EU-liittovaltio tulee, oletko valmis?

[kivimies]

Kokoomusnuoret haluaa Suomen osaksi EU-liittovaltiota. Koti, uskonto ja isänmaa... ja kattia kanssa.   

[tweet]1066323430969098240[/tweet]

[Eisernes Kreuz]

Tarkoittaa siis käytännössä Euroopan Yhdysvaltoja, jossa osavaltiot saavat päättää joistain asioista varsin itsenäisesti, mutta ovat kuitenkin Brysselin alaisuudessa tärkeimmiltä osin.

[Alaric]

Tuli laitettua yöllä twiittiä aiheesta, kun tuo osui silmiin.

Kokoomusnuoret ennen: koti, uskonto, isänmaa.

Kokoomusnuoret nyt: vok, islam, liittovaltio.

https://twitter.com/HommaFI/status/1066466085652836357

[tweet]1066466085652836357[/tweet]

[SatuSetä]

Tarkoittaa siis käytännössä Euroopan Yhdysvaltoja, jossa osavaltiot saavat päättää joistain asioista varsin itsenäisesti, mutta ovat kuitenkin Brysselin alaisuudessa tärkeimmiltä osin.

Otin uuden lainauksen, koska jouduin muuttamaan niin montaa sanaa, ettei kukaan tuota sinun sanomaksesi olisi tunnistanut (korjattavat korjattu):

Tarkoittaa siis käytännössä Euroopan Yhdysvaltoja, jossa osavaltiot saavat päättää joistain asioista varsin itsenäisesti tottelevat keskusvallan päätöksiä viimeiseen pilkkuun, mutta ovat kuitenkin Brysselin alaisuudessa tärkeimmiltä kaikilta osin Brysselin alaisuudessa, mutta näennäisen demokraattisia.

Päätän angstini tähän.

[Nikolas]

Tarkoittaa siis käytännössä Euroopan Yhdysvaltoja, jossa osavaltiot saavat päättää joistain asioista varsin itsenäisesti, mutta ovat kuitenkin Brysselin alaisuudessa tärkeimmiltä osin.

Euroopan Neuvostoliittoa se tarkoittaa.

[Jaska Pankkaaja]

Euroopan Neuvostoliittoapa hyvinkin.. Ja sen neuvostoja ovat kaikki mätämunaneuvostot kuten "ihmisoikeus"neuvosto..
Toisaalta se voi olla mahdollisuuskin. Suomalaiset ovat liian orjakansaa noustakseen "soroksen" lakeijoja eli meidän cuck-poliitikkojamme vastaan joten mahdollisuus järkevämpään politiikkaan olisi ehkä jopa todennäköisempää liittovaltiossa.

Odotan etenkin Bundeswehrin kaverien X-dayta  jos pidettäs pienet X-dayt sitten lopulta täälläkin..

[Tuomas Tähti]

Kokoomusnuoret haluaa Suomen osaksi EU-liittovaltiota. Koti, uskonto ja isänmaa... ja kattia kanssa.

Kokoomusnuorten linjanveto on yllätyksetön ja mitäänsanomaton. He lähinnä osoittavat tukeaan nykyiselle liittovaltiolle.

Tosiasiallisesti EU on jo liittovaltio, vaikka pompöösiä julistusseremoniaa ei pidetty.

Aiheeseen liittyviä kirjoituksia:

Jussi Halla-aho: "EU on jo liittovaltio" (2013):
https://www.suomenuutiset.fi/jussi-halla-aho-eu-on-jo-liittovaltio/

Tuomas Tähti: "Linnan juhlien harhautus" (2016):
http://tuomastahti.wordpress.com/2016/11/15/linnan-juhlien-harhautus/

Ville Tavio: "EU on jo liittovaltio" (2018):
http://villetavio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252973-eu-on-jo-liittovaltio

[Leostoa]

Tarkoittaa siis käytännössä Euroopan Yhdysvaltoja, jossa osavaltiot saavat päättää joistain asioista varsin itsenäisesti, mutta ovat kuitenkin Brysselin alaisuudessa tärkeimmiltä osin.

Euroopan Neuvostoliittoa se tarkoittaa.

No vaikka Euroopan Yhdysvallat liittovaltiomuodossaan, mutta mietitääs miten hyvin se projekti meni. Viime metreillä liittovaltioprojektin pakkosyöttö johti maan historian verisimpään sotaan eli sisällisotaan. Osavaltiot olivat aiemmin eläneet rauhassa keskenään, ja sitten tuli Lincoln ja ihana liittovaltiokehityksestä johtuva sota. Tätä seurasi tosiaan vallan siirtäminen osavaltioilta Washingtoniin yms. Tätä seurasi tänä päivänäkin jatkuva kehityskulku jossa ennen pääosin rauhassa eläneet osavaltiot joutuivat liittovaltion vuoksi globaaleihin, loputtomilta näyttäviin sotiin.

Senkin piti olla rauhanprojekti.

Muistutan että Euroopassa ainoastaan nationalistit ovat onnistuneen luomaan poliittisin keinoin rauhan Eurooppaan v. 1871 (Otto von Bismark, tukenaan Vilhelm I). Rauha perustui nationalismiin, kansakuntien rauhanomaiseen rinnakkaiseloon ja kesti yli 40 vuotta. Rauha olisi kestänyt mahdollisesti halki 1900-luvun, mikäli Vilhelmin I:n seuraaja Friedrich III (liberaali nationalisti) ei olisi kuollut äkisti v. 1888. Ainoa syy miksi rauha rikkoutui oli yhden miehen eli keisari Vilhelm II:n luopuminen nationalistisen rinnakkainelon rauhanomaisesta visioista. Rauhanomaiset kansallisvaltiot jäivät imperialistien armoille.

(Kiinnostuneille tärppinä lyhyehkö video keisari Friedrich III:sta jonka aikakaudesta odotettiin rauhan kautta: https://www.youtube.com/watch?v=nIXw8WtiGjo)

Tällä hetkellä nationalistisen rauhan kannalta tilanne on sikäli parempi, että Euroopan valtiot ovat pääosin itsenäisiä. Eräät pääministerivetoiset valtiot ovat käyneet globalistien ja USA:n sotia Euroopan ulkopuolella. Liittovaltiohanke kuitenkin kukistaa kansallisvaltiot ja muodostaa voimakkaan "valtion" joka tuskin on rauhanomaisempi kuin Yhdysvallatkaan. Luonnollisesti valta siirtyy monilta harvoille ja pääomapiireille. Kiehtovinta koko jutussa on se, että liittovaltioiden avulla korruptoitunut globalistinen pääomaimperiumi voi vähitellen hallita alati suurempaa osaa maailmasta. Se ei ole etumme.

Nyt pitäisi muistaa historian opit, ja tehdä juuri sitä mitä muuallakin Euroopassa aletaan tehdä: kukistetaan korruptoitunut globalismi, nostetaan kansallisvaltiot määräävään asemaan ja muutetaan EU:n rakenteet pysyvästi valtioliitoksi jossa Bryssel toimii kansallisvaltioiden renkinä. Tässä kisassa Unkari otti varaslähdön, Italia tuli vauhdilla mukaan, ranskalaiset heräsivät hieman myöhässä ja Suomi jäi pahasti jälkeen koska Timo sortui porvarien kanssa hillokemuilemaan.

[Atte Saarela]

En usko, että EU:n liittovaltiokehitykselle on riittävästi tukea jäsenmaissa, jotta sitä saataisiin lähivuosina vietyä ainakaan eteenpäin.

Jäsenmailla on hankalasti ratkaistavia erimielisyyksiä maahanmuutosta ja raha- ja talouspolitiikasta, ja epäilen, että riidat tulevat vain paisumaan lähiaikoina.. Monet EU-maat roikkuvat yhä mukana vain siksi, että lähteminen on niin hankalaa.

Suurella osalla EU-maiden väestöstä ei ole mitään intressiä tukea valtioliittoa jossa yhteinen kansallisuus ei ole koossa pitävänä voimana.

---

"In the long-term, usually what the people want, the people get. Otherwise there's a revolution."

- Crispin Odey

[Roope]

En usko, että EU:n liittovaltiokehitykselle on riittävästi tukea jäsenmaissa, jotta sitä saataisiin lähivuosina vietyä ainakaan eteenpäin.

Jäsenmailla on hankalasti ratkaistavia erimielisyyksiä maahanmuutosta ja raha- ja talouspolitiikasta, ja epäilen, että riidat tulevat vain paisumaan lähiaikoina.. Monet EU-maat roikkuvat yhä mukana vain siksi, että lähteminen on niin hankalaa.

Suomalaisten ministerien ja virkamiesten viime aikojen puheista on voinut päätellä rivien välistä, että EU-vaalien jälkeiselle Suomen puheenjohtajakaudelle on tarkoitus ajoittaa joitain isoja federalistisia uudistuksia, jotka luultavasti runnottaisiin läpi nopeilla enemmistöpäätöksillä. CEAS-hanke tulee ensimmäisenä mieleen, sillä se on oleellinen kansallismielisten puolueiden nujertamisessa.

Suurella osalla EU-maiden väestöstä ei ole mitään intressiä tukea valtioliittoa jossa yhteinen kansallisuus ei ole koossa pitävänä voimana.

Ei varmaan, mutta eihän meiltä haluta tukea vaan alistumista.

[Atte Saarela]

En usko, että EU:n liittovaltiokehitykselle on riittävästi tukea jäsenmaissa, jotta sitä saataisiin lähivuosina vietyä ainakaan eteenpäin.

Jäsenmailla on hankalasti ratkaistavia erimielisyyksiä maahanmuutosta ja raha- ja talouspolitiikasta, ja epäilen, että riidat tulevat vain paisumaan lähiaikoina.. Monet EU-maat roikkuvat yhä mukana vain siksi, että lähteminen on niin hankalaa.

Suomalaisten ministerien ja virkamiesten viime aikojen puheista on voinut päätellä rivien välistä, että EU-vaalien jälkeiselle Suomen puheenjohtajakaudelle on tarkoitus ajoittaa joitain isoja federalistisia uudistuksia, jotka luultavasti runnottaisiin läpi nopeilla enemmistöpäätöksillä. CEAS-hanke tulee ensimmäisenä mieleen, sillä se on oleellinen kansallismielisten puolueiden nujertamisessa.

Niin, toivottavasti tällaisista saadaan vihdoin kunnolla julkista keskustelua, nyt kun on vihdoin tiedostettu, miten suuri ongelma kaikenlaiset kansainväliset sopimukset maahanmuutosta ovat, miksi niitä halutaan haalia vielä lisää..

Ja mitä mahtavat Itä-Euroopan maat tehdä näille..

Toivottavasti saadaan keskustelua myös siitä miten älytöntä Suomelle on mennä tähän mukaan, erityisesti jos kaikki maat eivät kuitenkaan suostu ..

[repo]

Nosto tälle ketjulle. Esimerkkejä tosielämästä, kuinka päätöksentekoamme jälleen alistetaan EU:lle. Tällä kertaa ajankohtainen Sote. Ollaan Sote-uudistuksista sitten puolesta tai vastaan, onko tämä päätöksenteon alistaminen EU:lle hyväksyttävää tai järkevää?

https://www.verkkouutiset.fi/asiantuntijat-lmlle-soten-hyvaksynta-on-eun-kasissa/

Asiantuntijat LM:lle: Soten hyväksyntä on EU:n käsissä

Ilkka Ahtokivi | 27.02.2019 | 07:30

Suomen hallitus ei voi itse päättää soten EU-hyväksynnän menettelytavasta.

– Kun asian oikeustila on epävarma, ainoa tie sen selvittämiseen on kysyä siitä EU-komissiolta, joka käynnistää notifikaatiomenettelyn, sanoo Euroopan unionin oikeuteen perehtynyt professori Jukka Snell Lännen Medialle.

Kysymys on siitä, hyväksyykö EU-komissio soten valinnanvapausvapausjärjestelmän EU-valtiontukisäännösten mukaiseksi.

– Valtiontukisäännöt ovat keskeistä EU:n sisämarkkinasäännöstöä, jotka sisältyivät jo EEC-sopimuksiin. Suomi ei voi panna mahdollista valtiontukea sisältävää järjestelmää täytäntöön ennen kuin notifikaatiomenettely on päättynyt, sanoo Snell.

Myös EU-komission Suomen edustuston vt. päällikkö Maria Blässar sanoo Lännen Medialle, että komissiolla on asiassa toimivalta, jos kyseessä on perustamissopimuksen mukainen valtiontuki.

Julkisuudessa on esitetty, että sote-lakeihin sisältyvän valinnanvapausjärjestelmän EU-kelpoisuuden selvittämiseen olisi jonkinlainen oikotie.

– On yksi ainoa notifikaatiomenettely, jossa prosessin tarkemmasta sisällöstä päättää lopulta EU-komissio, toteaa Snell.

Hänen mukaansa Suomen valinnanvapausjärjestelmän notifikaatiokäsittely ei ole yksinkertainen juttu komissiolle.

– Suomen järjestelmään liittyy sekä markkinaelementtejä että ei-markkinaelementtejä. Siksi asia joutuu komissiossa kokonaisarvioon, jonka kulkua on vaikea ennakoida, sanoo Snell.

Verkkouutisten juttu perustuu Turun Sanomien juttuun, joka on linkattu VU:n jutussa. Lainauksen korostukset ovat minulta.

https://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/4495360/Soten+EUhyvaksynnassa+ei+ole+oikotieta+eika+Suomen+hallitus+siita+paata+se+on+komission+kasissa+sanovat+asiantuntijat

Soten EU-hyväksynnässä ei ole oikotietä, eikä Suomen hallitus siitä päätä – se on komission käsissä, sanovat asiantuntijat
Jos hallitus haluaa välttyä EU:n mahdollisilta soten rankaisutoimilta, sen on kysyttävä EU-komissiolta, hyväksyykö se soten valinnanvapauden valtiontuellisen luonteen.

Vaikea veikkailla syitä pm Sipilän ja hänen kabinettinsa pelikuvioon, miksi he ovat yrittäneet kiertää tai välttää Soten osalta muutoin jumalan sanana pitämäänsä EU:ta. Tästä huolimatta uskon, että EU:sta tulee korkeintaan vain jotain muodollista säätöä. Onhan Sotessa kysymys siitä, että hyvät veljet ja siskot pääsevät rahasta... siis palvelemaan suomalaista veronmaksajaa.

Nosto tähän ketjuun myös tälle Ville Tavion videoblogille.

Kokeilin vaihteeksi videoblogaamista 

Katso video täältä: https://youtu.be/kaeXGp4yaw0

Aiheena EU:n ylivalta.

Kuinka moni oikeasti saattoi vuoden 1994 kansanäänestyksessä tietää mihin vanhat puolueet Suomea vievät kun liittymispäätös tehtiin?

Olisiko itsenäisen Suomen kansa oikeasti äänestänyt itsensä EU-orjuuteen, jos olisivat tienneet, että se merkitsee mm. päätösvallan karkaamista, muiden maiden velkojen maksua ja täydellistä monikulttuuristamista?

Itseäni harmittaa, että EU suhmurointi ja kähmintä ovat politiikassa toimivalle jatkuvasti näkyvissä, mutta kansalle tämä ei näy juuri mitenkään.

Valtamedia ei hirveästi kriittisesti kirjoittele. Nyt yhdessäkään eduskuntavaalikoneessa ei tainnut olla edes EU:ta koskevia kysymyksiä.

[repo]

https://www.kansalainen.fi/psn-tavio-moittii-lakivaliokunnan-toimintaa-kansanedustajien-eu-varojen-vaarinkayton-lisaaminen-rikoslakiin-on-silmanlumetta/

PS:n Tavio moittii lakivaliokunnan toimintaa: "Kansanedustajien EU-varojen väärinkäytön lisääminen rikoslakiin on silmänlumetta"
28.2.2019 16:05

– Uusi kansanedustajia koskeva EU-varojen väärinkäytön lisääminen rikoslakiin on silmänlumetta, eikä oikeasti lisää mitenkään kansanedustajien rikosvastuuta, perussuomalaisten kansanedustava Ville Tavio toteaa.

Lakivaliokunnan enemmistö hyväksyi tänään 28.2. valiokunnan kokouksessa EU-direktiiviin perustuen rikoslakiin kaksi uutta pykälää kansanedustajan tekemästä EU-varojen väärinkäytöstä. Kansanedustaja Ville Tavion (ps.) mukaan erikoisen asiasta tekee se, että lakivaliokunnan saaman selvityksen mukaan ei ole mahdollista, että kansanedustaja missään tilanteessa voisi syyllistyä kyseisiin uusiin rikoksiin.
[...]

Tavio pitää lisäksi erikoisena, että hallituksen esityksen myötä EU-varojen väärinkäyttö ja sen törkeä tekomuoto säädettäisiin rikoslaissa omana pykälänään, mutta kansallisten varojen vastaava väärinkäyttö ei.

Juttu kokonaan linkistä. En vain ymmärrä enkä hyväksy tällaista EU:n palvontaa, mitä eduskunnan enemmistö näyttää tekevän.

[qwerty]

..

[Roope]

EPP-ryhmän kärkiehdokas ja siten mahdollinen seuraavan EU-komission puheenjohtaja Manfred Weber lopettaisi rahoituksen väärin ajattelevilta puolueilta, mutta reiluna kaverina sallisi ainakin toistaiseksi niiden olemassaolon.

EPP:n Weber vaatii rahoituksen lopettamista EU-vastaisilta puolueilta

EPP:n kärkiehdokas Manfred Weber vaatii, että EU lopettaa EU-vastaisten puolueiden rahoittamisen. Esimerkeiksi Weber nostaa ranskalaisen Kansallinen liittouma-puolueen, sekä saksalaisen AfD:n, jota Weberin edustama, Angela Merkelin CDU-puolueen sisarpuolue CSU kritisoi voimakkaasti Saksan vaalien aikaan.

Weber toteaa Welt-lehden artikkelissa, ettei maailmassa ole niin naiiveja instituutioita, että ne rahoittaisivat omia vastustajiaan. Samaan hengenvetoon Weber esittää, että EU:n kritisointi olisi toki sallittua.
...

Nykysuomi 27.3.2019

Toisaalla Weber esittää yhdeksästä tuomarista koostuvaa asiantuntijaraatia, jonka Euroopan unionin arvojen toteutumista selvittävien arvioiden perusteella se voisi leikata jäsenmaiden EU-tukia. Kirjoituksessaan Weber kohdistaa hankkeensa nimeltä Puolaa ja Unkaria vastaan.

Elämme mielenkiintoisia aikoja.

[alussaolisana]

^

On tosiaan mielenkiintoinen veivaus: EU kerää kansoilta kaiken rahan mitä sillä on ja tämän neron mukaan sitten sillä rahalla tuetaan EU-myönteisiä puolueita. Kuulostaa demokraattiselta - NOT. Uskaltaisin lyödä vähät roponi vetoa, että Manfred ei näe tässä mitään outoa ja luulee ihan tosissaan olevansa demokratian asialla.

Ai "ei ole niin naiveja instituutioita, että ne rahoittaisivat omia vastustajiaan"? Sehän on mahtavaa, että kaikki tuki sharialain kannattajille on sitten loppunut länsimaissa.

[Roope2]

Menneisyydessä Thaimaassa Thaksin Shinawatra lupaili ennen vaaleja, että alueet, mistä tulee paljon ääniä hänen puolueelleen, tulevat saamaan mukavasti valtionavustuksia.

[kivimies]

Euroopan parlamentti hyväksyi 13 miljardin euron rahoituksen vuosille 2021-2027 aseiden kehitykseen. Tämä on askel kohti EU-armeijaa.

Fostering defence innovation through the European Defence Fund

328 MEPs voted in favour of the partial deal with EU ministers, with 231 against, and 19 abstaining. The EU Defence Fund will foster technological innovation and cooperation in the European defence sector and aims to place the EU among the top four defence research and technology investors in Europe.

Parliament advocates a budget of €11.5 billion in 2018 prices (€13 billion in current prices). This sum however is still to be discussed during the negotiations on the EU's 2021-2027 long-term budget.

Main features of the European Defence Fund for 2021-2027 include:

Support to the entire industrial development lifecycle of defence products from research (up to 100%) to prototype development (up to 20%) to certification (up to 80%);
Small and medium-sized enterprises (SMEs) and mid-caps (a company valued at 2 -10 billion dollars) are given incentives to participate, as they are provided with higher financing rates, and projects by consortia which include SMEs are favoured;
Projects will be defined according to defence priorities agreed by member states under the Common Foreign and Security Policy but other priorities, such as those of NATO, can also be taken into account;
Only collaborative projects involving at least three participants from three member states or associated countries are eligible.

EU:n lehdistötiedote (18.4.2019)

[Alabama]

Euroopan parlamentti hyväksyi 13 miljardin euron rahoituksen vuosille 2021-2027 aseiden kehitykseen. Tämä on askel kohti EU-armeijaa.

Tällainen rahoitus voi olla myös suutari, joka jonkin ajan kuluttua pamahtaessaan tuhoaa koko EU:n. Vaikea kuvitella Itä-Euroopan maiden hyväksyvän yhteistä EU-armeijaa. Pelastavat mieluummin oman nahkansa kuin antautuvat uuden totalitarismin armoille.

[Nikolas]

Euroopan parlamentti hyväksyi 13 miljardin euron rahoituksen vuosille 2021-2027 aseiden kehitykseen. Tämä on askel kohti EU-armeijaa.

Tekee asiat erityisen mielenkiintoisiksi, kun joku jäsenmaa päättää irrottautua unionista. Seuraako siitä samankaltainen liittovaltion koossapysymistä koetteleva sisällissota kuin Amerikassa?

[Julleht]

Euroopan parlamentti hyväksyi 13 miljardin euron rahoituksen vuosille 2021-2027 aseiden kehitykseen. Tämä on askel kohti EU-armeijaa.

Fostering defence innovation through the European Defence Fund

328 MEPs voted in favour of the partial deal with EU ministers, with 231 against, and 19 abstaining. The EU Defence Fund will foster technological innovation and cooperation in the European defence sector and aims to place the EU among the top four defence research and technology investors in Europe.

Parliament advocates a budget of €11.5 billion in 2018 prices (€13 billion in current prices). This sum however is still to be discussed during the negotiations on the EU's 2021-2027 long-term budget.

Main features of the European Defence Fund for 2021-2027 include:

Support to the entire industrial development lifecycle of defence products from research (up to 100%) to prototype development (up to 20%) to certification (up to 80%);
Small and medium-sized enterprises (SMEs) and mid-caps (a company valued at 2 -10 billion dollars) are given incentives to participate, as they are provided with higher financing rates, and projects by consortia which include SMEs are favoured;
Projects will be defined according to defence priorities agreed by member states under the Common Foreign and Security Policy but other priorities, such as those of NATO, can also be taken into account;
Only collaborative projects involving at least three participants from three member states or associated countries are eligible.

EU:n lehdistötiedote (18.4.2019)

Ykkösliitteenä vielä parlamenttiryhmien äänestämiset tässä. Meni läpi 328-231, tyhjiä 19.

- Käytännössä yksimielisesti puolesta keskustaoikeiston EPP (kokoomus, KD) sekä liberaali ALDE (keskusta, rkp).
- Fifty-fifty S&D (SDP)
- 2/3 vastaan EFDD (AfD, M5S) ja ECR (PS, ruotsidemokraatit, PiS).
- Käytännössä yksimielisesti vastaan ENF (Lega, FPÖ, RN), G/EFA (vihreät) ja GUE/NGL (vasemmistoliitto).

Kakkosliitteenä suomalaismeppien äänestykset.

Kaikki muut äänestäneet äänestivät puolesta (myös PS:n Ruohonen-Lerner), paitsi vihreiden Hautala. Halla-aholla ja vasemmistoliiton Kyllösellä tyhjä. Ruohonen-Lerner oli ainoa joka äänesti ryhmänsä kantaa vastaan.

Linkki, mutta vaatii vissiin kirjautumisen jotta näkee breakdownin: https://www.votewatch.eu/en/term8-european-defence-fund-draft-legislative-resolution-vote-commission-proposal-ordinary-legislative-pro.html

[Supernuiva]

^Nostaisin tämän äänestyksen sekä ketjun esille nyt uudestaan Eurovaalien aikaan.

[Golimar]

Parlamentti on yksi EU:n keskeisistä toimielimistä, mutta ei ainoa eikä varsinkaan tärkein. EU:n suunta määrätään muualla kuin parlamentissa, kirjoittaa erikoistoimittaja Jan Hurri.
Euroopan parlamentti on Euroopan unionin EU:n keskeisiä toimielimiä ja ainoa, jonka jäseniä Suomen ja muiden EU-maiden kansalaiset voivat valita suorilla kansanvaaleilla..................

Parlamentti ei ole kuitenkaan ainoa eikä etenkään tärkein päätöksentekijä EU:ssa. EU:n kohtalon kysymykset ratkaistaan – tai jätetään ratkaisematta – aivan muualla kuin parlamentissa.

Viimeksi eurokriisin kiperinä hetkinä kävi selväksi, että tiukan paikan tullen kahden suurimman EU-maan, Saksan ja Ranskan, johtajilla on kahdestaan enemmän sananvaltaa unionin kohtalon kysymyksiin kuin parlamentin 751 jäsenellä yhteensä.........................

Kun kriisi riepotteli Kreikkaa ja muita euroalueen kriisimaita ja uhkasi jopa euron olemassaoloa, Saksan liittokansleri Angela Merkel ja Ranskan silloinen presidentti Nicholas Sarkozy sopivat keskenään kriisitoimista.

Vain euroalueen keskuspankilla EKP:llä ja sen pääjohtajalla Mario Draghilla näytti euron kohtalon hetkinä olevan jopa Merkeliä ja Sarkozya suurempi valta päättää euron pelastamisesta, mutta tuskin edes Draghi tohti toimia täysin omin päin ilman Saksan ja Ranskan johtajien hyväksyntää.

Parlamentti sen sijaan seurasi rahaliiton ja todennäköisesti koko unionin kohtalon hetkiä sivusta suunnilleen yhtä voimattomana kuin euromaiden kansalliset parlamentit.......................

Parlamentti jäi kriisitoimissa taka-alalle siksi, että vaikutusvaltaisimpien jäsenmaiden johtajat päättivät, että kriisioloissa EU:n käytäntö voi olla tarvittaessa aivan muuta kuin sopimustekstien teoria.

Esimerkiksi tästä syystä kenenkään tuskin kannattaa menettää yöuniaan EU:n tämänkertaistenkaan parlamenttivaalien lopputuloksesta.

Onpa vaalitulos mikä tahansa, syntynevät suuret muutokset suuntaan tai toiseen vastakin kansallisin voimin jäsenmaissa – ja suurimpien jäsenmaiden johtajien epävirallisilla kädenpuristuksilla.

Eivät parlamentissa tai muissakaan EU:n toimielimissä........................

Normaalioloissa – muulloin kuin euron tai EU:n kohtalon hetkinä – EU:n parlamentilla on oma painava roolinsa EU-lainsäädäntötyön yhtenä keskeisenä toimielimenä.

Parlamentin tärkein tehtävä on yhdessä EU:n neuvoston kanssa vahvistaa uusia asetuksia, lakeja ja direktiivejä, joita EU:n hallintovirasto, komissio, valmistelee ja esittää.

Sen sijaan parlamentilla ei ole oikeutta itse tehdä lakialoitteita, vaan lakihankkeiden vireille panemisen yksinoikeus on komissiolla. Parlamentti voi ainoastaan ehdottaa komissiolle mielestään tarpeellisen lakihankkeen vireille panemista.

Parlamentilla on komission suuntaan kuitenkin yksi tärkeä vaikutuskeino, joka korostuu pian parlamentin vaalien jälkeen. Se valitsee komission jäsenet eli puheenjohtajan ja komissaarit.

Komissaarivalinnat eivät kuitenkaan suju alusta loppuun parlamentin mielen mukaan, sillä ehdokkaat komission jäseniksi nimeää Eurooppa-neuvosto eikä parlamentti.....................

Eurooppa-neuvosto on sekin yksi EU:n keskeisistä toimielimistä. Sen jäseniä ovat kaikkien EU:n jäsenmaiden pääministerit tai valtionpäämiehet sekä neuvoston ja komission puheenjohtajat. ....................

Neuvoston kullakin jäsenellä on lupa esittää komission jäseneksi yhtä oman maansa edustajaa, mutta komission puheenjohtajaehdotuksen pitäisi jotenkin heijastella parlamenttivaalien perusteella syntyviä parlamentin poliittisia voimasuhteita.

Parlamentti voi hyväksyä tai hylätä Eurooppa-neuvoston ehdotuksen komission puheenjohtajaksi ja koko komission kokoonpanoksi. Sen sijaan parlamentti ei voi hylätä yksittäisiä komissaariehdokkaita ja nostaa omia ehdokkaitaan tilalle.

Komission jäsenten ehdokasasettelun lisäksi Eurooppa-neuvosto nimittää Euroopan keskuspankin EKP:n pääjohtajan ja muut johtokunnan jäsenet....................

Raskaan sarjan nimitysvallan lisäksi Eurooppa-neuvosto määrittelee EU:n yleiset poliittiset tavoitteet ja painotukset, joten sitä voi helposti pitää parlamenttia painavampana toimielimenä.

Mitä EU on tai ei ole, sen määrittelevät Eurooppa-neuvostossa päätöksiä tekevät jäsenvaltioiden päämiehet eikä parlamentti.......................

Yksinoikeus lakihankkeiden vireille panemiseen ja valmisteluun antaa komissiolle käytännön ohjausvaltaa, miten ja millä vauhdilla EU kehittyy. Mutta komissio ei kuitenkaan määrittele kehityksen suuntaa, jonka sanelee Eurooppa-neuvosto.

Lainvalmistelun lisäksi komission tehtäviin kuuluu jäsenmaiden ja koko unionin talouskehityksen ja -politiikan valvonta ja ohjaus.

Muodollisesti jäsenmaiden talouspolitiikan päätösvalta on kansallisilla parlamenteilla ja hallituksilla, mutta käytännössä niiden tulee – tai ainakin niiden pitäisi – noudattaa komission hyväksymiä talouspolitiikan linjauksia.

Suomen ja muiden EU-maiden hallitusten on vuosittain lähetettävä alustavat budjettisuunnitelmansa komission tarkasteluun ja saatava vihreää valoa ennen kuin budjettivalmistelu saa alkaa........................

https://www.is.fi/taloussanomat/porssiuutiset/art-2000006116215.html?ref=rss

[Roope]

Vihreiden tuleva johto haluaa liittovaltiota. Tämäkin sellainen aihe, josta ei pahemmin vaalitenteissä väitelty.

Vihreiden johtoon pyrkivät veisivät EU:ta liittovaltion suuntaan

[...]

Tehtäviin on ehdolla 25 vihreää. Näistä lähes kaikki ovat vastanneet Vihreän Langan Puoluekokouskoneeseen, jossa esitetään 20 väittämää ehdokkaille.

Yksi väittämistä kuuluu "Suomen tulee pyrkiä aktiivisesti kehittämään EU:sta liittovaltio."

Ehdokkaista noin puolet on väitteen kanssa jokseenkin samaa mieltä. Yksi tätä mieltä olevista on vihreiden tuleva puheenjohtaja Maria Ohisalo.

"EU:n integraatiota tulee vahvistaa siten, että yhdentymisen ytimessä ovat rauha, ihmisoikeudet, ilmastonmuutoksen torjunta sekä vapaa liikkuvuus. Euron valuviat on korjattava ja EU:n sosiaalista ulottuvuutta ja demokratiaa on vahvistettava", Ohisalo vastaa.

Jokseenkin eri mieltä väitteen kanssa on kuusi vastaajaa, esimerkiksi puoluevaltuuskunnan puheenjohtajaksi pyrkivä Maaseutu- ja erävihreiden puheenjohtaja Silja Keränen.

Vihreä Lanka 31.5.2019

[kivimies]

Euroryhmän valtiovarainministerit pitivät kokouksen Luxemburgissa. Kokouksessa käsiteltiin euroalueen ns. "yhteistä budjettia". Suomi kannatti tätä sillä ehdolla, että siihen osallistuminen olisi vapaaehtoista.

Viro vastusti euroalueen yhteistä budjettia erittäin hanakasti. Myös Alankomaat vastustivat tätä ja loppujen lopuksi kokouksessa päädyttiin siihen, että erillistä eurobudjettia ei luoda, mutta nykyisen EU-budjetin sisään luodaan euromaille oma budjetti.

Budjetin koosta ja sen rahoittajista ja varojen saajista oli myös erimielisyyksiä, eikä siitä saatu sopua. Sen sijaan budjetin käyttötarkoituksesta saatiin sopu, siitä tuetaan julkisia investointeja ja "kilpailukykyä edistäviä rakenneuudistuksia" ja sen tarkoituksena on tasata jäsenmaiden talouseroja.

Tätä sitten käsitellään myöhemmin Suomen EU-puheenjohtajakaudella.

Kokoukessa myös hyväksyttiin, että Euroopan vakausmekanismi voi myöntää tukipaketteja määräenemmistöllä.

Vääntö eurobudjetista siirtyy Suomen puheenjohtajakaudelle – EU-budjetin sisään rakennetaan euromaille oma rahoitusväline

Päätökset euromaiden omasta budjetista siirtyvät Suomen heinäkuussa alkavalle EU-puheenjohtajakaudelle.

Euroryhmän valtiovarainministerit kokoustivat Luxemburgissa läpi yön. He päättivät kokouksensa noin kello 5.30 Suomen aikaa.

Ministerit sopivat, että nykyisen EU-budjetin sisälle rakennetaan euromaille oma budjetti.

Sen sijaan etenkin Ranskan ajama, nykyisen budjetin ulkopuolinen rahoitusväline kumottiin tällä erää. Se olisi jäsenmaiden keskenään hallitsema rahapotti, ilman parlamentin ja komission osallistumista.

Päätös "lisäeurobudjetista" kaatui kokouslähteiden mukaan erityisesti Viron tiukkaan vastutukseen.

Myös niin sanotut Hansa-ryhmän maat Hollanti etunenässä olivat vastahankaan. Suomikin kuuluu Hansa-ryhmään. Myös Hollanti oli jossain vaiheessa yötä jopa valmis poistumaan kokouksesta ilman sopimusta uutistoimistojen mukaan.

Ryhmän sisällä on sävyeroja: esimerkiksi Suomi on valmis hyväksymään budjetin, kunhan siihen osallistuminen on täysin vapaaehtoista. Myös euroon kuulumattomat EU-maat ja jotkut Keski- ja Itä-Euroopan vastustavat eurobudjettia.

Ranskan tukena oli kokouksessa isoja jäsenmaita, mutta enemmistö 27 ministereistä vastusti sitä. Asiaan palataan vielä Suomen puheenjohtajuuskaudella loppuvuodesta. [...]

Myös EU-budjetin sisään rakennettavasta eurobudjetista on yhä isoja erimielisyyksiä.

Euroon kuulumattomat maat eivät halua osallistua sen rahoitukseen. Se, mistä varat kerätään, on täysin auki. Vääntö jatkuu myös siitä, miten eurobudjetin varoja jaetaan jäsenmaiden kesken.

Eurobudjetin koosta ei myöskään saatu päätöstä. Viime aikoina on keskusteltu noin 17 miljardista eurosta seitsenvuotiskaudelle, mutta tarkka summa on yhä auki.

Sen sijaan käyttötarkoituksesta saatiin sopu: budjetista tuetaan jäsenmaiden kilpailukykyä edistäviä rakenneuudistuksia ja julkisia investointeja. Ylen näkemässä päätösluonnoksessa mainitaan myös jäsenmaiden talouserojen tasaaminen yhtenä perusteena tukien myöntämiselle. [...]

Kokouksessa päätettiin vahvistaa talousvaikeuksissa olevien maiden auttamiseen tarkoitettu EVM-kriisirahastoa (Euroopan vakausmekanismi). Siitä tehdään ketterämpi ja nopeampi toimija.

Tarkoitus on, että rahaston päätöksiä voitaisiin tehdä pahoissa pankkien kriisitapauksissa määräenemmistöllä, kun ne nyt vaativat jäsenmaiden yksimielisyyttä. Jäsenmaat voisivat kriisitilanteissa myös delegoida päätöksentekoa kriisirahaston toimitusjohtajalle. [...]

Yle (14.6.2019)

[Roope2]

Nimityskokouksen ongelmista:

Macron: "Emme voi jäädä pienten maaryhmien panttivangiksi"

Jos asiat eivät EU:ssa suju, miten isoiset mielivät, unohdetaan demokratia ja pistetään päälle isompaa vaihdetta. Presidentin lausahdus kuvaa hyvin koko EU:n pelin henkeä.

https://yle.fi/uutiset/3-10856572

[Supernuiva]

Nimityskokouksen ongelmista:

Macron: "Emme voi jäädä pienten maaryhmien panttivangiksi"

Jos asiat eivät EU:ssa suju, miten isoiset mielivät, unohdetaan demokratia ja pistetään päälle isompaa vaihdetta. Presidentin lausahdus kuvaa hyvin koko EU:n pelin henkeä.

https://yle.fi/uutiset/3-10856572

Suomen kannattaa pienenä pyrkiä mukaan suurten maiden ytimiin, jotta voi vaikuttaa... (Ihan oikeasti siellä voi vain hymistellä muiden mukana, ei siellä mitään voi oikeasti vaikuttaa. Mietitään vaikka jotain isoa pörssiyhtiötä: luuleeko joku, että yhden tai kahden osakkeen pienomistaja voi vaikuttaa mihinkään.)

Sen sijaan Suomen tulisi valtiona liittoutua unionissa niiden valtioiden kanssa, jotka hyötyvät samasta politiikasta kuin Suomi. Joskus tuntuu, että Suomen johdolla on liian paljon henkilökohtaista massia käytettävissään, jolloin he unohtavat "pienen tavan tallaajan edun".

[Roope2]

Nimityskokouksen ongelmista:

Macron: "Emme voi jäädä pienten maaryhmien panttivangiksi"

Jos asiat eivät EU:ssa suju, miten isoiset mielivät, unohdetaan demokratia ja pistetään päälle isompaa vaihdetta. Presidentin lausahdus kuvaa hyvin koko EU:n pelin henkeä.

https://yle.fi/uutiset/3-10856572

Merkelin kommentti:

Uskon kaikkien ymmärtävän, että heidän täytyy antaa hieman periksi, jotta voimme tehdä päätökset.


https://www.dw.com/en/eu-leaders-reconvene-to-resolve-top-jobs-impasse/a-49440166

[akez]

FDP-puolueen Bundestag-ryhmän puheenjohtaja Marco Buschmann on laatinut mielipidekirjoituksen Die Weltiin. Jutussa on paljon yleistä tarinointia, mutta erinäisiä mielenkiintoisia kohtia. Tästäkö löytyy koko nyky-EU:n juoni? Saksa kääpiö, Eurooppa suurmahti, ja Suomi ...

Mielipide Kriisioireita

Saksa on kääpiö, mutta Eurooppa voisi olla maailmanmahti

USA, Kiina ja Venäjä ovat luomassa uutta maailmaa. Kuka näistä huomioisi siinä yhteydessä Saksan edut? Kohtalomme riippuu enemmän kuin koskaan aiemmin vahvasta EU:sta, kirjoittaa FDP-poliitikko Marco Buschmann.

Marco Buschmann

Die Welt 11.7.2019 https://www.welt.de/debatte/kommentare/plus196633921/Marco-Buschmann-Europa-koennte-Weltmacht-sein.html

Uusi syrjäyttää vanhan. Näin on ollut aina. Historiassa on kuitenkin erityisiä vaiheita, jolloin muutos lisää vinhasti vauhtia ja intensiteettiään. Uusi syrjäyttää vanhan monilla sektoreilla samanaikaisesti.

Joidenkin mielestä maailma on nitkahtanut sijoiltaan. Toisten mielestä paratiisi häämöttää jo edessä. Monet siinä välissä ovat epävarmoja. Kaikki ovat kuitenkin samaa mieltä siitä, että maailma on muuttumassa aivan uudenlaiseksi.

1800-luku oli sellaista aikaa. ...
(...)

Sotilaallisesti Saksa on mitättömyys ja sen taloudellinen merkitys kutistuus. Digitaalitekniikassa, verkostotaloudessa ja tekoälyssä USA ja Kiina ovat jo melkein tavoittamattomassa johdossa.

Euroopan valtioiden koordinointi ja tehokas eurooppalainen puolustusyhteisö ovat ainoa tapa päästä mukaan tasavertaisiin keskusteluihin. Muuttuvassa maailmassa Saksa on yksin kääpiö, mutta EU voisi olla luovasti vaikuttava maailmanmahti. Maailma muuttuu ja jos poliitikot eivät halua olla vain folkloristinen festivaali, niin sitten heidän on toimittava.

Lihavointi mun.

Jutun eräässä kohdassa mainitaan, että Bismarck aloitti aikoinaan sodan Ranskaa vastaan pakottaakseen Saksan yhdistymään sisäisesti ja hän myös onnistui tässä. Ehkäpä juuri samoista syystä USA ja Venäjä on nyt nostettu EU:n vihollisiksi, ja näiden maiden päämiehet ovat päässeet sylkykupeiksi mediassa. Pelkäksi räksytykseksi tuo kuitenkin jää, sillä Saksalla ei ole edes toimintakykyistä armeijaa. Meilläkin lienee jo parempi. Edes EU:ta yhdistävää vaikutusta ei tuolla puuhailulla näytä juurikaan olevan.

Kirjoittajan mielestä USA, Kiina ja Venäjäkin ovat jo menneet menojaan ja lähinnä vihollisia, ja Saksa on kääpiö ilman Eurooppaa. Mistä siis Saksan liittolaiset? Heureka! Afrikka ja muslimit!

Samalla selittyy miksi Saksa haluaa rangaista - vaikka EU:n hajoamisen hinnalla - maita, jotka eivät halua ottaa siltä määräyksiä, esim. ottaa matuja.

Nyt EU:n johtoon - ainoaksi henkilöksi, joka voi tehdä EU-lakialoitteita ja voi päättää yksin muista komissaaresta - on vielä nousemassa Merkelin marakatti. Ei tarvitse kristallipalloa nähdäkseen mitä tulevaisuus on tuomassa tullessaan ...

EDIT typo

[Vaniljaihminen]

Yleensä kuvataan Saksa jonkinlaisena Euroopan ongelmana, mutta todellinen syy ei ole se, että Saksa on mitä on. Syy on se, että Saksan ei anneta olla sitä mitä se voimiensa ja varojensa puolesta voisi olla. EU on vain toisen ja ensimmäisen maailmansodan jatkumo, ranskalaisten rankaisu Saksalle, että se ei kasvaisi liian suureksi. Ensimmäinen maailmansota oli ensimmäinen todellinen varoitus, ja toinen maailmansota oli osoitus siitä, että kun piru tukahdutetaan, kasvaa tilalle vain vieläkin suurempi piru. EU:n typerä politiikka vie maanosan vaan edellisiä suurempaan kriisiin, eikä tilanne ratkea ennen kuin Ranska myöntää tosiasiat.

Ranska, anna jo periksi. Kun maa ei tykkää saksalaismiehittäjistä, ovatko sitten muslimit ja afrikkalaiset muka jotenkin parempia?