Ministeri Anne Berner (2015-2019)

[repo]

^Hyvä kysymys, vaikka jätit kysymysmerkin pois. Ei vain taida olla "tahoa" tutkimaan asiaa. Mitään rikostahan ei ole tietenkään tapahtunut, mutta jos kytkökset ja hyöty on osoitettavissa niin yhteiskunnallisesti merkittävä asia, jolla tulisi olla vakavat poliittiset seuraukset. Perinteisesti tällainen selvittäminen olisi kuulunut valtamedialle, mutta sen tila tiedetään...

[Alapo]

Saapa nähdä miten entisen liikenneministerin tietoja käytetään, ruotsalaiset yhtiöt ovat kiinnostuneet suomen raideliikenteestä ja bernerin aikaan raideliikenne on avattu kilpailulle. Sattuipa hassusti 

[Lalli IsoTalo]

Minulle on jäänyt vähän epäselväksi miten Berner hyötyi taksikilpailun vapauttamisesta.

[l'uomo normale]

Minulle on jäänyt vähän epäselväksi miten Berner hyötyi taksikilpailun vapauttamisesta.

Pitääkö ihan joka asiasta välittömästi henkilökohtaisesti hyötyä? Saatiin lisää pöhinää yhteiskuntaan, matuille puuhaa ja markkinat auki Cabonlinen kaltaisille ruotsalaisfirmoille. Joku taho hyötyi kumminkin.

[ApuaHommmaan]

Minulle on jäänyt vähän epäselväksi miten Berner hyötyi taksikilpailun vapauttamisesta.

Taksiala pääomien käsiin sillä, etteivät ihmiset uskalla ottaa kuin isojen taksifirmojen takseja, koska hinnoittelu voi olla mitä vaan. Nuo isot toimijat sitten keräävät rahoituksensa luultavasti pankeilta (Nordea, SEB), ja ovat varmasti houkuttelevia sijoituskohteita nyt, kun markkina on murroksesa uudistuksen myötä ja odotetaan kun muutama suuri toimija kaappaa ylivoimaisen enemmistön koko markkinasta. Tähän astihan taksiala on ollut kai pitkälti isäntien ja renkien hommaa, jossa omistajalla on pääasiassa ollut kohtuullisen pieni määrä takseja omistuksessaan. Joka on huono eliitille, koska tuossa ei pääoma saa valtaa.

[Siener]

Lalli Isotalolle:

Taksikilpailun antaminen Uberille:

Goldman Sachs omistaa Uberin.

[Alaric]

Pysytäänpä sitten asiassa, kiitos. Muutama viesti poistettu.

[Siener]

Kiitos Alaric!
Kaikki tuli aivan kristallinkirkkaan selväksi!

[Viimeinen suomalainen]

Minulle on jäänyt vähän epäselväksi miten Berner hyötyi taksikilpailun vapauttamisesta.

Taksiala pääomien käsiin sillä, etteivät ihmiset uskalla ottaa kuin isojen taksifirmojen takseja, koska hinnoittelu voi olla mitä vaan. Nuo isot toimijat sitten keräävät rahoituksensa luultavasti pankeilta (Nordea, SEB), ja ovat varmasti houkuttelevia sijoituskohteita nyt, kun markkina on murroksesa uudistuksen myötä ja odotetaan kun muutama suuri toimija kaappaa ylivoimaisen enemmistön koko markkinasta. Tähän astihan taksiala on ollut kai pitkälti isäntien ja renkien hommaa, jossa omistajalla on pääasiassa ollut kohtuullisen pieni määrä takseja omistuksessaan. Joka on huono eliitille, koska tuossa ei pääoma saa valtaa.

Kesäisen muutoksen myötä moni maalaistaksikin siirtyi lähimpään suureen taajamaan ajoineen ja jätti kotikylänsä asiakkaat kävelemään. Bernerin visiot mummojen kuskaamisesta korvaavilla kulkuneuvoilla kuten kuorma-autoilla ja mönkijöillä eivät ihan toteutuneet.

Siinähän sitä olisi valmista vaaliteemaa muiden ajankohtaisten asioiden lisäksi joillekin maakuntien persuehdokkaille. Kepu petti taas, tällä kertaa omansa, maaseudun asiakkaat ja pienyrittäjät myymällä nämä markkinavoimille. These boots keep on walking...

[ISO]

Ajatus siitä, että maalla autoja omistavat alkais ajella taksiajoja omien menojensa ohella on kaunis utopia, lapsellinen haave, joka ei toteudu koska byrokratia ja lainsäädäntö on niin raskasta, puhumattakaan maksuista jotka tuohon harrastukseen kohdistuu. Pelkät vakuutukset autoon on nelinkertaiset ammattiajossa.

Ääliömäinen uudistus kaikkiaan tuo, tyypillistä berneriä.

Vei keskustalta varmasti yksinään useamman prosentin kannatuksesta tuo älynväläys.

[Laskentanuiva]

Tulee myös mieleen, ovatko SEB:n suurasiakkaat ja niiden taustahenkilöt hyötyneet jollain tavalla Bernerin projekteista kuten VR Trackin myynnistä.

Aina kun Valtionyhtiöitä on yksityistetty, niin Valtio(kansalaiset) käytännössä häviää ja (joku) suurpääoma voittaa.

Esimerkkeinä vaikkapa:

- Fortum ensin pörssiin (-> ja Caruna kaupat)
- Raskone
- Valtionyhtiö Rautaruukki ja sen omistama Solitra OY(, jonka muuten osti nykyinen Pm Sipilä. Rahat tuohon kauppaan hän lainasi Rautaruukilta...myi reilun vuoden kuluttua NELINKERTAISELLA hinnalla ulkomaille https://seura.fi/asiat/seuran-selvitys-juha-sipilasta-tuli-miljonaari-valtion-tuella-ja-harskeilla-tutunkaupoilla/)

Joku voi tuoda vastakkaisen esimerkin, jossa valtio tai kunta on tehnyt hyvän "diilin" veronmaksajien hyväksi.

Piiri pieni pyörii tuolla valtakunnan huipulla.
Kukaan poliitikko ei kai ole tehnyt mitään laitonta( tai jäänyt sitten kiinni siitä).

Mutta pidän ns. eturivin poliitikkoja keskivertokansalaista älykkäämpänä ja häikäilemättömämpänä myös se kuuluisa narsismi mukaan luettuna.
Fortum ja pelkästään sen yksityistäminen on maksanut veronmaksajille MILJARDEJA euroja.

Ehkäpä eturivin poliitikot sitten vaan ovat tyhmiä kuitenkin ja niille riittää, että saa kerran vuodessa kävellä presidentin linnaan frakki täynnä ansiomerkkejä ja kaiken maailman komentaja/ritari nauhakkeita päällään...eiks niin?

(Karkasi Berneristä osittain yleiseen pohdintaan mutta poistoon jos siltä tuntuu)
Arvaus lopuksi Vr Trackin ostajan osalta jos se myydään tulevaisuudessa= Triton ltd.

[Pekka Kemppainen]

Tähän astihan taksiala on ollut kai pitkälti isäntien ja renkien hommaa, jossa omistajalla on pääasiassa ollut kohtuullisen pieni määrä takseja omistuksessaan. Joka on huono eliitille, koska tuossa ei pääoma saa valtaa.

Osuuskunnallinen ja asiakas-omistus lienee jo tuhottu ja yhtiöille (=niiden rahoittajille) on tehty tilaa. Nyt tapetaan viimeiset yrittäjät, jotka työskentelevät itse omistamissaan yksiköissä.

Bai tö vei, jonkun mukaan #demokratia perustuu omistuksen hajauttamiseen ja riippumattomien pienomistajien dominoivaan osuuteen yhteiskunnassa.

[Sakari]

Hyvin yllä. Tosiaan omistuksen keskittyminen on demokratia vastaista.

[Pekka Kemppainen]

Hyvin yllä. Tosiaan omistuksen keskittyminen on demokratia vastaista.

Rooman menestys perustui maansa omistavien pientalonpoikien yhteiskuntaluokkaan, josta saatiin myös motivoituneet sotilaat. Kun valtio keskittyi kasvun seurauksena, ja talouteen tuli oligargia, tie tuhoon oli avattu.

[Marcus Porcius Cato]

Huoh, se olikin vain lipsahdus.

Ministeriö: Bernerin hämmentävä lausunto eduskunnassa johtui virheestä – markkinat ja ihmiset vaihtoivat lauseessa paikkaa
https://www.iltalehti.fi/iltvuutiset/a/c61b28b1-59f9-4af8-8db9-4d96c8310e29
Berner vastasi kansanedustaja Riitta Mäkisen (sd.) kysymykseen, voidaanko markkinat asettaa ihmisten edelle poliittisessa päätöksenteossa. Bernerin ilmekään ei värähtänyt yllättävän toteamuksen aikana.

– En ole koskaan ollut sitä mieltä, että ihmiset voisi asettaa markkinoiden edelle,
Berner kertoi.

Liikenne- ja viestintäministeriöstä ilmoitettiin Iltalehdelle jutun mentyä julki, että kyseessä oli kuin olikin lipsahdus. Ministeri oli tehnyt virheen lauseen muotoilussa ja tarkoituksena oli ollut sanoa, että hän ei ole koskaan ollut sitä mieltä, että markkinat voidaan laittaa ihmisen edelle.

Lipsahduspa hyvinkin. Tarkemmin sanottuna niin kutsuttu freudilainen lipsahdus, eli globalisti noita-akka tuli vahingossa sanoneeksi, mitä oikeasti ajattelee.

[U-käännös]

Ministeri Anne Berner on laittanut kehitteille uuden kuppauskeinon, jolla liikepankit voivat tehdä rahaa Suomen liikenneinfralla. Tällä kertaa ideana olisi luoda lukuisia valtion omistamia hankeyhtiöitä, jotka ottaisivat liikepankeilta ikuisia ja valtionlainoja merkittävästi korkeakorkoisempia yrityslainoja liikennehankkeiden rahoittamiseksi.

Kuppaus aloitettaisiin ilmeisesti Suomen rautateistä: Valtio perusti 20.2.2019 Pohjolan Rautatiet Oy -hankeyhtiön (työnimi Oy Suomen Rata Ab), jolle on viimeisen viikon aikana jo ohjattu alkupääomaa (107 M€ Nesteen osakkeita ja 73 M€ Valtion asuntorahastosta). Rahoitusjärjestelyistä on kirjoittanut mm. Uusi Suomi (26.2.2019) ja Helsingin Sanomat (21.2.2019).

Alla on katkelmia Helsingin Sanomien kirjoituksesta, jossa kuvataan Bernerin uusimman kuppausidean toimintatapa. Korostukset omiani. Taitaa alkaa valjeta, miksi liikepankki SEB haluaa Bernerin hallitukseensa... Bernerin uusin kuppausidea tuli niin puskista, että se yllätti jopa hankeyhtiötä lehtimiehille esitelleet virkamiehet kesken PowerPoint-esityksen.

Anne Bernerin suunnitelmat herättävät hämmennystä: Helsinki–Tampere-radan investoinnit rahoitettaisiin miljardi­lainalla, jota ei maksettaisi koskaan takaisin

SEB-pankin hallitukseen ehdolla oleva liikenneministeri Anne Berner valmistelee raideyhteyksien hankeyhtiöitä, jotka voivat tarjota isoja liiketoimintamahdollisuuksia finanssiyhtiöille.

Mitä liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk) oikein puuhaa?

Tätä kysymystä on moni viime aikoina miettinyt – ehkä yleisestikin, mutta myös niin sanottujen hankeyhtiöiden osalta.

Hankeyhtiöiden avulla valtio pyrkii rahoittamaan isoja liikenneinvestointeja, jotka eivät muuten sovi valtion budjettiin.
...
Liikenneministeriö hoitaa liikkumiseen ja liikenteeseen liittyviä kysymyksiä. Ne eivät liity suoranaisesti rahoituslaitoksiin. Mutta kun miettii tarkemmin, kuvio ei olekaan ihan näin yksiselitteinen.

Hankeyhtiöt voivat liipata hyvinkin läheltä yksityisten finanssitoimijoiden intressejä. Etenkin kun Anne Bernerin kaavailemassa mallissa hankeyhtiöt olisivat ilmeisesti ottamassa miljardikaupalla lainaa markkinoilta.

Valtioneuvoston linnassa järjestettiin 1. helmikuuta tiedotustilaisuus, jonka otsikko oli hankeyhtiöt ja raideliikenteen kilpailun edistäminen. [...] Mutta sitten tiedotustilaisuudessa tapahtui jotain yllättävää.

Bernerin kahdeksannen kalvon otsikko oli: Suomi-radan hankeyhtiön kassavirta sekä pitkän aikavälin kehitys.
...
Bernerin kalvoon oli kuvattu Suomi-rataa kehittävän hankeyhtiön kassavirrat vuosille 2020–2070. Tätä laskelmaa eivät valtiovarainministeriön virkamiehet tai liikenne- ja viestintäministeriön ulkopuoliset liikennealan tuntijat olleet ennen nähneet ja se tuli heille täytenä yllätyksenä.
...
Asiantuntijat ryhtyivät laskemaan, mitä kuvassa esitetty kassavirtalaskelma käytännössä tarkoittaisi.

Suomi-radan investoinnin suuruus olisi 5,8 miljardia euroa. Omistajien [valtio & kunnat] tekemät oman pääoman ehtoiset sijoitukset kattaisivat siitä 1,5 miljardia euroa. [...] Lisäksi kuvassa on arvioitu, että EU:sta saataisiin niin sanottua TEN-tukea miljardi euroa. Loput [...] yhtiö hoitaisi vieraalla pääomalla – [...] hankeyhtiö ottaisi ulkoista velkaa peräti 3,2 miljardia euroa. Tämä raha tulisi siis todennäköisesti pankeilta ja muilta finanssilaitoksilta.

Ja mikä hämmentävintä – tätä velkaa ei suunnitelman mukaan maksettaisi takaisin. Ainakaan vuoteen 2070 mennessä sitä ei lyhennettäisi lainkaan, siitä maksettaisiin vain korot.

Laskennallisella kolmen prosentin korolla tämä korkokustannus olisi 93 miljoonaa euroa vuodessa.
...
[...]Ministeriön raportissa korostettiin, että ulkoisen lainarahan käyttäminen hankeyhtiössä ei välttämättä ole järkevää.

Edullisemmaksi tulisi se, että lainan ottaisi suoraan valtio.
...

Linkki koko kirjoitukseen: https://www.hs.fi/junkkari/art-2000006015647.html

[Edit: yksi korostus lisää]

[Nuivinator]

En muista tiedä, mutta minulle tulee aina fyysisesti paha olo kun lueskelen Bernerin tekemistä virityksistä. Oksettaa.

[Eisernes Kreuz]

Bernerin onkin hyvä siirtyä suoraan LVM:stä finanssialalle. Voi viedä mukanaan sisäpiirin tietoa LVM:n toimialalta ja vaikka sitten yrittää junailla pankeille sellaisia tuottoisia diilejä, joita edellä jäsen U-käännöksen viestissä kuvataan.

[Uuno Nuivanen]

Miksiköhän jähmeä maalaisten puolue Kepu on lähtenyt tällaisten finanssikieroilijoiden kelkkaan, valtion vahingoksi?

Kuin jotain 80-luvun ylikuumenneen talouden juppivirityksiä.

[Eisernes Kreuz]

Miksiköhän jähmeä maalaisten puolue Kepu on lähtenyt tällaisten finanssikieroilijoiden kelkkaan, valtion vahingoksi?

Kuin jotain 80-luvun ylikuumenneen talouden juppivirityksiä.

Vastaus kysymykseen löytynee avatar-kuvaasi tarkastelemalla.

[ApuaHommmaan]

Keskusta taistelee verisesti ollakseen viidenneksi suurin puolue vaalien jälkeen.

[repo]

Ministeri Anne Berner on laittanut kehitteille uuden kuppauskeinon, jolla liikepankit voivat tehdä rahaa Suomen liikenneinfralla. Tällä kertaa ideana olisi luoda lukuisia valtion omistamia hankeyhtiöitä, jotka ottaisivat liikepankeilta ikuisia ja valtionlainoja merkittävästi korkeakorkoisempia yrityslainoja liikennehankkeiden rahoittamiseksi.

Ehkä liikeidea on syntynyt Euroopan Keskuspankin harjoittamasta QE-ohjelmasta (Quantitative Easing), josta mahdollisesti Suomen valtio saa velkahelpotusta tulevaisuudessa. Berner on ehkä nähnyt, että sama olisi mahdollista toteuttaa nk. yksityisellä rahoituksella. Enemmän Suomea helpottavasta QE:sta Jan Hurrin kolumnissa.

https://www.is.fi/taloussanomat/porssiuutiset/art-2000006010897.html

Jan Hurrin kommentti: Iso osa Suomen valtion velasta voi näin haihtua kuin itsestään
Julkaistu: 24.2. 7:50

Yli neljäsosa Suomen valtion velasta ja lähemmäs kolmasosa valtion velkakirjamuotoisesta velasta on velkaa valtion omalle keskuspankille, kirjoittaa erikoistoimittaja Jan Hurri.

Jos euroalueen EKP tekee niin kuin usein ennenkin ja aikansa emmittyään eli seuraa Yhdysvaltain Fedin esimerkkiä, on Suomenkin valtion tosiasialliseen velkataakkaan odotettavissa suhteellisen radikaali pysyvä kevennys.
[...]

Tällainen raha- ja talouspolitiikan epävirallinen ja epäsuora yhteispeli voi osoittautua merkittäväksi julkisen talouden apuvälineeksi, mutta siitä voi yhtä hyvin koitua aikanaan enemmän ja suurempia ongelmia kuin se ensi alkuun tuntuu ratkaisevan.

Tämäkin taikatemppu voi onnistua vain sillä ehdolla, että tempun tekniikka pysyy riittävän visusti rahapolitiikan sumuverhon takana piilossa yleisöltä – ja erityisesti vaalein valittavilta talouspolitiikan päättäjiltä.

Olen niin hirveän luottavainen, kyllä tämä tästä ja on hyvä, että Berner uskaltaa yrittää ja rikkoa rajoja - eikö.

[repo]

Tämä Halla-ahon eilen Suomen Uutisissa julkaistu kolumni sopii hyvin tämän ketjun yhteyteen.

https://www.suomenuutiset.fi/jussi-halla-aho-kleptokratiasta/

Halla-aho: Kleptokratiasta

KOLUMNI | Puheenjohtaja Jussi Halla-aho kirjoittaa siitä, miten kleptokraattinen kulttuuri syntyy, ja mitä vaikutuksia sillä on yhteiskuntaan.

[nollatoleranssi]

Ministeri Anne Berner on laittanut kehitteille uuden kuppauskeinon, jolla liikepankit voivat tehdä rahaa Suomen liikenneinfralla. Tällä kertaa ideana olisi luoda lukuisia valtion omistamia hankeyhtiöitä, jotka ottaisivat liikepankeilta ikuisia ja valtionlainoja merkittävästi korkeakorkoisempia yrityslainoja liikennehankkeiden rahoittamiseksi.

Kuppaus aloitettaisiin ilmeisesti Suomen rautateistä: Valtio perusti 20.2.2019 Pohjolan Rautatiet Oy -hankeyhtiön (työnimi Oy Suomen Rata Ab), jolle on viimeisen viikon aikana jo ohjattu alkupääomaa (107 M€ Nesteen osakkeita ja 73 M€ Valtion asuntorahastosta). Rahoitusjärjestelyistä on kirjoittanut mm. Uusi Suomi (26.2.2019) ja Helsingin Sanomat (21.2.2019).

Alla on katkelmia Helsingin Sanomien kirjoituksesta, jossa kuvataan Bernerin uusimman kuppausidean toimintatapa. Korostukset omiani. Taitaa alkaa valjeta, miksi liikepankki SEB haluaa Bernerin hallitukseensa... Bernerin uusin kuppausidea tuli niin puskista, että se yllätti jopa hankeyhtiötä lehtimiehille esitelleet virkamiehet kesken PowerPoint-esityksen.

Anne Bernerin suunnitelmat herättävät hämmennystä: Helsinki–Tampere-radan investoinnit rahoitettaisiin miljardi­lainalla, jota ei maksettaisi koskaan takaisin

SEB-pankin hallitukseen ehdolla oleva liikenneministeri Anne Berner valmistelee raideyhteyksien hankeyhtiöitä, jotka voivat tarjota isoja liiketoimintamahdollisuuksia finanssiyhtiöille.

Mitä liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk) oikein puuhaa?

Tätä kysymystä on moni viime aikoina miettinyt – ehkä yleisestikin, mutta myös niin sanottujen hankeyhtiöiden osalta.

Hankeyhtiöiden avulla valtio pyrkii rahoittamaan isoja liikenneinvestointeja, jotka eivät muuten sovi valtion budjettiin.
...
Liikenneministeriö hoitaa liikkumiseen ja liikenteeseen liittyviä kysymyksiä. Ne eivät liity suoranaisesti rahoituslaitoksiin. Mutta kun miettii tarkemmin, kuvio ei olekaan ihan näin yksiselitteinen.

Hankeyhtiöt voivat liipata hyvinkin läheltä yksityisten finanssitoimijoiden intressejä. Etenkin kun Anne Bernerin kaavailemassa mallissa hankeyhtiöt olisivat ilmeisesti ottamassa miljardikaupalla lainaa markkinoilta.

Valtioneuvoston linnassa järjestettiin 1. helmikuuta tiedotustilaisuus, jonka otsikko oli hankeyhtiöt ja raideliikenteen kilpailun edistäminen. [...] Mutta sitten tiedotustilaisuudessa tapahtui jotain yllättävää.

Bernerin kahdeksannen kalvon otsikko oli: Suomi-radan hankeyhtiön kassavirta sekä pitkän aikavälin kehitys.
...
Bernerin kalvoon oli kuvattu Suomi-rataa kehittävän hankeyhtiön kassavirrat vuosille 2020–2070. Tätä laskelmaa eivät valtiovarainministeriön virkamiehet tai liikenne- ja viestintäministeriön ulkopuoliset liikennealan tuntijat olleet ennen nähneet ja se tuli heille täytenä yllätyksenä.
...
Asiantuntijat ryhtyivät laskemaan, mitä kuvassa esitetty kassavirtalaskelma käytännössä tarkoittaisi.

Suomi-radan investoinnin suuruus olisi 5,8 miljardia euroa. Omistajien [valtio & kunnat] tekemät oman pääoman ehtoiset sijoitukset kattaisivat siitä 1,5 miljardia euroa. [...] Lisäksi kuvassa on arvioitu, että EU:sta saataisiin niin sanottua TEN-tukea miljardi euroa. Loput [...] yhtiö hoitaisi vieraalla pääomalla – [...] hankeyhtiö ottaisi ulkoista velkaa peräti 3,2 miljardia euroa. Tämä raha tulisi siis todennäköisesti pankeilta ja muilta finanssilaitoksilta.

Ja mikä hämmentävintä – tätä velkaa ei suunnitelman mukaan maksettaisi takaisin. Ainakaan vuoteen 2070 mennessä sitä ei lyhennettäisi lainkaan, siitä maksettaisiin vain korot.

Laskennallisella kolmen prosentin korolla tämä korkokustannus olisi 93 miljoonaa euroa vuodessa.
...
[...]Ministeriön raportissa korostettiin, että ulkoisen lainarahan käyttäminen hankeyhtiössä ei välttämättä ole järkevää.

Edullisemmaksi tulisi se, että lainan ottaisi suoraan valtio.
...

Linkki koko kirjoitukseen: https://www.hs.fi/junkkari/art-2000006015647.html

[Edit: yksi korostus lisää]

Tämä on niin iso juttu, että mitä enemmän tulee julkisuutta, niin sitä vähemmäksi voi Sipilän suosio käydä. Pitää muistaa mitä kävi Suomen sähköverkolle Carunalle.

On vain toinen juttu haluavatko ja osaavatko toimittajat käydä tämän asian tarkkaan läpi julkisuudessa.

Loput 5,8 miljardin euron rakentamisvaiheen investointikustannuksesta yhtiö hoitaisi vieraalla pääomalla – yhtiö ottaisi siis lainaa. Näin ollen hankeyhtiö ottaisi ulkoista velkaa peräti 3,2 miljardia euroa. Tämä raha tulisi siis todennäköisesti pankeilta ja muilta finanssilaitoksilta.

Ja mikä hämmentävintä – tätä velkaa ei suunnitelman mukaan maksettaisi takaisin. Ainakaan vuoteen 2070 mennessä sitä ei lyhennettäisi lainkaan, siitä maksettaisiin vain korot.

Laskennallisella kolmen prosentin korolla tämä korkokustannus olisi 93 miljoonaa euroa vuodessa.
...
Velat hoituvat kiinteistön arvon noustessa kun se myydään eteenpäin uudelle omistajalle.

Rataverkko ei kuitenkaan ole kauppakeskus. Eikä Suomen päärataa varmaankaan myydä ulkomaiselle kiinteistösijoitusyhtiölle.
...
Sitä paitsi rataverkko on kuluva tuotannontekijä, jonka arvo ei varmaan ole sama radan valmistuessa ja viisikymmentä vuotta myöhemmin vuonna 2070. Etenkin kun Bernerin kassavirtalaskelman perusteella voi päätellä, että poistoihin ja rataverkon parannusinvestointeihin ei ole varattu riittävästi rahaa. Näin asiantuntijat lukuja tulkitsevat.

Vuonna 2070 hankeyhtiö Suomi-rata hankeyhtiöllä olisi siis huonokuntoinen rata ja yli kolmen miljardin euron velat. Ei kuulosta siis kovin järkevältä.
...

ANNE BERNER viittasi helmikuun alun tiedotustilaisuudessa valtiovarainministeriön työryhmän esitykseen. Siitäkin huolimatta, että kyseisen työryhmän linjaukset olivat jotain ihan muuta kuin mitä hänen esittelemissään kassavirtalaskelmissa hahmoteltiin. Ministeriön raportissa korostettiin, että ulkoisen lainarahan käyttäminen hankeyhtiössä ei välttämättä ole järkevää.

Edullisemmaksi tulisi se, että lainan ottaisi suoraan valtio. Saahan valtio lainarahaa paremmilla ehdoilla kuin erillinen hankeyhtiö. Sitä paitsi kansantalouden kirjanpidossa valtion enemmistöomistaman hankeyhtiön velat todennäköisesti joka tapauksessa laskettaisiin EU-sääntöjen mukaan osaksi julkista velkaa.

HS:n tietojen mukaan valtiovarainministeriön virkamiehet ovat viime viikkoina pyytäneet liikenne- ja viestintäministeriötä lisätietoja hankeyhtiön liiketoimintasuunnitelmista ja kassavirtalaskelmista. Niitä ei kuulemma ole herunut.

Tiettävästi Anne Berner ei myöskään antanut syksyllä VM:n työryhmän käyttöön liikenne- ja viestintäministeriössä tehtyjä suunnitelmia ja laskelmia.

Siitä, onko tämä asioiden toteutumisen kannalta järkevää, voi olla montaa mieltä. Talvella 2016 Bernerin ajama hanke Suomen väylien yhtiöittämiseksi kaatui isolta osin sen vuoksi, että suunnitelma tuli enemmän tai vähemmän täytenä yllätyksenä hallituskumppaneille.
...

[U-käännös]

nollatoleranssi kaivoi ja korosti ansiokkaasti yläpuolelle HS:n artikkelista kohdat, jotka jouduin viestistäni rajaamaan tekijänoikeuksien vuoksi. Bernerin ratahankkeessa annettaisiin siis kaiken finanssisuhmuroinnin huipentumana radan vieläpä rapistua piloille. Korot kuitenkin juoksisivat edelleen projektia rahoittaneelle pankille erittäin pitkän laina-ajan johdosta. Koska hankeyhtiöt ovat/olisivat valtion ja mahdollisesti kuntien omistamia, niin hankelainat kaatuisivat todennäköisesti lopulta suoraan veronmaksajien kontolle esim. ongelmiin joutuneiden hankeyhtiöiden lisäpääomituksen kautta.

Berner laittoi hankeyhtiönsä sopivasti liikkeelle juuri ennen pankkisektorille siirtymistä, joten hanketoiminta tullee jatkumaan taustalla Bernerin lähdöstä ja tulevista eduskuntavaaleista riippumatta: Virkamiehet ja hankeyhtiöiden johto ajanevat projekteja eteenpäin sammutetuin lyhdyin. Myös Juha Sipilä (HS 26.2.2019) ja Petteri Orpo (Uusi Suomi 26.2.2019) ovat julkisuudessa jo kiitelleet Bernerin ratahanketta ja Pohjolan Rautatiet Oy:n (Suomen Rata) perustamista, joten sumuverhoa on jo luotu hanketta suojaamaan. Alla Orpon selittelyä ratahankkeen tärkeydestä, kun SDP takertui hankkeen kokonaisuuden kannalta mitättömään lillukanvarteen eduskunnassa. Korostukset omiani.

Petteri Orpo vastaa Suomen Rata -ryöstöväitteisiin: "Tämä on aivan yksinkertainen yhtälö"

Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok) vastasi eduskunnan lisäbudjettikeskustelussa opposition kritiikkiin koskien Valtion asuntorahastolta Suomen Rata -yhtiölle siirrettäviä rahoja.
...
Hallitus esittää lisätalousarviossaan 73 miljoonan euron siirtämistä Valtion asuntorahastosta hiljattain perustamalleen Suomen Rata -yhtiölle merkittävien raidehankkeiden edistämiseksi. [...]
...
"Siirrämme 73 miljoonaa valtion raideyhtiöihin. Meillä on täällä aivan yhteinen tahto, että haluamme edistää raideliikennettä, me haluamme torjua ilmastonmuutosta", hän jatkoi.
...
Koko uutinen: https://www.uusisuomi.fi/raha/273071-petteri-orpo-vastaa-suomen-rata-ryostovaitteisiin-tama-aivan-yksinkertainen-yhtalo

SDP:n väki ei Uuden Suomen uutisen perusteella edes ymmärrä, mitä Berner todellisuudessa laittoi liikkeelle. Tässä voisi nyt olla Perussuomalaisilla hyvä paikka haastaa Kokoomusta ja Keskustaa voimakkaasti Bernerin toiminnasta, kun muut puolueet eivät ole (vielä) äkänneet tilaisuutta.

[Edit: lyhennetty tekstiä, oikoluku]

[nollatoleranssi]

Tämä puhe käsiteltiin jo Kansalainen.fi jutussa, mutta se on videona vielä erinomaisempi.

Ville Tavio piti mahdollisesti vuoden parhaimman puheen eduskunnassa. Puhe avaa hyvin Juha Sipilän & Petteri Orpon kuuluisaa "arvopohjaa".

Ville Tavio - Kuuluuko valta kansalle vai korporaatioille?
https://youtu.be/kAS4kSramb4

Selvää on sekin, etteivät Sipilän&Bernerin temput tule unohtumaan ihan heti keskustassa.

[nollatoleranssi]

Berner laittoi hankeyhtiönsä sopivasti liikkeelle juuri ennen pankkisektorille siirtymistä, joten hanketoiminta tullee jatkumaan taustalla Bernerin lähdöstä ja tulevista eduskuntavaaleista riippumatta: Virkamiehet ja hankeyhtiöiden johto ajanevat projekteja eteenpäin sammutetuin lyhdyin.

Tämä on totta, että hanketoiminta etenee taustalla uusista eduskuntavaaleista huolimatta. Se oli epäilemättä tarkoituskin.

[U-käännös]

Ohessa ketjussa yllä käsiteltyyn HS:n uutiseen liittyvää taustatietojen pengontaa:

Katsoin Helsingin Sanomien kirjoituksessa (HS 26.2.2019) viitatun videotallenteen Valtioneuvoston 1.2.2019 pitämästä hankeyhtiöiden tiedotustilaisuudesta. Videoidussa osuudessa pääpuhujana on ministeri Anne Berner (kesk) yllättävine PowerPoint-kalvoineen. Lisäksi lavalla on ministeri Petteri Orpo (kok) ja ministeri Jari Lindström (sin). Orpon tehtävänä oli kompata ja kiitellä Berneriä, kehua hankkeita ilmastonmuutoksen vastaisena taisteluna - ja tuijotella tuimasti kriittisiä kysymyksiä esittäneitä journalisteja kohti (erityisesti STT:n nuorta toimittajaa). Lindström oli tuotu lavalle kehumaan hyvää hallitusyhteistyötä - muuta maininnan arvoista annettavaa Jarilla ei tilaisuudessa ollut.

Kaivoin videotallenteesta tähän ketjuun ne kohdat, jotka osoittavat Bernerin ajaman hankeyhtiöittämisen vaarat. Alla on lisäksi muutama kuvakaappaus videoilla esitetyistä Bernerin kalvoista. Koko Valtioneuvoston video on katsottavissa osoitteessa https://valtioneuvosto.fi/live?v=/vnk/government/tiedotustilaisuus-hankeyhtioista-ja-raideliikenteen-kilpailun-edistamisesta (kesto noin 50 min)

Bernerin hankeyhtiösysteemissä silmiin pistävää on, että se rakentuu emoyhtiö-tytäryhtiöt-malliin. Emoyhtiönä toimii 20.2.2019 perustettu Pohjolan Rautatiet Oy (työnimi Oy Suomen Rata Ab), jonka Suomen valtio omistaa 100-prosenttisesti. Emoyhtiö rahoittaa puolestaan myöhemmin perustettavia tytäryhtiöitä, joiden muina osakkaina voivat Bernerin mukaan toimia kaupungit, institutionaaliset sijoittajat (esim. eläkeyhtiöt) ja muut pääomasijoittajat. Suunnitelutyön alla olevista tytäryhtiöistä Berner oli tehnyt kalvon, jossa oli myös alustavia hinta-arvioita (alapuolen keskimmäinen liite).

Toimittaja kysyi Bernerin esityksen jälkeen (videolla kohdassa 27:00), että omistavatko tytäryhtiöt rakennuttamansa rautatiet itse. Berner vastasi hetken kaartelun jälkeen toimittajan kysymykseen seuraavasti (Teksti on suoraan videolta):

[...] Tämä tarkoittaa myöskin sitä, että nämä raiteet, jotka hankeyhtiö rakennuttaa, niin ne ovat myöskin hankeyhtiön omistuksessa.

Bernerin kalvojen (liite alla) mukaan lähtökohtana on, että valtion omistama emoyhtiö omistaisi 51 % tytäryhtiöstä. Orpo kuitenkin puuttui videolla Bernerin toimittajalle osoittamaan vastaukseen (kohdassa 28:40) ja sanoi, että valtion omistusosuus voi kuitenkin joustaa tapauskohtaisesti. Hieman huolestuttava näkemys ainakin omasta mielestäni: Valtio voisi Orpon puheen perusteella siis ajautua vähemmistöomistajaksi merkittävissä infrakohteissa.

Berner kuvaili (erittäin) vaikeaselkoisesti hankeyhtiöiden liikevaihdon muodostumista puheensa aikana. MTV:n toimittaja Jussi Kärki joutui lopulta pyytämään Berneriä vääntämään rautalangasta (kohdassa 39:15), mitä tämä tarkoittaa puhuessaan [hanke]yhtiötä hyödyttävästä maan arvon noususta. Berner alkoi jälleen puhumaan asiasta polveilevasti, mutta tarkasti kuuntelemalla ja Bernerin kalvoja tutkimalla asia selvisi:

Hankeyhtiöt eivät suinkaan vain rakennuta ja vuokraa raiteita rautatieoperaattoreille. Ne ostavat rakennuttamisen aikana myös tontteja rakennettavan rautatien läheltä ja pyrkivät myymään ostamiaan tontteja sekä rakennusoikeuksia voitolla eteenpäin, kun tonttien arvo kasvaa parempien liikenneyhteyksien ansiosta.

Tästä kehittämästään rahoitusmallista Berner sanoi lisäksi Jussi Kärjelle seuraavasti:

[...] Ei ihan täysin yleinen malli, mutta tämä on kansainvälinen malli. [...]

Kuulostaa omiin korviini melkoiselta monopolipelin pelaamiselta tontti- ja rautatiehankintoineen. Caruna varmaan toimii tässä tosielämän monopolipelissä sähkölaitoksena? 


Videon loppuvaiheessa nuori STT:n toimittaja kysyy Berneriltä kysymyksen (videolla kohdassa 44:30), josta Orpo ei toimittajaan kohdistamansa tuiman katseen ja loppukommenttinsa perusteella selvästi pidä. Kysymys kuului:

Onko tarkoitus tosiaan pitää näiden [hanke]yhtiöiden omistus pääosin valtion käsissä? Onko siihen jotain muuta mekanismia kuin se, että valtio aikoo pitää ne käsissään? Tehdäänkö siihen jotain institutionaalisia tai muuten tällaisilla sopimuksilla rajoitteita, että se [valtion] omistusosuus pysyy ainakin siellä 51 prosentissa?

Berner vastaa kysymykseen jälleen kierrellen, mutta sanoo lopulta:

Hankeyhtiöiden osalta ei ole määritelty sitä valtionosuuden rajaa tarkasti, [...]

Tuon yllä olevan sanottuaan Berner huomaa puhuneensa turhan suoraan ja alkaa selitellä tilannetta paremmaksi. Tässä kohtaa Orpo tuijottaa ärsyyntyneen oloisena STT:n toimittajaa. Lopulta Orpo sanoo hitaalla ja painavalla äänensävyllä pari lyhyttä kommenttia, joiden mukaan toimittajan huoli on turha. Tämän jälkeen ministereiden osuus tilaisuudessa virallisesti päättyy ja video loppuu. HS:n jutussa mainitsema virkamiesten ja asiantuntijoiden osuus alkanee tästä kohden.

Videolla ei lainkaan toimittajien suulla käsitelty Suomi-rata-yhtiön ikuiseksi suunniteltuja lainoja, mutta kyseinen lainaidea näkyy Bernerin rahavirtoja esittelevällä kalvolla. Kalvo on tämän viestin viimeisenä liitteenä. Kuten Bernerin kalvosta havaitaan, niin kaikki ulkoisen velan lyhennykset (pienet violetit palkit) lopetetaan vuonna 2032, mutta ulkoisten velkojen koron maksu (isot siniset palkit) jatkuu valtaisana (noin 100 M€ per vuosi) vuoteen 2070, johon rahavirtalaskelmat loppuvat.

Kukahan tämän valtionomaisuuden järjestelmällisen ulosmittauksen haluaisi lopettaa? Tietoa hankeyhtiöittämisen vaaroista ainakin löytyy reippaasti jopa Orpon ja Bernerin itse lausumina.

[Edit: pieni lisäys, oikoluku]

[ApuaHommmaan]

Voisiko joku kertoa mikä upside veronmaksajille on siitä, että pääomasijoittajat lähtevät raideprojektiin mukaan? Heille tuleva kiva varma tuotto on hyvä peruste heille. Mikäs hyöty heistä on valtiolle?

[repo]

Bernerin ongelma on mielestäni se ettei näistä esittelytilaisuuksista ja kalvosulkeisista saada aikaan kunnollista kansalaiskeskustelua, millä jopa epäilevät tuomaat saadaan osalliseksi ja asiaa vietyä eteenpäin. Jäsen U-käännös tosin teki hyvän palveluksen Bernerille ja meille infrapalvelujen käyttäjille referoimalla kalvosulkeiset tänne.

Sen verran olen tavallaan Bernerin puolella ettei valtion tmv. julkisoikeudellisen yksikön ole välttämätöntä omistaa infraa vaan infraa ja nk. infrapalveluja voidaan tuottaa jonkin tällaisen Bernerin kehittelemän himmelin avulla. Muistutan, että Suomessa on merkittävää infraa ihan yksityisomisteisena ja ollut aina, mm. tietoliikenne- ja sähköverkot. Ja nämä kaksi ovat tänä päivänä jopa tärkeämmät infrapalvelut kuin maantiet. Toiseksi puolustan Berneriä sillä, että parempi on nämäkin suunnitelmat kuin suunnitelmia ei olisi ollenkaan tai suunnitelmat olivat vain virkakyöstien virkatyönä tekemiä, missä ei välttämättä ole samanlaista menestymisen paloa kuin sijoitustuottoja kärkkyvillä pääomahaukoilla.


Onglema on se, että niin Bernerin kuin muidenkin hänen kaltaisensa yhteiskuntaa kuin yritystä johtavien uskottavuus on kokenut vakavan lommon. Yksi osa ongelmaa on se ettei jo toteutetut "markkinamekanismit" ole tuottaneet Suomen kansalaisille juuri muuta kuin voimakkaasti kasvaneet kustannukset. Ok, esim. sähköverkkoinfraa on rakennettu ja modernisoitu - tosin myös sääntelyn ja tukipolitiikan kautta - voimakkaasti viimeisen kymmenen vuoden aikana, mikä tuntuu sähkölaskussa, sen lisäksi, että valtio vetää ahnaasti energia- ja arvonlisäveroina välistä.

Sitten pidän vielä ongelma sitä, että Berner & Co rakentaa näistä himmeleistä niin isoja, samaan tapaan kuin Sote-maakunta-uudistus. Uudistajien uskottavuutta parantaisi, jos saataisiin pienemmillä niin askelilla kuin hankkeilla luotua inframarkkinoita ja -toimijoita, joiden toiminnasta kansalaiset näkisivät hyödyn. Yksi tällainen on ollut autokatsastuksen uudistaminen parin kymmentä vuotta sitten.