2019-03-13 HS:n puoluekysely maahanmuuttopolitiikasta

[Roope]

HS selvitti: Enemmistö puolueista haluaa kiristää turvapaikka­politiikkaa

HS esitti puolueille humanitaarisesta ja työperäisestä maahanmuutosta viisi kysymystä. Oletuksena oli tilanne, jossa puolue pääsisi itse tekemään seuraavan hallitusohjelman.

Paavo Teittinen HS

TULEVISSA hallitusneuvotteluissa väännetään mahdollisesti siitä, poistetaanko ulkomaisen työvoiman saatavuusharkinta.

HS:n puoluekyselyn perusteella viisi puoluetta on valmiita luopumaan siitä. Saatavuusharkinta tarkoittaa, että alueen te-toimisto selvittää, löytyisikö samaan tehtävään alueelta suomalainen työntekijä.

Turvapaikkapolitiikkaa taas saatetaan virittää ensi hallituskaudella yhä kireämmäksi. Kuusi puoluetta on tällä kannalla. Mielipidemittausten johdossa oleva Sdp pitäisi nykyisen linjan.

[...]

MAAHANMUUTTO nousi yhdeksi tämän hallituskauden keskeisimmistä kysymyksistä, koska Eurooppaan saapui vuoden 2015 lopulla yli miljoona siirtolaista.

Aihe on varmasti pinnalla myös ensi hallituskaudella.

Humanitaarisen maahanmuuton säännöistä ja tulevista ratkaisuista käydään vilkasta keskustelua niin Suomessa kuin Euroopan unioninkin tasolla. Pääministeri Juha Sipilän (kesk) hallitus on muun muassa kertonut selvittävänsä kansainvälisten sopimusten tulkintaa.

Työperäinen maahanmuutto taas on vanhenevan Suomen kannalta keskeinen kysymys.

Esitimme puolueille humanitaarisesta ja työperäisestä maahanmuutosta viisi kysymystä. Oletuksena oli tilanne, jossa puolue pääsisi itse tekemään Suomen seuraavan hallitusohjelman.


Pitääkö Suomeen houkutella lisää ulkomaista työvoimaa?

[...]

HS:n analyysi: Odotetusti kaikki puolueet sinisiä ja perussuomalaisia lukuun ottamatta ovat sitä mieltä, että Suomeen tarvitaan ulkomailta lisää työntekijöitä.

Taustalla on se ilmeinen syy, että Suomen väestö vanhenee nopeasti ja syntyvyys pienenee. Yhä useampi ihminen tulee tarvitsemaan huolenpitoa samalla kun veronmaksajien määrä supistuu.

Julkisen talouden kannalta tilanne on hyvin haastava.

Puolueissa jaetaan laajalti se käsitys, että työllisyyden lisääminen ei onnistu vain saamalla töihin Suomessa tällä hetkellä työtä vailla olevia. Uusia työntekijöitä täytyy tuoda myös ulkomailta.


Pitäisikö työvoiman saatavuusharkinnasta luopua?

[...]

HS:n analyysi: Kysymys ulkomaisen työvoiman saatavuusharkinnasta on puolueille jo paljon vaikeampi.

Saatavuusharkinta koskee duunariammatteja eli esimerkiksi siivoojia, kokkeja ja rakennustyöntekijöitä. Asiantuntijoihin ja erityisosaajiin, kuten peliyhtiön koodareihin tai teknologiayhtiön insinööreihin, harkintaa ei sovelleta.

Kolmesta isosta puolueesta kokoomus ja keskusta ovat valmiita poistamaan saatavuusharkinnan. Sdp taas vastustaa sitä.

Vastustajien mukaan Suomeen saapuisi harkinnan poistuttua suuria määriä halpatyövoimaa, mikä painaisi palkkoja ja heikentäisi työehtoja.

Poiston kannattajat taas katsovat, että kyseessä on turha työllisyyden parantamisen este. Heidän mielestään poistoon liittyy valheellisia kauhukuvia.


Mitä turvapaikkapolitiikalle tulee tehdä?

[...]

HS:n analyysi: Sipilän hallitus on kiristänyt turvapaikkapolitiikkaa kaudellaan merkittävästi. Moni puolue on valmis jatkamaan kiristämistä entisestään.

Oulun ja Helsingin seksuaalirikosepäilyjen jälkeen ilmapiiri turvapaikkapolitiikan suhteen on kiristynyt ja perussuomalaisten kannatus kasvanut.

Vastauksissa näkyy, että kokoomus ja keskusta eivät halua äänestäjien vuotavan oikeasta laidasta. Sdp ei lähtisi kiristämään vaan pitäisi nykylinjan.

Kysymys on jossain määrin symbolinen, koska ainakaan tällä hetkellä Suomeen ei erityisesti tule turvapaikanhakijoita.


Mihin pakolaiskiintiö tulee asettaa?

[...]

HS:n analyysi: Puolueet suhtautuvat suopeammin pakolaiskiintiön kasvattamiseen. Vihreät kasvattaisi kiintiön 3 000:een, vasemmistoliitto ja Rkp 2 500:aan.

Kiintiöpakolaisuuden korotus on puolueille siinä mielessä helppo päätös, että tulijoiden tilanne arvioidaan jo ennen maahantuloa ja vain kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevat saavat pakolaisaseman.

Lisäksi Suomi voi ottaa esimerkiksi perheitä, jolloin myös sopeutuminen on todennäköisemmin helpompaa. Pakolaisasemalla tulevat henkilöt pääsevät heti kiinni yhteiskuntaan, koska heillä on Suomessa samat oikeudet kuin kansalaisillakin.

Useat puolueet, kuten kokoomus ja keskusta, ovat valmiita kasvattamaan kiintiötä, jos turvapaikanhaku siirretään EU:n ulkorajoille. Kyse on erittäin vaikeasta hankkeesta, jossa kestää hyvin pitkään, jos se edes onnistuu.

Kokoomus on jyrkentänyt kantaansa. Vielä vuoden 2017 budjettiriihessä puolue ajoi kiintiön kasvattamista, mutta sinisten vaatimuksesta näin ei tehty.


Pitääkö Suomen käsitellä kaikkien rajalle tulevien turvapaikanhakijoiden hakemukset myös silloin kuin hakija tulee rekisteröimättä toisen EU-maan kautta?

[...]

HS:n analyysi: Peräti seitsemän puoluetta on sitä mieltä, että Suomen ei pidä käsitellä kaikkien maan rajalle tulevien turvapaikkahakemuksia.

HS kysyi nimenomaan sitä, ovatko puolueet valmiita torjumaan hakemuksen käsittelyn tilanteessa, jossa tulija saapuu toisen EU-valtion kautta rekisteröimättä. Tällainen tilanne oli käsillä vuoden 2015 syksyllä.

Kyse on hankalasta asiasta, jota puolueet myös pitkälti kiertelevät vastauksissaan.

Moni puolue sanoo vastauksessaan, että Dublin-järjestelmä mahdollistaa palauttamisen toiseen maahan. Järjestelmä toimii kuitenkin vain jos tulija on rekisteröity normaalisti EU:hun saapumisen yhteydessä.

Jos näin ei ole tehty, hakemuksen vastaanottava maa on vaikeassa tilanteessa. Palautettaisiinko hakijat Ruotsiin – joka todennäköisesti palauttaisi tulijat Tanskaan, joka palauttaisi hakijat Saksaan ja niin edelleen?

Monen puolueen tapauksessa jää epäselväksi, mitä ne tekisivät, jos vuoden 2015 kaltainen tilanne toistuisi.

Helsingin Sanomat 13.3.2019

Poiston kannattajat taas katsovat, että [työlupien saatavuusharkinnassa] kyseessä on turha työllisyyden parantamisen este. Heidän mielestään poistoon liittyy valheellisia kauhukuvia.

Yksikään saatavuusharkinnan poistamista kannattanut puolue ei nimittänyt poistamisen kritiikkiä valheelliseksi tai edes kommentoinut sitä. Sen sijaan vastauksissa kyllä yhdistettiin saatavuusharkinta valheellisesti osaajiin, startup-yrityksiin ja työvoimapula-aloihin, joihin se nimenomaan ei liity. Kyse on halpatyövoimasta sellaisilla aloilla, joilla ei ole Suomessa työvoimapulaa.

Sipilän hallitus on kiristänyt turvapaikkapolitiikkaa kaudellaan merkittävästi.

Ei tosiaankaan ole. Tämä selviää listaamalla kiristykset ja niiden oletetut vaikutukset. Lista hyväksymisprosentteihin ja hakijamääriin oikeasti vaikuttavista lakimuutoksista on lyhyt ja muiden maiden politiikkaan verrattuna kesy.

Mitä turvapaikkapolitiikalle tulee tehdä? (..) Kysymys on jossain määrin symbolinen, koska ainakaan tällä hetkellä Suomeen ei erityisesti tule turvapaikanhakijoita.

Käsittämätön kommentti toimittajalta.

Kysymys turvapaikkapolitiikan kiristämisestä on nyt yhtä lailla symbolinen kuin se oli alkuvuodesta 2015, jolloin Suomen sinänsä löysä turvapaikkapolitiikka oli vielä sentään Ruotsin kanssa suunnilleen samalla tasolla. Kysymys Suomen turvapaikkapolitiikan kireydestä konkretisoitui sittemmin kymmeninä tuhansina koko Euroopan läpi Suomeen hakeutuneina turvapaikanhakijoina.

Tällä hetkellä Suomen turvapaikkapolitiikka on Ruotsiakin löysempää. Hyväksymisprosentit ovat joidenkin kansallisuuksien kohdalla jopa moninkertaisia.

Useat puolueet, kuten kokoomus ja keskusta, ovat valmiita kasvattamaan [pakolais]kiintiötä, jos turvapaikanhaku siirretään EU:n ulkorajoille. Kyse on erittäin vaikeasta hankkeesta, jossa kestää hyvin pitkään, jos se edes onnistuu.

EU-suunnitelmien turvapaikanhaku EU:n ulkorajoilla esitetään monien puolueiden vastauksissa ikään kuin turvapaikkaa ei voisi enää hakea suoraan EU-maista. Tällainen rajoitus ei ole kuulunut EU-suunnitelmiin. Suomeen hakeutuvia turvapaikanhakijoita ei poistettaisi Euroopan ulkopuolelle odottamaan hakemuksen käsittelyä.

Pakolaiskiintiöiden koplaamisessa turvapaikanhakijoiden määriin ei ole muutenkaan järkeä. Mitä turvapaikanhakijoiden kanssa tehdäänkään, on resurssien käytön kannalta järkevintä lopettaa kiintiöpakolaisten vastaanotto kokonaan. Toisaalta, mikäli turvapaikkaa voisi hakea ulkorajoilta ja/tai EU:n ulkopuolelta rajoituksetta ja hyväksytyt lennätettäisiin jäsenmaihin, tulijoita on joka tapauksessa niin valtavasti, että kiintiöpakolaiset saa unohtaa kokonaan.

Kokoomus on jyrkentänyt kantaansa. Vielä vuoden 2017 budjettiriihessä puolue ajoi kiintiön kasvattamista, mutta sinisten vaatimuksesta näin ei tehty.

Kaikki hallituksen kolme kokoomuksen sisäministeriä ovat puolustaneet pakolaiskiintiön kasvattamista. Takki on käännetty vasta vähän aikaa sitten ilman perusteluja vaaleja varten.

Peräti seitsemän puoluetta on sitä mieltä, että Suomen ei pidä käsitellä kaikkien maan rajalle tulevien turvapaikkahakemuksia. (..) Tällainen tilanne oli käsillä vuoden 2015 syksyllä.

Melkoiset takinkääntötalkoot, kun Ruotsin kautta tulleiden hakemusten käsittelyä vastusti tuolloin vain muutama yksittäinen Perussuomalaisten kansanedustaja, jotka nuijittiin porukalla hiljaisiksi hokemalla, ettei muu ole mahdollista.



Otsikko HS selvitti: Enemmistö puolueista haluaa kiristää turvapaikka­politiikkaa ei vastaa likimainkaan puolueiden vastausten todellista sisältöä.

Sdp vastasi, että se haluaa pitää turvapaikkapolitiikan ennallaan, mutta vastaustensa perusteella se haluaa löysempää turvapaikkapolitiikkaa konkreettisissa kysymyksissä kuten perheenyhdistäminen ja oikeusapumuutokset.

Keskusta ilmoitti haluavansa kiristää turvapaikkapolitiikkaa, mutta esittää kiristyksinä vain hallituksen seksuaalirikollisuuden torjuntaa koskevan ohjelman, jossa ei ollut mitään uutta itse turvapaikkapolitiikkaa (hyväksymiskriteerit, vetotekijät jne.) kiristävää.

Myös kokoomus vastasi haluavansa kiristää turvapaikkapolitiikkaa, mutta ehdotukset jäivät tämän hallituksen loppukaudella huitaistuihin ponnettomiin muutosesityksiin.

Yksikään kolmesta suuresta ei luvannut tai vihjannut aikovansa kiristää turvapaikan saamisen kriteerejä ja käytäntöjä edes Ruotsin tasolle. Sen sijaan kaikki ilmaisivat halunsa siirtää turvapaikkapoliittista päätösvaltaa Suomen eduskunnalta EU:lle.

Panin merkille, että Liike Nytillä oli yllättävän kriittisiä vastauksia. Eivät taineet olla Mikael Jungnerin kynästä.

[Faidros.]

Elinkeinoelämän valtuuskunta toitottaa suuressa tutkimuksessaan, että maahanmuuttoasenteet on muuttuneet aina vain myöhteisemmiksi, jopa Oulun tapahtumien jälkeenkin.
Kyllä sitä nyt Evalla ollaan niin huolissaan, ettei sitä palkanpolkijaporukkaa saavu maahan riittävästi. Näin niinkuin juuri vaalien alla.

-Radio Suomi

[Syämmistynyt]

Oikeasti tuossa EK:n kyselyssä on saatu tulokseksi näin:

...
Ei saa höllätä

Vaalikentille kirmaaville kansanedustajaehdokkaille kysely tarjoaa mielenkiintoisen vastakohtaisuuden tulevien päätösten pohjaksi.

– Pieni paradoksi on, että maahanmuuttoon sinänsä suhtaudutaan aiempaa myönteisemmin, mutta politiikkaa ei haluta höllentää. Pikemmin toivottaisiin että maahanmuuttopolitiikkaa pyrittäisiin kiristämään koko Euroopan unionin laajuisesti, Haavisto kertoo.

Mutta YLE otsikoi näin:

Evan kysely: Maahanmuuttoasenteet muuttuneet myönteisemmiksi – "Oulun tapahtumat eivät vaikuttaneet asenteisiin mitenkään"

https://yle.fi/uutiset/3-10693861

[Roope2]

HS toimittaja: ...tällä hetkellä Suomeen ei erityisesti tule turvapaikanhakijoita...

Ymmärtämätön lukija: Tuleeko niitä vai eikö tule, ja jos tulee niin kuinka monta keskimäärin kuukaudessa?

Ja kysymys, joka "unohtui": Mikä on puolueenne arvio yhden kiintiöpakolaisen kokonaiskustannuksista viideltä ensimmäiseltä oleskeluvuodelta?

(R2:n lisäkommentti: Kliffa tehdä päätöksiä, jos todellisista kustannuksista ei ole harmainta aavistusta.)

[akez]

HS:n analyysi: Puolueet suhtautuvat suopeammin pakolaiskiintiön kasvattamiseen. Vihreät kasvattaisi kiintiön 3 000:een, vasemmistoliitto ja Rkp 2 500:aan.

Kiintiöpakolaisuuden korotus on puolueille siinä mielessä helppo päätös, että tulijoiden tilanne arvioidaan jo ennen maahantuloa ja vain kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevat saavat pakolaisaseman.

Lisäksi Suomi voi ottaa esimerkiksi perheitä, jolloin myös sopeutuminen on todennäköisemmin helpompaa. Pakolaisasemalla tulevat henkilöt pääsevät heti kiinni yhteiskuntaan, koska heillä on Suomessa samat oikeudet kuin kansalaisillakin.

Jos toimittaja tarkoittaa, että YK:n UNHCR tekisi tuollaisilla hänen mainitsemillaan perusteilla tulijahaastatteluja ja jakaisi niiden pohjalta pakolaisstatuksia pakolaisleireillä, niin silloin hän erehtyy. YK voi jaella käytännössä pakolaisstatuksia tukkuperiaatteella kaikille, jotka tulevat joltakin alueelta tai kuuluvat johonkin etnoryhmään, tai vain väittävät näin. Ei näitä sen kummemmin pystytä siellä leireillä tutkimaan. Sama tilanne on sen Suomen delegaation osalta, joka menee noille leireille imuroimaan sakkia tänne. Se on aivan sama, missä ne sadut kerrotaan, täällä vai siellä. Vielä kehnommat mahdollisuudet siellä on selvittää mitään, kuin täällä, ja täälläkään ei juuri ole eväitä ottaa noista mitään selvää, koska suurin osa on paperinsa hukanneita tuntemattomia henkilöitä. Samaa sakkia ovat myös nämä siellä YK-leireillä.

Jos toimittaja taas haluaa ilmaista, että kuskaamme tänne "haavoittuvimmassa asemassa" olevat kaikkein suurimmat kustannukset aiheuttavat hoidettavaksi ja samalla heitämme väistämättä omat vanhuksemme hankeen ja lapset heitteille, niin siinähän ei ole enää mitään tolkkua, eikä moraalia. Voi miettiä vaikka sitä kolmen vanhan sokean irakilaisnaisen kuskaamista Lappiin, jossa osoittautui, että nämä tarvitsevat jatkuvaa ympärivuorokautista apua tulkkien kera. Se on aina joltakin pois. Lähialueiden arabimaissa sama olisi onnistunut vaivatta ja murto-osalla kustannuksista.

Ja perheiden ottaminen, se vasta voi mennä pahiten persiilleen. Ei kannata arvailla ja olettaa miten käy, kun maailma on jo pullollaan tietoa. Maalaisjärkikin on tässä oiva väline ja työkalu (kulttuureja on ja niillä suuriakin eroja). Esimerkki poskelleen menneestä perhepakolaisuudesta:

2019-02-15 Saksa: Rikolliset arabiklaanit ja -perheet sodassa valtiota vastaan

Vihreät, vasemmistoliitto ja Rkp haluavat kasvattaa pakolaiskiintiötä. Samalla ne julistautuvat proosallisesti ja muitta mutkitta ilmasto- ja ympäristötuhopuolueiksi. Kiintiöillä ei pakolaisongelmaa voida ratkaista edes teoriassa, ja se on tehottomin tapa auttaa ketään, sillä suurin osa jää aina sinne konfliktin lähialueille, ilman apua. Joten, saattaapa olla, että nuo mainitut puolueet pelkäävät kovasti järjen ja laskukoneen käyttöä, tai se ei vain luonnistu millään. Vihreiden osalta metsäfobiasta tuossa tuskin on kyse.   

[Roope]

Pitääkö Suomeen houkutella lisää ulkomaista työvoimaa?

Vihreät: "Suomen työikäinen väestö pienenee radikaalisti, ja tarvitsemme yksinkertaisesti lisää työvoimaa. Työlupakäytäntöjä on nopeutettava ja lisättävä ulkomailla hankitun pätevyyden tunnustamista. Suomeen tulee houkutella ulkomaisia korkeakouluopiskelijoita myös EU/Eta-alueen ulkopuolelta poistamalla heiltä lukukausimaksut. Tarjotaan heille pysyvä oleskelulupa valmistumisen jälkeen ja annetaan tukea ensimmäisen työpaikan löytämisessä. Keskeinen osa Suomen houkuttavuutta on myös torjua rasismia ja vaalia avointa ilmapiiriä, jossa eri taustoista tulevat ihmiset voivat kokea olevansa tervetulleita ja pääsevänsä osaksi Suomea."

Pelkkä työikäisen väestön pieneneminen ei ole peruste tarvita lisää työvoimaa ulkomailta. Etenkin kun "työvoima" ei tarkoita työllistä saati nettoveronmaksajaa.

Miksi ihmeessä Suomeen pitäisi houkutella korkeakouluopiskelijoita kalliilla maksuttomalla koulutuksella? Suomi oli aiemmin yksi kolmesta maasta joka teki näin. Enää sellaisia maita ei kai ole ainuttakaan.

Vasemmistoliitto: "Suomi tarvitsee lisää maahanmuuttoa, kun väestö ikääntyy ja syntyvyys on laskussa. Työlupaprosessit kestävät nykyään aivan liian pitkään. Työlupaprosesseja on nopeutettava muun muassa ely-keskusten resursseja lisäämällä. Samalla kun mietitään, miten Suomeen saataisiin houkuteltua työvoimaa, on absurdia, että turvapaikanhakijoina saapuneiden työllistymiselle asetetaan esteitä, hakijoita palautetaan kesken työlupaprosessien ja maasta halutaan hallituksen turvapaikkapolitiikalla tehdä 'vähemmän vetovoimaista'."

Sama. Pelkkä väestön ikääntyminen ja syntyvyyden lasku ei ole peruste lisätä maahanmuuttoa.

Se on absurdia, että helpotettaisiin turvapaikkajärjestelmän väärinkäyttöä muka työvoiman houkuttelemiseksi.



Pitäisikö työvoiman saatavuusharkinnasta luopua?

Sdp: "Työvoiman saatavuusharkinta on tarpeellinen viimekätinen kontrollin keino, jolla varmistetaan työperäisen maahanmuuton vastaavan Suomen työmarkkinoiden ja yhteiskunnan tarpeita. Saatavuusharkinta ei koske suurinta osaa työtehtävistä, ja esim. asiantuntijatyö on siitä kokonaan vapautettu. Myös yleisesti saatavuusharkinnan piiriin alat on usein vapautettu siitä alueellisesti, mikäli työvoimasta on pulaa. Näin saatavuusharkinta ei muodostu esteeksi työvoiman saatavuudelle.

Kaikissa OECD-maissa, Ruotsia lukuun ottamatta, on käytössä ulkomaisen työvoiman tarveharkinta muodossa tai toisessa, eivätkä Ruotsin kokemukset anna aihetta olettaa, että saatavuusharkinnan poistamisen kokonaisvaikutukset olisivat Suomessa positiiviset."

Siinä se.

Keskusta: "Saatavuusharkinnasta voidaan luopua asteittain ja hallitusti. Työehtojen tulee olla Suomessa kaikille samat."

Kokoomus: "Kokoomuksen mielestä ulkomaisen työvoiman saatavuusharkinnasta tulee luopua ja näin helpottaa työntekijöiden saamista Suomeen."

Ei perusteluja.

Vihreät: "Saatavuusharkinta on tehoton ja resursseja tuhlaava prosessi. Se on kohtuuton niin oleskelulupaa hakevan yksilön kuin työnantajankin kannalta. On perusteltua luottaa siihen, että työnantaja tietää viranomaista paremmin haluamansa työvoiman osaamistarpeet. Saatavuusharkinnasta luopuminen on keskeinen keino juuri työperäisen maahanmuuton lisäämiseksi. Edessä on niin suuri työvoiman tarve, että saatavuusharkinnasta luopuminen ei ole pois suomalaisten työmahdollisuuksista. Jo nyt osaavan työvoiman saanti uhkaa yritysten kasvua. Tähän vastataan tehokkaimmin satsauksilla sekä koulutukseen että työperäiseen maahanmuuttoon."

Saatavuusharkinnan väitettyä tehottomuutta ja resurssien tuhlaamista voidaan verrata tilanteeseen Ruotsissa, jossa saatavuusharkinnasta luopuminen on lisännyt haittamaahanmuuttoa ja työlupien väärinkäyttöön liittyvää rikollisuutta. Halpatyövoima tulee kalliiksi yhteiskunnalle.

Työnantaja toki tietää viranomaista paremmin haluamansa työvoiman osaamistarpeet, mutta työnantaja ei ota vastuuta hankkimansa halpatyövoiman aiheuttamista kustannuksista. Halpatyövoiman maahanmuutto on Suomessa ja Ruotsissa yhteiskunnan subventoimaa.

Saatavuusharkinnasta luopuminen ei lisää sellaista työperäistä maahanmuuttoa, jota tänne kaivataan. Totta kai halpatyövoima on pois suomalaisten työmahdollisuuksista, mutta se on pois myös jo oleskeluluvan saaneiden työttömien maahanmuuttajien työmahdollisuuksista.

Saatavuusharkinnalla ei ole tekemistä osaajien kanssa.

Rkp: "Haluamme poistaa ulkomaisen työvoiman tarveharkinnan. Tämä mahdollistaisi työntekijöiden palkkaamisen aloille, joilla nyt vallitsee osaavan työvoiman pula. Erityisesti useat startup-yritykset kärsivät tarveharkinnasta. Yritykset tietävät itse paremmin kuin viranomainen, millaista työvoimaa ne tarvitsevat. Suomen tulisi poistaa työllistymisen esteet maahanmuuttajilta."

Saatavuusharkinta ei koske osaajia, ei aloja, joilla on työvoimapula, eikä mitään normaaleita startup-yrityksiä.

Saatavuusharkinta ei ole työllistymisen este maahanmuuttajille, koska se ei koske oleskeluluvan saaneita. Myös turvapaikanhakijat saavat tehdä töitä ilman saatavuusharkintaa.



Mitä turvapaikkapolitiikalle tulee tehdä?

Sdp: "SDP katsoo, että turvapaikkapolitiikkaa pitää jatkuvasti kehittää ja esitämme tähän useita toimenpiteitä. Näistä osa voidaan luultavasti tulkita luonteeltaan kiristyksiksi ja osa löysennyksiksi. Itsetarkoituksellisesti kireämmän tai löysemmän turvapaikkapolitiikan sijaan haluamme kuitenkin ennen kaikkea parempaa turvapaikkapolitiikkaa, joka huolehtii tehokkaammin maahanmuuton hallinnasta, hakijoiden oikeusturvasta ja apua tarvitsevien auttamisesta, mutta myös toisaalta heikosti perusteltujen hakemusten hylkäämisestä ja ilman oleskelulupaa olevien maasta tehokkaammasta poistamisesta.

SDP haluaa edistää Euroopan yhteisesti koordinoitua pakolais- ja turvapaikkapolitikkaa. Tarvitaan yhteisesti koordinoitua rajavalvontaa. EU:lla pitää olla yhteinen linja hallita ja jakaa vastuuta ihmisten auttamisesta oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti.

Katsomme myös tärkeäksi vahvistaa turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa ja korjata prosessiin tehdyt perusteettomat heikennykset. Suomen pitää varmistua, ettei perusteltuja hakemuksia tule hylättyä tutkinnan epävarmuuksien vuoksi. SDP haluaa myös kohtuullistaa humanitääristen maahanmuuttajien perheenyhdistämisen tulorajoja ja poistaa toimentulovaatimuksen alaikäisinä maahan tulleilta."

Eli Sdp käytännössä löysentäisi turvapaikkalakeja ja siirtäisi valtaa EU:lle.

Ei ole näyttöä, että perusteltujen hakemusten hylkääminen olisi ongelma. Prosessi tekee sen päinvastoin hyvin vaikeaksi.

Perheenyhdistämisen tulorajat ovat mataluudessaan (alle köyhyysrajan, vaikka sosiaaliturvaa lasketaan tuloiksi) jo vitsi, mutta Sdp haluaisi ne vieläkin matalammiksi.

Keskusta: "Suomen turvapaikkapolitiikan tulee perustua inhimillisyyteen, realismiin sekä tilanteen hallinnassa pitämiseen. Autamme aidosti hädänalaisia ihmisiä, mutta turvapaikkajärjestelmän väärinkäyttäjät ja rikolliset eivät ole tervetulleita maahamme. Jokaisen Suomeen tulijan on noudatettava maamme lakeja ja periaatteita esimerkiksi naisten ja miesten välisessä tasa-arvossa. Hallitus julkisti helmikuussa 2019 seksuaalirikollisuuden torjuntaa koskevan ohjelman, joka sisältää tiukennuksia Suomen turvapaikkapoliittiseen linjaan. Sen toimeenpano jää seuraavalle vaalikaudelle. Keskusta antaa ohjelmalle tukensa."

Keskustan väittämät "kiristykset" sisältyvät tuohon ohjelmaan, jonka toimenpiteet ovat luokkaa seksuaalivalistuskurssin suorittaminen vastaanottokeskuksessa.

Kokoomus: "Suomen tulee tarjota jatkossa kansainvälistä suojelua sitä todella tarvitseville. Kielteisen lainvoimaisen turvapaikkapäätöksen saaneiden maasta poistumista tulee nopeuttaa. Panostamalla alkuvaiheen turvapaikkapäätöksentekoon säästetään resursseja uusintahakemuskierteeltä. Perusteettomiin uusintahakemuksiin on puututtu käsittelykynnystä nostamalla. Pysyvää oleskelulupaa ei tule myöntää yleistä turvallisuutta ja järjestystä vaarantaville henkilöille."

Kielteisen lainvoimaisen turvapaikkapäätöksen saaneiden maasta poistumista on nopeutettava miten? Miksei sitä tehty jo tällä hallituskaudella?

Ymmärrän tuon "panostamisen" kiertoilmaisuksi rahapulaansa vaikeroivan Pakolaisneuvonnan työllistämiselle. "Alkuvaiheen turvapaikkapäätöksentekoon panostaminen" ei säästä resursseja uusintahakemuskierteeltä, koska uusintahakemus tehdään lähes aina ajan pelaamiseksi, ei alkuvaiheen virheen korjaamiseksi.

Perusteettomia uusintahakemuksia voi edelleen tehdä ilmoittautumalla homoksi tai kristityksi.

Yleisen turvallisuuden ja järjestyksen vaarantaminen havaitaan yleensä vasta sitten, kun on liian myöhäistä. Tekijää tuskin estää se, saako hän pari määräaikaista oleskelulupaa ennen pysyvää.

Vihreät: "Kuluneella hallituskaudella tehdyt kiristykset lainsäädäntöön ja tulkintakäytäntöihin ovat vaarantaneet turvapaikanhakijoiden oikeusturvan, olleet tehottomia sekä käyneet yhteiskunnalle kalliiksi. Turvapaikanhakijoilta leikattu oikeus oikeusapuun kriittisimmässä vaiheessa eli hakuprosessin alussa on palautettava. Se tehostaa menettelyä kokonaisuudessaan: tarve muutoksenhakuun vähenee ja odotusaika vastaanottokeskuksissa lyhenee. Lisäksi valitusajat on palautettava takaisin normaalipituisiksi. Lyhennykset eivät ole nopeuttaneet valitusten käsittelyä vaan ainoastaan vaikeuttaneet valitusten tekemistä. Perheenyhdistämiseen tehdyt kiristykset on poistettava, sillä on kaikkien edun mukaista, että ihminen saa perheensä luokseen. Tämä on kotoutumisen onnistumisessa ratkaisevassa asemassa. Perheenyhdistämistä tulee helpottaa myös poistamalla tulorajat kansainvälistä suojelua saaneilta ja kohtuullistamalla muiden tulorajoja."

Oikeusavun palauttaminen ei vaikuta kokonaiskuvassa muutoksenhaun tarpeeseen tai odotusaikoihin, sillä ylivoimaisesti suurin osa valituksista tehdään ajan pelaamiseksi.

Valitusajoilla ei ole mitään "normaalipituutta", johon palata. Muun muassa Ranskassa ne ovat Suomea lyhyemmät.

Ei tosiaankaan ole kaikkien edun mukaista helpottaa perheenyhdistämistä, eikä ruotsalaisen tutkimuksen mukaan ainakaan alaikäisen perheenyhdistäjän. Yhteiskunnan kannalta perheenyhdistäminen on moninkertainen rasitus verrattuna yhteen tulijaan. Helppo perheenyhdistäminen oli vuonna 2015 tärkeä vetotekijä irakilaisille.

Siniset: "Kaikkein keskeisintä on, että koko turvapaikkaprosessi siirretään Sinisten ehdotuksen mukaisesti Euroopan ulkopuolelle. Tällöin ihmissalakuljetus yli Välimeren lakkaa, järjestelmän väärinkäyttö muun muassa tarpeettomia uusintahakemuksia kyhäämällä käy tarpeettomaksi, ja hallitsematon muuttoliike Euroopan läpi torjutaan jo ennalta. Tehostettavaa on myös siinä, että laittomasti maassa olevat sekä törkeisiin rikoksiin syyllistyneet palautetaan maasta mahdollisimman nopeasti. Monet maahanmuuttopolitiikkaamme sitovat kansainväliset sopimukset on tehty täysin erilaiseen maailmaan ja nekin pitää ottaa lähitulevaisuudessa uuteen tarkasteluun."

Turvapaikkaprosessin siirtäminen Euroopan ulkopuolelle ei lopettaisi ihmissalakuljetusta, sillä suurin osa ylittäjistä on laittomia siirtolaisia, jotka kirjautuvat turvapaikkajärjestelmään vain muodon vuoksi, jos jäävät kiinni.



Mihin pakolaiskiintiö tulee asettaa?

Sdp: "Sdp katsoo, että pakolaiskiintiö voidaan nostaa 1050:een. Kiintiöpakolaisuus on tehokkain ja hallituin tapa toteuttaa humanitääristä maahanmuuttoa ja mahdollistaa avun kohdistamisen kaikkein haavoittuvimmassa asemassa oleville."

Pakolaiskiintiöt ja ylipäätään humanitaarinen maahanmuutto on tehottomin tapa auttaa ja epäoikeudenmukainen tapa kohdistaa apua. Lähtöalueilla samoilla resursseilla autettaisiin hallitusti noin satakertaista määrää ihmisiä.

Keskusta: "Suomen pakolaiskiintiötä voidaan nostaa sitten, kun hallitsematon maasta toiseen vaeltaminen saadaan loppumaan. Siihen liittyy usein myös rikollista ihmissalakuljetusta sekä ihmiskauppaa. Käytännössä se edellyttää, että EU-ulkorajat saadaan pitäviksi, turvapaikkaa tarvitsevien rekisteröinti tapahtuu EU-rajojen ulkopuolella ja jokainen EU-jäsenmaa noudattaa yhteisesti tehtyjä sopimuksia ja päätöksiä."

Jos turvapaikkaa voi hakea EU-rajojen ulkopuolella ja EU-jäsenmaat pakotetaan jakamaan hyväksytyt, tulijoita on helposti kymmeniä miljoonia. Toisaalta, eipä siinä katastrofissa enää paljon tuntuisi pakolaiskiintiön korotus.

Vihreät: "Maailmassa on käynnissä suurin pakolaiskriisi sitten toisen maailmansodan. Velvollisuutemme on tehdä osamme sen ratkaisemisesta. Suurimman vastuun esimerkiksi Syyrian konfliktia pakenemaan joutuneista ihmisistä ovat kantaneet Syyrian naapurimaat – ei suinkaan Eurooppa. Samaan aikaan kuitenkin myös Euroopasta haetaan turvapaikkaa niin epätoivoisesti, että ihmisiä hukkuu Välimereen. Näin ei pidä olla. Hallittuja, turvallisia reittejä Eurooppaan on vahvistettava. Pakolaiskiintiön nosto olisi toimista helpoin, sillä se koskee kansainvälisen pakolaisaseman jo saaneita, joilla tiedetään jo täyttyvän peruste turvapaikkaan. Pakolaiskiintiö tulisi nostaa vähintään 3000:een."

Kukahan niiden pakolaisten olemisen kustantaa vaikkapa Libanonissa jos ei Eurooppa?

Suomen pakolaiskiintiön nosto tai moninkertaistaminenkaan ei vaikuta millään tavalla Eurooppaan pyrkivien tai Välimereen hukkuvien määrään.

UNHCR:n myöntämä pakolaisasema ei tarkoita, että henkilöllä olisi tutkittu peruste turvapaikkaan. Myöntämisperusteet ja -prosessi ovat erilaiset.

Rkp: "Kiintiöpakolaiset ovat kaikkein haavoittuvimmassa asemassa, ja siksi pakolaiskiintiötä tulisi nostaa. Tänä päivänä meillä on vapaita kuntapaikkoja, mutta hallituksen politiikka estää kuntia vastaanottamasta pakolaisia. Kiintiöpakolaiset ovat YK:n pakolaisjärjestön UNHCR valitsemia. Rkp haluaa nostaa pakolaiskiintiötä niin, että se olisi 2500 seuraavalla kaudella."

Valtion pitäisi korottaa pakolaiskiintiötä, koska valtion avokätisiä pakolaiskorvauksia kärttävissä kunnissa on vapaita kuntapaikkoja? Ikiliikkuja.

Kiintiöpakolaiset eivät ole kaikkein haavoittuvimmassa asemassa, vaikka Suomeen kaikenlaisia surkeita tapauksia on löydettykin. Haavoittuvimmassa asemassa olevat eivät pysty lähtemään leireille tai kaupunkeihin, joista kiintiöpakolaiset valitaan.



Pitääkö Suomen käsitellä kaikkien rajalle tulevien turvapaikanhakijoiden hakemukset myös silloin kuin hakija tulee rekisteröimättä toisen EU-maan kautta?

Sdp: "Kategorinen kyllä/ei-vastaus ei sovi tähän. Turvapaikkahakemusten käsittelyn osalta Suomi noudattaa kansainvälisiä velvoitteitaan. Kaikki hakemukset, joilla voi olla perusteita ja menestymisen mahdollisuuksia, tulee käsitellä. Kansainvälisissä sopimuksissa ja ulkomaalaislain 103. §:ssä on määritelty tilanteet, joissa turvapaikkahakemus voidaan jättää tutkimatta. Suomi on toiminut näiden velvoitteidensa mukaisesti, eikä linjaa ole tältä osin syytä muuttaa niin, että kaikki hakemukset automaattisesti tutkittaisiin.

EU-maiden keskinäistä vastuunjakoa ns. Dublin-menettelyssä tulee eurooppalaisessa yhteistyössä vahvistaa, niin, että ensimmäinen maa, johon turvapaikanhakija Euroopan alueella saapuu, huolehtisi aina turvapaikanhakijan rekisteröimisestä ja turvapaikkatutkinnasta."

Sdp tukee vastauksessaan nykyistä Dublin-menettelyä, mutta sen poliitikot ovat toisaalla antaneet tukensa Dublin-sopimuksen muuttamiselle siten, että ensimmäisen maan periaatteesta luovuttaisiin siirrytymällä ns. taakanjakoon.

Vihreät: "Tämä on käytäntö nykyään, mutta järjestelmä ei toimi. Tällä hetkellä pieni joukko jäsenmaista on vastuussa valtaosasta turvapaikkahakemuksista ja turvapaikanhakijoista. Hakijoiden rekisteröintikään ei tällöin onnistu, kuten vuodesta 2015 opittiin. Nykyinen ns. Dublin-järjestelmä tulee korvata oikeudenmukaisella ja sitovalla vastuunjaolla, jossa määräävänä tekijänä ei ole se, mihin maahan turvapaikanhakija ensimmäisenä saapuu. Rekisteröinti ja vastuu turvapaikanhakijoista on irrotettava toisistaan, jotta saadaan luotua oikeudenmukaisempi järjestelmä. Vastuunjaossa on huomioitava maiden kyky ottaa vastaan hakijoita, mutta myös turvapaikanhakijoiden olemassa olevat siteet.

Tällainen uudistus on vahvasti Suomen etujen mukainen EU:n ulkorajavaltiona. Siihen saakka kun uusi ja oikeudenmukaisempi vastuunjako on luotu, Suomen tulee noudattaa voimassa olevia sopimuksia ja käsitellä rajoillemme saapuvien ihmisten hakemukset. Yhteisistä säännöistä kiinni pitäminen on pienen maan etu. Koskaan ei tiedä, milloin tulee tilanne, jossa voimme itse tarvita yhteisiin sääntöihin perustuvaa apua muilta."

Ne jäsenmaat, jotka vuonna 2015 jättivät alueelleen tulleet turvapaikanhakijat (tai oikeammin laittomat siirtolaiset) rekisteröimättä tai käännyttämättä, eivät tehneet sitä tulijoiden määrän vuoksi vaan jatkoivat jo aiemmin harrastamaansa politiikkaa. Kreikan viranomaisten tekemien rekisteröintien määrä ei ollut vuonna 2015 paljonkaan suurempi kuin edellisvuosina.

Nykyisen Dublin-järjestelmän korvaaminen tulijoiden jakamisella jäsenmaihin olisi Euroopalle ennennäkemätön vetotekijä. Silkkaa mielettömyyttä. Vastaavaa mielettömyyttä on väittää uudistusta Suomen edun mukaiseksi. Se ei ole vetotekijänä minkään jäsenmaan tai EU:n kokonaisuuden edun mukainen.

Vuonna 2015 "yhteisistä säännöistä kiinni pitämisen" osoitettiin tyrmäävästi olevan Suomen edun vastaista. Muut jäsenmaat rikkoivat yhteisiä sääntöjä mennen tullen päästämällä tai jopa kuskaamalla laittomia siirtolaisia kohti Suomea. Suomi otti nöyrästi kaikki tulijat vastaan viitaten "yhteisten sääntöjen" velvoittavuuteen. Kriisi alkoi lieventyä vasta sitten, kun jotkut maat alkoivat EU:n komissiota uhmaten sulkea rajojaan.

Myös vuosien 2015-2017 EU-turvapaikanhakijasiirroissa Suomi hääräsi Maltan kanssa ainoina mallioppilaina, kun pakolliset siirrot voimaan äänestäneet muut EU-maat Saksasta ja Ranskasta lähtien jättivät viileästi niille määrätyt turvapaikanhakijakiintiöt täyttämättä.

[Totti]

– Pieni paradoksi on, että maahanmuuttoon sinänsä suhtaudutaan aiempaa myönteisemmin, mutta politiikkaa ei haluta höllentää. Pikemmin toivottaisiin että maahanmuuttopolitiikkaa pyrittäisiin kiristämään koko Euroopan unionin laajuisesti,[/b] Haavisto kertoo.

Jos tutkimustuloksista löytyy "paradokseja", pitäisi vahvasti alkaa kyselemään mitä oikeasti on tutkittu. On nimittäin hyvin epätodennäköistä, että dramaattisten ja skandaalinkäryisten maahanmuuttovuosien jälkeen, mikään mielipide ei muuttuisi tai tulokset ovat ristiriitaisia.

Epäilenkin, että kysymyksenasettelu on sellainen, että vastauksista ei saa selville mitä vastaaja oikeasti ajatteli. Ehkä se on ihan tahallistakin.

[Totti]

Pitääkö Suomeen houkutella lisää ulkomaista työvoimaa?

Vihreät: "Suomen työikäinen väestö pienenee radikaalisti, ja tarvitsemme yksinkertaisesti lisää työvoimaa."

En ymmärrä, että tätä myyttiä vielä kaupataan äänestäjille. Mikään ei viittaa siihen, että työvoimasta olisi pulaa nyt eikä tulevaisuudessa.

On myös kovin ristiriitaista että esim. juuri vihreät peräänkuuluttavat ulkomaista työvoimaa samalla kun he ajavat perustuloa sillä verukkeella, että robotit tulevat viemään duunit. Miten nämä asiat voidaan millään järjellisellä logiikalla väittää olevan totta samaan aikaan?

Tätä "tarvitsemme työvoimaa" pitäisi alkaa debunkkaa vahvemmin niin eri foorumeissa kun persujenkin puolesta.

Epäilen nimittäin, että "pakolaisuudella" perusteltu maahanmuutto on kärsinyt niin pahoja kolhuja, että nyt yritetään yhä enemmän kauppaa tätä "työperäistä" maahanmuuttoa, joka vetoaa enemmän järkeen.

Kaava noudattaa retorista siirtymistä "ilmaston lämpenemisestä" "ilmastomuutokseen".

Rationaaliselta kuulostava työperäinen maahanmuutto ei kuitenkaan kestä lähempää tarkastelua. Ja kuten aina, piru piilee yksityiskohdissa, jonka perusteella mikään merkittävä työperäinen maahanmuutto ei koskaan voi olla Suomelle hyödyksi ja kannattavaa.

[Jorma M.]

Suomen kolme suurinta puoluetta ja Vastuullinen Media haluavat matuttaa jatkossakin. Vaikka mitä kauheuksia tulisi ilmi. Simple as that.

Tällaiset direktiivit heille antaa EU ja Suuri Raha.

[Tavan]

Minusta työperäinen maahanmuutto voi olla ilmiönä jopa vaarallisempi kuin humamamutus, koska työperäistä mamutusta on helpompi kaupata kansalaisille. Lisäksi kun työperäisten siunauksellisuus ja kannattavuus kerran hyväksytään ja syötti nielaistaan, on rajoituksia vaikea perustella.

[Roope]

Ihmisoikeusasiantuntijamme Martin Scheinin pillastui täysin Hesarin puoluekyselystä. Jotain on tehty väärin, mutta Scheinin ei saa oikein artikuloitua, missä se karmea vääryys piilee.

Liitän tähän vain alkua, ettei twiittien lataaminen häiritse sivua liikaa, mutta kannattaa käydä itse lukemassa ja klikata auki myös alaketjut. Scheininin käsittämätön dialogi Hesarin artikkelin kirjoittaneen toimittaja Paavo Teittisen kanssa jatkuu ja jatkuu ja jatkuu. Mukana kovasti pihalla myös muun muassa Veronika Honkasalo, Heikki Kerkkänen ja Aleksi Pahkala.

[tweet]1105911341913640961[/tweet]

[tweet]1105916431227604992[/tweet]

[tweet]1105921489491148802[/tweet]

[tweet]1105937252553756672[/tweet]

[tweet]1106160376847233024[/tweet]

[Blanc73]

Kommunisti Scheinin taas vauhdissa. Ja sitten tuo kommarireliikki vielä ihmettelee julkisesti miksi hänen "asiantuntijuuden" päälle heitetään epäilyksen varjoja?