Maataloustuet

[Teemu Lavikka]

Eli mieluummin vanhukset pääsee kerran viikossa suihkuun ja joutuvat istumaan takapuolet ruvella paskavaipoissa useita tunteja, jotta sä saat suomalaista ruokaa?

Kyllä, juuri näin.Itse asiassa myös puolustusvoimat voisi lakkauttaa ja siirtää sieltä vapautuvat varat maataloustukiin

Ja nyt paskan jauhaminen saa luvan loppua.

[Miniluv]

Eli mieluummin vanhukset pääsee kerran viikossa suihkuun ja joutuvat istumaan takapuolet ruvella paskavaipoissa useita tunteja, jotta sä saat suomalaista ruokaa?

Alkaa jo olla ala-arvoista.

[antero]

Maanviljelijä on puolet kalliimpi kuin työtön
Työ- ja elinkeinoministeriön neuvotteleva virkamies Pekka Tiainen on laskenut, että yksi työtön maksaa yhteiskunnalle 18 000 euroa vuodessa verrattuna siihen, että tämä olisi töissä.
Työttömyys tulee siis kalliiksi Suomelle. Vielä kalliimpaa on maatalous.
STT:n välittämän uutisen mukaan maatalouden tuki nousi viime vuonna runsaaseen 2,1 miljardiin euroon.
Tuen saajia oli maa- ja metsätalousministeriön mukaan viime vuonna 77 000 kappaletta, joista tukea saaneita maatiloja oli 66 000 kappaletta. Jakolasku osoittaa, että maataloustuen saaja sai keskimäärin tukea 27 272 euroa eli 50 prosenttia enemmän kuin työtön.
http://www.talouselama.fi/uutiset/article368878.ece?s=r&wtm=talouselama/-28012010

Jälleen hyvä esimerkki siitä, että kapitalistifanit pyrkivät vain löytämään jonkun jota osoittaa sormellaan:" Haa! Tuossa on syyllinen! Haa!" Olisi kiva, jos kapitalistifaneilla olisi joku oma pieni maa, mihin he voisivat mennä toteuttamaan unelmiaan. Niin ei tarvi ulista onnettomana jossain pohjolan kylmällä foorumilla.
Oisko Monaco mitään? Sinne ei ikävä kyllä mitkään persaukiset wannabe-kapitalistifanit pääse kovin helpolla.

Ainiin, onkos maanviljeliä sama asia kuin työtön? Mä oon ihan luullu ett maanviljeliä tekee työtä. Ett maanviljelijä on ammatti jne. Mut kai mä oon luullu väärin, ku tommonen laatulehti kuten Talouselämä, julkaisee noin älykkään uutisen, joka kuvaa hyvin kapitalistifanien kollektiivista älykkyyttä, ja laaja-alaista ymmärtämystä yhteiskunnan eri sektoreilta.

[Porilainen munalla]

Maanviljelijä on puolet kalliimpi kuin työtön

Työ- ja elinkeinoministeriön neuvotteleva virkamies Pekka Tiainen on laskenut, että yksi työtön maksaa yhteiskunnalle 18 000 euroa vuodessa verrattuna siihen, että tämä olisi töissä.

Työttömyys tulee siis kalliiksi Suomelle. Vielä kalliimpaa on maatalous.

STT:n välittämän uutisen mukaan maatalouden tuki nousi viime vuonna runsaaseen 2,1 miljardiin euroon.

Tuen saajia oli maa- ja metsätalousministeriön mukaan viime vuonna 77 000 kappaletta, joista tukea saaneita maatiloja oli 66 000 kappaletta. Jakolasku osoittaa, että maataloustuen saaja sai keskimäärin tukea 27 272 euroa eli 50 prosenttia enemmän kuin työtön.

http://www.talouselama.fi/uutiset/article368878.ece?s=r&wtm=talouselama/-28012010

Melkoisen huonoa toimittamista Talouselämässäkin.
Lapsikin ymmärtää ettei maataloustuki, toisin kuin työttömälle annettu tuki, ole samalla tavoin henkilökohtaista tukea.
Työttömän tuki on tukirahaa ihmiselle suoraan, maataloustuki on tukea yritystoiminnan pyörittämiseen.
Maanviljelijä maksaa tuosta tuesta polttoaineet (työllistää) koneet(työllistää) työntekijöiden palkkoja(työllistää) rehut(työllistää) lannoitteet(työllistää) rikkaruohomyrkyt(työllistää) jnejne.
Talouselämän juttu on varmasti ala-arvoisin kyhäelmä mitä koskaan olen maataloustuista nähnyt.

Ja Julkkiset uskoo.
Ei siinä mitään, uskovathan monet monikulttuuriinkin.
Ei, en omista, en viljele, enkä edes erota ruista ohrasta.

[Porilainen munalla]

Lapsikin ymmärtää ettei maataloustuki, toisin kuin työttömälle annettu tuki, ole samalla tavoin henkilökohtaista tukea.
Työttömän tuki on tukirahaa ihmiselle suoraan, maataloustuki on tukea yritystoiminnan pyörittämiseen.
Maanviljelijä maksaa tuosta tuesta polttoaineet (työllistää) koneet(työllistää) työntekijöiden palkkoja(työllistää) rehut(työllistää) lannoitteet(työllistää) rikkaruohomyrkyt(työllistää) jnejne.

Ei hyvää päivää mitä perusteluja! Täysin samalla tavalla se työtön laittaa ne pienemmät tukirahansa takaisin työllistävään kiertoon, koska hänen on pakko maksaa itselleen eläminen. Työtön saa tuen, jotta hän ei kuolisi tai ryöstelisi kadulla ihmisiä. Se on aika paljon vakuuttavampi syy saada rahaa kuin se, että jotkut haluavat harrastaa tappiollista liiketoimintaa tukirahoilla, ottamalla ne rahat pois esimerkiksi inhimillistasoisesta vanhustenhoidosta.

Hyvää yötä.
Suhteellisuuden tajuaminen on vaikea asia.

[antero]

Kapitalisteilla on elintärkeää analysointikykyä ymmärtää syy ja seuraussuhde. Se voi tuntua vastuunpakoilijoista hyvinkin pelottavalta, kun enää ei voi paeta asioita valheiden ja puolitotuuksien taakse. Kapitalisteilla on useita maita, joissa voi toteuttaa unelmiaan. Niitä ei tarvitse esitellä minulle, koska tunnen jokaisen niistä varmasti paremmin kuin esittelijä. Asuminen sellaisessa tuo minulle suurta mielihyvää, koska suomalainen rahankäyttö esimerkiksi turvapaikkapolitiikan osalta ei tunnu kovinkaan motivoivalta maksajan näkökulmasta tarkasteltuna.

Kapitalistit nimenomaan ymmärtävät vain sen syy-seuraussuhteen, siinä olet täysin oikeassa. Mitään laajempaa kokonaisuuden ymmärtämistä heillä harvoin on, kuten sinä olet sen ansiokkasti tässäkin triidissä esille tuonut. Ja kapitalistit nimenomaan ovat hyvin tunnettuja tuosta valheiden ja puolitotuuksien taakse piiloutumisesta, hyvänä esimerkkinä jälleen tämä triidi, jossa kapitalistifani haluaa sormellaan osoittaa maanviljelijää, ja unohtaa kaikki muut realiteetit.
Ja mitä tulee sinun asumiseen jossain kapitalisti-unelmamaassa, niin siitäkin tämä triidi on hyvä osoitus realiteeteista; jos kerran asuu unelmamaassa, niin miksi kapitalaistifani sitten kokee niin suurta tarvetta uikuttaa jollain kylmällä pohjoisella forumilla?

Harmi sinänsä, ettei sinulla ole käytännössä pienintäkään valtaa ja vaikutusmahdollisuutta valtion talouspolitiikkaan siellä kapitalisti-unelmamaassasi, koska olisi erittäin mielenkiitoista nähdä, miten nopeasti kapitalistifanit kykenisivät tuhoamaan unelmamaansa toteuttaessaan sitä uskontoaan eli kapitalismia puhtaimmillaan.

[vilach]

Maanviljelijä on puolet kalliimpi kuin työtön

Työ- ja elinkeinoministeriön neuvotteleva virkamies Pekka Tiainen on laskenut, että yksi työtön maksaa yhteiskunnalle 18 000 euroa vuodessa verrattuna siihen, että tämä olisi töissä.

Työttömyys tulee siis kalliiksi Suomelle. Vielä kalliimpaa on maatalous.

STT:n välittämän uutisen mukaan maatalouden tuki nousi viime vuonna runsaaseen 2,1 miljardiin euroon.

Tuen saajia oli maa- ja metsätalousministeriön mukaan viime vuonna 77 000 kappaletta, joista tukea saaneita maatiloja oli 66 000 kappaletta. Jakolasku osoittaa, että maataloustuen saaja sai keskimäärin tukea 27 272 euroa eli 50 prosenttia enemmän kuin työtön.

miksi sinä laitat tällaista roskaa tähän foorumiin kommentaimatta mitenkään?
kommentoimatta jättäminen tarkoittaa sitä, että sinä hyväksyt täysin tätä roskaa.


maanviljelijä ei ole kallis, vaan ruoan omavaraisjärjestelmä.
ja tukeä periaatteessa maksetaan ruoan kuluttajalle, eikä tuottajalle. ruoan ostaja tarvitse sitä, eikä tuottaja. samalla tavalla alkoholin ostaja maksaa haittaveroa, eikä alkoholitehtaan työntekijä. ilman tukia, ruoka olisi kalliimpi.
maanviljelijä tuottaa hyödykkeitä, kun työtön vain kuluttaa veroja.
toinen vääristely on se, että maanviljelijä käytännössä ei saa tukea vaan maksaa vähemmän veroa.
maanviljelijän vertaaminen työttömään on vääristelyä.
työtön vain kuluttaa veroja.
maanviljelijä maksaa veroja.
osittain oikea otsikko olisi "maanviljelijät eivät maksa veroja, mutta käyttävät verovaroilla tuotettuja palveluja".
täysin oikea otsikko olisi "suomen ruoan omavaraistuotanto maksaa näin näin paljon suomen yhteiskunnalle".
tämä artikkeli muistattaa tätä artikkeliä pravdassa:
(http://img641.imageshack.us/img641/8917/image2l.th.jpg)

työtön maksaa yhteiskunnalle 18 000 euroa vuodessa verrattuna siihen, että tämä olisi töissä.

en tiedä miten he laskivat, mutta keskimäärin työssä käyvä tuottaa noin 80.000 euroa hyödykkeitä vuodessa.
tämän luvun sain jakamalla BKT:n työllisten määrällä.
työttömän ja keskipalkkaisen työllisen tuloero on alle 20.000 vuodessa. eli työtön maksaa yhteiskunnalle 60.000 vuodessa, eikä 18.000. tietysti on paljon merkitystä sillä, mistä ihmisistä on kyse. jos työttömäksi laskea ihmistä, jolla on matala älykkyys ja samalla hän on itsekäs, niin ero on pieni, koska hänen työnsä arvo on pieni.
jos laskea sellaista, jolla on korkea älykkyys, eikä hän ole itsekän, silloin tietysti ero on paljon suurempi, koska hänen työnsä arvo on suuri.

[vilach]

Minulla on yksinkertainen ratkaisu ongelmaanne. Lopetetaan maataloustuet, mutta estetään samalla viljan, rehun, kananmunien, lihan (niin naudan kuin sian ja siipikarjan), meijerituotteiden, leivän ja oluen tuonti ulkomailta.

tämä lisäisi tuloeroja.
nykyiset maataloustuet ovat käytännössä tulojen siirtoa rikkailta köyhille.
kaikki syövät suurin piirtein saman määrän ruokaa, mutta köyhät saavat tukea rikkailta ruokakuluihin.

[MX]

Tässä voisi tietysti esittää sellaisenkin hypoteettisen vaihtoehdon että Suomesta ajettaisiin oma maataloustuotanto kokonaan alas. Epäileekö kukaan hetkeäkään etteikö EU edellyttäisi Suomelta siinäkin tilanteessa osallistumista maataloustukien maksamiseen? He voivat perustella sitä esimerkiksi yhteisvastuullisuudella, koska suomalaiset kuluttavat muualla EU:ssa tukivaroin tuotettuja elintarvikkeita.

Kerrotaan tässä vielä uutinen jota en ole suuremmin nähnyt hehkutettavan missään valtamediassa: viime vuonna fosforitase oli nolla eli sato käytti laskennallisesti kaikki peltoon lisätyt ravinteet. Tieto perustuu Suomen Gallup Elintarviketiedon laskelmiin joita on tehty useiden vuosien ajan. Fosforiahan pidetään pahimpana vesistöjen rehevöittäjänä.

Jos vesistöjen rehevöitymisessä ei ala näkymään muutoksia niin voisi olla aika etsiä maatalouden tilalle uusi syyllinen. Tai sitten jatketaan kuten tähänkin asti eikä anneta tosiasioiden häiritä: jatketaan maatalouden syyllistämistä ja vaaditaan samalla ympäristötukia lopetettaviksi koska niillä ei ole saatu aikaan näkyviä hyötyjä. Samalla voidaan varmuuden vuoksi vielä kiristää haja-asutusalueiden jätevesiasetusta.

(Pahoittelen seuraavien lainausten spämmäämistä koko pituudessaan ilman referointia.)

Keskisuomalainen:
Vain viljelijä joutuu tilille ravinnekuormasta

Yhteiskunnan ei tarvitse noudattaa ravinnerajoituksia

Hankasalmelainen viljelijä ja karjankasvattaja Jukka Kauppinen teetti kesällä laboratorioanalyysit paikallisen maantien luiskan rakentamiseen käytetystä kompostimullasta. Lisäksi hän otti näytteen luiskan alapuolella kulkevan ojan vedestä.

Näytteiden mukaan mullan fosfori- ja typpimäärät ylittivät moninkertaisesti karjanlannan keskimääräiset ravinnemäärät. Samoin oli ojan veden laita, jossa fosforin määrä oli 20-kertainen karjanlantaan verrattuna.

Kauppinen kritisoi voimakkaasti maatalouden syyllistämistä ravinnekuormista ensimmäisenä kertoneen sanomalehti Keskisuomalaisen haastattelussa maanantaina. Kauppisen mukaan koko ympäristöajattelu olisi pantava uusiksi.

"Kun maataloudelta nykyisin myös vaaditaan, että vesistöjen rannoille pitää jättää 10 metrin suojakaista ravinnevalumia estämään, niin miksi yhteiskunta saa sitten tehdä näin", Kauppinen ihmetteli Keskisuomalaisessa.

Todellisuus Kauppisen oletustakin karumpi

Kauppinen oletti, että tien piennarten maisemoinnissa olisi käytetty jäteveden puhdistuksen lopputuotetta eli jätevesilietettä.

Myöhemmin oli selvinnyt, että multa olikin kotitalouksien biojätteestä valmistettua kompostia.

Keskisuomalaisen haastatteleman asiantuntijan mukaan käytetyn kompostin alkuperän muuttuminen ei muuta tilannetta olennaisesti.

Sekä jätevedenpuhdistamoiden tuottama liete että biojätekomposti ovat hyvin samankaltaisia materiaaleja.

Jätevesilietteessä typen ja fosforin kokonaismäärät ovat hieman suuremmat kuin biojätekompostissa, mutta biojätekompostissa vesiliukoisen fosforin osuus on selvästi suurempi.

Keskisuomalaisen mukaan jätevesilietteessä on kuitenkin huomattavasti enemmän raskasmetalleja.

JUHANI REKU

VIERASKOLUMNI
Vesiensuojeluun kompostilla?

Pelkään, että hallitus ei ota vakavasti viljelijöiden hätähuutoa siitä, kuinka kaukana ympäristöministeriön ajatukset vesiensuojelun suuntaviivoista ovat arkipäivän viljelystä, jopa luomusta. Varmasti tarkoittavat hyvää mutta ovat lasikopeissaan vieraantuneet luonnosta.

Peltojen fosforinkäyttö on tipahtanut kolmannekseen 15 vuodessa ja typenkäyttö lähes puoleen. Siitä huolimatta maatalous sekä haja-asutus mainitaan vuodesta toiseen lähes ainoina vesien rehevöittäjinä.

Arviot hajakuormituksesta perustuvat Suomen ympäristökeskuksen kehittämän vesistökuormitusjärjestelmän (VEPS 2.0) laskennallisiin tuloksiin (Tattari ja Linjama 2004). Alueittain on ensin selvitetty vallitsevat maalajit, viljelykasvit ja peltojen kaltevuus. Muuta kuormitusta (vuotavat viemäristöt, puhdistamojen ylijuoksutukset, metsäojitukset, suo-ojitukset ja turvetuotanto, kesämökit, typen oksidit liikenteestä, viherrakentaminen, yhdyskuntarakentamisen aiemmat vaikutukset ja sisäinen kuormitus pohjasedimenteistä sekä roskakaloista jne.) ei ole arvioitu, vaan ne menevät kaikki maatalouden piikkiin.

Onko kukaan miettinyt sitä, että vaikka kaikki taloudellinen toiminta loppuisi, maat pysyvät yhä luovuttamassa ravinteita?

En voi käsittää, miksi meidän 400 kilometrin päässä Suomenlahdesta täytyy vähentää maatalouden kuormitusta vielä puoleen, kun 1,5 miljoonaa pääkaupunkiseudun ihmistä saa päästää jätöksensä Itämereen entiseen tapaan ja vihreän ideologian mukaisesti loputkin väestöstä pitäisi ahtaa sinne tiiviiseen yhdyskuntarakenteeseen.

Viljelijät syyllistetään tarkoitushakuisesti vesien kunnon vuoksi. Suomalaisten viljelymaiden kyllästyminen fosforilla ei ole todennäköistä, arvelee Tommi Peltovuori tuoreessa väitöstutkimuksessaan. Ulkomailta raportoituihin tuloksiin verrattuna peltomaiden fosforinpidätyskapasiteetit olivat suuria ja fosforipitoisuudet pieniä.

Ympäristöjärjestelmän on valinnut 93 prosenttia viljelijöistä, mutta jatkossa on yhä vaikeampi sitoutua ympäristötuen ehtoihin. Agronomina en hyväksy sitä, että olemme siirtymässä ryöstöviljelyyn. Peltoon ei voi laittaa enää sitä määrää fosforia, mitä esimerkiksi sakoluvultaan kelvollisen leipäviljan tuottaminen vaatii. Samoin riittävän karjanlannan levitysalan löytyminen alkaa käydä joillekin tiloille ylivoimaiseksi.

Olemme valinneet mieheni kanssa maanviljelijän uran nimenomaan sen vuoksi, että haluamme elää luonnossa, saada maasta toimeentulomme ja jättää sen seuraavalle sukupolvelle yhä paremmassa kunnossa. Ympäristö on meille tärkeää, mutta emme pysty venymään enempää.

Maalaisjärki kertoo, että ei olisi lainkaan ekologisempaa, jos hirvenpapanat kerättäisiin ja käsiteltäisiin keskitetysti. Päinvastoin arvokas ravinne päätyisi jätteeksi. Maataloutta ja mummonmökkien jätevesijärjestelmiä syynätään, mutta yhdyskuntajätteen vaikutuksesta ei tunnu kukaan olevan kiinnostunut. Aine on häviämätöntä. Ravinteet eivät katoa mihinkään, vaikka ne jätevedenpuhdistuslaitoksissa saadaan talteen.

Jäteliete kompostoidaan, sekoitetaan turpeeseen ja käytetään suurimmaksi osaksi kaupunkien viherrakentamiseen. Kompostimultalitra sisältää 6–7 grammaa fosforia ja 5 typpeä. Viljelijöiden ympäristösäännösten mukaisesti tätä tavaraa saisi levittää 2,5 kuutiota hehtaarille (15 kiloa P).

Esimerkiksi pääkaupunkiseudun jätevesiliete vaatisi 39 500 hehtaarin levitysalan. Viherrakentamisessa käytetään noin kymmenen sentin kerros eli 1 000 kuutiota hehtaarille. Jos viljelijät toimisivat näin, ympäristöehdot ylittyisivät 400-kertaisesti!

Vapo esittää tutkimustietoa siitä, miten komposti itse asiassa pidättää ravinteita! (www.vapoviesti.fi /ympäristö). Lukekaa ihmeessä miten pohjavesiä suojellaan kaupunkien liepeillä!

Otin maanäytteen Helsingin Pitäjänmäen tienpenkasta ja tutkitutin sen Ympäristöpalvelussa. Fosforiarvo oli 445 mg/l (arveluttavan korkea jos yli 42). Johtoluku, mikä kuvaa vesiliukoisten suolojen pitoisuutta oli 55,3. Se on arveluttavan korkea, jos se on yli 10. Miksei turkistarhauksen ja kotieläintalouden komposteja kohdella samoin säädöksin kuin ihmisen jätöksiä? Harmi vain, että tällöin meidänkään lantalasta ei riittäisi kompostia vesiensuojeluun kuin puolelle hehtaarille puronvarsipeltoja!


Anne Kalmari
maatalousyrittäjä, MMM

[MX]

Suomessahan on kallein ruoka ja maailman suurimmat maataloustuet Norjan kanssa.

Ja lisäksi taitavat olla Euroopan alhaisimmat tuottajahinnat. Jos kauppa haukkaa ruoan hinnasta suurimman osan itselleen niin millä todennäköisyydellä ruoan hinta laskisi merkittävästi? Jos suomalaisen viljelijän osuus esimerkiksi leivän hinnasta on muutaman prosentin luokkaa (vuonna 2007 puhuttiin neljästä prosentista) niin kuinka paljon leivän hinta laskee jos vilja tuodaan ulkomailta?

2,1 miljardilla eurolla vuodessa ruokkisi suomalaiset ilmaiseksi pitkän aikaa.

Tuosta pitää vähentää 77.000 uuden työttömän aiheuttamat lisäkulut. En ole erityisen hyvin perillä millaisia tukia työttömille maksetaan mutta jos nyt lähdetään liikkeelle vaikka pelkällä työmarkkinatuella; se on taatusti alakanttiin.

Ilman korotuksia työmarkkinatuen suuruus on keskimäärin 551 euroa/kk eli 6.612 euroa/vuosi. Kerrotaan nuppiluvulla niin saadaan reilut 509 miljoonaa euroa.

Sinulla on nyt vajaat 1,6 miljardia jäljellä. Suomen väkiluku on 5.339.870 joten jokainen suomalainen saa karvan verran alle 300 euroa vuodessa eli noin 25 euroa kuukaudessa.

Yhden suomalaisen ruokaostoksiin hupenee keskimäärin 2 200 euroa vuodessa, eli noin 185 euroa kuukaudessa.

Ostovoima lisääntyisi 13,5% olettaen että hintataso säilyisi ennallaan. Toisaalta omavaraisuutta ei enää olisi. Olisi siis syytä toivoa että mullistukset ja sodat ovat loppuneet maailmasta.


Laskelmassani on toki useita puutteita. Kaikki maanviljelijät eivät välttämättä jäisi työttömiksi. Toisaalta työttömiksi jääneet taas saisivat ainakin alkuvaiheessa enemmän tukia kuin tuon minimituen. Lisäksi työttömiä tulisi myös viljelijäväestön ulkopuolelta kun heitä palvelleet yritykset joutuisivat uudistamaan toimintaansa. Laskelmassa on myös oletettu että Suomen maksut EU:lle pienenisivät Suomen saamien EU-rahoitteisten tukien verran (ja itse en tähän mahdollisuuteen usko). Jotain oleellista on varmasti myös jäänyt kokonaan huomiotta laskuista.

Korjauksia ja täydennyksiä saa ehdottaa.

[Rouge]

Mielestäni ruoka kannattaa tuoda Suomeen mahdollisimman pitkälle jalostettuna.

Haluaisitko aivan oikeasti lakkauttaa Suomesta alkutuotannon lisäksi koko elintarviketeollisuuden (maan neljänneksi suurin teollisuusala)?

Voi hyvä luoja tätä...

[antero]

Sinähän tässä olet täysin kykenemätön puhumaan koko homman maksajasta ja mistä rahat otetaan. Koitat juuri kääntää keskustelua muualle ja puhua "laajemmista kokonaisuuksista". Kaikki "laajemmat kokonaisuudet" voidaan aina pilkkoa osiin ja analysoida ne. Se on nyt vaan susta pelottavaa, koska et enää pystykään vastaamaan kuulostamatta tyhmältä tai ahneelta esitettyihin oleellisiin kysymyksiin. Siksi on helpompi peitellä asiaa savuverhoihin ja vedota "laajempiin kokonaisuuksiin".

No pilko itse se laajempi kokonaisuutesi pienempiin osiin, niin että pystyt itse analysoimaan ne kanssani. Olen siihen kyllä täysin valmis. Me kummatkin tiedämme, että "laajempi kokonaisuus" on terminä täyttä bullshittiä, joten ala keskustelemaan asioista asioina, jos sinussa on miestä siihen.

Kuten tästäkin keskustelusta huomaa, niin sinun tarkoitus lähinnä trollata. Ja sehän onnistuu parhaiten juuri edustamallasi tyylillä, tai tyylittömyydellä.

Ja juuri se, että sinä et hahmota ja ymmärrä kokonaisuutta, johtaa siihen, että sinun on pakko pilkkoa kokonaisuus pienempiin osiin. Koska kapasiteettisi riittää ymmärtämään vain sen yksittäisen pienen osan. Ja sitten väkisin yrität osoittaa syyttävällä sormella yhtä niistä pienistä osista. Se on ainoa mihin sinun ymmärryksesi riittää.

[antero]

Suomessahan on kallein ruoka ja maailman suurimmat maataloustuet Norjan kanssa.

Ja lisäksi taitavat olla Euroopan alhaisimmat tuottajahinnat. Jos kauppa haukkaa ruoan hinnasta suurimman osan itselleen niin millä todennäköisyydellä ruoan hinta laskisi merkittävästi? Jos suomalaisen viljelijän osuus esimerkiksi leivän hinnasta on muutaman prosentin luokkaa (vuonna 2007 puhuttiin neljästä prosentista) niin kuinka paljon leivän hinta laskee jos vilja tuodaan ulkomailta?

En yhtään ihmettele, että eräs ohitti tuon kysymyksen täysin.

[antero]

Koska tuottajatuilla vääristetään vapaa kilpailu, niin siihen tulee väkisinkin vääristymiä. Jos tuotantotuet lopetettaisiin, niin ruuan hinta halpenisi vapaamman kilpailun vuoksi.

Ja juuri ruokatuotannon tukeminen on johtanut ruuan kalliiseen hintaan Suomessa. Nyt ruuan tuonti muualta ei ole niin kannattavaa, koska ruuan tuottajahintoja pidetään keinotekoisesti Suomessa niin alhaalla. Ulkomaisten kilpailijoiden ei siis ole niin houkuttelevaa laajentua Suomen markkinoille, koska suomalaiset Kesko ja S-ryhmä saavat hankittua elintarvikkeet alle todellisten markkinahintojen johtuen suomalaisista ylisuurista tuista. Ulkomaalaisilla kilpailijoilla ei ole markkinoille tullessa siis mitään kilpailuetua siitä, että toisi ruuan halvemmista maista. Tämä taas johtaa siihen, ettei Suomi ole houkutteleva paikka laajentaa ja nämä kaksi ryhmää saavat mellastaa rauhassa tuetun hankintahintansa vuoksi. Ilman tuotantotukia halvemman ruuan tuonti ulkomailta olisi kannattavampaa ja se lisäisi kilpailua, koska ulkomailta ruokansa tuova pääsisi kilpailemaan vääristelemättömille markkinoille.

Ekonomistien pitäisi joskus miettiä miten kilpailun vääristäminen vaikuttaa asioihin, mutta tuntuu että niiden tietämys jää oppikirjatasolle.

Lidlinkään ei ole mitään järkeä keksiä pyörää uudelleen. Sen suurin kilpailuetu on poistettu, koska suomalaiset jakeluliikkeet saavat hankittua Suomesta verorahoin tuettua halvempaa ruokaa. Koska Lidlin kilpailuetukin on poistettu, niin Lidlkin pitää Suomessa PALJON korkeampia hintoja kuin muissa maissa. Eli halvalle maahantuonnille on luotu kilpailua vääristävät esteet suomalaisilla tuotantotuilla. Ilman tukia Lidlin ja muiden maahantuojien olisi mahdollista kasvattaa tuontivolyymejaan radikaalisti ja tätä myötä jakelun hinta ja loppuhinta olisi paljon edullisempi loppuasiakkaalle.

Noilla suomalaisten tuilla muuten venäläisetkin syövät halvemmalla. Venäläiset saavat nyt halvalla ruokaa Suomesta, koska suomalainen veronmaksaja on tukenut heidän tuontiruokansa tuotantokustannuksia.

Linkin takana on Anterolle yllätys: http://hommaforum.org/index.php/topic,11410.msg262340.html#msg262340

Ainoa ikävä puoli tuossa sinun copy-paste-vuodatuksessa on se, että sen logiikka ei toimi ollenkaan. Ei edes käytännön kapitalismi-tasolla, saati sitten edes teoreettisella tasolla.

Jos suomesta poistettaisiin maataloustuet kokonaan, ja oletetaan että se poistaisi maatalaoustuotannon suomesta kokonaan, niin mitä se vaikuttaisi todellisuudessa ruuan hintaan suomessa?
Ei mitään.

Miksi ei?
Siksi koska se ei vaikuttaisi esim päivittäistavarakaupan kulurakenteeseen yhtään mitään.
Ainoa muutos olisi tukkuritasolla, jossa elintarvikkeiden "tuontimaa" vaihtuisi suomesta joksikin muuksi maaksi. Ja tukkurihinnat pysyisivät samalla tasolla. Joten se ei vaikuttaisi tukkuritasollakaan kulurakenteeseen.

Hyvänä esimerkkinä Lidl, joka pyrkii hyödyntämään omaa euroopanlaajuista tukkuriketjuaan, eli tuomaan myyntiartikkelinsa muualta kuin suomesta, eikä silti pysty myymään ruokaa suomessa halvemmalla kuin muutkaan päivittäistavaraketjut.

Jos oikeasti haluat ymmärtää, miksi ruoka on suomessa "kallista", niin tutustu päivittäistavarakaupan, tukkureiden, jalostusportaan, ja alkutuotannon kulurakenteisiin.
Tosin tuo kokonaisuus, jopa pilkottunua pienempiin osiin, on sinulle ehkä liian vaikea ymmärrettäväksi, mutta voithan sinä ainakin yrittää parhaasi mukaan.

[Homma Admin]

Meillä on se ero, että toinen meistä toimii oikeasti kaupallisella alalla ja ymmärtää sen kansainväliset pelisäännöt. Se toinen et ole sinä. 

Keskustelu loppuu sinun osaltasi 3 päiväksi tähän. Syy: jatkoit vanhustenhuoltotrollausta ylläpidon huomautuksesta huolimatta. Lisäksi keskustelijoiden tulee olla toisilleen kohteliaita ja noudattaa hyvää keskustelutapaa.

Eli mieluummin vanhukset pääsee kerran viikossa suihkuun ja joutuvat istumaan takapuolet ruvella paskavaipoissa useita tunteja, jotta sä saat suomalaista ruokaa?

Alkaa jo olla ala-arvoista.

..

Ei hyvää päivää mitä perusteluja! Täysin samalla tavalla se työtön laittaa ne pienemmät tukirahansa takaisin työllistävään kiertoon, koska hänen on pakko maksaa itselleen eläminen. Työtön saa tuen, jotta hän ei kuolisi tai ryöstelisi kadulla ihmisiä. Se on aika paljon vakuuttavampi syy saada rahaa kuin se, että jotkut haluavat harrastaa tappiollista liiketoimintaa tukirahoilla, ottamalla ne rahat pois esimerkiksi inhimillistasoisesta vanhustenhoidosta.

..

Jos saan saman tekstin oikein jaoteltuna ja vähemmin kirjoitusvirhein, voin jaksaa kommentoida sitä. En jaksa oikein ottaa kantaa ekaluokkalaisten teksteihin.

[EL SID]

maataloustuista keskustellaan aina välillä hyvinkin kiihkeästi, mutta siitä on jo olemassa hyvä ketju:

http://hommaforum.org/index.php/topic,19350.0.html

eikö tämä kannattaisi laittaa sen jatkeeksi?

vastataan nyt julkkiselle samalla tavalla kuin viimeksi: eli tilastot osoittavat maataloustukien olevan suomelle hyvää bisnestä:

maatalous on osa elintarviketeollisuutta: ilman kotimaista maataloutta meillä ei olisi myöskään kotimaista elintarviketeollisuutta nykyisessä mittakaavassa:

Suomi antoi omaa rahaa maataloustukeen (tilastto vuodelta 2007. täällä on varmaan uusimpiakin) (kansallinen tuki) 1150 miljoonaa euroa. maatalouden johdannaisen, elintarviketeollisuuden vienti suomesta oli 2007 yli 1400 miljoonaa. Eli valtio tienaa jo viennillä tukieurojen verran. Elintarviketeollisuuuden tuotteiden arvo oli 8,6 miljardia euroa, eli eiköhän sillä ole jo kuitettu maatalouteen upotetut rahat. Ja pelkkä ALV tuo valtion kassaan lähes maataloustuen verran.
kun ottaa huomioon, että maatalous työllistää suomessa suoraan n.144 000 henkeä ja elintarviketeollisuus suoraan n. 38 000 ynnä välilliset työpaikat (teollinen työpaikka tuo ympärilleen, paikasta riippuen, 3-4 muuta työpaikkaa) , niin minä puhuisin hyvästä sijoituksesta.

maissa, joissa mitään ei tueta, kuten vaikkapa virossa ja Latviassa, on virallinenkin työttömyys  suomea suurempi.

[Teemu Lavikka]

Ruoan tuotannon lisäksi tukirahoja käytetään myös energiakasvien, mm.ruokohelven viljelyyn.Tuen saajina on mm. valtionyhtiö Vapo.Eli raha palautuu EU:n kautta valtiolle.

[Porilainen munalla]

Julkkikset kirjoitti:

Lidlinkään ei ole mitään järkeä keksiä pyörää uudelleen. Sen suurin kilpailuetu on poistettu, koska suomalaiset jakeluliikkeet saavat hankittua Suomesta verorahoin tuettua halvempaa ruokaa. Koska Lidlin kilpailuetukin on poistettu, niin Lidlkin pitää Suomessa PALJON korkeampia hintoja kuin muissa maissa. Eli halvalle maahantuonnille on luotu kilpailua vääristävät esteet suomalaisilla tuotantotuilla. Ilman tukia Lidlin ja muiden maahantuojien olisi mahdollista kasvattaa tuontivolyymejaan radikaalisti ja tätä myötä jakelun hinta ja loppuhinta olisi paljon edullisempi loppuasiakkaalle.

Tästä olen, ja moni muukin on, täysin eri mieltä.
Kuten jo aiemmin todettiin, tuottajahinnat Suomessa ovat erittäin alhaiset.
Ruoan hinta nousee "välikäsien" toimesta.
Ketä nämä välistävetäjät sitten ovat?
Suuret keskusliikkeet, kuten Kesko ja SOK.
Kilpailukenttä on pahasti häiriintynyt, kahden suuren touhutessa omiaan.
Etenkin osuuskaupan, S-Ryhmän, toimia on suuresti arvosteltu ja epäilty ettei heillä olisi ihan puhtaita, vain maataloustuettuja jauhoja pusseissaan.
Suomen pienyrittäjäliitto on tehnyt asiasta valituksen EU:n korruptiota tutkivalle osastolle:
http://www.lb.kaleva.fi/plus/juttu834650_page0.htm

Korruptiosyyte koskee S-ryhmän alue- ja paikallishallinnossa toimivia luottamushenkilöitä. Kaavoituksesta sekä tontti- ja liikepaikkajaosta päättävissä elimissä istuu suuri määrä S-ryhmän luottamushenkilöitä, mikä antaa pienyrittäjien mielestä S-ryhmälle ylilyöntiaseman päätöksissä. Rakenteellista korruptiota esiintyy Suomen Pienyrittäjien mukaan monissa kaupungeissa, Oulu mukaan lukien.

Toisin kuin Julkkikset virheellisesti väittää, ei Lidlin hintoja nosta suomalainen maataloustuki vaan suurten keskusliikkeiden vääristämä todellisen kilpailun puute.
Ei Lidl:likään ole mikään marttayhdistys, eikä heidänkään kannatta myydä tavaraansa alle Suomen hintatason.
Ja sitä kovaa hintatasoa ylläpitää suurten keskusliikkeiden vääristämä kilpailu.
Lidl aikoinaan Suomen markkinoille tullessaan aiheutti pienen "maitosodan" tiputtamalla maidon hintaa asiakkaalle reilusti.
Miten tämä oli mahdollista, vaikka Lidl:likin osti maitonsa Suomesta?
Siksi, että suuret keskusliikkeet olivat tottuneet pitämään maidon hintaa keinotekoisesti ylhäällä.
Lidlin tulo markkinoille pudotti maidon hintaa pysyvästi, meille suomalaisille.

Julkkikset nyt ampuu sokeasti vain sitä pientä maajussia, eikä näe metsää puilta, kuten moni on täällä jo todennutkin.

[MX]

Suomessahan on kallein ruoka ja maailman suurimmat maataloustuet Norjan kanssa.

Ja lisäksi taitavat olla Euroopan alhaisimmat tuottajahinnat. Jos kauppa haukkaa ruoan hinnasta suurimman osan itselleen niin millä todennäköisyydellä ruoan hinta laskisi merkittävästi? Jos suomalaisen viljelijän osuus esimerkiksi leivän hinnasta on muutaman prosentin luokkaa (vuonna 2007 puhuttiin neljästä prosentista) niin kuinka paljon leivän hinta laskee jos vilja tuodaan ulkomailta?

Mielestäni ruoka kannattaa tuoda Suomeen mahdollisimman pitkälle jalostettuna. Lisää: http://hommaforum.org/index.php/topic,11410.msg262340.html#msg262340

Sitten aiemmin esittämässäni laskelmassa kulut eivät riitä alkuunkaan. Elintarviketeollisuudesta katoaisi työpaikkoja moninkertaisesti pelkkään maatalouteen verrattuna. Se jäljelle jäänyt 1,6 miljardia euroa vuodessa tuskin riittäisi niiden kattamiseen.

Kaikki maanviljelijät eivät välttämättä jäisi työttömiksi. Toisaalta työttömiksi jääneet taas saisivat ainakin alkuvaiheessa enemmän tukia kuin tuon minimituen.

Työttömänä ex-viljelijä maksaisi yhteiskunnalle kuitenkin vähemmän säästettyjen tukien muodossa.

Niin, minähän koitin laskea hieman auki paljonko niitä säästöjä tulisi jos Suomelta säästyisivät kaikki viljelijöille maksettavat tuet.

Ajan myötä he hakeutuisivat kuitenkin kannattaviin yrityksiin töihin. Parempi sellainen siirtymä, kuin pitää 77 000 ihmistä vuodesta toiseen tappiollisessa tuotannossa.

Ovatko nykyiset työttömät hakeutuneet ajan myötä kannattaviin töihin? Mistä niitä uusia työpaikkoja syntyy? Kuulostaa hieman siltä että sinulta löytyisivät keinot nykyisenkin työttömyyden poistoon

Yli 20 miljardia euroa on kuitenkin aivan hemmetin paljon rahaa 10 vuodessa, kun sen voisi investoida kannattavastikin.

Se ei kymmenessäkään vuodessa ole sen enempää kuin 25 euroa/kk jokaista suomalaista kohden.

Nokian pörssiarvo muistaakseni on noin 15 vuoden maataloustuet, joka nyt summana heitetään investointina viemäristä alas.

Pörssiarvolla ei ole mitään tekemistä reaalimaailman kanssa. Maataloustuet menevät viemäristä alas vasta siinä vaiheessa kun alkutuotanto on jalostettu ruoaksi joka on kertaalleen syöty ja ulostettu.

[antero]

Nokian pörssiarvo muistaakseni on noin 15 vuoden maataloustuet, joka nyt summana heitetään investointina viemäristä alas.

Pörssiarvolla ei ole mitään tekemistä reaalimaailman kanssa. Maataloustuet menevät viemäristä alas vasta siinä vaiheessa kun alkutuotanto on jalostettu ruoaksi joka on kertaalleen syöty ja ulostettu.

Toisaalta, viemärivertaus on hieman ontuva, koska nykynen yhteiskunta lisää kierrätysprosenttia koko ajan, ja eikös noi viemärijätteet oo menny lähinnä uusiokäytöön jo pitkän aikaa.

[JoKaGO]

Totuus on kuitenkin se, että kaikki tietävät, mitä maataloustuet maksavat valtiolle. Koska niin moni polittisesti ja yhteiskunnallisesti tärkeässä asemassa oleva elää tavalla tai toisella maataloudesta, niitä ei haluta poistaa.
Kukaan ei tiedä, mikä yhteiskuntaamme piristävä vaikutus sillä olisi.

En ihan ymmärrä väitettä, että Julkkikset jotenkin ampuisi pientä maajussia. Maajussithan ne koko ajan ampuvat veronmaksajia lypsämällä tuet ja hankkimalla mm. tuontiöljyt ja traktorit ulkomailta.

[MX]

En ihan ymmärrä väitettä, että Julkkikset jotenkin ampuisi pientä maajussia. Maajussithan ne koko ajan ampuvat veronmaksajia lypsämällä tuet ja hankkimalla mm. tuontiöljyt ja traktorit ulkomailta.

Onko sinulla jotakin kommentoitavaa niihin nimimerkin Julkkikset esittämiin väittämiin joita käsittelin tuossa muutama viesti aikaisemmin?

Mitä tulee öljyihin ja traktoreihin niin suurin osa maajusseista taitaa hankkia ne ihan kotimaisilta yrityksiltä. Ei kai se ole maajussin vika jos esimerkiksi Neste ei pumppaa öljyä Suomen maaperästä? Traktoreissa nyt on sentään yksi jossain määrin kotimainen merkki, mutta merkeissä on eroja ja käyttötarkoituksesta riippuen jokin toinen merkki voi soveltua käyttöön huomattavasti paremmin.

Toisaalta, ei katukuvassa näy hirveästi Suomessa valmistettuja autojakaan ja öljylämmitteisissä taloissa käytetään samaa tavaraa kuin maataloudessakin.

[EL SID]

Totuus on kuitenkin se, että kaikki tietävät, mitä maataloustuet maksavat valtiolle. Koska niin moni polittisesti ja yhteiskunnallisesti tärkeässä asemassa oleva elää tavalla tai toisella maataloudesta, niitä ei haluta poistaa.
Kukaan ei tiedä, mikä yhteiskuntaamme piristävä vaikutus sillä olisi.

En ihan ymmärrä väitettä, että Julkkikset jotenkin ampuisi pientä maajussia. Maajussithan ne koko ajan ampuvat veronmaksajia lypsämällä tuet ja hankkimalla mm. tuontiöljyt ja traktorit ulkomailta.

suomessa on kymmeniä keskisuuria tai suuria yrityksiä, jotka tekevät pelkästään maatalouden käyttämiä koneita. Pieniä, lähinnä korjauksiin keskittyneitä nyrkkipajoja on satoja. Niillä on merkittävä työllistymisvaikutus. Muistaakseni Metalliliiton julkiasema Ahjo-lehti laski joskus 2000-luvun alussa kotimaata päämarkkinointialueenaa pitävän maatalouskonetuotannon työllistävän suoraan pari tuhatta liiton jäsentä. Alihankkijat päälle. Uudempia laskelmia en ole nähnyt, mutta jotakin kertoo sekin, että Härmässä (nykyisessä Kauhavalla) toimiva Maaseudun kone joutui lomauttamaan tai irtisanomaan 135 hitsaria, koska kotimaisten traktoreiden kysyntä on laskenut. Maaseudun kone tekee Valmetien kopit.

[antero]

Verot ja tehoton maatalous nostavat ruuan hintaa

Elintarviketeollisuus ja kauppa ovat Etlan tutkijoiden mielestä kansainvälisesti melko kilpailukykyisiä.

Elintarviketeollisuuden tuottavuus on Suomessa korkeampi kuin EU:n 15 vanhassa jäsenmaassa ja lähellä Yhdysvaltojen tasoa. Vaikka elintarviketeollisuus ja kauppa ovat keskittyneitä toimialoja, hintakilpailu toimii kansainvälisesti vertaillen hyvin.

http://www.verkkouutiset.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=24057:verot-ja-tehoton-maatalous-nostavat-ruuan-hintaa&catid=3:talous&Itemid=5

"Arvonlisäveron vaikutuksista puhdistettuna elintarvikkeiden kulutuksen hintataso oli Suomessa vain pari prosenttia korkeampi kuin vanhoissa EU-maissa."

[JoKaGO]

"Arvonlisäveron vaikutuksista puhdistettuna elintarvikkeiden kulutuksen hintataso oli Suomessa vain pari prosenttia korkeampi kuin vanhoissa EU-maissa."

No tuohon ei usko kukaan! Saksa, Ranska, Espanja, Italia... ja 20 pinnaa matalammat peruselintarvikkeiden hinnat kuin Suomessa. En tiedä, mistä tuo YLEn hemanuslainen uutinen on peräisin, mutta odotellaan nyt seuraavia ruokakoritutkimuksia, niin kuullaan jotain ihan muuta.
Ja eikös maat. ja metsät. minist. Si(rk)ka-Liisa Anttilakin laittanut oikein komitean tutkimaan, mikä pitää suomalaisen ruuan hinnan korkeana? Voi tulla sieltäkin yllättävää tietoa mm. kaupan osuudesta karkeloissa.

Maataloustuet pois, ei ole mitään järkeä tukea "rikollista" toimintaa. Huoltovarmuudella ratsastaminen on petkutusta siihen asti, kunnes kaikki maatalouskoneet ja traktorit käyvät häkäkaasulla tai rypsiöljyllä.

Nyt vetäydyn tästä mielestäni turhanpäiväisestä jankutuksesta pois. Jatkakaa vapaasti muut.

[SamBuddy]

Elintarviketeollisuus ja kauppa ovat Etlan tutkijoiden mielestä kansainvälisesti melko kilpailukykyisiä.

Elintarviketeollisuuden tuottavuus on Suomessa korkeampi kuin EU:n 15 vanhassa jäsenmaassa ja lähellä Yhdysvaltojen tasoa. Vaikka elintarviketeollisuus ja kauppa ovat keskittyneitä toimialoja, hintakilpailu toimii kansainvälisesti vertaillen hyvin.

Niin, tuohan tarkoittaa vain sitä, että noilla toimijoilla on katteet kohdillaan. Jätit lainaamatta pari muuta mielenkiintoista kohtaa artikkelista:

"Kilpailun säilyttämiseksi täytyisi tutkijoiden mukaan kuitenkin pitää yritysten markkinoille pääsyn esteet mahdollisimman matalina, ja tämä koskee sekä kotimaisia että ulkomaisia yrityksiä. Lisäksi elintarvikeketjun sopimuskäytäntöjä ja keskittymistä pitää seurata jatkuvasti."

sekä

"Hintajähmeys viime ja toissa vuonna selvittämättä

Suomessa elintarvikkeiden kuluttajahinnat ovat keskimäärin reagoineet melko nopeasti tuottajahintojen muutoksiin, vaikkakin muutaman kuukauden viiveellä vanhoihin EU-maihin verrattuna.

Vuosina 2008 ja 2009 maitotuotteiden, rasvojen, lihan, kalatuotteiden ja ruokavalmisteiden hinnat laskivat kuitenkin selvästi vähemmän ja hitaammin kuin vertailumaissa.

Tämän seurauksena elintarvikkeiden suhteellinen hintataso nousi vanhoihin Eu-maihin verrattuna noin 5 prosentilla vuoteen 2005 verrattuna."


En itse periaatteellisella tasolla kannata tukia, sen paremmin maataloudessa, telakkateollisuudessa, kuin muillakaan talouden aloilla. Niistä yksipuolisesti luopuminen ei kuitenkaan tule kyseeseen. Ei Suomen kannata ryhtyä maailman pelastamisen maksumieheksi, sille rahalle kyllä löytyy ottajia, mutta vastikkeet voi jäädä hitusen ohkaisiksi.

*** EDIT: fiksattu lainauksen tagimerkinnät

[MX]

Toisin kuin Julkkikset virheellisesti väittää, ei Lidlin hintoja nosta suomalainen maataloustuki vaan suurten keskusliikkeiden vääristämä todellisen kilpailun puute.

Verot ja tehoton maatalous nostavat ruuan hintaa

Paljonko leivän hinta kaupassa putoaa jos siitä jätetään sen tehottoman maatalouden osuus hinnasta pois? Kuten aiemmin jo totesin niin vuonna 2007 puhuttiin että alkutuottajan osuus on neljä prosenttia leivän myyntihinnasta.

Elintarviketeollisuus ja kauppa ovat Etlan tutkijoiden mielestä kansainvälisesti melko kilpailukykyisiä.

Kaupan kilpailukykyyn vaikuttavat varmasti keskimääräistä paremmat katteet. Ainakin kaupan osuus elintarvikkeiden kulurakenteessa on tuntunut olevan nousussa jo pidemmän aikaa.

[MX]

"Arvonlisäveron vaikutuksista puhdistettuna elintarvikkeiden kulutuksen hintataso oli Suomessa vain pari prosenttia korkeampi kuin vanhoissa EU-maissa."

No tuohon ei usko kukaan! Saksa, Ranska, Espanja, Italia... ja 20 pinnaa matalammat peruselintarvikkeiden hinnat kuin Suomessa.

Lisäksi siellä on korkeammat alkutuottajahinnat ainakin viljan osalta. Esimerkiksi ohrasta taidetaan maksaa 10% enemmän niin Ruotsissa kuin Saksassakin. Kieltämättä mielenkiintoinen yhtälö.

Ja eikös maat. ja metsät. minist. Si(rk)ka-Liisa Anttilakin laittanut oikein komitean tutkimaan, mikä pitää suomalaisen ruuan hinnan korkeana? Voi tulla sieltäkin yllättävää tietoa mm. kaupan osuudesta karkeloissa.

Sieltä voi tulla hyvinkin mielenkiintoista tietoa, mutta tuskin kuitenkaan mitään yllättävää. En ainakaan itse usko yllättyväni.

Maataloustuet pois, ei ole mitään järkeä tukea "rikollista" toimintaa.

Voit omalta osaltasi auttaa "rikollisen" toiminnan vastustamisessa ja boikotoida kaikkia maataloustuotteita. Ethän sinä kunniallisena kansalaisena voi millään tavoin osallistua "rikollisen" toiminnan tukemiseen.

[antero]

Maataloustuet pois, ei ole mitään järkeä tukea "rikollista" toimintaa.

Voit omalta osaltasi auttaa "rikollisen" toiminnan vastustamisessa ja boikotoida kaikkia maataloustuotteita. Ethän sinä kunniallisena kansalaisena voi millään tavoin osallistua "rikollisen" toiminnan tukemiseen.

Vaadimme siis kaikkiin soveltuviin tuotteisiin "Valmistettu ulkomailla!" -tarraa! Ulkomaisuus on valttia, kotimaassakin.

[Teemu Lavikka]

tehoton maatalous

Millä mittareilla mitattuna maatalous on meillä tehotonta?Pienet tilakoot oli mainittu jossain, mutta niistä ollaan hyvää kyytiä pääsemässä eroon.
Ja haluaisin edelleen muistuttaa, että maataloustukia käytetään muuhunkin, kuin ruoan tuotantoon.