Seinäjoen arabikevät -dokumentin ensi-ilta 1.3.2019

[Leijona78]

Seinäjoen arabikevät näytökset

Olemme saaneet paljon yhteydenottoja mahdollisuudesta järjestää näytöksiä Seinäjoen arabikevät dokumentista.

Ensimmäinen julkinen näytös on Kino Jalasjärvellä 16.3. Sen järjestää Vaasan vaalipiirin vihreät. 17.3 on esitys Tampereella.

23.3 KD:n Mika Ebeling esittää elokuvan ensimmäistä kertaa Helsingissä ja samana päivänä Turussa dokumenttiprojekti Uusi näkemys.

Ohjaaja on kaikissa esityksissä läsnä.

https://www.facebook.com/siperiafilmproduction/posts/2137103976396497?__tn__=-R

Ehkä hieman yllättäen, niin Seinäjoen arabikevään ensimmäisen julkisen näytöksen järjestää Vaasan vaalipiirin vihreät.

http://www.kinojalasjarvi.fi/elokuva/573

[Vaniljaihminen]

Ehkä hieman yllättäen, niin Seinäjoen arabikevään ensimmäisen julkisen näytöksen järjestää Vaasan vaalipiirin vihreät.

Kyllä se vielä ehditään peruakin.

Mutta ehkä Vaasan vaalipiirin vihreät ovat niin paljon osallistuneet dokkarin tekemiseen, että haluavat sen näyttää. Toki sekin on mahdollista, että toistaiseksi sangen epävihreässä vaalipiirissä vihreät ovat vasta niin missionsa alussa että joku homma vielä toimiikin.

[PostkolonialistinenKemia]

Puheenaihe.fi -sivuston Youtube-kanavan podcast-jakso "Miksi Seinäjoen arabikevät -dokumentti herättää tunteita?"

Dokumentin ohjaaja Matti Reinikka ja Suomen Kuvalehden toimittaja Salla Vuorikoski keskustelevat dokumentin sisällöstä ja tekemisestä sekä siitä, miksi maahanmuutto ja turvapaikanhakijat herättävät voimakkaita tunteita.

https://www.youtube.com/watch?v=Tt-Amz2ZSCA

[Roope]

Tänään telkkarista sitten sellaista nyyhkypropagandaa turvapaikanhakijoiden puolesta, joka kelpaa Ylen Erkko Lyytiselle:

Farah-tyttö oppii hiihtämään – Taitavasti tehty Murtomaa-dokumentti ottaa kantaa maahanmuuttoon muttei hiero sitä katsojan naamaan

Einari Paakkanen teki sattumalta vastineen kohua herättäneelle Seinäjoen arabikevät -dokumentille.

KUUKAUSI sitten nousi kohu Matti Reinikan dokumentista Seinäjoen arabikevät, jonka esittämisen Yle on toistaiseksi perunut. Hankkeen sanottiin kääntyneen tuotannon aikana maahanmuuttovastaiseksi, ja sen oheen sorvattiin äärioikeistolaisen aktivistin vierailua.

Tänään Yle näyttää Einari Paakkasen dokumentin Murtomaa (2019). Sekin kuvaa maahanmuuttajia. Sillä on myös samat rahoittajat kuin Seinäjoen arabikeväällä: Yle, elokuvasäätiö, Avek ja Kirkon mediasäätiö.

Murtomaa ei aiheuttane meteliä. Sen päähenkilö, varhaisteini-ikäinen palestiinalaistyttö Farah, on tullut Suomeen äitinsä ja veljiensä kanssa. Paakkanen seuraa Farahin asettumista Helsinkiin pari vuotta.

[...]

Farah sopeutuukin hyvin. Dokumentin lopussa hän hiihtää jo paremmin kuin monet kantasuomalaiset.

PUOLUEETON tiedonvälitys kuuluu journalismin ihanteisiin, mutta dokumenttielokuva on taidetta muun muassa siksi, että sillä on oikeus mielipiteeseen, jos tekijä niin haluaa. Murtomaallakin on kanta aiheeseensa, mutta Paakkanen ei hiero sitä katsojan naamaan. Siksi se on taitavasti tehty ja saattaa vakuuttaa paremmin kuin julistukset.

Paakkanen työskentelee klassisilla linjoilla, seuraa päähenkilöään ja antaa hänen elämänsä puhua puolestaan. Ei liene sattumaa, että hän on valinnut Farahin, jota kukaan täysjärkinen ei voine epäillä millään tavalla vaaralliseksi.

Henkilövalinnat ja muut aiheen rajaukset kuuluvat myös dokumenttielokuvan perustyökaluihin. Murtomaan lopussa todellisuus tulee vielä kiteyttäneeksi siitä terävän puheenvuoron Suomen pakolaispolitiikasta.

DOKUMENTTIAAN tehdessään Paakkanen tuskin tiesi Seinä­joen arabikevät -dokumentista. Sattumalta hän on tullut tehneeksi sille vastineen – mikäli toisesta dokumentista julkisuudessa kerrottu pitää paikkansa.

Sattuma ei yllätä. Maahanmuutto on kuuma peruna koko Euroopassa, ja siitä tehdään paljon dokumentteja, joista suurin osa kannattanee inhimillisyyttä ja suvaitsevaisuutta.

[...]

Dokumenttiprojekti: Murtomaa, TV1 klo 19.00

Helsingin Sanomat 21.3.2019

50 minuutin dokkarin lopussa "todellisuus kiteyttää terävän puheenvuoron" siten, että kahden vuoden odottelun jälkeen palestiinalaisäiti ja kolme lasta saivat kielteisen oleskelulupapäätöksen. Taustat jätetään tarkoituksella hämäriksi, mutta perusteita turvapaikkaan ei ollut, koska kaikesta päätellen äiti ja lapset saapuivat Suomeen turvallisesta arabimaasta. Videopuheluissa vilahtava perheen isä "päätti jäädä sinne", eikä näytä tai kuulosta hädänalaiselta.

Mutta tämä siis Suomelta julmaa pakolaispolitiikkaa, koska suurisilmäisellä Farah-tytöllä on ollut kaksi vuotta kivaa suomalaista koulua käydessä ja hiihtämään opetellessa. Dokkarin loppu painottaa, kuinka mestarihiihtäjäksi kehittynyt Farah – nyyh – ei enää koskaan pääsisi hiihtämään, eikä näkisi lunta, jota niin rakastaa.

Maahanmuutto on kuuma peruna koko Euroopassa, ja siitä tehdään paljon dokumentteja, joista suurin osa kannattanee inhimillisyyttä ja suvaitsevaisuutta

Ja jos ei kannata inhimillisyyttä ja suvaitsevaisuutta Ylen määräämällä tavalla, dokumenttia ei levitetä.

Dokumenttiprojekti: Murtomaa   (54 min)

Suomeen saavuttuaan kymmenvuotias palestiinalaistyttö Farah haltioituu lumesta, oppii hiihtämään, etsii ja löytää paikkansa maailmassa. O: Einari Paakkanen. T: Pohjola-Filmi.

Yle Areena

[Ajattelija2008]

Milloin tämä elokuva saadaan koko kansan nähtäväksi?

[Roope]

Yle vastaa: Sisältöjen arviointi ja julkaisupäätökset kuuluvat vastuullisen mediatalon toimintaan

Piia Kattelus esittää mielipidekirjoituksessaan (Ilkka ja Pohjalainen 20.3.2019), että Seinäjoen arabikevät -dokumentin esittämisen siirtyminen Ylen kanavilla johtuisi poliittisesta sensuurista. Väite on monilta osin virheellinen ja tarkoitushakuinen.

Elokuvan julkaisuajankohdaksi on suunniteltu toukokuun loppua. Elokuva on keskeneräinen eikä sitä ole toimitettu Ylelle. Elokuvan rahoittajien näkökulmasta sitä ei ole vielä hyväksytty valmiina teoksena.

Ylellä on vastuu kaikesta julkaisemastaan aineistosta. Sisältöjen arviointi ja päätökset julkaista tai jättää julkaisematta niitä kuuluvat vastuullisen mediatalon normaaliin toimintaan. Viime kädessä päätöksen tekee vastaava toimittaja.

Ylellä ei ole yhteistä ruusuista kuvaa maahanmuutosta, vaan harkintamme perustuu journalismiin ja Ylen omaan journalistin ohjeista muokattuun ohjelmatoiminnan säännöstöön.

Dokumenttihanke esiteltiin Ylelle kolmisen vuotta sitten ja käsikirjoituksen perusteella Yle lähti siihen rahoittajaksi, kuten myös SES ja Avek. Syksystä 2018 lähtien Ylen tuottaja on keskustellut tekijän kanssa monesti, jotta lopullisen elokuvan sisältö vastaisi sovittua.

Dokumentti on aina tekijänsä teos, mutta Yle vastaa siitä siitä versiosta, jonka se julkaisee. Arvioimme Ylessä meille toimitettua uutta versiota elokuvasta oman prosessimme mukaisesti. Yle päättää dokumentin esittämisestä vasta tämän arvioinnin jälkeen.

Yle on vastuullinen mediatalo ja haluaa olla luomassa dialogia, ei vastakkainasettelua tai vihapuhetta. Pyrimme aina välittämään tietoa tasapuolisesti ja kiihkottomasti.

Ville Vilén
johtaja, vastaava toimittaja, Luovat sisällöt, Yle

Yle 21.3.2019

Edellisen viestin kysymykseen: Ylen vastineen perusteella tuskin koskaan.

[Vaniljaihminen]

Yle ei ole aiemmin kyllä kieltäytynyt mistään asenteellisista ja puolivillaisestikaan toimitetuista dokumenteista, onhan talolla ollut myös oikein ohjelmakin niitä varten: Docventures. Ymmärtääkseni on Yle lähinnä tahtonut sensuroida arabikevät-dokumenttia haluttuja piirejä kohtaan myönteisemmäksi mutta tekijä ei valmista tuotetta ole enää suostunut muuttelemaan.

[nollatoleranssi]

Ylen päätös on monella tavalla omituinen. Dokumentin pääosassa esiintyi turvapaikanhakija. Vähätelläänkö YLE:ssä turvapaikanhakijoiden oikeutta sanoa mielipiteitään, jos ne eivät edusta muutaman Ylen johtajan mielipidettä?

Eikä dokumentin ole sanottu olevan mitenkään ihmeellinen. Jos olen ymmärtänyt oikein niin ns. suvaitsevaiset tahot ovat olleet valmiita näyttämään dokumenttia omissa tapahtumissaan, mutta YLE ei pysty samaan. Ainoastaan ennakkoluuloiset tahot ovat halunneet kieltää dokumentin esittämisen.

[nollatoleranssi]

Yle ei ole aiemmin kyllä kieltäytynyt mistään asenteellisista ja puolivillaisestikaan toimitetuista dokumenteista, onhan talolla ollut myös oikein ohjelmakin niitä varten: Docventures. Ymmärtääkseni on Yle lähinnä tahtonut sensuroida arabikevät-dokumenttia haluttuja piirejä kohtaan myönteisemmäksi mutta tekijä ei valmista tuotetta ole enää suostunut muuttelemaan.

YLE on tosiaan halunnut sensuroida dokumentin mieleisekseen tai dokumentti ei ollut sisällöltään samanlaista propagandaa, mitä Ylen muutama johtaja halusi. Hyvin outo perustelu sensuroida tämän takia koko dokumentti kansan nähtäviltä.

[l'uomo normale]

Pystyisikään joku vuotamaan tuon nettiin?

[Supernuiva]

Milloin tämä elokuva saadaan koko kansan nähtäväksi?

Jos filmi saattaisi nuivistaa katsojia, niin ei milloinkaan. Sitten voidaan tietysti palata asiaan, jos "valtiolaivan" mokutuskurssia on saatu käännettyä 180 astetta.

[potta]

Milloin tämä elokuva saadaan koko kansan nähtäväksi?

Jos filmi saattaisi nuivistaa katsojia, niin ei milloinkaan. Sitten voidaan tietysti palata asiaan, jos "valtiolaivan" mokutuskurssia on saatu käännettyä 180 astetta.

Saattaisi ilmeisesti nuivistaa. Ennen vaaleja esittäminen olisi varmasti katastrofi. Kun nyt vaan ei vuotaisi teatteriversio vahingossa verkkoon.

Yle hyllytti turvapaikkadokumentin, ohjaaja kertoo, miten tilanne ajautui umpikujaan: "Ylen edustaja kertoi, että minulla olisi nyt kaksi vaihtoehtoa"

Ylen tuottaja Erkko Lyytisen mielestä dokumentin ohjaaja Matti Reinikan leikkausversiossa painottuivat islamofobiset näkökulmat ja tästä syystä Yleisradio pani dokumentin jäähylle.
...
–Marraskuussa 2018 elokuvan yhden keskeneräisen raakaleikkauksen katselun jälkeen Ylen edustaja kertoi, että minulla olisi nyt kaksi vaihtoehtoa: A) Sopimus puretaan ja kaikki tuotantoyhtiöllemme myönnetyt rahat peritään takaisin, B) YLE palkkaa omalla kustannuksellaan tuotantoon leikkaajan, joka leikkaa tekemästäni raakaleikkauksesta elokuvan loppuun. Käytännössä menettäisin mahdollisuuden vaikuttaa elokuvan lopputulokseen. En ollut uskoa kuulemaani. Ilmoitin Ylen edustajalle, että minun on turvauduttava lakimiehen apuun. Tähän Ylen kanta oli, että Ylessä riittää lakimiehiä ja heillä riittää aikaa. Reklamoin tästä Ylen edustajan esimiehille. Kysyin heiltä myös kirjallisesti, onko Ylellä oikeus purkaa sopimus raakaleikkausvaiheessa ja millä perusteilla. En ole saanut tähän päivään mennessä vastausta.

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/dad2d74e-b64c-4fa9-8811-aa69e5821582

ylen kootut selitykset linkin takaa.

[Roope]

Valtavan väännön tuloksena Seinäjoen arabikevät -dokumentti esitetään heti eurovaalien jälkeen osana Riku Rantalan Docventuresia.

Yle: Kohutusta dokumentista päästiin lopulta ratkaisuun: Yle esittää Seinäjoen arabikevät -dokumentin Docventuresissa 6.4.2019

Matti Reinikan ohjaama elokuva nähdään Yle TV2-kanavalla ja Yle Areenassa 28. toukokuuta. Dokumentti esitetään Docventures-erikoislähetyksessä, jolloin sen teemasta keskustellaan esittämisen yhteydessä. Erikoislähetyksen tarkemmasta sisällöstä tiedotetaan myöhemmin.

Dokumentti oli alunperin tarkoitus esittää Ylellä viime keväänä. Sitä on jo esitetty muualla julkisesti, mutta Yle halusi ohjaajalta selvityksiä dokumentissa esitetyistä faktaväitteistä. Docventures-lähetyksessä esitetään dokumentin viimeisin versio.

– Tämähän on dokumentti, joka kertoo hyvin erilaisista mielipiteistä. Erittäin kiinnostava aihe vuoden 2015 tapahtumista. Keskustelimme ja kävimme läpi, kuinka dokumentti saataisiin sellaiseen tasapainoon, ettei se ilmennä kummankaan puolen ajatuksia liian voimakkaasti. Tätä keskustelua olemme käyneet, ja nyt olemme päässeet sellaiseen lopputulokseen, että dokumentti voidaan myös Ylellä esittää, sanoo Ylen Luovat sisällöt -yksikön johtaja Ville Vilén.

Docventuresin juontajan Riku Rantalan mukaan maahanmuutto on laaja-alainen yhteiskunnallinen ilmiö, jossa eri ihmisille eri asiat ovat merkitseviä.

– Maahanmuutosta tulisi voida keskustella kiihkottomasti ja ratkaisukeskeisesti, muita ihmisiä kunnioittaen. Docventures haluaa omalta osaltaan tuoda tätä suomalaiskansallista kiihkottomuutta keskusteluun, Rantala sanoo Ylen tiedotteessa.

Yle on lähettänyt viime vuosina ilman mitään keskustelua ties kuinka monta turvapaikka-aiheista dokkaria, jotka ovat olleet häpeilemättömän yksipuolista propagandaa, jopa suomalaisten pakolaisaktivistien tekemiä.

[Vaniljaihminen]

Eli näemmä sitten sen YLEn virallisen leikkauksen. 

Yle olisi siis perinyt tuotantotuet takaisin tekijältä, mikäli tämä ei olisi vaihtoehtoon B suostunut.

[Roope]

Valtavan väännön tuloksena Seinäjoen arabikevät -dokumentti esitetään heti eurovaalien jälkeen osana Riku Rantalan Docventuresia.

Yle: Kohutusta dokumentista päästiin lopulta ratkaisuun: Yle esittää Seinäjoen arabikevät -dokumentin Docventuresissa 6.4.2019

Ehdin jo toivoa ohjaaja Reinikalta selvitystä kohdista, jotka Yle poistatti "kiihotuksena ja vihapuheena" tästä viimeisestä versiosta, mutta ohjaajan mukaan tämä on se sama helmikuinen versio, jonka esittämisen Yle torjui.

Helsingin Sanomat: Yleisradio taipui sittenkin esittämään Seinäjoen arabikevät -dokumentin – Ohjaaja: "En tehnyt siihen mitään Ylen vaatimia poistoja" 6.5.2019

Lyytisen mukaan dokumenttia ei voinut sellaisenaan esittää, koska Yle ei voi toimia "kansanryhmää vastaan kiihottamisen tai muun vihapuheen välikappaleena".

Dokumentti seuraa syksyn 2015 turvapaikanhakijakriisiä Seinäjoella eri ihmisten näkökulmasta. Mukana ovat muun muassa 25-vuotias irakilainen Shihab, nyt jo lakkautetun vastaanottokeskuksen entinen johtaja Hannu Muhonen sekä Antti-Jussi Hirsimäki, joka haastoi äänekkäästi Seinäjoen päättäjiä kaupungin tiedotustilaisuudessa. Hirsimäki toimii Suomen Sisussa, joka tunnetaan maahanmuuttokriittisenä järjestönä.

YLEN Luovien sisältöjen johtaja Ville Vilén kertoo heidän käyneen Reinikan kanssa keskusteluja siitä, mitä Ylen ohjelmatoiminnan säännöstöjen vaatima tasapuolisuus dokumentilta edellyttää.

Tiedotteessa Ylen sanotaan esittävän dokumentin "ohjaajalta saatujen selvitysten jälkeen ja sen viimeisimmässä muodossa".

Ville Vilén tarkentaa HS:lle tekstiviestitse, että Yle on saanut viime syksynä käynnistyneen prosessin aikana dokumentista useita versioita ja että Reinikka on "poistanut kohtia dokumentista oma-aloitteisesti".

Reinikan mukaan nyt näytettävä versio on se, jonka hän on toimittanut Ylelle helmikuussa – ja jota Yleisradio ei tuolloin halunnut sellaisenaan julkaista.

"En tehnyt siihen mitään Ylen vaatimia poistoja", Reinikka sanoo. "Se on faktaa. Mutta tässä voi tulla heidän puoleltaan vaikka millaista faktaa."

REINIKKA korostaa olleensa alusta asti sitä mieltä, että kyseisessä dokumentissa ei ole mitään, miksi sitä ei voisi julkaista sellaisenaan. "Nyt myös Yle on tullut siihen johtopäätökseen. Luulen, että ratkaisevaa oli se, että Suomen elokuvasäätiö ja AVEK hyväksyivät sen aiemmin ja myönsivät rahat."

Ainoa, mitä Yleisradio lopulta vaati, oli Reinikan mukaan joidenkin faktatietojen selvittäminen.

Käytännössä tämä vaade tarkoitti esimerkiksi kohtausta, jossa turvapaikanhakijat puhuvat Suomessa oleilevasta jihadistijärjestö Isisiin kuuluvasta ihmisestä. "Tutkimme, ovatko puheet faktaa vai ei. Emme pystyneet osoittamaan, etteivätkö puheet voisi olla faktaa."

Toinen Ylen faktantarkistusvaade koski kohtausta, jossa puhutaan Brysselin pommi-iskuista vuonna 2016. "Haastateltava sanoi dokumentissa, että iskun tekijä olisi ollut töissä viisi vuotta lentokentällä. Osoittautui, että siinäkin lähteet olivat kunnossa."

"Eipä siinä muuta sitten tainnut ollakaan", Reinikka sanoo. "Järjettömän pitkä aikahan siihen meni, kun dokumenttia pidettiin Ylessä pöydällä."

Mistä lähtien Yle on vaatinut jälkikäteen haastateltujen kertomien faktaväitteiden selvittämistä? Ei ainakaan viime vuosien turvapaikanhakijadokkareissa.

REINIKKA korostaa olleensa alusta asti sitä mieltä, että kyseisessä dokumentissa ei ole mitään, miksi sitä ei voisi julkaista sellaisenaan. "Nyt myös Yle on tullut siihen johtopäätökseen. Luulen, että ratkaisevaa oli se, että Suomen elokuvasäätiö ja AVEK hyväksyivät sen aiemmin ja myönsivät rahat."

Tästä ovat olleet samaa mieltä kaikki elokuvan nähneet, joiden kommentteja olen nähnyt, jopa vihreät.

[Luotsi]

Olisiko Ylen kompromissi sitten sellainen, että Riku Rantala tuomitsee rasismuksen ennen ja jälkeen dokkarin esityksen 

[nollatoleranssi]

Ainoa, mitä Yleisradio lopulta vaati, oli Reinikan mukaan joidenkin faktatietojen selvittäminen.

Käytännössä tämä vaade tarkoitti esimerkiksi kohtausta, jossa turvapaikanhakijat puhuvat Suomessa oleilevasta jihadistijärjestö Isisiin kuuluvasta ihmisestä. "Tutkimme, ovatko puheet faktaa vai ei. Emme pystyneet osoittamaan, etteivätkö puheet voisi olla faktaa."

Toinen Ylen faktantarkistusvaade koski kohtausta, jossa puhutaan Brysselin pommi-iskuista vuonna 2016. "Haastateltava sanoi dokumentissa, että iskun tekijä olisi ollut töissä viisi vuotta lentokentällä. Osoittautui, että siinäkin lähteet olivat kunnossa."

"Eipä siinä muuta sitten tainnut ollakaan", Reinikka sanoo. "Järjettömän pitkä aikahan siihen meni, kun dokumenttia pidettiin Ylessä pöydällä."

Mistä lähtien Yle on vaatinut jälkikäteen haastateltujen kertomien faktaväitteiden selvittämistä? Ei ainakaan viime vuosien turvapaikanhakijadokkareissa.

REINIKKA korostaa olleensa alusta asti sitä mieltä, että kyseisessä dokumentissa ei ole mitään, miksi sitä ei voisi julkaista sellaisenaan. "Nyt myös Yle on tullut siihen johtopäätökseen. Luulen, että ratkaisevaa oli se, että Suomen elokuvasäätiö ja AVEK hyväksyivät sen aiemmin ja myönsivät rahat."

Tästä ovat olleet samaa mieltä kaikki elokuvan nähneet, joiden kommentteja olen nähnyt, jopa vihreät.

Ylessä vaadittiin faktojen selvittämistä ja petyttiin, kun ne pitivät paikkaansa.

On hyvin omituista, miten vaaditaan yksittäisten tietojen selvittämistä, kun ei sitä vaadita koskaan muulloinkaan. Toisekseen kyse on dokumentista, jossa henkilöt voivat puhua mitä tahansa. Jostakin syystä tässä yhteydessä ei voida myöskään luottaa turvisten omiin sanomisiin, mutta muissa yhteyksissä voidaan.

[nollatoleranssi]

Olisiko Ylen kompromissi sitten sellainen, että Riku Rantala tuomitsee rasismuksen ennen ja jälkeen dokkarin esityksen 

Tämä vaikutelma tuli itsellekin. Tai noihin liittyy aina nämä keskustelut ja niissä kerrotaan asioiden oikea laita.

[Keza]

No saivat ainakin lykättyä esityksen ek-vaalien jälkeen tapahtuvaksi. Kyllä nauroin, kun YLE:n dokkaripomo sanoi aikoinaan esittämättömyyden syyksi tasapuolisuuden puutteen, mitä olen YLEltä dokkareita nähnyt, niin valtaosaa on vaivannut tasapuolisuuden puute, mutta kun kyseessä on ollut selvä vääristymä punavihreään suuntaan, se varmaan on ollut YLe-pomon mielestä "sitä oikeaa tasapuolisuutta", mitä pyritään vaatimaan kaikilta. On kyllä YLEn dokkariosasto todella pahasti vasemmalle kallellaan, kun Reinikan dokkari on tuntunut ihan ok:lta HS:n ja vihreidenkin mielestä. Ja meidän rahoista tuonkin puljun johdolle palkat maksetaan.

[dothefake]

Onneksi televiisorista on tänäänkin tullut useaan otteeseen islamia ja ramadania ylistävä tietopläjäys. Ei ihan lyhyt.

[MiljonääriPlayboy]

Vai olisikohan EK-vaalien tulos PS:n osalta säikäyttänyt (joskin turhaan, nyt kun katselee viimeisimpiä spekulointeja hallituksen kokoonpanosta ) jonkun politrukin YLEssä ajattelemaan, että mikä mahtaa alla moku-propagandistin urakehitys valtiollisessa YLEssä sen jälkeen, jos poliittiset tuulet Suomessa kääntyvätkin samaan suuntaan, kuin vaikkapa Unkarissa tai Italiassa?

Haluaisin toivoa näin olevan, mutta toisaalta tiedän kyllä, että moku-aatteen palo on liian voimakas ja toisaalta ÄO aivan liian pieni YLEn johtoportaassa, jotta noin kauaskantoiseen pohdintaan olisi siellä kukaan kyennyt..

[Oto Hascak]

YLEN Luovien sisältöjen johtaja Ville Vilén kertoo heidän käyneen Reinikan kanssa keskusteluja siitä, mitä Ylen ohjelmatoiminnan säännöstöjen vaatima tasapuolisuus dokumentilta edellyttää.

Niinpä. Nyt kun kerran YLE alkaa ohjelmatoiminnan säännöstöjen tasapuolisuudesta keskustelemaan, niin käytäisiinkö nyt sitten samaan hengenvetoon keskustelu siitä, että keskusteleeko kaarnalaivabisneksen kippari vieraidensa kanssa Docventuresin alkujuonnossa sekä loppukeskustelussa tasapuolisesti sekä objektiivisesti läpsyinvaasiosta? Vai onko se niin, että vaatimus tasapuolisuudesta koskee vain tiettyjä näkökulmia? Täytyy sanoa, että aika härskiä palturia taas tulee tuutista.

Niinpä.

[vihapuhegeneraattori]

Eli näemmä sitten sen YLEn virallisen leikkauksen. 

Yle olisi siis perinyt tuotantotuet takaisin tekijältä, mikäli tämä ei olisi vaihtoehtoon B suostunut.

Ei, vaan elokuva on directors cut (tieto, ei luulo). Vaalit on ohi, ei YLEllä enää niin tarve ole sensuroida.

[Leijona78]

Se ei ole täysin sama kuin jo esitetty versio (minäkin kysyin asiasta, suoraan ns. lähteestä).

Ohjaaja itse on tehnyt oma-aloitteisesti pari muutosta päähenkilöiden pyynnöstä sekä parantanut yhtä kohtausta.

Mitään muutosta ei kuitenkaan ole tehty YLEn pyynnöstä, vaan ohjaajan, ja tämä nyt esitettävä versio on sellainen jota YLE ei alun perin hyväksynyt.

Täten esitettävä versio on juurikin Director's Cut.

[Charlie]

Mielenkiintoinen keskustelijakattaus Docventuresissa. Elokuvaa pohjustavat ohjaaja Matti Reinikka ja Ylen etiikkapäällikkö (tarvitaanko sellainen erikseen ) Timo Huovinen. Saadaan ehkä lisävalaistusta tähän näyttämiskohuun. Jälkikäteen elokuvaa pui Anter Yasa, Päivi Nerg sekä Teemu Tammikko os. Sinkkonen, joista kukaan ei kaivanne esittelyjä. Tiedot tämän Rantalan kirjoitelman tapaisen lopusta. Ja ohjelmahan tulee tiistaina.

[Roope]

^Riku Rantala: Vastakkainasettelu on maahanmuuttokeskustelun harhaoppi, jota meidän kaikkien tulisi pelätä kuin ruttoa 26.5.2019

Docventures ryhtyy nyt kenties haastavimpaan aktivismiinsa sitten syksyn 2013, kun ohjelma alkoi. Teemme ihmiskokeen: haastamme mukaan kiihkottomaan keskusteluun kaikki ne, jotka tunnistavat maahanmuuton haasteet ja haluavat vastauksia kysymyksiinsä.

Miksi?

Koska juuri suomalaisessa päätöksenteossa vallinneet maltti, tervejärkisyys ja kiihkottomuus ovat perimmäisiä syitä sille, että sisällissodan raunioille on onnistuttu rakentamaan maailman tutkitusti vähiten epäonnistunut valtio, jossa elää maailman tutkitusti onnellisin kansa.

Jokainen, joka käy maahanmuuttokeskustelua rakentavasti, toisen keskustelijan kantaa kuullen ja kunnioittaen, kantaa kortensa tähän yhteiseen kekoon.

Jokainen, joka toimii toisin, tahtomattaan tai tahallaan purkaa tätä kekoa – ja tekee samalla yhteiset järkevät ratkaisut mahdottomiksi.

Kuulostaa enemmänkin Rantalan pyrkimykseltä asemoida itsensä ja mielipiteensä "maltin, tervejärkisyyden ja kiihkottomuuden" edustajaksi. Mutta tervetuloa Rikukin tänne keskustelemaan maahanmuuttopolitiikasta, sillä muualla - muun muassa Ylellä - se on tehty vaikeaksi tai käytännössä mahdottomaksi.

Historioitsija Yuval Noah Harari tiivistää asian tarkasti hittikirjassaan 21 oppituntia maailman tilasta (suom. Jaana Isomarkku, Bazar, 2018):

"Kun yhä useammat ihmiset ylittävät töitä, turvallisuutta ja parempaa tulevaisuutta etsiessään yhä useampia rajoja, tarve kohdata, sulauttaa tai karkottaa muukalaiset rasittaa poliittisia järjestelmiä ja kollektiivisia identiteettejä, jotka on luotu vakaampina aikoina."

Euroopassa jotkut vaativat porttien sulkemista, toiset niiden auki pitämistä. Huutoäänestyksen sijaan Harari ehdottaa, että keskustelua selventäisi, jos maahanmuuttoa tarkasteltaisiin sopimuksena, jossa on kolme perusehtoa:

Ehto 1: Isäntämaa päästää maahanmuuttajat alueelleen.

Ehto 2: Vastineeksi maahanmuuttajien on omaksuttava vähintään isäntämaan ydinnormit ja -arvot, vaikka se tarkoittaisi, että heidän olisi luovuttava joistakin perinteisistä normeistaan ja arvoistaan.

Ehto 3: Jos maahanmuuttajat sulautuvat riittävästi, heistä tulee ajan mittaan isäntämaan tasa-arvoisia ja täysimittaisia jäseniä. "Heistä" tulee "meitä".

Maahanmuuton kaksi suurta kysymystä siis ovat: Kenellä on oikeus tulla tänne ja miten kohtelemme heitä, jotka ovat jo täällä? Jos ja kun maahanmuutossa on kyse sopimuksesta, sen ehto 1 liittyy rajanvetoon ja ehdot 2 ja 3 rajojen sisällä tapahtuvaan toimintaan.

En ole ollenkaan samaa mieltä tuon Hararin kuvitellun sopimuksen mielekkyydestä maahanmuuttokeskustelussa. Minusta tämä on vain taas yksi yritys kammeta varsinaista maahanmuuttopolitiikkaa käsittelevää keskustelua loputtomaan, ennalta tuloksettomaksi tiedettyyn vääntöön siitä, mitä on suomalaisuus, mitä arvoja maahanmuuttajilta voi vaatia jne.

Mutta onhan se yksi näkökulma, ja maahanmuuttopolitiikan ydinkysymys tosiaankin on, kenet päästetään sisään ja miksi.

Kun katsoo kaikkia maahanmuuttokeskustelun osapuolia kunnioittavasti, voi nähdä, että viimeisten vuosien leirit ovat syntyneet kutakuinkin näin: jotkut keskittyvät rajojen ulkopuolella vaikuttamiseen kuten tehokkaaseen rajavalvontaan, kansainvälisiin sopimuksiin tai mielenosoituksiin tiukemman EU-rajapolitiikan puolesta. Jotkut taas keskittyvät rajojen sisäiseen turvallisuuteen eli maahanmuuton sosiaalisiin kysymyksiin, vastaanottotoiminnan edellytyksiin tai työvoimakysymyksiin eli maahanmuuttajien sopeutumiseen, sulautumiseen ja kotoutumiseen.

Vaikka näinkin, mutta tässä vallitsee toimittajien ja poliitikkojen keskuudessa tyypillinen ja vaarallinen perspektiiviharha.

Toisin kuin keskustelusta voisi luulla, maahanmuuton rajoitukset ja toisaalta ns. kotouttamistoimet eivät ole vaikutuksiltaan likimainkaan tasavertaisia toimintatapoja, vaan maahanmuuton laadun laskiessa ja määrän kasvaessa kotouttamiskeinot eivät enää toimi entisenkään vertaa, kun maahanmuutto alkaa muokkaamaan näkyvästi ympäristöään.

Tämä käännekohta, jossa haittamaahanmuuton aiheuttamat ongelmat kasvavat nopeammin kuin kotouttamistoimet ehtivät tilannetta paikata, on ohitettu Suomessakin jo ajat sitten, oikeastaan jo 90-luvun alussa. Kotouttamispolitiikan tehokkuuden arvioinnin sijaan onkin keskitytty ongelmien vähättelyyn ja kiistämiseen.

Maahanmuuton haasteiden todellinen ymmärtäminen edellyttää siis saman kolikon kahden eri puolen yhtäaikaista huomiointia. Tarvitaan molempiin kysymyksiin keskittyviä ammattilaisia ja ihmisiä. Pitäisi puhua ehdoista 1, 2, ja 3 – ja perustella kantansa vailla kiihkoa.

Tämä viimeistään on Rantalalta ilmiselvää keskustelun ohjaamista haluttuun suuntaan.

Maahanmuuton rajoituksista voidaan aivan hyvin puhua erillään kotouttamistoimien pohtimisesta tai "mitä oikeastaan on suomalaisuus"-jankkaamisesta, joiden anti maahanmuuton ongelmien ratkaisussa on hyvin lähellä nollaa verrattuna haittamaahanmuuton vähentämiseen.

Mutta kiihkoa meissä synnyttää se, että kysymykset ovat todella suuria – ja todelliset ratkaisut monimutkaisia ja epävarmoja.

Esimerkiksi Suomen rajapolitiikkaa määrittelee EU-ulkorajojen valvonta ja siihen liittyvät Schengen-alueen sisäiset sopimukset. Suomi vastaa EU-rajasta koko Venäjän vastaisen rajansa osalta, siis yhdestä tärkeimmästä EU-rajasta. Sisärajojen, eli Schengen-alueen rajavalvonnan periaatteena on ihmisten ja tavaroiden vapaa liikkuvuus, joten pakolaiskriisi asettaa yksittäiset valtiot hyvin haastavaan tilanteeseen.

Kysymyksiä riittää.

Kuinka hallita omia maarajojaan? Onko tilapäinen rajavalvonnan kiristäminen mahdollista? Kuinka noudattaa kansainvälisiä sopimuksia muuttuneissa tilanteissa? Kuinka mahdollistaa samaan aikaan omien kansalaisten vapaa liikkuvuus tai ulkomaankauppa?

Kysymyksiin löytyy kyllä vastaukset, mutta kaikki kysymykset eivät ole oikeasti relevantteja.

Suomen maahanmuuttopolitiikka ei ole lähelläkään kansainvälisten sopimusten, muiden EU-maiden käytäntöjen ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisujen määrittämää alinta tasoa. Toisaalta Suomella ei ollut velvollisuutta noudattaa kansainvälisiä sopimuksia vuonna 2015 ja ottaa vastaan tänne tulleita irakilaisia, kun monet kauttakulkumaat rikkoivat sopimuksia päästämällä muista maista turvapaikkaa shoppailevat laittomat siirtolaiset läpi Euroopan. Ruotsi jopa kirjaimellisesti kuskasi aluettaan käyttäneet laittomat siirtolaiset Suomen rajalle.

Ja suomalaisille erityisesti vaikea kysymys: Kuinka vaatia Dublin-sopimuksen tiukkaa noudattamista eli käytännössä vaatia Etelä-Euroopan rajavaltioita, vaikkapa Kreikkaa ja Italiaa, vastaamaan yksin kaikista turvapaikanhakijoista – samalla kuin pidämme käytännössä yksin koko pohjoista EU-rajaa hallussamme?

Jos samat ihmismäärät saapuvatkin meidän rajallemme – mikä ei ole lainkaan mahdoton skenaario –, vetävätkö ensin Ruotsi ja Viro ja sitten kaikki muut ovensa säppiin? Että pärjäilkää, näinhän te halusitte homman menevän.

Kyllä, paras ratkaisu olisi ollut vuonna 2015 ja olisi vastaisuudessakin, että ovet pannaan säppiin.

Jos Dublin-sopimusta olisi noudatettu ja valvottu vuonna 2015 (noudattamisesta ei myönnetty silloin erivapauksia), eikä Schengen-alueelle olisi päästetty vapaasti laittomia siirtolaisia, ei olisi koskaan tullut yli miljoonaa ihmistä, kuten nyt tuli. Harva maksaisi matkastaan kymppitonnin ihmissalakuljettajille, jos tietäisi etenevänsä korkeintaan Kreikkaan asti. Sen sijaan tieto vapaasta liikkuvuudesta tai jopa lennätyksistä ulkorajoilta syvemmälle Eurooppaan on valtava vetotekijä, kuten nähtiin.

Helppoa vastausta ei oikeasti ole ja se joka niin väittää, laskettelee luikuria.

Paremminkin niin päin, että ne jotka toitottavat maahanmuuttopolitiikan vastausten tavatonta vaikeutta (vrt. "populismi on helppoja vastauksia monimutkaisiin kysymyksiin"), ovat luultavasti valehtelevia federalisteja.

Esimerkiksi vuonna 2015 Unkari yksinkertaisesti pystytti rajalleen verkkoaidan. Se oli helppoa (vaikka EU:n komissio vastusti jyrkästi) ja se toimi.

Samoin on helppo vastaus ja yksinkertainen fakta, että tiukka raja- ja turvapaikkapolitiikka ja nopeat laittomien siirtolaisten palautukset Euroopan ulkopuolelle (ihan sama minne) tekisivät Eurooppaan pyrkimisestä vähemmän houkuttelevaa. Sen sijaan komission ja federalistien tarjoama mutkikkaampi valtaa EU:lle siirtävä "pakollinen taakanjako" johtaisi uuteen kriisiin ja EU:n sisäiseen sekasortoon.

Yhteiskuntarauhan kannalta oleellista on johdonmukaisuus maan sisällä jo olevien ihmisten turvapaikkaprosesseissa ja sopeuttamisessa. Pelon ja syrjäyttämisen ilmapiiri on omiaan radikalisoimaan ja kahtiajakamaan. Sopimuksen ehtoa, jossa "heistä" tulee "meitä" rikotaan, jos mikään kohtuullinen määrä sopeutumista ei yhtäkkiä riitäkään.

Tämä on taas hieman toisin sanoin sitä tuttua lätinää, että maahanmuuttopolitiikan kiristämistä ei saisi perustella maahanmuuton aiheuttamia uhkia ja ongelmia esiin tuomalla, koska tämä leimaa maahanmuuttajia - mikä muka itsessään aiheuttaa maahanmuuttajista riippumatta niitä maahanmuuton uhkia ja ongelmia.

Ei välttämättä tarvita repivää keskustelua. Valtapuolueet voisivat yksinkertaisesti todeta tulevaisuuden kannalta välttämättömät ja täällä jo oleskelevienkin maahanmuuttajien kannalta hyödylliset maahanmuuttopolitiikan kiristykset järkeviksi ja rationaalisiksi ja toteuttaa ne. Mutta kun ei, ei sitten millään.

Miten saamme nopeasti ja tehokkaasti selville kenellä on humanitäärinen, työperäinen tai tilapäinen oikeus olla maassa? Miten kunnioittaa ihmisoikeutta, joka on jakamaton?

Miten huolehtia siitä, että perustuslakia – joka on suojannut suomalaista yhteiskuntaa jo tsaarin sortovuosina – ei ruveta kiihkopäissään tyrimään? Perustuslaki näet edellyttää yhdenvertaisuutta, eli vetää rajat sille miten paljon erityisvaatimuksia voidaan maahanmuuttajillekaan ryhtyä sanelemaan.

Entä miten sopeuttaa erilaisista kulttuuri- ja normitaustoista tulevat ihmiset siten, että kaikki noudattavat yhteisiä sääntöjä ja muuttuvat itsenäisiksi yhteiskunnan jäseniksi? Miten hyväksymme sen, että ihan jokainen heistä ei varmuudella edellämainittuun kykene? Miten tehdä tämä siten, että tänne tulevien ihmisten vastaanottamiseen on meillä varaa menettämättä rakentamaamme hyvinvointia? Ja miten käydä tätä keskustelua antamatta piiruakaan periksi vihalle?

Taas turhaa monimutkaistamista toimivien ratkaisujen viivyttämiseksi.

Keskitytään olennaiseen eli ei-toivotuksi katsottavan eli viisumittoman maahanmuuton vähentämiseen ja Eurooppaan suuntautuvan humanitaarisen maahanmuuton lopettamiseen. Kaikki muu seuraa tästä, vaikka jo tehtyjä virheitä ei enää pystytäkään täysin korjaamaan.

Docventures Talk Show'n teemana on pakolaiskriisi, eurooppalaiset ja suomalaiset arvot ja niiden puolustaminen. Keskustelemaan on kutsuttu pakolaisena Suomeen tullut, Suomen sekulaarit maahanmuuttajat ry:n perustaja Anter Yasa, joka kritisoi äänekkäästi islamia; valtiovarainministeriön hallintopolitiikan alivaltiosihteeri Päivi Nerg, jonka vastuulla oli pakolaiskriisin aikainen turvapaikkatoiminta sekä isoa kansainvälistä kokonaiskuvaa tutkiva Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Teemu Tammikko. He mahtuvat samaan leffaklitsuun puhumaan kiihkottomasti maahanmuutosta ja sen haasteista.

Yasa osannee asiansa islamin ja sen vaikutusten kritisoijana, mutta Nerg ja Tammikko ovat molemmat vain surkeita apologeettoja, joiden työ ja missio on vähätellä maahanmuuton ongelmia ja johtaa keskustelua sivuraiteille.

Keskustelijoista ja Rantalan alustuksesta päätellen jälleen kerran on turha odottaa Suomen tekemien maahanmuuttopolitiikan valintojen ja virheiden puimista. Tai edes sen myöntämistä, että Suomen ja Euroopan maahanmuuttopolitiikassa on tarjolla toisistaan jyrkästi poikkeavia vaihtoehtoja, jotka heiluttavat toivottujen tai ei-toivottujen seuraustensa kautta Suomea ja Eurooppaa enemmän kuin mikään muu politiikan alue.

[Jorma Teräsrautela]

Riku Rantala:

Vastakkainasettelu on maahanmuuttokeskustelun harhaoppi, jota meidän kaikkien tulisi pelätä kuin ruttoa

Samalla kun kaarnalaivan kapteeni toteaa tämän, hän aloittaa heti itse vastakkainasettelun.  Kun mukana ovat Päivi "kaikkien taustat tunnetaan" Nerg ja Teemu "satu Punahilkasta" Tammikko, mutta ei yhtään toisen leirin edustajaa, on selvää, että kyse on jälleen yhdestä YLE:n mokutusperformanssista.

Päin p:tä ovat myös Rikun kysymyksenasettelut, kuten Roope yllä osoittaa. Lisättäköön, että Riku sotkee toisiinsa käsitteet ihmisarvo ja ihmisoikeudet:

Miten kunnioittaa ihmisoikeutta, joka on jakamaton?

Ihmisarvo on filosofinen käsite. Jakamattomuus kai viittaa siihen, että käsitettä ei voi jakaa pienempiin osiin, kuten ei Demokritoksen atomia. Ihmisarvo ei ole etiikassa välttämätön olettamus, epäilen että esim. kristillinen etiikka pärjäilee ilman ihmisarvon käsitettä.

Ihmisoikeus on juridinen käsite. Lainsäädännössä on toisistaan riippumattomia oikeuksia sen mukaan kuin lainsäätäjä niitä on lakiin mätkäissyt (kansalaisoikeudet, vapausoikeudet jne). Ihmisoikeuksia ei ole lainsäädännön ulkopuolella. 

[Roope]

^Riku Rantala: Vastakkainasettelu on maahanmuuttokeskustelun harhaoppi, jota meidän kaikkien tulisi pelätä kuin ruttoa 26.5.2019

Docventures ryhtyy nyt kenties haastavimpaan aktivismiinsa sitten syksyn 2013, kun ohjelma alkoi. Teemme ihmiskokeen: haastamme mukaan kiihkottomaan keskusteluun kaikki ne, jotka tunnistavat maahanmuuton haasteet ja haluavat vastauksia kysymyksiinsä.

Miksi?

Koska juuri suomalaisessa päätöksenteossa vallinneet maltti, tervejärkisyys ja kiihkottomuus ovat perimmäisiä syitä sille, että sisällissodan raunioille on onnistuttu rakentamaan maailman tutkitusti vähiten epäonnistunut valtio, jossa elää maailman tutkitusti onnellisin kansa.

Jokainen, joka käy maahanmuuttokeskustelua rakentavasti, toisen keskustelijan kantaa kuullen ja kunnioittaen, kantaa kortensa tähän yhteiseen kekoon.

Jokainen, joka toimii toisin, tahtomattaan tai tahallaan purkaa tätä kekoa – ja tekee samalla yhteiset järkevät ratkaisut mahdottomiksi.

Kuulostaa enemmänkin Rantalan pyrkimykseltä asemoida itsensä ja mielipiteensä "maltin, tervejärkisyyden ja kiihkottomuuden" edustajaksi. Mutta tervetuloa Rikukin tänne keskustelemaan maahanmuuttopolitiikasta, sillä muualla - muun muassa Ylellä - se on tehty vaikeaksi tai käytännössä mahdottomaksi.

Ja sitähän se nimenomaan oli.

En nimittäin ensimmäisellä vilkaisulla huomannut Rantalan kirjoituksen perässä linkkiä P.S Kaarnavenehuutelijat, lukekaa tämä!, jonka takana toisessa tuoreessa kirjoituksessa Rantala purkaa ärtymystään muutaman vuoden takaisesta kaarnaveneprojektin pilkkaamisesta ja Startup Refugees -hankkeen arvostelusta.

Riku Rantala: Kaarnalaivan kapteeni tervehtää miehistöään!

[...]

Yritimme myös viestiä jonkin aikaa faktaperusteisesti, mutta peli oli jo osan jengin osalta menetetty. Osalle ihmisistä, tahtomattaan tai tahallisesti syntyi mielikuva, jossa verkoston suomalainen maalaisjärki muuttui järjettömyydeksi ja sen isänmaallisuus ja ratkaisukeskeisyys typeräksi, tietämättömäksi ja epärehelliseksi toiminnaksi.

Kaarnaveneestä ja omasta itkupotkuraivaristani on kulunut jo vuosia. Näiden vuosien aikana verkosto on jatkanut toimintaansa ja työllistänyt eri työvoimapulaisille aloille satoja turvapaikanhakijoita ja kouluttanut tuhansia. Voimme rinta rottingilla sanoa, että hanke on tullut tarpeeseen ja on esimerkiksi omalta osaltaan säästänyt todennäköisesti miljoonia turvapaikkakriisin kustannuksista, inhimillisistä kustannuksista puhumattakaan.

Ei mikään ihme, että vuonna 2018 Startup Refugees palkittiin parhaana kotouttajana. Se taas ei ole pätkääkään perustajien ansiota, vaan verkoston ahkerien työntekijöiden – joista osa on itse entisiä turvapaikanhakijoita –, jäsenien ja tukijoiden ansiota. Verkosto tekee tulosta, ei politiikkaa.

Verkostoon mukaan lähteneet yrittäjät, minä ja Tunna mukaanlukien, olemme toimineet vapaaehtoisina tarjoten turvapaikanhakijoille koulutusta, tietoa ja työnvälitystä. Tästä työstä kukaan verkoston vapaaehtoinen yrittäjä ei ole saanut senttiäkään palkkaa. Merkittävä joukko turvapaikanhakijoita on työllistynyt ja muuttunut passiivisista vastaanottorahan saajista veronmaksajiksi. Osa on saanut turvapaikan ja jatkaa työelämässä juuri niinkuin pitääkin.

Jos tällainen toiminta näyttäytyy joillekin ihmiselle puuhasteluna ja hämäränä toimintana, hänellä täytyy kyllä olla sellainen ässä hihassaan maahanmuuton haasteiden ratkaisussa, että toivottavasti iskee sen kortin pöytään ja sassiin.

Tämä meidän oma kaarnalaiva-keissimme on tyypillinen esimerkki siitä, miten tunteita herättävissä tärkeissä asioissa kuten maahanmuutossa on tärkeää käyttää omaa arkijärkeään ja pysyä kiihkottomana – ja toimia hyväksi havaitsemallaan tavalla ennemmin kuin lietsoa suuttumustaan. Ja jos kuulee arvostelua jonkun toisen tavasta ratkaista, kannattaa käyttää omaa harkintakykyään ja miettiä, mistä siinä arvostelussa on pohjimmiltaan on kyse. Usein, kuten tämän kaarnistapauksen osalta näyttäisi, sen takana voi olla harmittomana vitsinä alkanut ja hokemana vahvistunut väärinkäsitys.

Jokainen meistä on syyllistynyt toisin ajattelevan ihmisen nolaamiseen. Tämän on loputtava. Me emme saa ratkaistua tulevaisuutemme kannalta tärkeitä asioita arvostellen ja etsien toistemme virheitä, vaan oppien ja kuunnellen. Pitäen katseen pallossa ja puristamatta mailaa tarpeetta. Kuten Leijonat tälläkin hetkellä kaukalossa.

- Riku Rantala

Yle 26.5.2019

Säästetyt miljoonat? Suomalainen maalaisjärki? Väärinkäsitys? Pidän oikeutenani pilkata ja arvostella tällaista näin tyhmää touhua jatkossakin.

Silloinen ketju: 2015-09-09 Docventures perustaa yrityshautomoita vokkeihin (Startup Refugees)

[Skeptikko]

Yasa osannee asiansa islamin ja sen vaikutusten kritisoijana, mutta Nerg ja Tammikko ovat molemmat vain surkeita apologeettoja, joiden työ ja missio on vähätellä maahanmuuton ongelmia ja johtaa keskustelua sivuraiteille.

Anterilla oli muuten juuri Seiskassa juttu, jossa sivutaan vähän turvapaikka-asiaakin:

Kansanedustaja Hussein al-Taeen törkykirjoitukset paljastanut ex-puoluetoveri saa tappouhkauksia: "Kurkunleikkauseleitä kadulla!" | Seiska
https://www.seiska.fi/Uutiset/Kansanedustaja-Hussein-al-Taeen-torkykirjoitukset-paljastanut-ex-puoluetoveri-saa

Anter luonnehtii itseään liberaaliksi pakolaiseksi, joka kannattaa humanitääristä maahanmuuttoa.

– Vastustan haittamaahanmuuttoa ja turvapaikkajärjestelmän hyväksikäyttöä. Syyrian sodan varjolla Suomeen tuli vuonna 2015 valtava määrä ihmisiä, joilla ei ole tarvetta turvapaikalle, Anter väittää.

– Turvapaikkajärjestelmää ei saisi alentaa tällä tavalla. Tuntuu, ettei sillä ole enää mitään arvoa.
...
Oman turvallisuutensa hän sanoo heikentyneen.

– Olen kuullut poliiseilta, että moskeijoissa puhutaan minusta. Minulle on näytetty kurkunleikkauseleitä kadulla. Takaraivossani kolkuttaa aina tieto siitä, että jotain voi tapahtua.
...
Anter vannoo, ettei vaikene, vaan jatkaa asioiden paljastamista nimeään kantavassa blogissaan sekä somessa.

– Olen niin kyllästynyt siihen, ettei Suomen media puhu totta islamista ja Lähi-Idästä. Syy miksi jatkan kirjoittamista on yksinkertainen: totuus!

[Eisernes Kreuz]

Rantalan "keskustelun" ensimmäisenä premissinä on siis, että valtio päästää tulijat rajojensa yli. Sellaista vaihtoehtoa ei ole, että ei päästäisi.

Kuten olemme nähneet Euroopassa ja myös Suomessa, ongelmat alkavatkin juuri siitä, kun liike rajan yli sallitaan. Silloin valtiovalta on luopunut jo osaksi suvereniteetistaan antamalla kansainvaelluksella olevien ihmisten päättää, mistä ja milloin he maahan tulevat.

Eipä siinä mitään, mukavaa "keskustelua" keskustelijoille.