Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)

[Peltipaita]

Tuohon ylämäki -alamäki -tasamaa juttuun sanoisin noin yleisesti että ei liene kovin merkittävää onko matka mäkinen vai tasainen. Ylämäessä kulutus nousee, mutta siinä samalla kerätään potentiaalienergiaa joka puretaan alamäessä alhaisempana kulutuksena tasamaahan verrattuna. Lisäksi ylämäessä, jos pitää kaasupolkimen/kaasuläpän  asennon sellaisena että vauhti ei putoa, moottori (bensa) käy paremmalla hyötysuhteella suuremman puristuksen vuoksi.

Dieselissähän kaasuläppää ei olekaan jolloin moottori saa ilmaa aina torven täydeltä. Se tarkoittaa hyvin pientä kulutusta osakuormalla, kuten esim. tyhjäkäynnillä. Bensakoneessa tyhjäkäynnillä kaasuläppä on lähes kiinni, jolloin seosta täytyy rikastaa huomattavasti että se syttyisi, koska puristuskin on hyvin vähäinen.  Bensakone on siis maantieajossa eräänlaisessa välitilassa huonoimman ja parhaan hyötysuhteen välillä kun puhutaan kulutuksesta kilowattia per litra.

[MW]

Illmanvastus on tietysti neliöllinen funktio, eli nopeuden tuplaantuessa illmanvastus nelinkertaistuu. Mutta tuntemattomia ovat koneiden tiet.

Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että miellyttävä ajokokemus ja tankille tarvittaessa.

Harkitsen jopa etanolia, jos huhut sen ahtopaineen sietävyydestä pitävät paikkansa.

[mannym]

Ehkä se häiriintynyt sopisi hyvin tuohon jäsenleimaksi.

Broidi osti joskus sellaisen Nissanin kuin Bluebird, ruma kuin taivas, automaattivaihteinen kummajainen. Mutta siinä oli sellainen overdrive nappula, jolla moottoritienopeuksissa se teki jotain ja kulutukset putosi.

Koska mentiin naurettavuuksiin niin kyllä, sellainen auto on kehitetty mikä kulkiessaan parisen sataa kilometriä tuntivauhdilla kuluttaa vähemmän kuin kulkiessaan tasamaalla 60km/h. Top Gearissa ne pudotti kuplan helikopterin avulla korkeuksista. Se kulki todella kovaa eikä päästänyt tai kuluttanut lainkaan. Pysähtyikin osoittaen VW:n jarrujen erinomaisuuden kuin seinään.

Niin ja M3 BMW on taloudellisempi auto rata ajossa kuin Toyota Prius.

[HDRisto]

Tuohon ylämäki -alamäki -tasamaa juttuun sanoisin noin yleisesti että ei liene kovin merkittävää onko matka mäkinen vai tasainen. Ylämäessä kulutus nousee, mutta siinä samalla kerätään potentiaalienergiaa joka puretaan alamäessä alhaisempana kulutuksena tasamaahan verrattuna. Lisäksi ylämäessä, jos pitää kaasupolkimen/kaasuläpän  asennon sellaisena että vauhti ei putoa, moottori (bensa) käy paremmalla hyötysuhteella suuremman puristuksen vuoksi.

Dieselissähän kaasuläppää ei olekaan jolloin moottori saa ilmaa aina torven täydeltä. Se tarkoittaa hyvin pientä kulutusta osakuormalla, kuten esim. tyhjäkäynnillä. Bensakoneessa tyhjäkäynnillä kaasuläppä on lähes kiinni, jolloin seosta täytyy rikastaa huomattavasti että se syttyisi, koska puristuskin on hyvin vähäinen.  Bensakone on siis maantieajossa eräänlaisessa välitilassa huonoimman ja parhaan hyötysuhteen välillä kun puhutaan kulutuksesta kilowattia per litra.

Tarkennatko mitä tarkoitat tällä "puristuksella"?.

[Peltipaita]

Tarkennatko mitä tarkoitat tällä "puristuksella"?.

Kun moottori ottaa imutahdin aikana tavaraa sisään, sitä tulee bensamoottorissa pienellä kaasuläpän asennolla sisään vähän, ja moottorilla ei ole oikein, mitä puristaa. Kun ei ole puristettavaa paljon, ilman ja bensiinin osaset jäävät kauaksi toisistaan. Kaukana toisistaan olevat osaset palavat huonosti. Tätä kompensoidaan bensakoneessa lisäämällä polttoaineen suhteellista osuutta osakaasulla. Myös sytytysennakkoa lisätään,  koska huonosti puristettu seos palaa hitaammin, ja paineennousu tulisi männän/kammen asentoon nähden liian myöhään. Puristus on on tavallaan bensan ja ilman tehokasta sekoittamista toistensa kanssa.

[Saturnalia]

Prätkällä ajaessa kulutus on aivan se ja sama, vie mitä vie. Ideana ajonautinto, ja toki myös pääseminen paikkoihin kun autoa ei ole. Moottoriteitä tulee välteltyä kun ne ovat niin tylsiä ja tuulisia. Omalla pyörällä ei kuutosella oikein ole hyvä alle kahdeksaakymppiä ajaa, tippuu kierrokset liikaa Kutosta voi käytännössä käyttää hyvin satasen vauhdissa ja siitä yli. Pidän ajopäiväkirjaa ja lasken kulutuksia säännöllisesti ihan akateemisesta mielenkiinnosta.

Tonninen prätkä on semmoinen, että 120 km/h vauhtiin asti kulutus pysyy alle kuuden litran, mutta siitä kun lähtee kiihdyttämään niin kulutuskäyrä lähtee pohjoiseen jyrkästi. Viime kesänä tein kokeen, ja ajoin yöllä tyhjää motaria Turusta Helsinkiin...hieman rivakammin. Kulutus oli yhdeksän litraa. Kahdensadan vauhdissa vie varmaan jo yli kymppiä. Parhaimmillaan menee tasan viiteen litraan jollain Helsinki-Joensuu välillä.

Koko kesän ajeluni vastaavat kuulemma yhtä lentoa Keski-Eurooppaan. Veroja/maksuja maksan kesän ajeluistani 750 euroa.
Bensaveroa noin 600 euroa, ja pysäköinnistä kadulla 150 euroa. Kyseisistä summista valtio ohjaa tiestön ynnä muun liikenneinfran ylläpitoon 19%.
Ruotsissa ohjataan 51%. Veikkaan kyllä että jo tuo 19% eli noin 150 euroa riittää korvaamaan prätkäni kulut tieverkolle erinomaisesti.
Lopuilla 600 eurolla elätän siten jotain Ahmedia ja korvaan omia kulujani yhteiskunnalle. Joku kuuden euron lennonhyvitysmaksu kuulostaa aika koomiselta suhteessa, lievästi sanottuna. Pääkaupunkiseudun bussilippu maksaisi vuodeksi 1320 euroa, mikä on suunnilleen saman verran mitä kesän prätkäilyyn menee kaikkineen. Kantakaupungissa asuessa käyttää julkisiakin aika vähän, useimmat paikat saavuttaa kävelemällä ja se tekee hyvää tanakalle viisikymppiselle.

[Herbert]

EU:n ilmastolinjaus uhkaa lässähtää: Saksa liittoutui Itä-Euroopan maiden kanssa jarruttamaan ilmastopolitiikkaa

Euroopan unionin itäiset ja läntiset jäsenmaat ovat yhä kauempana toisistaan ilmastopolitiikassa, paljastavat ennen EU-johtajien huippukokousta Euractiv-verkkolehdelle vuodetut asiakirjat.

Suurista jäsenmaista Saksa on liittynyt Itä-Euroopan maiden rintamaan jarruttamaan aktiivisesti nykyistä tiukempaa ilmastopolitiikkaa.

Ristiriidan odotetaan näkyvän parhaillaan Brysselissä koolla olevassa EU-huippukokouksessa. EU-maiden johtajien on määrä keskustella tänään perjantaina unionin ilmastotavoitteista ja hyväksyä yhteinen päätöslauselma.

Keskustelu käydään tasan viikko sen jälkeen, kun yli miljoona nuorta 128 maassa eri puolilla maailmaa vaati mielenosoituksissa poliitikkoja kiristämään ilmastotoimia. Huippukokoukselta odotettiin etukäteen selvää viestiä, että EU-maat ovat siihen valmiita.

Vuodettujen asiakirjojen mukaan läntiset jäsenmaat Ranskan johdolla halusivat huippukokouksen hyväksyvän päätöslauselman, jossa todettaisiin EU:n tavoite olla hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä.

Se olisi linjassa kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n syksyllä antaman ukaasin kanssa: ilmaston lämpeneminen pitäisi rajata keskimäärin 1,5 asteeseen, jotta vältyttäisiin katastrofaalisilta vaikutuksilta.

Saksan, Puolan, Unkarin ja Tšekin vastustuksen takia maininnat aikataulusta poistettiin loppupäätelmäluonnoksesta. Ne eivät myöskään halunneet sitoutua tekstissä 1,5 asteen tavoitteeseen.

EU päätti viisi vuotta sitten leikata ilmastopäästöjään 40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. IPCC:n raportti kuitenkin osoitti, että tahti on liian hidas. Viime viikolla EU-parlamentti päätti omana kantanaan, että päästöjä pitäisi leikata 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.

Suomi on kunnianhimoisten jäsenmaiden rintamassa yhdessä Ranskan, Hollannin, Luxemburgin, Espanjan, Portugalin, Ruotsin ja Tanskan kanssa. Ne kannattavat EU-komission marraskuussa esittelemää esitystä pitkän aikavälin ilmastostrategiaksi. Sen tavoitteena on hiilineutraalius vuoteen 2050 mennessä.

Koko juttu:

https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006043856.html

[Uuno Nuivanen]

Viime viikolla EU-parlamentti päätti omana kantanaan, että päästöjä pitäisi leikata 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.

Siihen on vain kymmenisen vuotta, ja yli puolet pitäisi saada pois. 

Noille ihmisille maksetaan huomattavan korkeaa palkkaa.   

Saksa lipeää rintamasta, ja saa tuhottua kilpailijahölmöläisten teollisuuden pois jaloista.

[mannym]

Onhan tuo hyvä tavoite tuo 55% vähentäminen vuoden 1990 tasosta. Sitten olemme CO² päästöissä suurinpiirtein samassa tasossa kuin 1870.

Se on kuulemma epärealistista haikailla takaisin 50 luvulle impiwaaraan, kun maahanmuutosta on kyse. Mutta 1870 luvulle taasen ei ole, kun ilmastonmuutoksesta on kyse.

Taitaa tulla sellainen tilanne että on hyvä hankkia pari possua, hevonen ja lehmä. Kun paluu impiwaaraa aikaisempaan aikaan on näemmä tiedossa, on hyvä varautua.

[Bellerofon]

Radio soinut tässä pari päivää taustalla, niin koko ajan puskee tuutista mainosta: "ilmasto-oppi kouluihin, käy allekirjoittamassa kansalaisaloite."

https://www.ilmasto-oppi.fi/

Ilmastonmuutoksella tarkoitetaan maailmanlaajuista ilmaston lämpenemistä, joka johtuu hiilidioksidin, metaanin ja muiden kasvihuonekaasujen määrän kasvusta ilmakehässä. Maapallon keskilämpötila on noussut lähes yhden asteen runsaassa sadassa vuodessa. Ilmastonmuutoksen seurauksena muun muassa merenpinta nousee, sademäärät ja tulvat lisääntyvät ja toisaalla kuivuuskaudet yleistyvät.

Ilmastonmuutosta ei voida peruuttaa, mutta sitä voidaan kuitenkin hidastaa. Muutoksen hillitsemisessä kasvihuonekaasujen vähentäminen on oleellisen tärkeää. Ilmastonmuutoksen hillintä ja muutokseen sopeutuminen ovat tärkeitä asioita, jotka vaikuttavat ratkaisevasti siihen, millainen on maapallon tulevaisuus.

Ilmastonmuutoksen hillitseminen vaatii toimia nyt heti, mutta myös tulevien vuosikymmenten aikana. Siksi on tärkeää, että ilmastonmuutokseen perehdytään ilmiönä jo perusopetuksen yhteydessä.

Voi helvetin perse, että pää repee. Kansalaisaloite my ass. Raivostuttavaa, että kouluihin mietittäisiin jotain oppiainetta, jonka voi luvalla sanoen haiskahtaa ideologialta. Biologiassa, maantiedossa, matematiikassa, ympäristöopissa ja monessa muussa aineessa voidaan hyvin tarkasti käydä läpi asioita, jotka vaikuttavat ilmastoon ja miten tulisi elää saastuttamatta.
Hyvä esimerkki huuhaasta Suomen oloissa on esimerkiksi ollut hehkulampuista luopuminen. Sisätiloissa suomessa hehkulampun energiasta suurin osa menee suoraan lämmöksi (on toki arveluttavaa lämmittää suorasähköllä), mutta hehkulampun ympäristöhaitat ovat marginaaliset verrattuna energiansäästö ja ledilamppuihin. Sama analogia pätee vielä tällä hetkellä sähköautoihin ja moneen moneen muuhun asiaan. Käytän itsekin led-valoja, mutta oikea ilmastoteko olisi miettiä puhtaan energian ratkaisuja ja ilmastotekoja on helpoin tehdä siellä missä energiaa tuotetaan. Ratkaisu piilee käytännössä energiatuotannon parantamisessa.
Talojen rakentaminen pulloiksi ja energiansäästövaatimukset rakennuksissa tulee ensinnäkin helvetin kalliiksi ja rakentaminen monimutkaista. Nykyaikainen talo vaatii osaamista myös asujalta ja uusikin talo on helppo pilata.

[Faidros.]

Wittu, kun joku tajuais, että väestöräjähdys etenee nopeammin kuin mitkään ilmastomallit.
Idiootit.

[HDRisto]

Tarkennatko mitä tarkoitat tällä "puristuksella"?.

Kun moottori ottaa imutahdin aikana tavaraa sisään, sitä tulee bensamoottorissa pienellä kaasuläpän asennolla sisään vähän, ja moottorilla ei ole oikein, mitä puristaa. Kun ei ole puristettavaa paljon, ilman ja bensiinin osaset jäävät kauaksi toisistaan. Kaukana toisistaan olevat osaset palavat huonosti. Tätä kompensoidaan bensakoneessa lisäämällä polttoaineen suhteellista osuutta osakaasulla. Myös sytytysennakkoa lisätään,  koska huonosti puristettu seos palaa hitaammin, ja paineennousu tulisi männän asentoon nähden liian myöhään. Puristus on on tavallaan bensan ja ilman tehokasta sekoittamista toistensa kanssa.

Ei millään pahalla, mutta nyt jäi kyllä sellainen tunne ettet tiedä moottoreista paljoakaan.

"Kun ei ole puristettavaa paljon, ilman ja bensiinin osaset jäävät kauaksi toisistaan. Kaukana toisistaan olevat osaset palavat huonosti. Tätä kompensoidaan bensakoneessa lisäämällä polttoaineen suhteellista osuutta osakaasulla. Myös sytytysennakkoa lisätään,  koska huonosti puristettu seos palaa hitaammin, ja paineennousu tulisi männän asentoon nähden liian myöhään. Puristus on on tavallaan bensan ja ilman tehokasta sekoittamista toistensa kanssa".

[AcastusKolya]

No niin, nyt on sitten valikoitu pienempiä autoja eli Citroën C3, VW Polo, Suzuki Ignis ja Honda Civic. Ja mitäs käyrät kertovatkaan. Moottori näkyy kuvan alareunassa, Civicissä 1,0 litran turbo bensiinikone ja cvt-vaihteisto.

[AcastusKolya]

Loput:

[mannym]

Katumaastureista maitopurkki bensakippoihin, ja TM:n käyrät eivät mitenkään voi erota tavallisessa maailmassa suoritetusta matka ajosta.

[newspeak]

"Mitattu tasaisella kestotiellä, suurimmalla vaihteella."

Vähän jyrkemmässä ylämäessä pitääkin sitten laittaa pienempää vaihdetta, ettei matkanteko katkea...

[nollatoleranssi]

Nyt mennään taas surkuhupaisten tutkimusten tielle. Sinänsä on hyvä, jos resursseja käytettäisiin hyviin liikenneyhteyksiin jalankulkijoille ja pyöräilijöille.

Tutkimus: Yksityisautoilu on pelkkä menoerä – näin paljon pyöräily ja kävely hyödyttävät yhteiskuntaa[/size]

Pyöräilyn ja kävelyn rahallinen hyöty yhteiskunnalle on laskettu.
Pyöräily tuottaa yhteiskunnalle 0,18 euroa kilometriä kohden ja samalla matkalla kävely jopa 0,37 euroa. Yksityisautoilusta aiheutuu yhteiskunnalle 0,11 euron menoerä jokaista ajettua kilometriä kohden.

Tällaisiin lukemiin päädytty Ecological Economics -tiedelehdessä julkaistussa tutkimuksessa The Social Cost of Automobility, Cycling and Walking in the European Union.

Tutkimuksen mukaan EU:ssa syntyy vuodessa pyöräliikenteestä 24 miljardin ja jalankulusta 66 miljardin edestä hyötyjä vuosittain. Yksityisautoilu sen sijaan aiheuttaa 500 miljardin euron kustannukset EU-maissa.

– Voimme arvioida eri kulkumuotojen hyötyjä verrattuna toisiin. Jos autolla kulkevat vaihtaisivat pyörään tai jalankulkuun lyhyilläkin matkoilla, olisivat hyödyt valtavia, sanoo tutkimusryhmää vetänyt professori Steffan Gössling ruotsalaisesta Linné-yliopistosta.


Ruotsalaistutkimuksessa todetaan, että liikenneinvestoinneissa systemaattisesti aliarvioidaan autoilun kustannukset. Sen vuoksi hyöty-kustannuslaskelmia pitää kehittää ja erityisesti kaupunkiliikenteessä laskelmissa pitäisi arvioida myös eri investointien vaikutukset vaihtoehtoisiin liikennemuotoihin. Esimerkiksi autoilun kehittämishankkeet usein heikentävät jalankulun ja pyöräilyn houkuttelevuutta, Pyöräliiton tiedotteessa mainitaan.

Laskelma perustuu 14 muuttujan arviointiin
Gösslingin johtamassa tutkimuksessa eri liikennemuodoille hyötyjä ja kustannuksia arvioitiin neljällätoista eri muuttujalla ilmastonmuutoksesta maankäyttöön ja ruuhkista terveyteen.

– Perinteiset hyöty-kustannuslaskelmat eivät kata kaikkia kustannustekijöitä. Laskentatavat suosivat autoiluinfrastruktuurin rakentamista, Gössling perustelee.

Myös Tampereen yliopiston Liikenteen tutkimuskeskus Vernen apulaisprofessori Heikki Liimatainen näkee muutostarpeita nykyisissä hyöty-kustannuslaskelmissa:

– Matka-ajan merkitys muuttuu liikenteen automaation myötä. Ja kun päästöjä pitää vähentää, niin on luonnollista, että päästöjen painoarvo laskelmissa kasvaa. Tärkeää on myös miten arviointia tehdään: tehdäänkö se yksittäisen tie- tai ratapätkän osalta vai arvioidaanko hankkeen vaikutuksia laajemmin liikennejärjestelmään. Ilmastonäkökulma haastaa siihen, että pitäisi siirtyä järjestelmätason tarkasteluun. Nykyään arvioinnista puuttuu myös jalankulun ja pyöräilyn positiivinen puoli.

https://www.is.fi/autot/art-2000006031134.html

[nollatoleranssi]

Ilmastovaaleja on yritetty tuputtaa pakonomaisesti kansalaisille, mutta käytännön ideat ovat olleet keinotekoinen hintojen nostaminen ja yksityisautoilun tekeminen lähes mahdottomaksi Suomessa.

[Peltipaita]

Tarkennatko mitä tarkoitat tällä "puristuksella"?.

Kun moottori ottaa imutahdin aikana tavaraa sisään, sitä tulee bensamoottorissa pienellä kaasuläpän asennolla sisään vähän, ja moottorilla ei ole oikein, mitä puristaa. Kun ei ole puristettavaa paljon, ilman ja bensiinin osaset jäävät kauaksi toisistaan. Kaukana toisistaan olevat osaset palavat huonosti. Tätä kompensoidaan bensakoneessa lisäämällä polttoaineen suhteellista osuutta osakaasulla. Myös sytytysennakkoa lisätään,  koska huonosti puristettu seos palaa hitaammin, ja paineennousu tulisi männän asentoon nähden liian myöhään. Puristus on on tavallaan bensan ja ilman tehokasta sekoittamista toistensa kanssa.

Ei millään pahalla, mutta nyt jäi kyllä sellainen tunne ettet tiedä moottoreista paljoakaan.

"Kun ei ole puristettavaa paljon, ilman ja bensiinin osaset jäävät kauaksi toisistaan. Kaukana toisistaan olevat osaset palavat huonosti. Tätä kompensoidaan bensakoneessa lisäämällä polttoaineen suhteellista osuutta osakaasulla. Myös sytytysennakkoa lisätään,  koska huonosti puristettu seos palaa hitaammin, ja paineennousu tulisi männän asentoon nähden liian myöhään. Puristus on on tavallaan bensan ja ilman tehokasta sekoittamista toistensa kanssa".

No sinä kun tunnut tietävän niin kai sinä kerrot mikä meni pieleen?

[Oldschoolguy]

Tutkimus: Yksityisautoilu on pelkkä menoerä – näin paljon pyöräily ja kävely hyödyttävät yhteiskuntaa

Pyöräilyn ja kävelyn rahallinen hyöty yhteiskunnalle on laskettu.
Pyöräily tuottaa yhteiskunnalle 0,18 euroa kilometriä kohden ja samalla matkalla kävely jopa 0,37 euroa. Yksityisautoilusta aiheutuu yhteiskunnalle 0,11 euron menoerä jokaista ajettua kilometriä kohden

Tässä sitä "pelkkää kuluerää".

https://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/autot/valtio-ottaa-autoilijalta-8-3-mrd-ja-antaa-1-8-mrd-katso-taulukoista-mista-kaikesta-valtio-rokottaa-autoilijaa-6761614

Valtio ottaa autoilijalta 8,3 mrd ja antaa 1,8 mrd: katso taulukoista, mistä kaikesta valtio rokottaa autoilijaa

Tieliikenteeltä perittyjen verojen määrä on kasvanut tasaisesti viime vuodet. Tieliikenneverojen tuotto on 13 prosentin suuruusluokkaa valtion kaikista vero- ja maksutuotoista. Vuonna 2017 valtio sai liikennetuloja yhteensä 8,3 miljardia euroa.

[kepukka]

Laitetaan yksityisautoilu täyskieltoon vuodeksi ja ihmetellään kun rahat loppuu yhteiskunnan pyörittämiseen.

[John Johnson]

En ole sen kummemmin perehtynyt aiheeseen, mutta eiköhän artikkelilla tarkoitettu jotain alle 5 km matkoja, mitkä nyt kuka tahansa perusterve voi kävellä vaikka takaperin. Pyörällä tuollainen matka taittuu varsinkin ruuhka-aikaan jopa autoilua nopeammin, joten profit on valtava. Sekä jos liikenteestä poistetaan kaikki alle kävelymatkan pituisia matkoja ajavat autolijat, niin miettikää miten sujuvaa liikenne silloin on.

[Arkipiispa]

Sinäkin voit kokeilla ihan huviksesi ajaa Helsingistä Lahteen ja takaisin. Niin monta kertaa kuin haluat kokeilla eri nopeuksia. Laittamalla karttaan Orimattila - Parrukatu Helsinki saa matkaksi 91,6km. Ajaessa muuten rajoitusten mukaan, mutta moottoritieosuuden 90km/h, tai 110km/h, niin kulutuksessa ei suuremmin havaittavaa eroa.

Kysytään näin, kuluttaako autosi joka hetki kuin ajat 60km/h nopeudella, suurimmalla vaihteella, aina saman verran polttoainetta? Tai 80km/h sama kysymys? Tiedät varsin hyvin ettei käytä ja minun väitteeni oli ihan yksinkertainen. Ajellessani Orimattila HKI väliä, ainoan muutoksen ollessa moottoritienopeus 90/110km/h, kulutus ei oleellisesti muuttunut.

"Ei oleellisesti muuttunut" ei suinkaan ole sama asia kuin väittää ettei ajonopeuksien ero vaikuttaisi kulutukseen.

Korkeampi ajonopeus nostaa kulutusta, jo yksin siitä syystä että se lisää merkittävästi ilmanvastusta. Jos olet eri mieltä, kerro toki jokin muu peruste kuin vänkä-vänkä. Mittauksesi ovat sinun mittauksiasi, eikä yksikään alan asiantuntija kulutusta mitatessaan ole päätynyt tulokseen, ettei ajonopeuden nosto muka lisäisi kulutusta.

Kuten jäsen AcastusKolya on ansiokkaasti osoittanut, ei ole esimerkkiä, jonka perusteella väitteesi voisi pitää paikkaansa. Jos sinulla on sellainen, älä toki pidä omana tietonasi.

[Bellerofon]

Olen itse ajanut 88 kilometrin matkaa eestaas vuosia ja sanon, että 82kmh tai 102 kmh ovat tyystin toisenlaisia kulutusprofiililtaan. Ajallisesti ei ole eroa kumpaa nopeutta ajaa, mutta sataa ajaessa joutuu jatkuvasti ohittamaan ja hidastamaan ja ajansäästöstä ei voi puhua. Kulutus on noin 20-40% korkeampi ajaessa liikennevirrassa poikkeavaa nopeutta.
Lapsenomainen usko on karissut, että voisit omalla ajamisella merkittävästi vaikuttaa matka-aikaan, muulloin kuin öisin.
Ilmastoa en ole miettinyt, lähinnä verenpainetta.

[mannym]

"Ei oleellisesti muuttunut" ei suinkaan ole sama asia kuin väittää ettei ajonopeuksien ero vaikuttaisi kulutukseen.

Korkeampi ajonopeus nostaa kulutusta, jo yksin siitä syystä että se lisää merkittävästi ilmanvastusta. Jos olet eri mieltä, kerro toki jokin muu peruste kuin vänkä-vänkä. Mittauksesi ovat sinun mittauksiasi, eikä yksikään alan asiantuntija kulutusta mitatessaan ole päätynyt tulokseen, ettei ajonopeuden nosto muka lisäisi kulutusta.

Kuten jäsen AcastusKolya on ansiokkaasti osoittanut, ei ole esimerkkiä, jonka perusteella väitteesi voisi pitää paikkaansa. Jos sinulla on sellainen, älä toki pidä omana tietonasi.

Niin ei oleellisesti muuttunut, autoni käytti sen 50l/1000km dieseliä, tuolla ajolla mitä silloin tein, tai 49 - 52l, joten suurta oleellista eroa ei ollut. Minun väitteeni perustui vain minun mittauksiini, enkä vieläkään ole väittänyt ettei nopeudella ole väliä. Vain että minun ajollani sillä ei ollut oleellisesti merkitystä, ajoi motarinpätkän 90 tai 110km/h.

[mannym]

Se on kiva katsella noita kulutuksia joissa on mitattu tasaisella kestotiellä tasanopeus ja Citroenin kulutus käyrässä on 80km/h nopeudessa tasan 5l/100km, mutta mitattu kulutus ilmeisesti samalla mittarilla, suorahkolla kestotiellä 5,6l/100km.

Jolloin mitattu kulutus hetkittäinen on alhaisempi kuin keskikulutus.

Civicissä mitattu tasamaakulutus 80km/h 4,8l/100km. Keskikulutus suht sama tie ja nopeus 5,7l/100km. Tasanopeus 110km/h 6,8l/100km mutta keskikulutus moottoritie 114km/h 7,0l/100km.
Taajama ajo on näemmä myrkkyä, eli 41km/h nopeudessa kulutus 7,5l/100km.
Kumma juttu.

Polo tasanopeus 110km/h 6,3l/100km. Mutta moottoritien keskukulutus 113km/h 6,1l/100km. Kas kas, keskikulutus on alhaisempi kuin tasamaalla mitattu. Aijai.
Taasen tasanopeus 80km/h kulutus on 4,4l/100km ja suorahko kestotie 79km/h, onkin jo 5l/100km.

Taajama ajo on polollekin myrkkyä.

Suzuki, tasanopeus 80km/h 4,4l/100km. Keskikulutus kestotiellä 78km/h 4,9l/100km.
Tasanopeus 110km/h 6,2l/100km ja moottoritie 114km/h 6,5l/100km.

Neljästä autosta yhden keskikulutus oli moottoritiellä pienempi kuin tasamaalla esitetty kulutus. Se kertoo jostain, enkä mene suoraan sanomaan että mistä. Mutta onneksihan moinen ei ole mahdollista kun tasamaakulutus on se mikä kertoo todellisuuden kulutuksista eikä keskikulutus.

[Uuno Nuivanen]

Pyöräily tuottaa yhteiskunnalle 0,18 euroa kilometriä kohden ja samalla matkalla kävely jopa 0,37 euroa.

Konttaaminen tuottaa yhteiskunnalle säästöä 1,02 euroa kilometriä kohden, mutta housunpolvet kuluvat.

[Arkipiispa]

Se on kiva katsella noita kulutuksia joissa on mitattu tasaisella kestotiellä tasanopeus ja Citroenin kulutus käyrässä on 80km/h nopeudessa tasan 5l/100km, mutta mitattu kulutus ilmeisesti samalla mittarilla, suorahkolla kestotiellä 5,6l/100km.

Jolloin mitattu kulutus hetkittäinen on alhaisempi kuin keskikulutus.

Kuulehan mannym, eiköhän tästä päästäsisi eteenpäin ihan sillä että vihdoin myöntäisit, että riippumatta ajajasta tai tiestä, ajotavan muutoin pysyessä palttiarallaa vakiona, korkeampi nopeus aiheuttaa suuremman polttoaineen kulutuksen, ja että se polttoaineen kulutuksen kasvu johtuu ensisijaisesti ilmanvastuksen kasvusta joka on aivan se numero yksi fyysinen tosiasia joka kasvattaa polttoaineen kulutusta ihan ajopelistä riippumatta ?

Se, että omalla ajopelilläni ajelen 4 litralla sadalla kuutta-seitsemääkymppiä, ja hieman yli 5 litralla sadalle kun nopeus on yli 100km/h, ei toki tarkoita, että kulutuksen muutos olisi minulle merkityksellinen, jos minulla olisi varaa ihan yhtä hyvin poltella 25 litraa sadalla, mutta toisaalta se osoittaa ajonopudella olevan merkittävää baikutusta polttoaineen kulutukseen maantiellä tai paremmalla alustalla, mutta ei silti tee tyhjäksi sitä faktaa, että ajonopeuden noustessa prosentuaalinen lisöys polttoaineenkulutuksessa on huomattava. Tämä siis laskien pois ruuhkat, kaupunkiajot ja muut, joita varmaan omissa mittausissasi oli myös mukana mutta unohdit ne huomioida.

On siis totaalisesti eri asia, ajatko jonossa, vai jonoa ohitellen, kaupungin ruuhkassa, vai aukealla tiellä, kylmällä vai lämpimällä, jne, Oma mittauksesi joka ei ota huomioon kokonaisuutta, on ... "eräs mittaustulos, jolla ei ole mitään tieteellistä todistusarvoa".

[mannym]

Kuulehan mannym, eiköhän tästä päästäsisi eteenpäin ihan sillä että vihdoin myöntäisit, että riippumatta ajajasta tai tiestä, ajotavan muutoin pysyessä palttiarallaa vakiona, korkeampi nopeus aiheuttaa suuremman polttoaineen kulutuksen, ja että se polttoaineen kulutuksen kasvu johtuu ensisijaisesti ilmanvastuksen kasvusta joka on aivan se numero yksi fyysinen tosiasia joka kasvattaa polttoaineen kulutusta ihan ajopelistä riippumatta ?

Se, että omalla ajopelilläni ajelen 4 litralla sadalla kuutta-seitsemääkymppiä, ja hieman yli 5 litralla sadalle kun nopeus on yli 100km/h, ei toki tarkoita, että kulutuksen muutos olisi minulle merkityksellinen, jos minulla olisi varaa ihan yhtä hyvin poltella 25 litraa sadalla, mutta toisaalta se osoittaa ajonopudella olevan merkittävää baikutusta polttoaineen kulutukseen maantiellä tai paremmalla alustalla, mutta ei silti tee tyhjäksi sitä faktaa, että ajonopeuden noustessa prosentuaalinen lisöys polttoaineenkulutuksessa on huomattava. Tämä siis laskien pois ruuhkat, kaupunkiajot ja muut, joita varmaan omissa mittausissasi oli myös mukana mutta unohdit ne huomioida.

On siis totaalisesti eri asia, ajatko jonossa, vai jonoa ohitellen, kaupungin ruuhkassa, vai aukealla tiellä, kylmällä vai lämpimällä, jne, Oma mittauksesi joka ei ota huomioon kokonaisuutta, on ... "eräs mittaustulos, jolla ei ole mitään tieteellistä todistusarvoa".

Miksi myöntäisin asian jota en ole kieltänyt? Kummallinen ajatustapa. Oma mittaukseni otti huomioon kokonaisuuden, sanoinhan ajelleeni Orimattilasta Helsinkiin, enkä edes väittänyt ajaneeni koko matkaa moottoritiellä, laitoin mukavasti myös parrukadun osoitteeksikin koska siellä on eräs voimalaitos jonka parkkipaikalle autoni parkkeerasin työpäiväni ajaksi.

[mannym]

Lisäys edelliseen koska harhanapautuksella lähetin vajaan viestin. Vähemmän yllättäen ajo sisältää kaupunkiajoa molemmissa päissä, maantieajoa orimattilan päässä ja moottoritie ajoa siinä välissä. Lähtiessäni kotoani 5:20 ja saapuessani voimalaitoksen parkkipaikalle tuntia myöhemmin ja lähtiessäni 14:30 voimalaitokselta ja saapuessani kotipihaani tuntia myöhemmin, välttäen ruuhkat ja ajellen rauhallisesti, niin ainoa suuri muutos oli moottoritienopeus eikä sitä suurta muutosta kulutuksessa tapahtunut.

Ottaako muuten TM:n mittaus huomioon kokonaisuuden? Ei taida ottaa, sehän se juttu on koko ajan ollutkin, pelkkä tasanopeus ei ole se mikä kertoo auton kuin auton kulutuksen, keskikulutus on tarkempi kuin hetkittäinen mittaus. Keskikulutus taasen muuttuu oleellisesti ajotavan ja kaasujalan muutoksen myötä.