonaa burundilaista (Burundissa asuu runsaat 10 miljoonaa ihmistä).

Näin voi tietenkin olla, elämmehän pohjoisessa. Intialaisia kuitenkin on 1339 miljoonaa, Etiopialaisia 105 miljonaa, burundilaisia on vain 10 miljoonaa toki, Se on myös noin 10% maapinta-alasta mitä Suomi on ja siellä ei näyttäisi olevan pahemmin teollisuutta, kuin kehitystäkään. Voidaan me tietysti ajaa Suomi samaan tasoon kuin Burundi on, mutta vasta 5 vuotta sen jälkeen kuin olet esittänyt esimerkkiä siitä kuinka se onnistuu.

7. Pienuus ei ole ennenkään ollut este. Pienestä Suomesta ponnistanut Nokia myi enimmillään yli puolet maailman älypuhelimista, ja 15-vuotias ruotsalaislukiolainen Greta Thunberg käynnisti kansainvälisen liikkeen, jonka tempauksiin on osallistunut yhtä aikaa 1,5 miljoonaa ihmistä.

Pienestä Suomesta ei ponnistanut Nokiaa valtion tuella. Vaan valtion toimista huolimatta, sen näki sitten kuinka myöhemmin kävi. Eikä Greta käynnistänyt kansainvälistä liikettä, hänestä tehtiin jo olemassa olevan liikkeen mannekiini.

8. Jos onnistumme tekemään asioita erityisen fiksusti, se kyllä kiinnostaa maailmanlaajuisesti. Suomen kehuttua peruskoulua tullaan ihmettelemään ympäri maailmaa, ja ainutlaatuisesta perustulokokeilusta on kirjoitettu maailman merkittävimmissä lehdissä.

Paino sanalla jos. Suomen kehuttua peruskoulua ei rakennettu kuten vihreät haluaisivat nyt rakentaa ilmastoteollisuuden. Perustulokokeilukin ryssittiin niin maan näppärästi ettei tosikaan. Oikeastaan mitään sellaista ratkaisua minkä me voisimme nyt keksiä ja valloittaa sillä maailman, ei ole. Kun se keksitään se myydään pois, tai sitten Kiinalaiset kopioivat sen, uudelleen brändäävät sen ja sitten kas se onkin Kiinalainen juttu.

9. Päästöjen vähentämisen ei tarvitse olla uhraus, vaan se voi päinvastoin parantaa hyvinvointiamme. Hiilineutraalissa Suomessa olemme esimerkiksi vähemmän riippuvaisia tuontienergiasta, meillä on puhtaampi ilma ja vesi sekä syömme terveellisemmin.

Maailman puhtain ilma, parilla mittarilla, muuttuu maagisesti puhtaammaksi sen puhtaimman vedenkin kanssa kunhan teemme Suomesta Hiilineutraalin. Käytännössä olemme sitä jo nyt, biokapasiteettimme kattaa tuplasti sen mitä kulutamme. Joten? Päästöjen vähentäminen ja tuontienergiasta luopuminen varsinkin vihreiden aikataululla, on todellakin uhraus. Joko aloitetaan, lopetetaan samantien öljyn tuominen ulkomailta, sekä hiilen, kaasun, sähkön että puun, katsotaan kuinka kauan kestää ennen kuin Vihreät alkavat pitämään sitä uhrauksena, varmaan sillä sekunnilla kun soijaa ei löydy latteen, kvinoa katoaa kaupoista, suihkusta lakkaa tulemasta vesi eikä kerrostalohuoneistoon syty valoa.

Päästöjen vähentäminen on väistämättä uhraus, se ei myöskään paranna hyvinvointiamme. Terveellisesti syöminen taasen on jokaisen oma valinta, onhan se pirun ikävää että ihmisillä on oikeus valita mitä syövät, mutta sellainen maailma on.

10. Jokainen on ensisijaisesti vastuussa omista päästöistään. Kiinalaiset vastaavat omista päästöistään, yhdysvaltalaiset omistaan – ja me suomalaiset omistamme.

Oras Tynkkynen

Edit: linkki
[/quote]

Niin ja kun Kiina tai Intia jotka ovat jo nyt suurimmat päästäjät, eivät edes aio vähentää päästöjään, Yhdysvallat muuten vähentää, niin miksi ihmeessä meidän pitää ampua koipeemme jatkuvasti? Kiinalaiset ja Intialaiset pistävät pystyyn hiilivoimaloita joiden lisääntyvien päästöjen myötä Suomen kokonaispäästöjen väheneminen on hyttysen pieru valtameressä. Lisälainaus.

Jokainen vähennetty päästötonni hidastaa ilmastonmuutosta riippumatta siitä, tapahtuuko vähennys Kiinassa vai Suomessa. Kun Suomessa vähennetään päästöjä tonni, Kiinassa niitä lisätään vastaavasti satoja. Mutta pitäähän meidän nyt leikata päästöistämme, koska muuten Kiinalaisten mitään tekemättömyys ei kumoudu eikä hyvesignalointi toimi.

Ilmastoasiantuntija Tynkkynen, jonka ideologia ja haaveet ovat enemmän asiantuntijuuden pohjana kuin faktat.

[Lasse]

En normaalisti hae tiedeuutisiani Expressistä, mutta nyt siellä joku rakettitiedemies väittää, että auringolla olisi jotain tekemistä maa pallon lämpötilan kanssa:

Cold weather to grip WORLD as solar minimum to DEEPEN, NASA says
https://www.express.co.uk/news/science/1114503/weather-forecast-long-range-nasa-noaa-news-solar-minimum-space-weather

The last time a deep solar minimum was in effect was the Maunder minimum, which saw seven decades of freezing weather, began in 1645 and lasted through to 1715, and happened when sunspots were exceedingly rare.

During this period, temperatures dropped globally by 1.3 degrees celsius leading to shorter seasons and ultimately food shortages.

Virheiden unelma jäätyneen nauriin järsimisestä maakuopassa tuli piirun verran viileämmäksi.

[Ajattelija2008]

6. Suomalaisten päästöt asukasta kohti ovat selvästi keskiarvoa suuremmat. Päästöiltään 5,5 miljoonaa suomalaista vastaa yli 20:tä miljoonaa intialaista, 40:tä miljoonaa etiopialaista ja 180:tä miljoonaa burundilaista (Burundissa asuu runsaat 10 miljoonaa ihmistä).

Oras Tynkkynen valehtelee. Laskin tähän ketjuun pari viikkoa sitten, että suomalaisen päästöt ovat 5.3 tonnia CO2-ekvivalenttia vuodessa, kun koko maailman ovat 5.9 tonnia.

Tuossa luvussani on mukana Suomen metsien kasvu.

Onko olemassa jokin standardi tai kansainvälisesti sovittu käytäntö, jonka mukaan metsien kasvu tulee ottaa huomioon maakohtaisia päästöjä laskettaessa? Jos ei, niin ei silloin ole mitenkään epärehellistä jättää sitä pois laskuista. Metsän kasvu on luonnossa itsestään tapahtuva prosessi. Miksi se silloin pitäisi ottaa laskuissa huomioon sen enempää kuin vaikka vesialueilla tapahtuva levänkasvu, maaperän rapautuminen, metaanin vapautuminen maaperästä tai tulivuorenpurkaukset? Laskuissa tulisi tuolloin ottaa huomioon myös sellaisia seikkoja kuin ojitettujen suoalueiden turpeen lahoaminen, mikä sentään on ihmistoiminnasta aiheutuva muutos. Poikkeuksen voisi tehdä se osa metsänkasvusta, joka saadaan aikaan metsänhoidollisilla toimenpiteillä verrattuna luonnolliseen kasvuun.

https://www.stat.fi/meta/kas/lulucf.html
Maaperän, ojituksen ja kasviston vaikutus on tuossa LULUCF:ssä. Minä otin omassa laskelmassani suoraan mukaan maankäytön aiheuttaman arvioidun päästön sekä metsän kasvun arvioidun hiilinielun.

Suomen metsien kasvu on suureksi osaksi ihmisen aikaansaannosta. Totta kai se pitää ottaa mukaan päästölaskelmaan. On epärehellistä jättää se pois. Yllätys yllätys, monet tahot Suomessa tahallaan unohtavat metsien kasvun. Suomen metsien puumäärä voi kasvaa vielä vaikka 100 vuotta. Se on pitkäaikainen hiilivarasto.

Maapallon metsien hiilimäärä on koko ajan kasvussa. Metsien pinta-ala on lisääntynyt 40 vuodessa 2 miljoonaa km^2 ja puumäärä lisääntynyt vielä enemmän. Tästä saadaan kiittää mm. CO2:n lisääntymistä ilmakehässä sekä ilmaston lämpenemistä. Ilmastonmuutoksesta on paljon hyötyä maapallon kasvistolle.

[Roope]

Ihan vain muistutuksena niille, jotka ovat halunneet nähdä ilmastohysterian taustalla jonkinlaista järkeä tai moraalia:

Yli 200 ilmastoaktivistia pidätetty Lontoossa – pormestari toivoo, että metrot jätettäisiin rauhaan

Järeämpiä toimia ilmastonmuutoksen hidastamiseksi vaativa Extinction rebellion -liike on tukkinut liikenneväyliä ja siltoja Lontoon ydinkeskustassa.

Yli 200 ilmastoaktivistia on pidätetty Lontoossa toista päivää järjestetyssä massaprotestissa, jonka päämääränä on sulkeä väliaikaisesti pääkaupunki.

Extinction rebellion -liikkeen jäsenet ovat sulkeneet teitä ja siltoja Lontoon ydinkeskustassa, kertoo BBC.

Poliisin mukaan suurinta osaa kiinniotetuista epäillään yleisten järjestysääntöjen rikkomisesta. Jotkut aktivisteista kahlitsivat itsensä Lontoon silloille pysähtyneiden rekka-autojen rakenteisiin. Muutamaa henkilöä epäillään vahingonteosta Shellin pääkonttorilla.

Extinction rebellion -liike haluaa sulkea Lontoon huhtikuun 29. päivä saakka. Liike vastustaa ihmiskuntaa uhkaavaa sukupuuttoa ja vaatii järeämpiä toimia ilmastonmuutoksen hidastamiseksi.

Poliisin mukaan mielenosoitukset aiheuttavat vakavaa haittaa kaupungin julkiselle liikenteelle ja paikallisille yrityksille sekä vaikeuttavat lontoolaisten arkea.
...

Yle 16.4.2019

Päämääränä ei ole vähempää kuin hallintojen kaataminen, jolle Lontoon protesti on lähtölaukaus.

Ilmastotiede-blogi: Extinction Rebellion: ilmastotempauksissa ei ole kyse ilmastosta 28.3.2019

Näillä on jo oma ryhmä Suomessakin, mutta tuskin kuitenkaan Venäjällä tai Kiinassa...

[hamppari]

Hah. Mulla on ratkaisu 100% green ecoenergyyn. Kaivetaan kaikki metallit maailmasta ja pannaan kaikki konepajat valmistamaan sähkömoottoreilla varustettua tuulimyllyjä. Koko maapallo täynnä tuulimyllyjä ja missä ei satu tuulemaan, niin muuta kuin töpseli seinään ja mylly pyörimään ja tuottamaan puhdasta sähköä. Profit.

Ei vaan. Ilmastonmuutos on höpöä. Muistan aikanaan kun käytiin välimerellä pilkillä ja soudettiin etelänapamantereelle ja uisteltiin pitkissä saappaissa jottei sukat kastunu.

[nollatoleranssi]

Tuleekohan sähkö jatkossakin pistorasiasta sähköautoihin? Vai perustetaanko pari ydinvoimalaa ja hiilivoimaloita?

Miten kehittyneitä ovat nykyiset autojen sähkömoottorit?

[kivimies]

Vihreiden uusi kansanedustaja Atte Harjanne ei elä kuten opettaa.

[tweet]1118276589714903047[/tweet]

[Nikolas]

Öljyriippuvuudesta irti pääseminen on aivan paras motiivi Suomelle ja useimmille muillekin länsimaille.

Asian merkityksen ymmärtämistä helpottaa kun katsoo Wikipediasta artikkelia List of countries by net oil exports ja järjestää taulukon seitsemännen sarakkeen "Net exports" mukaan suurimmasta pienimpään. Taulukon alapäässä ovat Suomen kaltaiset tuontiöljystä riippuvaiset maat ja taulukon yläpäässä suurimmat öljyn nettoviejämaat. Asian merkitys löytyy sitä kautta, että aina kun suomalaiset ostavat tarvitsemaansa raakaöljyä, rahaa siirtyy sieltä taulukon alapäästä taulukon yläpäähän.

Öljyriippuvuudesta irti pääseminen tarkoittaisi sitä, että lakkaisimme tukemasta taloudellisesti öljynvievämaiden taulukon yläpään maita, Suomen tapauksessa lähinnä Venäjää, mutta toisaalta öljyllä on globaalit markkinat. Samoilla öljyntuojamailla on nettokysyntä ja samoilla öljynviejämailla nettotarjonta, ja lähinnä öljyn laatu aiheuttaa pieniä eroja öljyn markkinahinnoissa. Kaikki ostavat ja myyvät öljyä samoilla markkinoilla. Öljyn maailmanmarkkinoiden toiminnasta johtuen ei ole suurta väliä, mistä maasta juuri me öljyä ostamme. Esimerkiksi salafisteja on useiden suurten öljynviejämaiden vaikutusvaltaisissa piireissä, ja islamistiterroristien saama taloudellinen tuki tulee paljolti heiltä samoin kuin tuki suuriin moskeijahankkeisiin.

[Roope]

The Puolue yritti ja valtamedian avulla onnistuikin mätkimään eduskuntavaaleissa perussuomalaisiin viitaten olkiukkoa, että niiden ilmastopolitiikkavisioiden vaihtoehto on, että "Suomi ei tee mitään". Puolueiden erimielisyys tavoitteissa, keinoissa ja aikatauluissa kuitenkin osoitti, että niiden taannoiseen sopimukseen perustuva näennäinen yksimielisyys oli vain vaaleja varten rakennettu PS-vastainen kulissi.

Nyt vaalien jälkeen voidaan paljastaa, että Suomesta onkin tarkoitus tehdä edelläkävijämaa ilmastopolitiikassa, maksoi mitä maksoi, ja tekivät muut EU-maat mitä tahansa. Vielä vaalien alla Suomen oli määrä noudattaa yhteisiä EU-sopimuksia kustannusneutraalisti.

Enemmistö tuoreista kansanedustajista haluaa, että Suomi on edelläkävijä ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa

Enemmistö vastavalituista kansanedustajista on sitä mieltä, että Suomen pitää olla edelläkävijä ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa, vaikka se aiheuttaisi suomalaisille kustannuksia.

Tämä käy ilmi Ylen vaalikoneen vastauksista. Kansanedustajista 65 prosenttia – yhteensä 130 edustajaa – vastasi vaalikoneessa olevansa täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että Suomen pitäisi olla ilmastotoimien edelläkävijä.

Edelläkävijyyttä kannattavat vihreiden, vasemmistoliiton, RKP:n, Liike Nytin kansanedustajat sekä SDP:n ja jossain määrin kokoomuksen edustajat.

Aiemmissa selvityksissä kysymyksellä on tarkoitettu sitä, että Suomi sitoutuisi leikkaamaan päästöjään vähintään 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä, vaikka EU-maat eivät pääsisi tästä sopuun. Tavoite olisi linjassa 1,5 asteen rajan kanssa.
...

Yle 19.4.2019

Edit:
Kai muuten huomasitte, että näissä vaaleissa ei enää allekirjoitettu "rasisminvastaista julkilausumaa". Sen korvasi kahdeksan puolueen ilmastosopimus.