2009-01-02 YHDISTETTY Puolueiden kannatusluvut

[foobar]

Olen gallup-meta-analyysinä tehnyt uudet 50% varmuusvälien trendisovitukset. Niistä näkee lähinnä sen, että Kokoomuksen, PS:n ja Sinisten kannatuksen mittaamisessa vaikuttaa olevan gallupeissa suurta hajontaa. Joko puolueiden kannatus sahaa hyvin ennakoimattomasti tai liikkeellä on jotain muuta tosi outoa...

Johtuisiko tuo kenties eri firmojen käyttämistä korjauskertoimista?

Myös saman firman peräkkäisillä gallupeilla tuntuu olevan joillakin puolueilla enemmän hajontaa kuin toisilla, joka viittaisi siihen että ei johtuisi kokonaan moisesta... mutta tämä on aikalailla mutua.

[Leostoa]

Porvareiden luisu näyttää jatkuvan, korjausten jälkeen kokkareilla lienee enää tuollainen 15,5% kannatus tällä hetkellä. Kepulle tulossa surkea tulos. Seuraava YLE:n galluppi ennen kuun loppua esittänee taas porvareille uudet madonluvut jossa Kepun kannatus on alle 14%. Kilpailevalle puolueelle tämä olisi mahdollisuus, mutta PS:n nousu näyttää tässä gallupissa yllättäen taittuneen. Vaalivoitto edellyttää sitä jatkuvaa nousua, prosentti per kuukausi näin loppua kohden (HS:n gallupissa riittää pienempi nousu). Toivotaan että tämä tulos menee virhemarginaalin syyksi, muuten tätä mainiota tilannetta ei saada hyödynnettyä. Joku 14% pintaan oleva kannatus ei tuo hallituspaikkaa matuttajapuolueita vastaan.

Jos HS gallupin trendit ennustavat suunnan kohti vaaleja, kokkarit ottaisi romahduksestaan huolimatta kakkostilan ja kolmannesta paikasta kisaisivat tiukasti PS, Kesk ja Vihreät. Mutta jossittelu se vasta turhanpäiväistä onkin kuten eräs epohiihtäjä tapasi sanoa. Vaaliteltoilla on ollut paljon väkeä, Halla-aho on suosittu ja alati keppostelevista matuista koituvat kulut saatiin tutkittua. Ehkä tulos on kuitenkin odotettua parempi.

[Ajattelija2008]

Kysely tehtiin 18.2.–15.3. Viimeisen viikon haastattelut tehtiin sen jälkeen kun pääministeri Juha Sipilän (kesk) hallitus oli eronnut perjantaina 8. maaliskuuta.

Tuore TNS Kantarin kysely antaa perussuomalaisille 11.1 %, mikä on ihan hyvä tulos. Kannatus pysyy paljon korkeampana, kuin se oli viime vuonna.

Sinisille kysely lupaa 1.2 %. Toivottavasti sinisten kannattajat vaaliuurnilla ymmärtävät, että ääni menee hukkaan, jos he eivät äänestä perussuomalaisia. Valemedia mainosti koko viime vuoden sinisiä antamalla heille paljon näkyvyyttä. Kampanja ei kuitenkaan tuottanut tulosta, ja viime viikkoina valemedia on keskittynyt mainostamaan muita puolueita.

[guest15586]

Porvareiden luisu näyttää jatkuvan, korjausten jälkeen kokkareilla lienee enää tuollainen 15,5% kannatus tällä hetkellä. Kepulle tulossa surkea tulos. Seuraava YLE:n galluppi ennen kuun loppua esittänee taas porvareille uudet madonluvut jossa Kepun kannatus on alle 14%. Kilpailevalle puolueelle tämä olisi mahdollisuus, mutta PS:n nousu näyttää tässä gallupissa yllättäen taittuneen. Vaalivoitto edellyttää sitä jatkuvaa nousua, prosentti per kuukausi näin loppua kohden (HS:n gallupissa riittää pienempi nousu). Toivotaan että tämä tulos menee virhemarginaalin syyksi, muuten tätä mainiota tilannetta ei saada hyödynnettyä. Joku 14% pintaan oleva kannatus ei tuo hallituspaikkaa matuttajapuolueita vastaan.

Jos HS gallupin trendit ennustavat suunnan kohti vaaleja, kokkarit ottaisi romahduksestaan huolimatta kakkostilan ja kolmannesta paikasta kisaisivat tiukasti PS, Kesk ja Vihreät. Mutta jossittelu se vasta turhanpäiväistä onkin kuten eräs epohiihtäjä tapasi sanoa. Vaaliteltoilla on ollut paljon väkeä, Halla-aho on suosittu ja alati keppostelevista matuista koituvat kulut saatiin tutkittua. Ehkä tulos on kuitenkin odotettua parempi.

Mihin perustat käsityksesi, että hallituspaikka irtoaisi riittävän isolla kannatuksella? Itse katson, että edes suurimman puolueen asema ei sitä takaa nykyisessä mielipuolisessa tilanteessa.

[Pullervo]

Taulukkomuodossa.

Yleisradion, Helsingin Sanomien ja Alma Median julkaisemat kaksi viimeisintä puoluekannatuskyselyä. Taulukon järjestys tuoreimman eli Hesarin mukainen.

          YLE/Taloustutkimus           Helsingin Sanomat/KantarTNS  Alma Media/Tietoykkönen
          02/2019 01/2019 muutos  03/2019 02/2019 muutos  02/2019 01/2019 muutos
puolue          %       % %-yks.        %       %  %-yks.       %       % %-yks.
Sdp       ▲  21,3    20,1  +1,2   ▲  21,0    20,8   +0,2  ▲  21,3    21,0  +0,3
Kok       ▼  16,2    17,3  -1,1   ▼  18,1    18,6   -0,5  ▼  18,1    19,7  -1,6
Kesk      ▼  14,1    15,6  -1,5   ▼  14,3    14,7   -0,4  ▼  14,1    14,4  -0,3
Vihr      ▼  13,7    14,6  -0,9   ▲  14,0    13,6   +0,4  ▲  13,2    13,0  +0,2
Ps        ▲  13,3    12,0  +1,3   ▼  11,1    11,4   -0,3  ▲  11,2     9,9  +1,3
Vas       ▲   8,9     8,6  +0,3   ▲   8,9     8,7   +0,2  ▼   9,0     8,9  +0,1
Rkp       ▲   4,7     4,0  +0,7   ▲   4,4     4,3   +0,1  ▼   4,1     4,2  -0,1
Kd        ▼   3,5     3,6  -0,1   ▲   4,2     4,0   +0,2  ▼   4,1     4,3  -0,2
Muut      ▼   2,5     2,7  -0,2   ▼   2,8     2,9   -0,1  ▲   2,6     2,5  +0,1
Sin       ▲   1,8     1,4  +0,4   ▲   1,2     1,0   +0,2  ▲   2,3     2,1  +0,2

Kysely julk.         07.03.2019               20.03.2019             04.03.2019
Kysely tehty         06.02.2019-              18.02.2019-            18.02.2019-
                     05.03.2019               15.03.2019             03.03.2019
Haastateltuja        2905                     2490                   1500
Kantansa ilm.        1777 (61,2%)             ei julkaistu (n.67%)   1188 (79,2%)
Virhemarginaali,     ±2,0 %-yks.              ±2,0 %-yks.            ±2,3 %-yks.
suurimmat puolueet

▲ Kannatus on noussut edelliseen saman teettäjän kyselyyn verrattuna
●  Kannatus on pysynyt samana edelliseen saman teettäjän kyselyyn verrattuna
▼ Kannatus on laskenut edelliseen saman teettäjän kyselyyn verrattuna

[Roope]

Vihreä Lanka: Vihreän Langan eduskuntavaaliennuste 2019 20.3.2019

Vihreä Lanka: Entä jos vaalit pidettäisiin nyt? Langan ennusteessa vihreät saisi 22 paikkaa 21.11.2018

Vihreän Langan paikkalukuennuste perustuu muiden teettämiin kyselyihin. Se kuitenkin havainnollistaa, että kun PS oli marraskuussa saamassa 17 paikkaa, nyt määrä olisi analyysin mukaan jo 25. PS on suurin nousija.

Tällä neljän kuukauden ajanjaksolla selkein romahtaja on Kokoomus, kun taas Keskusta on suunnilleen pitänyt jo aiemmin romahtaneet asemansa.

[-PPT-]

Onhan tuollainen 21.3% naurettavan pieni kannatuslukema suurimmalle puolueelle. Kyllä Suomen puoluekenttä on todella hajanainen.

[justustr]

Hesarin 11% tarkoittaa että Ylen gallupissa on tiedossa 13%. Ylen gallup pitänee paikkaansa sillä siinä ei oteta huomioida kunnallisvaalien romahdusta.

Oma mielipide on että tuo 13-14% olisi erinomainen tulos vasta hetki sitten hajonneelle perussuomalaiselle puolueelle. Suurempaan kannatukseen kun ei olisi oikeasti rahkeitakaan. 13% tarkoittaisi että kaikki nykyiset kansanedustajat saisivat jatkokauden + vielä muutama uusi päälle. Siinä olisi hyvä, yhtenäinen ja ennen kaikkea luotettava eduskuntaryhmä kasassa jolla olisi hyvä lähteä lihomaan kohti suurta puoluetta seuraavalle 4 vuotiskaudelle.

Pidetään nämä asemat 

[Peltipaita]

Taisi ollakin hyvä juttu että näistä vaaleista tuli ilmastovaalit. Vihreät menossa alaspäin kun äänestäjille on alkanut selvitä mitä se realistisesti tarkoittaa kun Suomi alkaa yksin maailmaa pelastamaan.

[Julleht]

Tää lienee sopiva ketju. Hyvä koonti siitä miten varsinkin kotimaiset mielipidemittaukset toimivat. Läpi käydään mm. otannan edustuksellisuutta, korjauskertoimia ja virhemarginaalin olemusta.

Tuhat vastaajaa riittää ennustamaan vaalitulosta niin Suomessa kuin Yhdysvalloissa
Nopeasti muuttuva maailma aiheuttaa haasteita mielipiteiden mittaajille. Puhelimella tehtyjen vaalikyselyjen rinnalle on tullut verkkokyselyjä. Niissä on luotettavuusongelma.

"Minkä puolueen listoilla olevaa ehdokasta äänestäisitte jos eduskuntavaalit olisivat nyt?"

Jos tätä on kysytty sinulta puhelimessa, et ole yksin. Näin vaalien alla saman kysymyksen kuulee parituhatta ihmistä joka viikko.

Vastaaminen voi olla helppoa, mutta puoluekannatuskyselyiden tulkinta on monimutkaista, eivätkä tulokset ole viime vuosina aina osuneet kohdalleen.

Yhdysvalloissa Donald Trump voitti presidentinvaalit ennusteiden vastaisesti, samoin Britanniassa EU-eroa kannattajat voittivat kansanäänestyksen. Suomessa perussuomalaisten jytky vuoden 2011 eduskuntavaaleissa yllätti tutkimuslaitokset.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Mikä meni pieleen, Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen?

"Ensinnäkin monet äänestykset ovat olleet hyvin täpäriä. Hillary Clinton sai enemmän ääniä, kuten ennustettiin, vaikka hävisi vaalit. Brexitin kohdalla tulos oli hyvin tiukka."

Myös maailman nopeutuminen aiheuttaa ongelmia.

"Kysely mittaa aina kysymyshetken tilannetta. Kun tulokset julkaistaan, osa vastauksista on neljä viikkoa vanhoja. Siinä on voinut mieli muuttua."

Viimeinen syy on äänestysaktiivisuuteen liittyvä epävarmuus.

"Trumpin voitto, brexit ja jytky perustuivat siihen, että yleensä passiivisesti äänestävien väestöryhmien äänestysaktiivisuus vastoin odotuksia nousi. Tämä suosi tietynlaista konservatiivista, populismiin taipuvaista ajatusmaailmaa", Rahkonen kuvaa.

Puoluekannatuskyselyt ovat tutkimuslaitosten perustyötä, jota tehdään jatkuvasti. Jokainen tutkimus tehdään pohjimmiltaan samalla kaavalla.

"Oikeastaan kyselyn voi tehdä kahdella tapaa: oikein ja väärin. Suomessa kaikki vakiintuneet toimijat tekevät nähdäkseni ihan oikein", Rahkonen sanoo.

Tyypillisesti puoluekannatuskyselyt yhdistetään muihin tutkimuksiin. Aluksi kysytään monta kysymystä vaikkapa leipomotuotteiden brändeistä ja lopuksi kaksi kysymystä politiikasta. Ensin tiedustellaan, minkä puolueen­ ehdokasta vastaaja äänestäisi. Sitten kysytään, mitä puo­luetta hän äänesti viimeksi. Lisäksi selvitetään taustatiedot, kuten asuinpaikka, ikä ja sukupuoli.

[...]

Kaikki kolme suomalaista tutkimusyhtiötä käyttävät otoksiensa tarkentamiseen yleensä viisiosaista aluejakoa: pääkaupunkiseutu, muu Etelä-Suomi, Länsi-Suomi, Itä-Suomi ja vanha Oulun lääni sekä Lappi.

Vastaavaa jaottelua tehdään myös sukupuolen ja iän mukaan. Tähän on kaksi syytä. Ensinnäkin sukupuoli, ikä ja asuinpaikka vaikuttavat tutkitusti äänestystuloksiin.

Jos kyselyn otannassa olisivat yliedustettuna vaikkapa yli 65-vuotiaat länsisuomalaiset, se vääristäisi todennäköisesti kuvaa puolueiden suosiosta. Toinen syy on mahdollisuus vertailla puolueiden suosiota ikäryhmittäin tai asuinpaikan mukaan. Miksi kyselyssä kiinnostaa se, ketä vastaaja äänesti edellisissä vaaleissa? Tietoa tarvitaan korjauskertoimeen, jonka avulla tulosta voidaan tarkentaa.

"Jos viime vaaleissa 20 prosenttia äänestäjistä olisi äänestänyt kokoomusta, mutta kyselyssä 25 prosenttia kertoisi äänestäneensä kokoomusta viime vaaleissa, olisi otoksessa yliedustus viime kerralla kokoomusta äänestäneitä", Rahkonen kuvaa.

"Silloin painottaisimme heidän osuuttaan kertoimella 0,8. Näin suhteellinen osuus saataisiin kohdalleen."

Korjauskertoimet toimivat Rahkosen mukaan hyvin puoluekannatuskyselyiden kaltaisissa mittauksissa, joissa vaihtoehdot pysyvät melko samoina vaalista toiseen. Henkilövaaleissa korjauskertoimia ei käytetä. Syynä on henkilövaalien suurempi vaihtelevuus.

[...]

Korjauskerroin ei suoraan painota kannatuslukuja, vaan pyrkii tasoittamaan otosta vastaamaan todellisuutta. Rahkonen katsookin kyselyiden tuottavan eräänlaista raakadataa.

"Seuraava askel on analysoida lukujen perusteella, mistä muutokset voivat johtua tai kertoa."

Yksi tapa tarkentaa ennustuksia olisi kysyä, äänestikö ihminen viimeksi ja äänestääkö nyt. Näin voisi haarukoida, nouseeko vai laskeeko äänestysaktiivisuus.

"Jokaiseen kyselyyn en sitä lisäisi, mutta voisihan sitäkin silloin tällöin kysyä", Rahkonen sanoo.

Jokin ihmisryhmä voisi jäädä periaatteessa tavoittamatta puhelinhaastatteluilla, kuten uskonnollinen yhteisö, joka ei käytä puhelimia. Näin ei ole Suomessa käynyt ainakaan laajasti.

"Toisia ryhmiä, kuten nuoria miehiä, on vaikeampi saada kiinni, mutta silloin vain soitamme, kunnes saamme oikean ryhmän."

Verkkokyselyistä on puhuttu etenkin Britannian brexit-kansanäänestyksen jälkeen.

Verkkokyselyt voivat antaa erilaisia tuloksia kuin puhelimella tehdyt. Brexit-kansanäänestyksen alla puhelinkyselyt ennakoivat Euroopan unioniin jäämistä. Verkkokyselyssä brexit-vaihtoehto menestyi paremmin. Verkkokyselyihin erikoistunut tutkimusyhtiö Yougov korostaa, että se ennusti brexit-äänestyksen tuloksen oikein. Yhtiö tulkitsi paremman tuloksen johtuneen siitä, että verkkokyselyihin on mutkatonta vastata toisin kuin tuntemattomista numeroista soittaville ihmisille.

Niissä on kuitenkin heikkoutensa.

"Verkkokyselyyn voi vastata useaan kertaan, mikä heikentää niiden luotettavuutta. Aidossa mielipidetutkimuksessa kysyjä päättää, kuka saa vastata. Näin vastaajajoukko voidaan pitää satunnaisena."

Verkkokyselyssä vastaajajoukkoa ei siis voi vakioida iän ja sukupuolen mukaan, kuten puhelinkyselyissä.

Hyvinkin tehdyissä kyselyissä on aina epävarmuutta. Siksi ilmoitetaan virhemarginaali. Tyypillisessä tuhannen vastaajan kyselyssä vaihtelu on noin 3 prosenttiyksikköä.

Virhemarginaali ymmärretään yleensä väärin, Rahkonen sanoo.

"Usein ihmiset ajattelevat virhemarginaalin ikään kuin tasaisena pylväänä. Että jos tulos on 17 prosenttia ja marginaali 3, prosenttiyksikköä suuntaansa, tulos on yhtä todennäköisesti mitä vaan välillä 14–20 prosenttia. Mutta ei se niin ole. Oikea kuvaaja olisi normaalijakauman kellokäyrä."

Todennäköisyydet noudattavat virhemarginaalin sisällä siis normaalijakaumaa. On paljon todennäköisempää, että todellinen kannatus on 17:n tuntumassa kuin marginaalin äärirajoilla.

Mitä pienempi kannatus puolueella on, sitä pienempi on myös virhemarginaali. Esimerkiksi kahden vaihtoehdon vaalin lopputulosta on vaikeinta arvioida, jos kannatus on 50 prosentin paikkeilla. Jos luvut ovat 5–95 tai 90–10, tilanne on selkeämpi.

Markkinoita on ehdotettu mielipidekyselyjä paremmaksi ennustajaksi.

Markkinoista saatava tieto on usein epäsuoraa. Esimerkiksi Britannian brexit-äänestyksen tulosta yritettiin ennustaa punnan kurssista. Sen vakaudesta pääteltiin, etteivät markkinat uskoneet brexitiin, mutta äänestäjät uskoivat toisin.

https://www.hs.fi/autot/art-2000006041973.html

[foobar]

^ Tyhmempi voisi kysyä että miksi tämä juttu on Hesarissa laitettu autoartikkelikategoriaan...

[l'uomo normale]

Epäilen että pikkuhiljaa vähitellen ihmisten halukkuus vastata puhelinkyselyihin hiipuu. Aika on tylympää ja ihmiset tympääntyneempiä. Eivät taida antaa statistiikkaa montako soittoyritystä yhtä haastattelua varten on tarvittu. Yksittäisten puhelinhaastattelukierrosten välillä on tietysti eroja, mutta kiinnostaisi, jos löytyisi mahdollinen vuosien trendi.

[Supernuiva]

Epäilen että pikkuhiljaa vähitellen ihmisten halukkuus vastata puhelinkyselyihin hiipuu. Aika on tylympää ja ihmiset tympääntyneempiä. Eivät taida antaa statistiikkaa montako soittoyritystä yhtä haastattelua varten on tarvittu. Yksittäisten puhelinhaastattelukierrosten välillä on tietysti eroja, mutta kiinnostaisi, jos löytyisi mahdollinen vuosien trendi.

Ja mitä todennäköisimmin juuri tiettyä kantaa edustavat eivät vastaa yhtä helposti kyselyihin kuin toista kantaa olevat. Ihminen ei mielellään myönnä tuntemattomasta numerosta soittavalle, että äänestää perussuomalaisia tai kannattaa jotain muuta sosiaalisesti epähyväksyttyä asiaa. Tästä johtuen tulokset vääristyvät.

[Pullervo]

Tampereella toveri Timonen Toveriseuran kevätkokouksessa:"Tutkimusten mukaan sairaat eivät äänestä Kokoomusta, eivätkä terveet Perussuomalaisia."

Ja hjuumorin lisäksi valtiotieteen tohtorilta myös ennuste paikkajaosta tulevissa ek-vaaleissa. Kahdeksan nykyistä ek-puoluetta saa 199 paikkaa (+ yksi Ahvenanmaan edustaja), pienin niistä KD kuudella paikalla eli tässä ennusteessa uuvatit, harkimolaiset, väyrysläiset tai ryhmämuulaiset eivät saisi yhden yhtä paikkaa.

Linkistä ennuste myös Pirkanmaalle: https://demokraatti.fi/demareille-46-paikkaa-uuteen-eduskuntaan-kilpailijat-nukkuvien-puolue-ja-perussuomalaiset/

Demareille 46 paikkaa uuteen eduskuntaan – kilpailijat nukkuvien puolue ja Perussuomalaiset (22.3.2019)

Dosentti, valtiotieteen tohtori Pertti Timosen laskujen mukaan  SDP saa kevään eduskuntavaaleissa 46 kansanedustajan paikkaa (vuonna 2015 34). Kakkoseksi yltää kokoomus 38 paikalla (37), kolmanneksi Keskusta 34 paikalla (49) ja neljänneksi Vihreät 28 paikalla (15).

Perussuomalaiset saavat 23 paikkaa (38), Vasemmistoliitto 16 paikkaa (12), RKP yhdeksän (9) ja Kristillisdemokraatit kuusi (5). Timosen laskelman pohjana on tuore Helsingin Sanomien gallup -tutkimus.

Sampo Terhon, Hjallis Harkimon ja Paavo Väyrysen joukoille Timonen ei lupaa hyvää.  Sinisten Timo Soinin vetäytyminen vaaleista saattaa auttaa Väyrystä ja Uudeltamaalta puoluetoveri Jussi Niinistön pääsyä eduskuntaan, mutta valtakunnallisesti asialla ei ole minkäänlaista merkitystä.

Timosen mielestä demarien kanssa kevään eduskuntavaalien voitosta kilpailevat nukkuvien puolue ja Perussuomalaiset.

Timonen ennakoi kevään eduskuntavaalien tulosta paitsi Helsingin Sanomien gallupia myös menneiden vaalien vaalikäyttäytymistä analysoiden. Timonen alusti vaaleista Tampereen Sosialidemokraattisen Toveriseuran kevätkokouksessa torstaina.

(...)

"Jytky" sulaa

Vuoden 2011 eduskuntavaaleissa syntyi Perussuomalaisten "jytky". Perussuomalaiset nousivat maan kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi. Timosen mukaan 23 prosenttia demarien äänestäjistä tai kannattajista siirtyi perussuomalaisten leiriin.

Viime vaaleissa eli vuonna 2015 siirtymä oli yhdeksän prosenttia. Vaalitulos oli SDP:n heikoin. Keskusta nousi ykköseksi, Perussuomalaiset kakkoseksi ja Kokoomus kolmoseksi. SDP jäi oppositioon.

Perussuomalaisten suuri unelma loistavasta tulevaisuudesta kesti vain hetken. Puolue hajosi. Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho on kuitenkin vaalitenteissä pärjännyt hyvin. Tilastojen lisäksi sekin saattaa merkitä uhkaa demareille.

Ennen kaikkea vaara piilee siinä, että Timosen mukaan vain neljäsosa äänestäjistä on puolueuskollisia ja peräti kolme neljäsosaa liikkuvia äänestäjiä. Osa porukasta jättää äänestämättä.

(...)

– Tutkimusten mukaan sairaat eivät äänestä Kokoomusta, eivätkä terveet Perussuomalaisia, Timonen naurattaa kuulijakuntaansa ja vakuuttaa, että tulos on tutkittu.

[Tavan]

Kamala tuo vihreiden 28 edustajan tolppa. Olin kuvitellut, että Suomi on pitkien etäisyyksien ja suurten energiakustannusten maa, jossa vihreät väistämättä kituuttaa ajasta ikuisuuteen siellä 10 +-5 edustajan paikkeilla, nuorten ja naiivien tyttöjen ja betamiesten puolueena.

Ilmeisesti nyt vihreä lumipallo on kuitenkin lähtenyt vyörymään ja heistä on tulossa huomattavasti perussuomalaisia merkittävämpi eduskuntaryhmä ja poliittinen voima. Ehkä jatkossa asettuvat demareiden paikalle Suomen vasemmiston tukirangaksi.

[foobar]

Kamala tuo vihreiden 28 edustajan tolppa.

On se.

Olen silti epäileväinen näiden puoluesidonnaisten asiantuntijoiden paikka-arvioiden suhteen. Omissa gallupien pohjalta tehtyissä kannatuksen kehityssovituksissani Keskustan, Vihreiden ja PS:n kaikkien kannatus näyttäisi tällä hetkellä olevan 13 ja 14 prosentin välimaastossa, eli käytännössä sama.Toisaalta muutoksen nopeus viime kuukausina on ollut niin suuri että seuraava gallup voi jälleen yllättää, mutta kun ottaa huomioon että gallupeissa on reippaasti otoshajontaa, sekään ei usvaa paljoa selvennä.

Vihreiden noin 28 paikkaa voi hyvinkin toteutua, vaikka Vihreiden yleisesti heikko jaksaminen voi todennäköisesti syödä sitä. Se ei kuitenkaan tarkoita että puolue olisi välttämättä edustajamäärältään PS:ää suurempi...

[-PPT-]

Suomen vaalijärjestelmässä yli 15% puolueet ovat aina 2-4 paikkaa yliedustettuima suhteessa mitä niiden valtakunnallinen kannatus edellyttäisi. Vastaavasti sitten pienemmät puolueet ovat aliedustettuina.

Suomessa ei osata tai haluta luoda vaalijärjestelmää jossa suhteellisuus toteutuisi paremmin.

Muissa Pohjoismaissa vaaleissa on tasauspaikkajärjestelmä. Onko moinen sitten suomalaisille liian korkeaa matematiikkaa.

Tasauspaikkajärjestelmä sallisi säilyttää vanhat pienemmät mutta tarkoituksenmukaiset vaalipiirit eikä suhteellisuutta tarvitsisi yrittää parantaa yhdistelemällä vaalipiirejä keinotekoisiksi, esim jokin Kaakkois-Suomen vaalipiiri.

[foobar]

Suomen vaalijärjestelmässä yli 15% puolueet ovat aina 2-4 paikkaa yliedustettuima suhteessa mitä niiden valtakunnallinen kannatus edellyttäisi. Vastaavasti sitten pienemmät puolueet ovat aliedustettuina.

Vihreiden kannatus ei kuitenkaan ole todennäköisesti yltämässä 15 prosenttiin. Gallupien perusteella se on mitä todennäköisimmin aikalailla tasan 14 prosenttia tai hiukan sen alle, eikä se ole ollut enää tämän vuoden puolella käytännössä nousussa.

[sattuma]

SK-gallup: Kokoomus nyt myötätuulessa
JUHA-PEKKA TIKKA | 23.03.2019 | 16:15- päivitetty 23.03.2019 | 16:20
Alueellisen kyselyn luvut merkitsisivät valtakunnan tasolla yllätystä.

Satakunnan Kansan julkistaman puoluekannatusmittauksen teki 18.3.-20.3.2019 Norstat Finland. Haastatteluja oli yhteensä 1320 ja virhemarginaaliksi kerrotaan 3,3 prosenttiyksikköä.

Satakunnassa kannatusta mitattiin suurimmille puolueille prosenttiyksikköinä (muutos vuoden 2015 eduskuntavaaleista):
Alkuperäinen juttu SK:n maksumuurin takana. Vaalipiirissä jaossa kahdeksan paikkaa Bold latoja huomauttaa

Sdp 25,1 (+2,5)paikat 2-3
PS 20,9 (-4,1) säilyttää kaksi paikkka
Kokoomus 16,4 (+1,4) paikat 1-2
Keskusta 14,7 (-5,9) menettää yhden paikan
Vasemmisto sai viime vaaleissa 9.6 prosenttia ja yhdenpaikan
Vihreät 6,3 (+3,6)

Näillä luvuilla vaalipiirin viimeisestä kansanedustajapaikasta käytäisiin tiukka kisa. Paikan veisi joko kokoomus tai Sdp, ja Norstatin luonnehdinnan mukaan "noppaa voi heittää".

https://www.verkkouutiset.fi/sk-gallup-kokoomus-nyt-myotatuulessa/

[sattuma]

Laitetaan tähän muistiksi miten Persujen paikat tulivat per vaalipiiri

Helsinki 3
Uusimaa 7
Varsinais-Suomi 3
Satakunta 2
Häme 3
Pirkanmaa 4
Kaakkois-Suomi 4
Savo-Karjala 3
Vaasa 3
Keski-Suomi 2
Oulu 3
Lappi 1

Uuttamaata lukuunottamatta Persut joko pitävät paikkansa tai menettävät yhden paikan.
Eli Persujen kannattaisi pistää vaalimainonnan paukut Uudellemaalle.

[Lahti-Saloranta]

SK-gallup: Kokoomus nyt myötätuulessa
JUHA-PEKKA TIKKA | 23.03.2019 | 16:15- päivitetty 23.03.2019 | 16:20
Alueellisen kyselyn luvut merkitsisivät valtakunnan tasolla yllätystä.

Sdp 25,1 (+2,5)paikat 2-3
PS 20,9 (-4,1)    säilyttää kaksi paikkka
Kokoomus 16,4 (+1,4) paikat 1-2
Keskusta 14,7 (-5,9) menettää yhden paikan
Vasemmisto sai viime vaaleissa 9.6 prosenttia ja yhdenpaikan
Vihreät 6,3 (+3,6)
https://www.verkkouutiset.fi/sk-gallup-kokoomus-nyt-myotatuulessa/

Jos tuota sovellettaisiin valtakunnallisesti niin persujen viime vaaleissa saama kannatusprosentti pitäisi kertoa luvulla 0.839
( 20.9 / 25.0 ). Valtakunnallisesti persujen kannatus olisi tuon mukaan 14.8% mikä voi hyvinkin pitää paikkansa. Kannatuksen menetys olisi siten 2.9%.

[foobar]

^ Tällä hetkellä veikkaan kannatuksen vaaleissa olevan jotain 12 ja 15.75 prosentin välillä. On todella hankala sanoa mitä on luvassa, siinä määrin ovat kannatuslukemat liikkuneet puolueilla tänä vuonna.

[Mandula]

Alkanut kuulua Halla-ahon ääntä vähän joka radiokanavalla.
Samaan aikaan tämä vaalivideokohu, joka tosin on nyt yhtä nopeasti lopetettu kuin se aloitettiinkin.
Torikiertueet jatkuvat ja jatkuvat.
Vaalipaneelit ovat sujuneet hyvin.

Sanoisin, että kuntopiikki on oikein hyvin ajoitettu PS:llä ennen vaaleja.

[Pullervo]

Tällainen leikki tällä kertaa eli pääministerivaalia rakennetaan tuttuun tapaan.

https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006049242.html

Kansan suosikki pääministeriksi on Pekka Haavisto, Antti Rinteen suosio on heikompi kuin hänen puolueensa (27.3.2019)

Pääministerillä on Suomessa eniten valtaa, mutta yksikään puoluejohtaja ei ole nyt yhtä suosittu kuin Juha Sipilä neljä vuotta sitten.

Suomessa pääministerillä on enemmän valtaa kuin yhdelläkään toisella ihmisellä, mutta kansalla ei ole selvää ykkössuosikkia, kenelle kaikki tuo valta pitäisi seuraaviksi neljäksi vuodeksi antaa.

Suosituin pääministeriehdokas on vihreiden puheenjohtaja Pekka Haavisto. Tämä selviää gallupista, jonka toteutti Kantar TNS Helsingin Sanomien toimeksiannosta.

Haavistoa kannattaa 22 prosenttia haastatelluista. Hänen takanaan tulevat varsin tasavahvoina kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo (16 prosentin kannatus), Sdp:n Antti Rinne (15 prosenttia) ja keskustan Juha Sipilä (14 prosenttia).

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho (9 prosentin kannatus) ja vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson (5 prosenttia) saivat kannatusta selvästi harvemmalta kuin kärjessä olevat neljä puheenjohtajaa.

(...)

Tutkimusaineisto on koottu 1.–22. maaliskuuta 2019. Haastattelujen kokonaismäärä on 1 004. Tutkimustulosten virhemarginaali on noin 3,1 prosenttiyksikköä suuntaansa.

[-PPT-]

Haavistoa yritetään rummuttaa seuraavaksi presidentiksi samalla tavalla kuin Niinistöä koko Halosen toisen kauden ajan.

Kokonaan toinen asia on että V2024 mennessä vihreä noste on jo ohimennyt ilmiö. Toivottavasti paljon aikaisemmin jo.

[ämpee]

Tällainen leikki tällä kertaa eli pääministerivaalia rakennetaan tuttuun tapaan.

Mikä hyvänsä kelpaa paitsi maahanmuuttovaalit.

Äänestäjiä koitetaan kosia kortti kerrallaan, nyt pöytään on laitettu pääministerivaalikortti ja katsotaan jos se peittäisi näkyvyyttä.
Ilmastovaalikortti ei tainnut riittää.

[l'uomo normale]

Mikä hyvänsä kelpaa paitsi maahanmuuttovaalit.

Äänestäjiä koitetaan kosia kortti kerrallaan, nyt pöytään on laitettu pääministerivaalikortti ja katsotaan jos se peittäisi näkyvyyttä.
Ilmastovaalikortti ei tainnut riittää.

Demarit lanseerasivat pääministerinvaalit-idean 2003 Lipposeen kuva julisteissaan. "Valoisampi vaihtoehto" Anneli Jäätteenmäki pääsi kuitenkin pääministeriksi, kun Keskusta oli vuorollaan hieman suositumpi kuin SDP tai Kokoomus. Vaaleja jollain sloganteemalla, kuten nyt "ilmastovaalit" pitikin vielä odottaa 16 vuotta, kaikki tietysti uskollisesti ulkomailta kopioituja juttuja.

[Don Nachos]

Haavistoa yritetään rummuttaa seuraavaksi presidentiksi samalla tavalla kuin Niinistöä koko Halosen toisen kauden ajan.

Kokonaan toinen asia on että V2024 mennessä vihreä noste on jo ohimennyt ilmiö. Toivottavasti paljon aikaisemmin jo.

No ainakaan toistaiseksi suomesta ei löydy Haavistolle haastajaa 2024 vaaleihin. Toki onhan tässä vielä aikaa.

Mutta tuo "Haavisto on suosituin pääministeriksi" on klikkihuoraus otsikko. Samassa jutussa sanotaan ettei KUKAAN ole suosituin pääministeriksi samalla tavalla kun Sipilä oli 44% kannatuksellaan. Neljä vuotta sitten Pöpilä oli suositumpi pääministeriksi kuin nyt Haavisto ja Orpo yhteensä.

Itse "pääministerivaali" on vanha juttu joka otetaan esiin joka vaaleissa nykyään.

[Pullervo]

Metsälehti on teettänyt metsänomistajien keskuudessa kannatuskyselyn: kesk 23 %, kok 18 %, sdp 16 %, ps 13 % ja vihr 13 %.

Ohessa lainaus Keskisuomalaisen jutusta, kun Metsälehteä tullut vastaan. Keskustan kannatus metsänomistajien keskuudessa on romahtanut puoleen neljän vuoden takaisesta.

https://www.ksml.fi/kotimaa/Mets%C3%A4lehti-Keskustan-kannatus-puolittunut-mets%C3%A4nomistajien-keskuudessa/1347256

Metsälehti: Keskustan kannatus puolittunut metsänomistajien keskuudessa (27.3.2019)

Keskustan kannatus metsänomistajien keskuudessa on pudonnut rajusti tämän eduskuntakauden aikana, uutisoi Metsälehti. Lehden mukaan keskustaa ilmoittaa äänestävänsä 23 prosenttia metsänomistajista, kun vastaava luku vuonna 2015 oli 46 prosenttia.

Keskusta on kuitenkin edelleen suosituin puolue metsänomistajien keskuudessa. Kokoomusta ilmoitti äänestävänsä yli 18, SDP:tä 16 ja vihreitä noin 13 prosenttia metsänomistajista. Perussuomalaisten kannatus on niin ikään 13 prosenttia.

(...)

Kyselyn toteutti Metsälehdelle Taloustutkimus, ja siihen osallistui tammi-helmikuussa 731 metsänomistajaa. Kannatuslukujen virhemarginaali on 3,3 prosenttiyksikköä suuntaansa.

[Herbert]

Tutkimuspomoilta hurja arvio: Perussuomalaiset voi ampaista 15 %:iin – Eduskuntavaalien suurin arvoitus

Perussuomalaiset ovat yllättäneet ennenkin ja ovat myös tällä kertaa puoluegallupien suurin arvoitus.

Perussuomalaiset voivat yltää vaaleissa jopa 15 prosentin kannatukseen, arvioivat Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Tuomo Turja ja Tietoykkösen tutkimuspäällikkö Juha Määttänen.

Tietoykkönen tekee Alma Median gallupia ja Taloustutkimus Ylen kannatusmittausta. Talouselämä on osa Alma Mediaa.

Määttäsen mukaan perussuomalaiset ovat gallupien suurin arvoitus. Paljon riippuu siitä, kuinka hyvin perussuomalaiset saavat aktivoitua kannattajakuntaansa ja niin sanottuja nukkuvia äänestäjiä.

"Nukkuvassa porukassa on tosi paljon perussuomalaisten kannatusta. Jos he nyt saavat sen porukan aktivoitua, se vaikuttaa luonnollisesti koko asetelmaan ja vaalitulokseen. Siellä sitä potentiaalia kyllä löytyy heidän tapauksessaan."

Onko perussuomalaisilla mahdollisuus yltää yli 15 prosentin kannatukseen?

"Kyllä minun mielestäni sinne 15 prosentin hujakoille on hyvinkin mahdollista", Määttänen vastaa kysymykseen.

"Perussuomalaisten osalta epävarmuus on aika suurta niin kuin on ollut aikaisemmissakin vaaleissa."

Timo Soinin johdolla perussuomalaiset ovat yllättäneet aiemmin jytkyillään. Neljä vuotta sitten perussuomalaisten tulos oli 17,7 prosenttia ja 38 paikkaa, vuonna 2011 irtosi 39 paikkaa 19,05 prosentin kannatuksella.

Määttänen huomauttaa, että moni äänestäjä tekee päätöksensä vasta parin viimeisen viikon aikana juuri ennen vaaleja.

Koko juttu:

https://www.talouselama.fi/uutiset/tutkimuspomoilta-hurja-arvio-perussuomalaiset-voi-ampaista-15-iin-eduskuntavaalien-suurin-arvoitus/521f4659-8aca-3356-b62d-a89c6bb7f790