Suomen Perusta: Kuinka kalliiksi halpatyövoima tulee?

[Ernst]

Me "tienataan" tällä, kun Valde maksaa tukea 70% palkasta halpaduunarin työnantajalle. Häkämies on seonnut.

Äh, kunhan nyt paskoo suomalaisten päälle palkkansa eteen. Uusi normaali.

Niin, perun tuon hätäisen sekoamisolettaman. Häkämiehestä on tullut yksinkertaisesti röyhkeä. Oliko tämä se naisenhakkaaja Häkämiehen veljeksistä?

E: ei ollut; hakkaaja on Jyri Häkämies.

[JoKaGO]

EK haluaa ensi vaalikaudella 35 000 ulkomaista osaajaa Suomen työmarkkinoille – "Jopa 70 prosentin palkkatuki turvapaikan saaneelle"

Osaaja ja palkkatuettu turvapaikanhakija mainittu samassa otsikossa. 

Heti bingo! 

Vakavasti puhuen, tuo ulostulohan on EK:lta hieno veto, hajoita ja hallitse. Nimittäin, juurihan oli päällä poliittinen lakkoilu, jossa sossut saivat vetoapua ay-liikkeeltä. Nyt ay joutuu jäsenistönsä edun vuoksi rasistisesti vastustamaan tuota EK:n ulostuloa, joka sinällään olisi vihervasemmisto-sosialisti-femakkojen (kuten Rinne) märkä uni. Kiusa se on pienikin kiusa 

Muuta selitystä noin höpöhöpö ehdotukselle ei voi olla.

[JoKaGO]

Niin, perun tuon hätäisen sekoamisolettaman. Häkämiehestä on tullut yksinkertaisesti röyhkeä. Oliko tämä se naisenhakkaaja Häkämiehen veljeksistä?

E: ei ollut; hakkaaja on Jyri Häkämies.

Ei, vaan Kari Häkämies pahoinpiteli naisystäväänsä törkeästi. Jyri on se Venäjä-Venäjä-Venäjä -veli.

[Ernst]

Niin, perun tuon hätäisen sekoamisolettaman. Häkämiehestä on tullut yksinkertaisesti röyhkeä. Oliko tämä se naisenhakkaaja Häkämiehen veljeksistä?

E: ei ollut; hakkaaja on Jyri Häkämies.

Ei, vaan Kari Häkämies pahoinpiteli naisystäväänsä törkeästi. Jyri on se Venäjä-Venäjä-Venäjä -veli.

Kaverikapitalismi ei sitten häntä jättänyt; huolenpito jatkuu ja Kari terhentää kovasti nyt näkyvällä pallilla. Irtisanoutumisvaatimuksia ei kuulu miituusta eikä muualtakaan.

I really got a lucky life
my motorcycle, my writing and my wife.
-Lou Reed

[Simo Grönroos]

Alfatv:n Uutiskauhassa Suomen Perustan Samuli Salminen ja Keskuskauppakamarin Mauri Kotamäki esittävät näkemyksensä ulkomaisesta halpatyövoimasta.

http://www.permanto.fi/fi/web//alfatv/player/vod?assetId=12107140

[Simo Grönroos]

Suomen Perustan Samuli Salminen tänään Dosentin vieraana Alftatv:llä klo 19 keskustelemassa halpatyövoiman maahanmuutosta ja saatavuusharkinnasta.

https://www.facebook.com/alfatv/posts/1091182954393314

[Simo Grönroos]

Vastahyökkäykseen: saatavuusharkinnan poistamisen sijaan koko halpatyövoiman maahanmuutto lopetettava

https://www.suomenuutiset.fi/tutkija-ulkomaisella-halpatyovoimalla-asiaa-britanniaan/

https://www.suomenperusta.fi/ajatus/loppu-halpatyovoiman-maahanmuutolle/

http://simogrnroos.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267238-loppu-halpatyovoiman-maahanmuutolle

[Simo Grönroos]

Matalapalkka-aloille suuntautuva maahanmuutto rasittaa Suomen julkista taloutta ja heikentää suomalaisen työvoiman työmarkkina-asemaa. Suomen Perustan aloitteessa Loppu halpatyövoiman maahantuonnille esitetään, että matalapalkka-alojen maahanmuuttoa konrolloivan saatavuusharkinnan poistamisen tai siihen liittyvien prosessien nopeuttamisen sijaan suomalaisen yhteiskunnan etua palvelisi EU/ETA-alueen ulkopuolelta tulevan matalapalkka-alojen maahanmuuton lopettaminen kokonaan. Tämä onnistuisi asettamalla ulkomaiselle työvoimalle Iso-Britannian mallin mukaisen yleisen tulorajan, joka voisi olla esimerkiksi 3000 euroa/kk, ja jota täydentäisivät alakohtaiset tulorajat.

https://www.suomenperusta.fi/julkaisu/loppu-halpatyovoiman-maahantuonnille/?fbclid=IwAR1059-yXeZoq53GuegX2L5FfeX597vd1zjRuHHCZBcW7hppJW_fmsfcIWY

[nutsy]

EK:n asiantuntija oikoo vääriä käsityksiä työhön tulevista maahanmuuttajista

Julkiseen keskusteluun on noussut kysymys Suomeen saatavuusharkinnan kautta työhön tulevien taloudellisesta vaikutuksesta valtiontaloudelle: onko työhöntulo Suomeen plussaa vai miinusta?

Työperusteista maahanmuuttoa on vastustettu eduskuntavaalien alla väittäen, että Suomeen työhön tulevien työllisyysaste putoaa nopeasti ja heistä siksi aiheutuu nettokustannuksia julkiselle taloudelle. Väitteet perustuvat ilmeisesti Suomen Perustan syksyllä 2018 julkaisemaan selvitykseen: Kuinka kalliiksi halpatyövoima tulee. Perustan selvityksen lähtökohta on kuitenkin väärä. Siinä vertaillaan lähes keskituloista kantaväestöä pienipalkkaisiin maahanmuuttajiin. Oikeampi tapa on vertailla samoja tuloluokkia.

(...)

Selvityksestä ei voi tehdä päätelmiä työperusteisesta maahanmuutosta, sillä sitä ei ole sellaiseen rajattu. Maahanmuuttajajoukon rajauksena ei ole ollut, että tulijan oleskelulupa olisi myönnetty työntekoon. Työntekijän oleskeluluvan saamisen ehtonahan on, että tulijalla on työsopimus tai sitova työtarjous heti alkavaan työhön ja että siitä maksettava palkka on riittävä turvaamaan toimeentulon (1211 €/kk, 2019). Maahanmuuttovirasto tarkastaa palkanmaksun oikeellisuuden, kun se päättää oleskeluluvan jatkamisesta ensimmäisen vuoden jälkeen.

On ilmeistä, että tutkimusaineistossa on myös muita kuin työn perusteella oleskeluluvan saaneita. (...) Tutkimuksessa ei esitetä, että sen kohderyhmä olisi taakka julkiselle taloudelle, vaan ilmaistaan, että maahanmuuttajilla on negatiivisemmat vaikutukset kuin kantaväestöllä.

Tätä kohtaa olisi toivonut tutkitun alkuperäisen maahantuloperusteen mukaan, sillä tulos on ristiriidassa Tilastokeskuksen tutkimuksen kanssa. Tilastokeskuksen mukaan työn perusteella Suomeen tulevien työllisyys säilyy korkeana. Yli kymmenen vuotta Suomessa asuneiden työllisyysaste on 89 prosenttia. Muulla perusteella Suomeen tulleiden työllisyys paranee ajan kuluessa (UTH-tutkimus, Tilastokeskus 2014).

Suomessa työvoiman tarjonnan lisääntymisen ja maahanmuuton vaikutuksia palkkatasoihin ei ole juuri tutkittu. (...)

-> https://ek.fi/ajankohtaista/uutiset/2019/05/03/ekn-asiantuntija-oikoo-vaaria-kasityksia-tyohon-tulevista-maahanmuuttajista/

Tähän saadaan varmaan Suomen Perustalta vastine jossain vaiheessa?

[koodari-inssi]

EK:n ajatelmassa on tietysti sellainen ongelma, että suurituloisia tai edes keskituloisia somppuja, irakilaisia tahi afgaaneja ei ole juurikaan olemassa aivan yksittäisiä tapauksia lukuunottamatta.
Keskituloinen maahanmuuttaja näissä ryhmissä on todellakin koko Suomen mittapuulla hyvinkin pienituloinen. Kela-tukiahan ei tuloiksi pidä laskeman.

En näe Suomen Perustan tutkimuksessa EK:n mainitsemaa ongelmaa. Vertailu tehdään edustavasta otoksesta populaatioista.

[Puskistahuutelija]

EK:n ajatelmassa on tietysti sellainen ongelma, että suurituloisia tai edes keskituloisia somppuja, irakilaisia tahi afgaaneja ei ole juurikaan olemassa aivan yksittäisiä tapauksia lukuunottamatta.
Keskituloinen maahanmuuttaja näissä ryhmissä on todellakin koko Suomen mittapuulla hyvinkin pienituloinen. Kela-tukiahan ei tuloiksi pidä laskeman.

En näe Suomen Perustan tutkimuksessa EK:n mainitsemaa ongelmaa. Vertailu tehdään edustavasta otoksesta populaatioista.

Näin se on.

Suomesta ei varmasti löydy suurituloisia irakilaisia, afgaaneja tai somaleja sellaista määrää, että voitaisiin tehdä luotettava ja uskottava vertailu saman tuloluokan suomalaisiin. Se on sanomattakin selvää. Ei paljon näy joka vuosi julkaistavissa verokoneissa tuolta ilmansuunnalta kotoisin omaavia ihmisiä, joissa näytettävän tulon raja on 100 000 euroa.

Keskituloisia, joiksi voitaneen laskea 40 000 ja 99 999 euron väliset tienistit vuodessa, heitä on jo varmaan jonkin verran, mutta ei heitä silti ole niin paljoa että kattaisivat muiden saman ihmisryhmän täällä olevien aiheuttamat kustannukset.

[Nikolas]

EK:n asiantuntija:

Oikeampi tapa on vertailla samoja tuloluokkia.

Voimme siis verrata työtöntä toiseen työttömään.

Voimme laskea: 0 - 0 = 0

Siis ei mitään eroa!

Nerokasta!

[Soljuvainen]

En tiedä paljoakaan talouspolitiikasta ja saatavuusharkinnasta. Mutta tämä kyllä kuulostaa sen luokan idiootti-idealta, että jo intuitio haraa vastaan.

Olen itse joutunut kesätöitä hakeneena nuorena kokemaan, kuinka vaikeaa on löytää itselleen ns. matalan kynnyksen töitä enää. Itse siivoilen ihan mielelläni ja olen yläasteikäisestä asti tottunut tekemään kaikenlaisia kesätöitä. Silti töiden löytäminen on ollut aina yhtä hankalaa.

Tiedän (ujoja, introvertteja) ihmisiä, jotka ovat joutuneet odottamaan ensimmäisiä palkkatyökokemuksia yli 25-vuotiaiksi.

Jos saatavuusharkinta poistetaan, pelkään, että se vaikeuttaa monien suomalaisten työllistymistä entisestään ja jättää työelämään tutustuvat nuoret vaille ensimmäisiä työkokemuksia. Ainakin sillä oletuksella, että tänne tulevat työntekijät oikeasti työllistyvät töihin.

On liian stressaavaa kilpailla töistä koko maailman kanssa. Tämä lisää vain pahoinvointia, olen melko varma siitä.

[Roope]

]EK:n asiantuntija oikoo vääriä käsityksiä työhön tulevista maahanmuuttajista

Julkiseen keskusteluun on noussut kysymys Suomeen saatavuusharkinnan kautta työhön tulevien taloudellisesta vaikutuksesta valtiontaloudelle: onko työhöntulo Suomeen plussaa vai miinusta?

Työperusteista maahanmuuttoa on vastustettu eduskuntavaalien alla väittäen, että Suomeen työhön tulevien työllisyysaste putoaa nopeasti ja heistä siksi aiheutuu nettokustannuksia julkiselle taloudelle. Väitteet perustuvat ilmeisesti Suomen Perustan syksyllä 2018 julkaisemaan selvitykseen: Kuinka kalliiksi halpatyövoima tulee. Perustan selvityksen lähtökohta on kuitenkin väärä. Siinä vertaillaan lähes keskituloista kantaväestöä pienipalkkaisiin maahanmuuttajiin. Oikeampi tapa on vertailla samoja tuloluokkia.

Miksi ihmeessä samojen tuloluokkien vertailu olisi oikeampi tapa? Ei sekään, että myös kantasuomalaiset syrjäytyvät ja aiheuttavat nettokustannuksia, ole perustelu sille, että olisi maahanmuuttopolitiikan seurauksena ok, että jo puolet pääkaupunkiseudun syrjäytyvistä nuorista on maahanmuuttajataustaisia.

[takalaiton]

Jos saatavuusharkinta poistetaan, pelkään, että se vaikeuttaa monien suomalaisten työllistymistä entisestään ja jättää työelämään tutustuvat nuoret vaille ensimmäisiä työkokemuksia. Ainakin sillä oletuksella, että tänne tulevat työntekijät oikeasti työllistyvät töihin.

Ruotsista löytyy tutkimustietoa, työntekijät tulevat pääasiassa matalapalkka-aloille, missä on jo valmiiksi ylitarjontaa työvoimasta. Hyvä tilanne toki näillä aloilla toimiville yrityksille, kun työntekijöitä voi kohdella miten haluaa ja valtio maksaa osan palkasta asumistuen ja muiden tulonsiirtojen kautta.

Näille työpaikoille muodostuu myös välittömästi pimeät markkinat, koska kymmenet miljoonat ihmiset Euroopan ulkopuolella ovat valmiita maksamaan pääsystä tänne. Homma voidaan hoitaa näennäisen laillisesti, kuten maksamalla palkka todellisuudessa työnantajan hallinnoimalle tilille. Jos työpaikan pimeä hinta olisi vaikka 10 000 €, joku siivousfirman pomo voi palkata kymmenen tyyppiä kehitysmaista ja nostaa heidän kuukausipalkoistaan vähitellen sata tonnia itselleen.

Toinen hyvä keino olisi asuttaa nämä työntekijät samaan työnantajan omistamaan kämppään ja periä kuukausivuokraa muutama satanen per naama. Luonnollisesti heidät voi irtisanoa työstään pienimmästäkin syystä ja hakea kuuliaisemmat tilalle. Ainakaan Afrikan maihin ei saa juuri ketään palautettua, joten nämä dumpatut ihmiset jäävät yhteiskunnan vastuulle. Ja aina voi vetää hihasta viimeisen ässän ja laittaa sisään turvapaikkahakemus, jos palautus uhkaa.

[kivimies]

Työperusteista maahanmuuttoa on vastustettu eduskuntavaalien alla väittäen, että Suomeen työhön tulevien työllisyysaste putoaa nopeasti ja heistä siksi aiheutuu nettokustannuksia julkiselle taloudelle. Väitteet perustuvat ilmeisesti Suomen Perustan syksyllä 2018 julkaisemaan selvitykseen: Kuinka kalliiksi halpatyövoima tulee. Perustan selvityksen lähtökohta on kuitenkin väärä. Siinä vertaillaan lähes keskituloista kantaväestöä pienipalkkaisiin maahanmuuttajiin. Oikeampi tapa on vertailla samoja tuloluokkia.

Saatavuusharkinnan poisto lisää vain pienituloisten muuttoa, koska se koskee nykyään vain pienituloisia. Keski- ja suurituloisten muutto on jo vapaata.

Juuri siksi onkin hyvä katsoa, onko tulijoista hyötyä julkiselle taloudelle. Jos ei, niin saatavuusharkinnan poistolle ei ole mitään taloudellisia perusteita. 

Suomalaiset pienituloiset tarvitsevat keskituloisia enemmän julkisia palveluita ja tulonsiirtoja ja maksavat vähemmän veroja.

Tästä ei kuitenkaan seuraa, että halpatyövoiman muutto olisi toivottavaa tai että siitä olisi hyötyä. EK ei ilmeisesti näe eroa suomalaisen ja Suomeen mahdollisesti muuttavan työntekijän välillä?


Se aiheuttaa ongelmia suomalaisille pienituloisille, kun rajallisista varoista on maksettava tulonsiirtoja ja tarjottava julkisia palveluita yhä useammalle. Halpatyövoima alentaa pienituloisten palkkoja, kun se suostuu työskentelemään huonommalla palkalla ja huonommilla työehdoilla.

Tätä kohtaa olisi toivonut tutkitun alkuperäisen maahantuloperusteen mukaan, sillä tulos on ristiriidassa Tilastokeskuksen tutkimuksen kanssa. Tilastokeskuksen mukaan työn perusteella Suomeen tulevien työllisyys säilyy korkeana. Yli kymmenen vuotta Suomessa asuneiden työllisyysaste on 89 prosenttia. Muulla perusteella Suomeen tulleiden työllisyys paranee ajan kuluessa (UTH-tutkimus, Tilastokeskus 2014).

Tilastokeskuksen UTH-tutkimus tunnetusti yliarvioi työllisyysastetta. Tilastokeskuksen rekisteripohjainen työssäkäyntitilasto on parempi mittari.

Edelisen mukaan ulkomaalaistaustaisten työllisyysaste on 63,7% ja jälkimmäisen mukaan 51,1%.

Suomen Perustan tutkimus käyttää jälkimmäisen tutkimuksen tietoja.

[Kari Kinnunen]

Toinen hyvä keino olisi asuttaa nämä työntekijät samaan työnantajan omistamaan kämppään ja periä kuukausivuokraa muutama satanen per naama. Luonnollisesti heidät voi irtisanoa työstään pienimmästäkin syystä ja hakea kuuliaisemmat tilalle.

Eiköhän tämä ole ainakin rakennusalalla varsin yleinen käytäntö. Kimppakämpän "vuokra" tyyliin 1500€/kk ja peritään suoraan palkasta.
Silti tulijoita riittää koska litulatustanioiden ja kakkaslovakioiden palkkataso on vielä matalampi.

Slobohousujen ammattitaito piisaa sen verran, että hinta-/laatusuhde kohdallaan. Tämäkin pöljyys on tyypillistä EU:ta.

[kepposyksikkö]

Suomen perusta voisi tehdä vihervasemmistolle kiusallisen tutkimuksen siitä, kuinka paljon suurimpien mamuryhmien kuten somalien ja irakilaisten hiilipäästöt kasvavat kun he muuttavat kotimaastaan Suomeen