2018-12-13 Työryhmä esittää bensiinille ja dieselille veronkorotuksia

[pyrokatti]

Jos yksityishenkilölle edes annettaisiin mahdollisuus ostaa 'päästöoikeus' autoonsa, se olisi luokassa joitain kymmeniä euroja vuodessa. Eiköhän summa ole liikenteen veroilla jo monesti maksettukin. Sekin jo kertoo miten järjetöntä Suomen on katkaista omat verisuonistonsa kuten nähtävästi nyt aiotaan tehdä.

Moottoribensiinistä maksetaan tällä hetkellä 17,38 snt/l hiilidioksidiveroa. Dieselistä vastaava vero on enimmillään 19,90 snt/l. Eiköhän nuo riitä "päästöoikeuksiksi".

[Kokoliha]

Jätän tämän vain tähän:

Sähköauton lataamista aletaan verottaa 1.1.2019 alkaen – IS:n laskelma osoittaa summan varsin kovaksi

Varsinkin töpselihybridien tapauksessa lataaminen työpaikalla uhkaa muuttua jopa kannattamattomiksi.
Jos allasi on täyssähköauto tai niin sanottu plug-in- eli töpselihybridi ja lataat autoasi työnantajan tarjoamalla sähköllä, verotetaan sinua ensi vuoden alusta alkaen lähtökohtaisesti tasasummalla eli 30 eurolla kuukaudessa.

Kyseinen rahamäärä ei ehkä äkkiseltään kuulosta korkealta, mutta tekee varsinkin plug-in -autojen työpaikkalataamisesta mahdollisesti jopa kokonaan kannattamatonta toimintaa.

Kaikkein vähiten rahallista hyötyä nyt yksiselitteisesti verotettavaksi etuudeksi muuttuva työpaikkalataus tuo pieniakkuisessa töpselihybridissä, jolla ajava saattaa tehdä näennäisesti ilmaisella työpaikkalataamisellaan jopa tappiota.

Joka tapauksessa 1.1.2019 alkaen voimassa on sääntö, jonka mukaan työpaikalla lataamisen mahdollistava työnantaja joutuu tarjoamaan mahdollisen työpaikkalatauksen joko 30 euron verotettuna kuukausietuna tai vaihtoehtoisesti tavalla tai toisella mittaroimaan ja erillislaskuttamaan kaikki yksittäiset lataustapahtumat.

[Ari-Lee]

30 euroa mainittu! Muistakaa tämä luku. Se nimittäin on ensimmäinen luku, mikä on mainittu tulevista verokustannuksista. Ja sen päälle sitten tulee sähköajoneuvovero, kilometrivero, tietullit, GPS -seurantamaksut etc. etc. Ja kirsikkana kakussa taivaallisen nopeasti kiihtyvän sähkökulkimen tuomat sakot ja rikosuhrimaksut. Nämä kaikki nostetaan vuosittain. Vai eikait joku luule, että on olemassa kiinteitä 30 euron maksuja tästä iäisyyteen? Tässä pitää kerätä vähintään 8 miljardia erilaisia veroja ja maksuja. En ainakaan ole mistään lukenut, että autoilijoiden rahoituksia oltaisiin ajamassa alas. Rahoitus siirtyy seuraavaan autosukupolveen ja tienkäyttäjälle. Se ei riitä, koska itseasiassa moni autokorjaamo ja varaosamyynti tulee heittämään häränpyllyä. Autokatsastuskonttoreihin se, autokannan sähköistys, voi myös vaikuttaa jonkin verran.

Mielestäni olisi jo voitu siirtyä aikoja sitten keksittyihin lentoautoihin, koska lentoliikennettä ei kukaan ole kironnut.

[Tulevaisuus]

30 euroa mainittu! Muistakaa tämä luku. Se nimittäin on ensimmäinen luku, mikä on mainittu tulevista verokustannuksista. Ja sen päälle sitten tulee sähköajoneuvovero, kilometrivero, tietullit, GPS -seurantamaksut etc. etc. Ja kirsikkana kakussa taivaallisen nopeasti kiihtyvän sähkökulkimen tuomat sakot ja rikosuhrimaksut. Nämä kaikki nostetaan vuosittain. Vai eikait joku luule, että on olemassa kiinteitä 30 euron maksuja tästä iäisyyteen? Tässä pitää kerätä vähintään 8 miljardia erilaisia veroja ja maksuja. En ainakaan ole mistään lukenut, että autoilijoiden rahoituksia oltaisiin ajamassa alas. Rahoitus siirtyy seuraavaan autosukupolveen ja tienkäyttäjälle. Se ei riitä, koska itseasiassa moni autokorjaamo ja varaosamyynti tulee heittämään häränpyllyä. Autokatsastuskonttoreihin se, autokannan sähköistys, voi myös vaikuttaa jonkin verran.

Mielestäni olisi jo voitu siirtyä aikoja sitten keksittyihin lentoautoihin, koska lentoliikennettä ei kukaan ole kironnut.

Tästähän taisin jo mainita, kyllä autoilua verotetaan ihan yhtä sikamaisesti kuin aiemmin, ei valtion kulut mihinkään ole muuttunut. Tässä on kyllä kiinnostavia aikoja tulossa, eihän sähköautoja tarvitse huoltaa samalla tavalla kuin näitä nykyisiä. Miten käy esim. öljyfirmojen ei näissä autoissa kaiketi öljyjä vaihdella.

[sivullinen.]

Matkaa noin 100km. Julkista liikennettä käyttäen matkan hinta-arvio sivuston mukaan 123 euroa. Siis yhteen suuntaan. Omalla ajoneuvolla 18 euroa.

Tässä paljastuu jotain olennaista sosialismistamme. Hintaeroon ei ole syynä yksityisautoilun voimakas rahallinen tukeminen, vaikka niin luvuista saattaisi päätellä.

[Vesa Heimo]

Otetaan nyt esimerkiksi vaikka itselle hyvin tyypillinen Helsinki-Räyskälä väli. Räyskälässä on lentokenttä, ravintola, majoitusta, Marskin maja. Matkaa noin 100km. Julkista liikennettä käyttäen matkan hinta-arvio sivuston mukaan 123 euroa. Siis yhteen suuntaan.

Löytyi sitten kohta jostain maalta jossa ei mene bussia? Tonhan on tasan pakko olla taksihinta. Räyskälä kun on kuitenkin muutaman kymmenen kilometrin päässä Riihimäeltä josta taas juna vie Helsinkiin.

Autoilun todelliset kulut ovat kuitenkin (arvonalenema, huollot, vakuutukset, polttoaine, renkaat jne.) laskettu n. 30-40snt väliin/km, jolloin 200km ajo olisi sen 60-80€.

[no enpä tiedä]

Iltalehden uutinen

Myös polttoaineveroa tulisi nostaa vähitellen, koska työryhmän mukaan se ohjaa etenkin uuden ajoneuvon hankintapäätöstä.

Vajaa 30 000 kilometriä on tullu ajettua bensa/kaasu b-class mersulla pääosin Tampereen seudulla, mutta myös Oulussa ja Helsingissä. Renkaiden vaihdon yhteydessä resetoin aina rengaspaineiden seurannan mittaristosta, josta löytyy myös polttoaineiden statistiikkaa. Noin 97% on tullut ajettua kaasulla, mutta verot maksetaan bensan mukaan. Gasumin verkosto on edelleen niin pieni ja heikohkosti ylläpidetty, että pelkällä kaasulla ei pysty ajamaan kuin uudenmaan ympäristössä. En näe Gasumin toimissa mitään sellaista, mikä muuttaisi tilannetta lähivuosina. Siksi hankintapäätöksien kurittaminen veroilla vaikuttaa hölmöläisen puuhalta. Eipä tarvitse ajaa kuin Eestin puolelle, niin Gasumin kaasun hinta laskee puoleen  . 

[guest15586]

Otetaan nyt esimerkiksi vaikka itselle hyvin tyypillinen Helsinki-Räyskälä väli. Räyskälässä on lentokenttä, ravintola, majoitusta, Marskin maja. Matkaa noin 100km. Julkista liikennettä käyttäen matkan hinta-arvio sivuston mukaan 123 euroa. Siis yhteen suuntaan.

Löytyi sitten kohta jostain maalta jossa ei mene bussia? Tonhan on tasan pakko olla taksihinta. Räyskälä kun on kuitenkin muutaman kymmenen kilometrin päässä Riihimäeltä josta taas juna vie Helsinkiin.

Autoilun todelliset kulut ovat kuitenkin (arvonalenema, huollot, vakuutukset, polttoaine, renkaat jne.) laskettu n. 30-40snt väliin/km, jolloin 200km ajo olisi sen 60-80€.

Tuo 30...40 snt tarkoittaisi ajoa koko ajan uudella autolla. Toisekseen näissä laskelmissa halutaan aina huomioida ihan kaikki kulut samalla autuaasti unohtaen, että se auto olisi taloudessa hyvin todennäköisesti joka tapauksessa.

[Archaeopteryx]

Tuo 30...40 snt tarkoittaisi ajoa koko ajan uudella autolla. Toisekseen näissä laskelmissa halutaan aina huomioida ihan kaikki kulut samalla autuaasti unohtaen, että se auto olisi taloudessa hyvin todennäköisesti joka tapauksessa.

Lisäksi jos taloudessa ei ole autoa, kaikki liikkuminen joudutaan tekemään jollakin toisella tavalla. Kävellen, pyörällä, taksilla, junalla, bussilla, lentokoneella, vuokra-autolla. Töihin, kauppaan, harrastuksiin, lomailemaan... Ei autoton ihminenkään vietä 364 päivää kotona ja kerran aja juna-bussi -yhdistelmällä Riihimäen takamaille, vaan liikkumista tapahtuu koko ajan. Tulee siitäkin kustannuksia.

Lieneekö ensimmäistäkään sitkeää sissiä, joka esimerkiksi kahden-kolmen lapsen kanssa ajelee julkisilla kauemmas lomailemaan esim. hiihtovarustuksen kanssa? Junat ovat kyllä täynnä juhlapyhinä, mutta onko siellä sittenkään niin paljon lapsiperheitä kuin yksinäisiä ja lapsettomia pariskuntia, joilla liikkuminen on hitusen helpompaa?

[Ari-Lee]

Suomi on kesäisin kesämökkeilyn ja moottoriveneilyn maa. Ilmeisesti siihen on kaavailtu rajuja muutoksia. Sähkörataverkko jokaisen kesämökin pihalle. Moottoriveneet varustetaan purjeilla.

[Beef Supreme]

Se on päätetty. Jahka Lapin mummola kylmenee, loppuu autoilu. Ajan nykyisellä kuoletetulla dieselillä kunnes se kielletään, uutta autoa en osta enää ikinä.

Sitten vain odotellaan autottomuusveroa.

[Jepulis]

Otetaan nyt esimerkiksi vaikka itselle hyvin tyypillinen Helsinki-Räyskälä väli. Räyskälässä on lentokenttä, ravintola, majoitusta, Marskin maja. Matkaa noin 100km. Julkista liikennettä käyttäen matkan hinta-arvio sivuston mukaan 123 euroa. Siis yhteen suuntaan.

Löytyi sitten kohta jostain maalta jossa ei mene bussia? Tonhan on tasan pakko olla taksihinta. Räyskälä kun on kuitenkin muutaman kymmenen kilometrin päässä Riihimäeltä josta taas juna vie Helsinkiin.

Autoilun todelliset kulut ovat kuitenkin (arvonalenema, huollot, vakuutukset, polttoaine, renkaat jne.) laskettu n. 30-40snt väliin/km, jolloin 200km ajo olisi sen 60-80€.

Ai vihersuvakit saa alennusta autoverosta ja vakuutuksista kun ne ajaa bussilla?

Meillä maksajaluokan kansalaisilla esim. vakuutusmaksu menee vuosiperustaisesti ja arvonalenemakin on lähes sama, koska 180000 ajetusta 12 vuotiaasta ei nyt oikeesti saa enää uuden hintaa, edes verrattuna siihen 360000 ajettuun.

[Vesa Heimo]

Meillä maksajaluokan kansalaisilla esim. vakuutusmaksu menee vuosiperustaisesti ja arvonalenemakin on lähes sama, koska 180000 ajetusta 12 vuotiaasta ei nyt oikeesti saa enää uuden hintaa, edes verrattuna siihen 360000 ajettuun.

No ei tietenkään saa, mutta arvonalenemaa niilläkin on, huoltoja ja renkaat kuluu.

Itse olen löytänyt kustannus/hupi-yhdistelmän itselleni sopivaksi niin että ostaa pari vuotta käytetyn 40-60tkm ajettuna ja ajaa sen n. 2,5-3v jolloin kilsat on 100-120tkm.

Mutta silti, jos kaikki kustannukset laskee vaikka poistaen kuluista kk. erät/välirahat niin joka kilometri maksaa todella paljon muutakin kuin dieselin. Toki, jos remppaa itse, ajaa renkaat loppuun jne. niin tippuu se km. kustannus tuosta 30-40snt.

Ai vihersuvakit saa alennusta autoverosta ja vakuutuksista kun ne ajaa bussilla?

Mä oon kyllä suht varma että jos autoa ei ole niin autoveroa eikä -vakuutuksia tartte maksaa ollenkaan.

[Peltipaita]

Lypsävät, vaan eivät tapa. Koko ajan suunnittelevat miten saavat kerättyä veroja vähintään yhtä paljon kun ennenkin mutta ei ne säädä asioita siiihen pisteeseen että autosta luopuminen olisi mielekkäämpi vaihtoehto kuin auton pitäminen. Ironisesti ajatellen autoilu on valtionvarainministeriön erityisessä suojeluksessa.

[guest15586]

Meillä maksajaluokan kansalaisilla esim. vakuutusmaksu menee vuosiperustaisesti ja arvonalenemakin on lähes sama, koska 180000 ajetusta 12 vuotiaasta ei nyt oikeesti saa enää uuden hintaa, edes verrattuna siihen 360000 ajettuun.

No ei tietenkään saa, mutta arvonalenemaa niilläkin on, huoltoja ja renkaat kuluu.

Itse olen löytänyt kustannus/hupi-yhdistelmän itselleni sopivaksi niin että ostaa pari vuotta käytetyn 40-60tkm ajettuna ja ajaa sen n. 2,5-3v jolloin kilsat on 100-120tkm.

Mutta silti, jos kaikki kustannukset laskee vaikka poistaen kuluista kk. erät/välirahat niin joka kilometri maksaa todella paljon muutakin kuin dieselin. Toki, jos remppaa itse, ajaa renkaat loppuun jne. niin tippuu se km. kustannus tuosta 30-40snt.

Ai vihersuvakit saa alennusta autoverosta ja vakuutuksista kun ne ajaa bussilla?

Mä oon kyllä suht varma että jos autoa ei ole niin autoveroa eikä -vakuutuksia tartte maksaa ollenkaan.

En pääse 10...15 keur autolla millään likikään 30 snt/km kuluihin... ei niin millään. Toki kilometrejä tulee kyll enemmän kuin sulla.

[Nikolas]

@Jussi Halla-aho
@Matias Turkkila

Nyt kun Perussuomalaiset rp on lähtenyt energiapolitiikassa eri linjoille kuin useimmat muut puolueet, mikä onkin hyvä, kannattaa katsoa kaikki liikennepolttoaineiden vaihtoehdot huolellisesti läpi.

Ensinnäkin eri polttoaineille langetetut käyttövoimaverot ovat omituisia. Esimerkiksi henkilöautoissa tunnetusti hyvällä hyötysuhteella toimivia dieselmoottoreita verotetaan ankarammin kuin bensiinillä käyviä ottomoottoreita. Omituisuudet koskevat myös muiden käyttövoimien verotusta, mutta nämä ovat vielä suhteellisen lieviä.

• Veron rakenne ja määrä: Käyttövoimavero Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi

Nestekaasu on kohtuullisesti verotettua polttoainetta moniin muihin polttoaineisiin (esimerkiksi moottoribensiiniin) verrattuna. Siksi vaikkapa mökille ostettava nestekaasu ei tyrmistytä kuluttajaa hinnallaan.

• Nestemäisten polttoaineiden verotaulukot (voimassa 1.1.2018 alkaen) Verohallinto

Nestekaasun käyttövoimavero tai polttoainemaksu taas onkin sitten aivan eri luokassa, kuten ilmenee seuraavista:

Polttoainemaksu maksuunpannaan, jos dieselmoottorilla varustetussa ajoneuvossa käytetään dieselöljyä lievemmin verotettua polttoainetta tai jos bensiiniä käyttämään tarkoitettua ajoneuvoa käytetään moottoribensiiniä lievemmin verotetulla polttoaineella.

Polttoainemaksu maksuunpannaan tilanteessa, jossa dieselmoottorilla varustetussa ajoneuvossa, joka ei ole polttoainemaksusta vapaa, käytetään polttoaineena moottoripolttoöljyä.

Polttoainemaksua on maksettava myös silloin, kun ajoneuvossa käytetään polttoaineena nestekaasua, maakaasua tai muuta näihin rinnastettavaa kaasumaista polttoainetta, jos ajoneuvoa ei ole vapautettu polttoainemaksusta polttoainemaksulain 6 §:n mukaan.

Polttoainemaksusta annetun lain 9 §:n mukaan polttoainemaksun määrä on:

• henkilöautosta (M1- ja M1G-luokka) 330 euroa päivältä
  
• pakettiautosta (N1- ja N1G-luokka) 500 euroa päivältä
  
• linja-autosta (M2- ja M3-luokat) 670 euroa päivältä
  
• kuorma-autosta (N2- ja N3-luokat) ja erikoisautosta 1 000 euroa päivältä
  
• varsinaisen-, keski-akseli- tai puoliperävaunun vetämiseen käytettävästä kuorma-autosta 1 500 euroa päivältä
  
• liikennetraktorista 670 euroa päivältä
  
• muusta traktorista (T-luokka) 100 euroa päivältä
  
• moottorityökoneesta ja auton alustalle rakennetusta työkoneesta 100 euroa päivältä
  
• moottoripyörästä ja muusta L-luokan ajoneuvosta 100 euroa päivältä.

• Polttoainemaksun maksuunpano: Yleistä polttoainemaksun maksuunpanosta Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi

Lähteitä etsiessäni löysin enemmän ja helpommin asiaan liittyviä keskusteluja kuin varsinaisia viranomaislähteitä. Tässä esimerkki:

Kyselin joskus aiemmin Trafilta propaanikäytön älyttömästä verotuksesta ja vastauksena oli että kun Suomi ei ole omavarainen propaanin suhteen niin siksi sitä verotetaan älyttömästi liikennekäytössä. No sitten kysyin uudestaan ja ihmettelin että missä Suomen maakaasuvarannot sitten ovat mutta vastausta ei koskaan tullut. Siis asiaan ei ole mitään järkisyytä.

Eestistä saa propaania helposti ja siellä on tankkauspisteitä sille, joten selitys "ei ritä autokäyttöön" ontuu. Propaani on myös Euroopan eniten käytetty vaihtoehtopolttoaine. Sehän on aivan puhdasta, propaanitrukit ovat pörränneet Suomessakin sisätiloissa yli 60 vuotta ilman vaaroja. Palamistuloksena käytännössä vain vettä.

• Propaaniaputkeen (nimimerkki): Mitä nämä LPG nestekaasu/bensa-autot oikein ovat? Suomi24.fi, 2014-08-01.

Ehkä kattavimmin asiaa käsittelevä juttu on tässä:

Hollannista Turkuun muuttaneella Leon van der Pauertilla on Suomessa harvoin nähtävä auto. Vanha Volvo 360 on alkuperäinen, Hollannin kotimarkkinoille tehty sarjavalmisteinen nestekaasuauto. Turussa jatko-opintoja suorittavan koneinsinöörin piti alunperin ottaa kaasuautonsa käyttöön myös Suomessa, mutta ajatuksen tyrmäsi verottaja. Suomen ajoneuvoverolain mukaan nestekaasuautoista kun peritään kaksikymmentäkertainen ajoneuvovero. Nestekaasuautolla ajelu olisi Suomessa mahdotonta myös siksi, ettei yhdelläkään huoltoasemalla voi tankata auton tarvitsemaa paineistettua LPG (Liquified Petroleum Gas) -kaasua.

Hollanti ja Italia pioneerimaita

Yli kymmenen prosenttia kaikista Hollannin henkilöautoista toimii butaani/propaani -kaasuseoksella. Hollanti onkin Italian ohella nestekaasuautoilun pioneerimaita. Myös Itä-Euroopassa, esim. Puolassa, suuri osa varsinkin linja-autoista ovat nestekaasukäyttöisiä.

Konetekniikkaa opiskelevan Van der Pauertin mukaan periaatteessa kaikki henkilöautot pystyy muuntamaan bensakäyttöisestä nestekaasukäyttöisiksi. Monet hollantilaiset varaosaliikkeet myyvät muutossarjoja, joihin kuuluvat mm. kaasusekoitusventtiilit, painetankit ja täyttöputket. Muutostyöt maksavat noin tuhat euroa.

Van der Pauertin mukaan nestekaasuauton tehot ovat noin 20 prosenttia pienemmät kuin polttomoottoriauton ja yhdellä tankkauksella sillä voi ajaa noin 350 kilometriä. Nestekaasuauton paras puoli van der Pauertin mukaan on se, ettei puhtaasti palava kaasuseos tuota yhtään haitallisia päästöjä.

Nestekaasua ei riitä autoille

Suomessa nestekaasuautoja kokeiltiin 1970-luvun energiakriisin jälkimainingeissa, jolloin mm. osa postin jakeluautoista muunnettiin kaasukäyttöisiksi. Tällä vuosikymmenellä Helsingin kaupungin Liikennelaitos on kokeillut myös nestekaasua linja-autojen polttoaineena. Valtion Teknillisen Tutkimuskeskuksen erikoistutkijan Juhani Laurikon mukaan nestekaasu ei kuitenkaan ole Suomen vaihtoehto. Nestekaasu on öljynjalostusteollisuudesta syntyvä lisäaine, jota Suomessa käyttää lähinnä teollisuus. Esimerksi Hollannissa, jossa öljynjalostuskapasiteettia on huomattavasti yli oman maan tarpeen, sitä riittää myös liikennepolttoaineeksi.

Erikoistutkijan mukaan maakaasun käyttö liikennepolttoaineena on kaikkein todennäköisin vaihtoehto Suomessa.

• Laine, Kari: Verottajan tyrmäys nestekaasulle Turun Sanomat, 2005-09-19.

Siinähän sitä selitystä on. Pitäisi tietysti olla tyytyväinen, kun oikein VTT:n erikoistutkija on asian selittänyt.

Kysymyksiä kuitenkin jää:

• Jos nestekaasu ei ole Suomessa hyvä liikennepolttoaine, miksi sitten maakaasu kumminkin on hyvä? Kumpaankaan ei ole Suomessa omia luonnonvaroja.
  
  
• Miksi ei anneta markkinoiden hinnoitella nestekaasun käyttöä ajoneuvoissa? (Saman kysymyksen voisi tietysti ulottaa muihinkin polttoaineisiin.)
  
  
• Nestekaasun (propaanin) pakkaaminen pulloon on paljon yksinkertaisempaa kuin maakaasun tai biokaasun. Paine on paljon pienempi kuin maakaasupullossa. Miksi maakaasun käyttöä suositaan mutta nestekaasusta rangaistaan?

[Faidros.]

Asennettiin mun prätkään nestekaasulaitteisto. Oli se aika kummallista, kun käytettiin pitkän aikaa tallinovet kiinni ja käryä ei tullut lainkaan. Kulut oli n.500€ + kaasupullo. Asennus ja säätö helppoa kuin heinänteko. Perstuntumalla ei tehohävikkiä huomannut.
Tästä on nyt muutama vuosi, kun kokeilu tehtiin ja silloin nestekaasuautoissa oli 20 kertainen dieselvero, mutta prätkät on taas vapautettu dieselverosta...

[Faidros.]

Saksassa on muuten nestekaasulla toimivia henkilöautoja kolminkertaisesti verrattuna maa-/biokaasulla toimiviin.

[Jepulis]

Nestekaasun vero on kummallisuus joka vaatisi perusteluja. Suomessa jalostetun nestekaasun ilmeisesti käyttää mm. metalliteollisuus ja tässä voi olla yksi syy miksi autoihin estetty. Käytännön kielto hoidetaan suomalaiseen tapaan verotuksella.

Nestekaasu on jalostuksessa pakosti syntyvä jae ja jos/kun on ilmeisesti tulevaisuudessa yritettävä jalostaa maksimaalinen määrä lentopolttoainetta, sen voi olettaa lisääntyvän. Jalostus toimii raskaasta kevyeen päin, siitä syystä arvaan nestekaasuosan kasvavan lentopetrolituotannossa.

Kaasun polttoteho autoissa on kuitenkin hyvä ja säästää se päästöjä vaikka olisi fossiilista. On autoja, jotka voi käyttää sekä maakaasua, nestekaasua että bensaa. Suomalaistenkin kannattaisi ottaa etu käyttöönsä, varsinkin jos teollisuudessa osa käytöstä on sellaista mikä voitaisiin korvata helpommin vaikkapa ydinsähköllä. Tämä vertailuna siihen vaikeuteen, mikä autojen muuttaminen sähkökäyttöiseksi merkitsisi.

Sähköautoilu ei ole realistinen vaihtoehto laajalti. Nyt kaikki puolueet tuntuu pönkittävän sitä, vaikka vielä ei ole varmuutta mihin laajuuteen tämä sähköautoilu yleensä voi lähivuosina nousta teknisistä syistä. Taas hutkitaan ennenkuin pöydällä on selvää tieteellistä näyttöä saati konkretiaa. Luulen, että sähköautobuumi tulee törmäämään vielä melkoisiin muureihin kun koko tekninen ongelmatiikka on valtavan hypen jälkiaallossa noussut pöydälle. 

[John Johnson]

Jätän tämän vain tähän:

Sähköauton lataamista aletaan verottaa 1.1.2019 alkaen – IS:n laskelma osoittaa summan varsin kovaksi

Ihan hyvähän tämä on. Mikä oikeus se on saada ilmaista käyttövoimaa työnantajan laskuun? Enhän minä itsekään saa työnantajalta esimerkiksi työkaluja menopelini korjaamiseen, taikka tankata firman polttoainekortilla, joten mikä tässä niin kiristää? Olenkin odottanut, milloinka tähän "ilmaiseen" sähkön käyttämiseen puututaan.

[Kulttuurirealisti]

Liikkumista Suomessa halutaan verottaa isosti jatkossakin, vaikka jokainen ostaisi sähköauton (tai hybridin). Pitäisi katsoa tätä autoilun verottamista kokonaisuutena. Onko oikein, että pitkien etäisyyksien maassa kuljetuksia ja työajoa verotetaan aivan suruttomasti? Tarvitseeko ja ansaitseeko hallinnon eri tasot tämän veropotin mitä se nykyään saa?

Tässä liikkumisen verotus asiassakin voi nähdä hallinto vs. kansalaiset asetelman. Hallinnonhan pitäisi olla edustamassa kansaa, eikä kyykyttämässä sitä.

Budjettiakaan ei saada tasapainoon niin millään, vaikka suoraan kansalle meneviä etuja on leikattu tämän hallituksen aikana.

[kivimies]

Kokoomuksen pj. Orpo antaa ilmastopaneelissa työryhmän esityksen kanssa päinvastaisia lupauksia.

[tweet]1082936213152153601[/tweet]

[guest15586]

Jätän tämän vain tähän:

Sähköauton lataamista aletaan verottaa 1.1.2019 alkaen – IS:n laskelma osoittaa summan varsin kovaksi

Varsinkin töpselihybridien tapauksessa lataaminen työpaikalla uhkaa muuttua jopa kannattamattomiksi.
Jos allasi on täyssähköauto tai niin sanottu plug-in- eli töpselihybridi ja lataat autoasi työnantajan tarjoamalla sähköllä, verotetaan sinua ensi vuoden alusta alkaen lähtökohtaisesti tasasummalla eli 30 eurolla kuukaudessa.

Kyseinen rahamäärä ei ehkä äkkiseltään kuulosta korkealta, mutta tekee varsinkin plug-in -autojen työpaikkalataamisesta mahdollisesti jopa kokonaan kannattamatonta toimintaa.

Kaikkein vähiten rahallista hyötyä nyt yksiselitteisesti verotettavaksi etuudeksi muuttuva työpaikkalataus tuo pieniakkuisessa töpselihybridissä, jolla ajava saattaa tehdä näennäisesti ilmaisella työpaikkalataamisellaan jopa tappiota.

Joka tapauksessa 1.1.2019 alkaen voimassa on sääntö, jonka mukaan työpaikalla lataamisen mahdollistava työnantaja joutuu tarjoamaan mahdollisen työpaikkalatauksen joko 30 euron verotettuna kuukausietuna tai vaihtoehtoisesti tavalla tai toisella mittaroimaan ja erillislaskuttamaan kaikki yksittäiset lataustapahtumat.

Minulla ei ole söhköautoa, mutta tässä uudessa työpaikassani voin mielelläni ottaa kulutettua sähköä vastaavan summan nettona käteen.

[Nikolas]

Jotain tämänkaltaista olenkin jo pitkään odotellut:

Saksalainen yritys uskoo tehneensä teknologisen läpimurron raakaöljyn korvaamiseksi niin sanotulla power-to-x-teknologialla.

Sunfire-niminen yritys kertoo kehittäneensä aiempaa selvästi halvemman menetelmän tuottaa synteettistä kaasua, josta voidaan tehdä edelleen raakaöljyä korvaavaa polttoainetta liikenteeseen.

Kyse on niin sanotusta power-to-x-teknologiasta.

Power-to-x tarkoittaa sähköstä ja erityisesti uusiutuvasta sähköstä tehtävää polttoainetta, joka voi olla kaasua, nestettä tai kiinteää.

Sovelluksissa uusiutuvan sähkön avulla vesi pilkotaan elektrolyysin avulla hapeksi ja vedyksi, minkä jälkeen vety yhdistetään hiilidioksidiin. Tuloksena saadaan synteettistä metaania tai muita synteettisiä polttoaineita.

Sunfire pitää teknologiaansa läpimurtona, koska se on onnistunut yhdistämään prosessin vaiheita. Näin kalliin teknologian investointi- ja käyttökulut pienenevät ja tuotantoprosessi nopeutuu ja tehostuu.

Seuraavaksi Sunfiren synteettistä kaasua tuottava laitos on tarkoitus yhdistää fischer-tropsch-synteesiin ja vetykrakkaukseen tänä vuonna ja tuottaa lopulta tämän vuoden elokuusta lähtien raakaöljyä korvaavaa e-crudea, jota yritys kutsuu myös "synteettiseksi ekopolttoaineeksi".

Norjassa on alkamassa toinen yhteistyö Nordic Blue Crude -yhtiön kanssa, jonka kanssa Sunfire kaavailee ensimmäistä kaupallisen mittakaavan e-cruden tuotantoa.

Teollinen tuotanto alkaa näillä näkymillä Heroyan teollisuusalueella, missä prosessi hyödyntää teollisuuden jätelämpöjä. Tavoite on tuottaa 10 miljoonaa litraa e-crude-polttoainetta. Prosessi vaatii 20 megawattia sähköä, joka olisi norjalaista vesivoimaa.

Aluksi tuotantoon tulisi polttoainetta 13 000 henkilöautolle.

Sunfire arvioi tuotteellaan olevan suuret markkinanäkymät etenkin pitkän matkan tieliikenteen, lentoliikenteen ja laivaliikenteen polttoaineena, koska niihin tarvitaan päästöttömiä dieselin ja kerosiinin korvaajia.

130 työntekijän yritys perustettiin vuonna 2010. Yritys sai äskettäin yhdeksi omistajakseen metalliteollisuuden yhtiön Paul Wurthin ja kaikkiaan 25 miljoonaa euroa riskirahoitusta.

• Laatikainen, Tuula: Saksalaisyritys uskoo tehneensä merkittävän teknologisen läpimurron raakaöljyn korvaamiseksi – uusi polttoaine on nimeltään e-crude Tekniikka & Talous, 2019-01-16.

[Supernuiva]

^Tosin on vielä mahdollista, että lobbarit, ideologit ja muut änkyrät saavat jollain tekosyyllä estettyä tuon teknologian yleistymisen.

[Tabula Rasa]

^Tosin on vielä mahdollista, että lobbarit, ideologit ja muut änkyrät saavat jollain tekosyyllä estettyä tuon teknologian yleistymisen.

Totta. Tosin voi olla myös toimimaton innovaatio, näitähän on nähty jo paljonkin. Vaan ajatuksena hiilivedyn rakentaminen hiilidioksidista ja vedystä on kiehtova. Katsellaan. Esimerkiksi norjan suolaisuuseroista energiaa valmistava laitos ei ole ainakaan vielä yleistynyt. Vähän luulisin että nuo puoliläpäisevät kalvot ovat niin hintavia ettei homma kannata suuressa kaavassa? Sama homma tämänkin kanssa varsin mahdollista. Jokin osa on niin kallis ettei käytännössä kannata.

[Nikolas]

En epäile tuota Sunfiren uutuutta, mutta jäi mietityttämään, mistä he aikovat tuotantoonsa hankkia tarvitsemansa hiilidioksidin. Saksalaisista kun on kyse, todennäköisimmin hiilidioksidi tulee hiilivoimaloista ns. sivutuotteena.

Metanoli olisi erinomainen välikemikaali ja myös moottoripolttoaine. Siitä voi tuottaa dimetyylieetteriä, joka on erinomainen dieselpolttoaine, ja myös synteettisiä hiilivetyjä, jotka ovat lentoliikenteen tarpeisiin paremmin soveltuvia.

Trinidad ja Tobago tuottaa metanolia perinteisesti maakaasusta. Mietin, voisiko Sunfiren prosessilla tuotettu polttoaine nousta kilpailukykyiseksi, kun kilpailijat tuottavat kemikaalia kätevästi omista maakaasuvaroistaan. Ensimmäinen haaste olisi primäärienergialähde, joka löisi taloudellisuudessaan kaikki muut. Toinen oleellinen on huokean hiilidioksidin saatavuus.

[Kokoliha]

Jätän tämän vain tähän:

Sähköauton lataamista aletaan verottaa 1.1.2019 alkaen – IS:n laskelma osoittaa summan varsin kovaksi

Ihan hyvähän tämä on. Mikä oikeus se on saada ilmaista käyttövoimaa työnantajan laskuun? Enhän minä itsekään saa työnantajalta esimerkiksi työkaluja menopelini korjaamiseen, taikka tankata firman polttoainekortilla, joten mikä tässä niin kiristää? Olenkin odottanut, milloinka tähän "ilmaiseen" sähkön käyttämiseen puututaan.

Juu toki.
Pointtini olikin se, että jos joku kuvitteli säästävänsä hankkimalla asappina sähköauton, hän kuvitteli väärin. Valtio ottaa liikkumiseen käytettävästä energiasta varmasti jatkossakin enemmän kuin omansa, vaikka alla olisi se Pöpilän sadan tonnin Tesla. Hämmästyin vain siitä, että isku tuli jo nyt, vaikka sähköautojen kauppaa ei olla saatu vielä edes kunnolla käyntiin. Mutta hyvä näin, ettei kovin moni mene halpaan.

[Kokoliha]

Aiheesta vielä sen verran, että tunnustan tässä kaikkien kuullen alkavani vihertää.

Olen ajanut nyt 6 tankillista Neste MyDieselillä.
https://www.biotalous.fi/neste-my-uusiutuva-diesel-vahentaa-kasvihuonepaastoja-jopa-90-prosenttia/
https://www.neste.fi/artikkeli/neste-my-uusiutuva-dieseltm-sinun-panoksesi-ilmastotalkoisiin

Hämmästyttävä aine. 15 vuotta vanha, 500 tkm ajettu dieselini ei kärytä yhtään edes kylmäkäynnistyksessä. Aiemminhan, kun täräytin sen pakkasesta käyntiin (duunipaikalla ei ole tolppaa), niin liito-oravat putosivat puista 2km säteellä nenät nirpassa. Kone on EU4 eli 2 kattia mutta ei dpf:ää = kone kuumana ok, mutta kylmänä/puolilämpöisenä kieltämättä kärytti. Moottori käy paljon pehmeämmin (johtuneeko korkeasta setaaniluvusta?) ja suuttimien (a' 300€ kpl ja niitä on enemmän kuin neljä) korjausarvot ovat taas ihan ok.

Kyllä nyt kelpaa taas körötellä duunimatkat. Onhan pannussakin 270hv/600Nm ja vuoden keskikulutus tankkauksista mitaten 6,3 sadalla. Ehkä kesäksi vaihdan taas Nesteen ProDieseliin, jossa siinäkin on 10-15% tuota ainetta. Tuo MyDiesel kun on perhanan kallista. Tuota ainetta pitäisi verotuksellisesti tukea!

Mutta nythän siis ne cammottavat CO2-päästöni putosivat tuolla MyDieselillä murto-osaan tuolla wanhalla pirssillänikin, joten olen kantanut korteni kekoon. Kyllä nyt taas kelpaa laittaa saunankiuas lämpiämään - alta sytyttäen toki.

[Herbert]

Vaalikysely 2019: Autoverosta luopuminen jakaa puolueet

Moottorin vaalikysely paljastaa, mitä mieltä kevään eduskuntavaaleihin valmistautuvat puolueet ovat autoilun verotuksesta.

Liikkuminen ja autoilu ovat monin tavoin keskiössä niin ihmisten arjessa kuin yritysten toiminnassa – ja koko yhteiskunnan toimivuudessa. Moottorin suuri vaalikysely paljastaa, mitä mieltä kevään eduskuntavaaleihin valmistautuvat puolueet ovat autoilun ja liikenteen verotuksesta.

Kysymykset esitettiin kaikille eduskunnassa edustettuna oleville puolueille. Liike Nyt -eduskuntaryhmä ei vastannut kyselyyn.

Tutustu vastauksiin – ja muista äänestää! Ennakkoäänestys alkaa 3.4., vaalipäivä on 14.4.

Seuraavat kysymykset esitettiin puolueille:

Kysymys 1:

Tulisiko nykyisenkaltaisesta auton hankinnan verotuksesta eli autoverosta luopua? KYLLÄ / EI

Ja jos autoverosta tulisi luopua, niin millä aikataululla?

Kysymys 2:

Mitä näistä tieliikenteen veroista voidaan nostaa, mitä laskea?

A, Polttoainevero voidaan NOSTAA / LASKEA

B, Vuotuinen ajoneuvovero voidaan NOSTAA / LASKEA

C, Autovero voidaan NOSTAA / LASKEA

Puolueiden vastaukset em. kysymyksiin:

Keskusta

A, Laskea. Päästöohjausta tuetaan keventämällä kestävien biopolttoaineiden verotusta.

B, Laskea

C, Laskea. Jo aloitettua veropoliittista linjaa autoveron alentamiseksi tulee jatkaa kohdentaen kevennykset erityisesti vähäpäästöisiin autoihin.

Kokoomus

A, Nostaa

B, Nostaa

C, Laskea

SDP

A, Polttoainevero tuskin laskee ilmastotavoitteet ja valtiontalouden huomioiden.

B, Nostaa ja Laskea, ajoneuvoveron hiilidioksidiohjausta voidaan kehittää tarvittaessa.

C, Laskea, SDP tukee autoveron alentamista nolla- ja vähäpäästöisten osalta autokannan kehittymiseksi.

Siniset

A, Laskea

B, Laskea

C, Laskea

Perussuomalaiset

A, Laskea

B, Laskea

C, Laskea

Vihreät

A, Nostaa

B, Nostaa

C, Laskea

Vasemmistoliitto

A, Nostaa päästöperusteisesti

B, Nostaa suuripäästöisillä autoilla, Laskea vähäpäästöisillä autoilla

C, Nostaa suuripäästöisillä autoilla, Laskea vähäpäästöisillä autoilla

RKP

A, Voidaan pitää ennallaan

B, Voidaan sopeuttaa niin, että ympäristöystävällisemmät vaihtoehdot hyötyvät

C, Voidaan sopeuttaa niin, että ympäristöystävällisemmät vaihtoehdot hyötyvät

Kristillisdemokraatit

A, Pidetään ennallaan

B, Laskea

C, Laskea

Tähtiliike

A, Nostaa

B, Laskea

C, Laskea

Kysymys 3:

Tulisiko ottaa käyttöön ajoneuvojen paikantamiseen ja ajosuoritteeseen perustuva tievero? KYLLÄ / EI

Koko kysely, joka kannattaa lukea:

https://www.moottori.fi/liikenne/jutut/vaalikysely-2019-autoverosta-luopuminen-jakaa-puolueet/