2009-02-12 Maahanmuuttajat ja hoitoala (yhdistetty)

[Alaric]

https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/laakarilehti-ulkomaalaistaustaisille-laakareille-on-annettu-lahtopasseja-tyosuhteiden-purku-uusi-ilmio/7042696 (24.8.2018)

Lääkärilehti: Ulkomaalaistaustaisille lääkäreille on annettu lähtöpasseja – "Työsuhteiden purku uusi ilmiö"

Etelä-Karjalan keskussairaalan päivystyksessä on purettu työsuhteita erityisesti Venäjällä koulutuksen saaneiden ostopalvelulääkäreiden kanssa, kertoo Lääkärilehti.

Sairaalan johto kertoo lehden mukaan, etteivät ulkomailla koulutuksen saaneet vieraskieliset ostopalvelulääkärit olleet suoriutuneet työstään ruuhkautuneessa päivystyksessä.

Lehden haastattelema Lääkäriliiton varatoiminnanjohtaja Hannu Halila ei tiedä, missä uravaiheessa kyseiset lääkärit ovat olleet. Kaikkien EU:n ulkopuolelta tulevien lääkärien osaaminen testataan ennen kuin he saavat täydet lääkärin oikeudet.

Halila kertoo, että useimmiten ulkomaalaistaustaisia lääkäreitä koskevat ongelmat liittyvät kommunikaatioon.

– Tämä ei ole siis uusi ilmiö. Uusi ilmiö on, että on jouduttu purkamaan työsuhteita, hän kuvailee lehdelle.

[Outo olio]

Halila kertoo, että useimmiten ulkomaalaistaustaisia lääkäreitä koskevat ongelmat liittyvät kommunikaatioon.

– Tämä ei ole siis uusi ilmiö. Uusi ilmiö on, että on jouduttu purkamaan työsuhteita, hän kuvailee lehdelle.

Pitääkö tätä tulkita niin, että kommunikaatiovaikeudet pahenevat? Aiemmin pärjättiin kaikesta huolimatta, mutta nyt pitää jo antaa potkuja? Vai ovatko esim. potilaat alkaneet valittaa enemmän, tullut mitta täyteen?

[Golimar]

Ministeri haluaa koulujen soveltuvuuskokeet takaisin – HS kertoi suurista ongelmista sosiaali- ja terveysalalla sekä turvallisuusalalla
Edellinen hallitus poisti soveltuvuuskokeet, jotta kouluunpääsy ei riippuisi haastattelusta tai naamakertoimesta.

Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) on valmis palauttamaan soveltuvuustestit esimerkiksi hoitoalalle vielä tämän hallituskauden (siirryt toiseen palveluun) aikana. Ministeri lähetti tiedotteensa sen jälkeen, kun Helsingin Sanomat (siirryt toiseen palveluun) oli kertonut soveltuvuustestien puuttumisesta johtuvista ongelmista sosiaali- ja terveysalalla sekä turvallisuusalalla.

– Oppilaitoksilla tulee olla mahdollisuus jättää valitsematta koulutukseen henkilö, joka on selkeästi soveltumaton toimimaan alalla, jossa ollaan vastuussa toisten ihmisten terveydestä tai turvallisuudesta. Meidän on voitava luottaa siihen, että esimerkiksi valmistuvilla lähihoitajilla on edellytykset työskennellä alalla ja huolehtia potilasturvallisuudesta, opetusministeri sanoo tiedotteessaan.

Grahn-Laasosen mukaan oppilaitoksen pitäisi ohjata soveltuvuuskokeissa hylätyksi tullut toiselle alalle tai valmentavaan koulutukseen tai esimerkiksi mielenterveyspalvelujen piiriin.

Kokeet poistettiin viime hallituskaudella, jotta opiskelupaikka ratkeaisi vain peruskoulun päättötodistuksen perusteella.

HS: Osa opiskelijoista ei sovellu alalleen lainkaan
Helsingin Sanomien artikkelin mukaan osa sosiaali- ja terveysalalla tai turvallisuusalalla opiskelevista on täysin soveltumattomia alalleen.

Joidenkin oppilaiden kyky tehdä työtään on jopa niin heikko, että osa opettajista toivoo oppilaiden jäävän ilman alan työpaikkaa.

Lehti kertoo artikkelissaan nimettömänä haastatellun sosiaalialan opettajan toteavan muun muassa, että "valtaenemmistö valmistuvista osaa hommansa, mutta valitettavasti on niitäkin, joiden kohdalla on potilasturvallisuuden takia pakko toivoa, että he eivät saisi töitä tältä alalta".

Opettajien mukaan opiskelijat eivät osaa edes yksinkertaisia laskuja esimerkiksi lääkeannosten antamiseksi. Turvallisuusalalla taas ihmetellään jo harjoitteluvaiheessa aina malttinsa menettävää opiskelijaa, kun niin ei saisi koskaan käydä työelämässä.

Vastaavia kommentteja kertoivat useat lehden haastattelemat sosiaali- ja terveysalan tai turvallisuusalan opettajat.

https://yle.fi/uutiset/3-10468103

[ISO]

Mitä !!

Eikö pallerot muka sovi hoitoalalle ?

No, tämä kyllä jo tiedettiinkin Hommalla silloin kun asiasta meille valehdeltiin.

[Mok]

Halila kertoo, että useimmiten ulkomaalaistaustaisia lääkäreitä koskevat ongelmat liittyvät kommunikaatioon.

– Tämä ei ole siis uusi ilmiö. Uusi ilmiö on, että on jouduttu purkamaan työsuhteita, hän kuvailee lehdelle.

Pitääkö tätä tulkita niin, että kommunikaatiovaikeudet pahenevat? Aiemmin pärjättiin kaikesta huolimatta, mutta nyt pitää jo antaa potkuja? Vai ovatko esim. potilaat alkaneet valittaa enemmän, tullut mitta täyteen?

Olisiko taustalla se, että nykyisin EU-maissa tutkinnon suorittaneet saavat Suomessa lääkärioikeudet ilman muuta. Vain EU:n ulkopuolelta tulevat joutuvat näyttämään testeillä osaamisensa ja kielitaitonsa.  Esim.  Baltian maissa, Bulgariassa tai Kroatiassa valmistuneiden lääkärien ei tarvitse kokeissa käydä.

[joniq]

On selvää että ns. maahanmuuttajissa on huomattava määrä alalle soveltumatonta ainesta joko soveltumattoman luonteen tai erittäin puutteellisen koulutuksen takia. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettei tähän alalle soveltumattomien ryhmään kuuluisi myös aivan omia valkonaamoja. Mielipiteeni olen muodostanut alan suomalaisen opiskelijan kokemusten mukaan. Ministeri yrittää valkopestä tilannetta lupaamalla palauttaa soveltuvuuskokeet, joita ei olisi missään nimessä pitänyt poistaa, mutta kun haluttiin joku paikka johon koulutuslupauksen mukaisesti voitaisiin kipata heikoin aines. Todellisuudessa hoitoala ei missään tapauksessa ole ala, jolle kaikki soveltuvat, vaan on henkisesti ja fyysisesti erittäin raskas koslien varsinkin vanhusten huoltoa. Työntekijällä kuuluisi olla hyvä fyysinen kunto ja korkea moraali, mutta mistä sellaisia ihmisiä saadaan riittävästi tällaiselle matalapalkka-alalle?

[Alarik]

Ylläolevasta tämä nosti vähän verenpaineita:

Apteekkiin saattaa tulla monihenkinen perhe, joka on lähdössä pitkälle matkalle entiseen kotimaahansa...reseptit hepatiittirokotteisiin ja malarianestolääkkeisiin...

...Usein minulle tulee sellainen tunne, että suojaus jää kyllä hoitamatta. Jos...Suomeen erikoissairaanhoidon potilaiksi. Voisi olla järkevää, että maksusitoumus korvaisi myös rokotteet ja malarianestolääkkeet, Piirainen pohtii.

Tunteellapohdinnat nyt vaan ei toimi lääketieteessä:
Esim malariaseuduilla tyypillisin veriryhmä on nolla, joka jo suojaa malarialta ja siksikin se on yleisin. Siksi sieltä kotoisin olevat ei useinkaan välttämättä tarvi estolääkitystä, vaikka se kaikille suositellaankin ja on ihan kiva varmistus yksilölle. Siksi heistä suurinosa todnäk eivät saa malariaa, vaikka suojaus jäisi hoitamatta eivätkä he tule erikoissairaanhoitoon.

Tämäntyyppisistä syistä, vaikka se apteekkimyyntiä varmasti nostaisikin, ihan kaikkia resepti/rokote-lääkkeitä ei tarkoituksella maksateta veronmaksajilla. Eli ei ole järkevää Piiraisen turhaan olla huolissaan.

[Alarik]

Olisiko taustalla se, että nykyisin EU-maissa tutkinnon suorittaneet saavat Suomessa lääkärioikeudet ilman muuta. Vain EU:n ulkopuolelta tulevat joutuvat näyttämään testeillä osaamisensa ja kielitaitonsa.  Esim.  Baltian maissa, Bulgariassa tai Kroatiassa valmistuneiden lääkärien ei tarvitse kokeissa käydä.

Tulipa mieleen että jos saisi valita niin kuinkahan moni valitsisi:
- A1: mamulääkäri, vaikka Bulgariasta siis, joka ei ymmärrä juuri mitään eikä puhu ymmärrettävästi
- A2: mamuhoitaja oman vanhuutensa turvaksi, johon luottaa että insuliinit tulee oikein ja ruoka syötetään asiallisesti ja elvytys hoidetaan hyvin.
- B1: robottilääkäri jota hoitaja/nörtti valvoisi, joka ymmärtää kuulemansa, kysyy suomeksu ja antaa "kirjastostaan" täsmällisen diagnoosin - sekä ohjaa testeihin tarvittaessa ja muistaa sinut kun testitulokset tulee.
- B2: robottihoitaja jota huolletaan välillä, joka jakaa lääkkeet ja insuliinit täsmällisesti, kirjaa syömiset ja hälyttää jos syöminen jää vähäksi sekä pyytää ateriavaihtoa ellei menu maistu. Joka pitää seuraa aina haluttaessa ja valvoo 24/7 ja hälyttää heti jos tulee elvytystarve. Keskustelee vaikka filosofiasta tai ohjelmoinnista tai lääketieteestä tai yhtä sujuvasti maahanmuuton "ihanuudesta/paskuudesta" eikä kritisoi maailmankuvaasi, ei loukkaannu eikä väsy eikä suutu...

No konevaihtoehtoa ei nyt ole, mutta onko jo nyt mahdollista/tapahtuuko jo julkisen puolen terveydenhuollossa ns white flightia esim pääkaupunkista pois?

[Roope2]

Mitä !!

Eikö pallerot muka sovi hoitoalalle ?

No, tämä kyllä jo tiedettiinkin Hommalla silloin kun asiasta meille valehdeltiin.

Tämähän on juuri seurausta siitä, kun oppimisrajoitteisilla ei ole muuta uraa kuin lähihoitaja, ja oppilaitos käsittelee ajan hengen mukaisesti pumpulihansikkain "erityisoppilaitaan".

Ennen impivaaralaiset joko läpäisivät tai hylättin tutkintotestissä.

[Niobium]

Kuten jäsen joniq aiemmin jo totesikin, hoitoala ei todellakaan ole sellainen, johon kuka tahansa sopii.

Se on niin suuri synti ja häpeä suomalaiselle koulutuslaitokselle, että tällaista kuvitellaan. Se on työkkärintädin ensimmäinen ehdotus vaikka mille amiskoulupudokkaalle. Mitä hyötyä on kouluttaa nuoria tai uudelleenkouluttaa aikuisia ihmisiä alalle, jolle heillä ei ole mitään mielenkiintoa? Ainoa kannustin on pelko karenssista.

Ja mitä tulee palleroihin, niin käsi pystyyn se joka uskoo Mohammedin tai Mohammedin jonkinlaisen kunniasäännöstön poikkeuksena hakeutuvan vanhainkotiin pyyhkimään VHM:n pyllyä? Pallerottaret pidetään kotona lisimässä, ja siinä vasta olisikin Mohammedille ajateltavaa, että vaimo hiplailee työkseen VHM:n värkkejä.

[Nyymi]

Tämähän on juuri seurausta siitä, kun oppimisrajoitteisilla ei ole muuta uraa kuin lähihoitaja, ja oppilaitos käsittelee ajan hengen mukaisesti pumpulihansikkain "erityisoppilaitaan".

Ennen impivaaralaiset joko läpäisivät tai hylättin tutkintotestissä.

Iltalehti kertoo 7.10.2018 jutussaan "Jaana havaitsi lapsensa kotihoidossa, milloin lähihoitajan opintoihin alkoi päästä ilman pääsykoetta" mm. seuraavaa:

Harvinaista sairautta sairastavan leikki-ikäisen lapsen hoito vaatii monenlaista osaamista. Siksi lapsen vanhemmat odottavat, että kotiin saapuva hoitaja tietää, mitä tehdä ja miten tehdä, kun tilanne vaatii nopeaa toimintaa. Todellisuus on kuitenkin ollut Jaanan kokemuksen mukaan aivan toista. Hän kertoo, että kotiin on saapunut kielitaidottomia hoitajia, jotka eivät ole ymmärtäneet ohjeita ja joiden kanssa pienen lapsen on mahdoton kommunikoida. Osa hoitajista ei ole halunnut edes edetä eteistä pidemmälle, kun on nähnyt, että hoidettava on vammainen lapsi.

Yllättävää, että kun mitään vaatimuksia ei ole, taso laskee. Kuka olisi voinut kuvitella?

[Alaric]

Lääkäriliiton varatoiminnanjohtaja Hannu Halila on sitä mieltä, että tiedon ja eri kulttuurien sekoitus lääkärikunnassa on rikkaus.

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/c30864de-1671-4af7-aca1-171c85208d76 (17.12.2018)

Suomen 22 000 lääkäristä lähes 2 000:lla on muu äidinkieli kuin suomi tai ruotsi - Milanin matka kulki pakolaisleiriltä lastenlääkäriksi Suomeen

Suomen 22 000 työikäisestä lääkäristä vajaalla 2 000 on muu äidinkieli kuin suomi tai ruotsi.

Iltalehti esittelee kolme muualta tullutta lääkäriä.

Bangladeshissa syntynyt Milan Das, 52, vietti perheensä kanssa 5-vuotiaana vuoden pakolaisleirillä Intiassa, kun kotimaassa käytiin sisällissotaa.

Myöhemmin valmiina lääkärinä hän työskenteli pari vuotta pakolaisleirillä. Rakkaus toi hänet Suomeen vuonna 1994. Nyt Milan työskentelee lastenlääkärinä sekä keskussairaalassa että yksityisellä puolella Tampereella.

– Pakolaisleiriltä muistoina ovat valtava epähygienia telttamajoituksessa, avovessat, vesi haettiin kaivosta ja meitä asui useampi perhe samassa teltassa. Leirillä riehuivat kulkutaudit, kolera ja ripulitartunnat. Olo lapsena oli turvatonta, mutta tietysti oma viisilapsinen perheeni oli ympärillä, Milan muistelee lapsuuttaan.

(...)

Lääkäriliitto: Ammattitaito tervetullutta

Lääkäriliiton varatoiminnanjohtaja, gynekologi Hannu Halila pitää hyvänä, että Suomi saa lääkärikuntaansa kansainvälistä verta.

– Suomessa asuvista noin 22 000 työikäisestä lääkäristä vajaalla 2 000 on jokin muu äidinkieli kuin suomi tai ruotsi. Vajausta lääkäreiden vakansseista terveyskeskuksissa on noin neljä prosenttia, eli lääkäreistä on sillä sektorilla joillain alueilla vajetta, hän sanoo.

Laatuvaatimus on kaikille lääkäreille sama ja sitä valvoo Valvira.

– EU/ETA -alueen ulkopuolella lääkärin tutkinnon suorittaneet lääkärit saavat lääkärin oikeudet Suomessa harjoittelun ja kolmivaiheisen tentin kautta.

Halilan mukaan kirjallisessa teoriatentissä on kysymyksiä eripuolilta lääketiedettä. Tämän lisäksi on osio, joka koskettaa Suomen terveysjärjestelmää ja lainsäädäntöä. Lääkärin pitää myös läpäistä videolla kuvattava potilaskontaktiosuus, jossa arvioidaan käytännön työtä ja ihmisten kohtaamista.

Halila sanoo, että tiedon ja eri kulttuurien sekoitus on rikkaus.

– Kun vaatimukset laadusta eli laatukriteerit ovat kunnossa, kaikenlainen erilaisuus ja kulttuurien rikkaus on hyvä asia, ammattitaito on tervetullutta, hän tiivistää ja toivottaa terveydenhuoltoalan maahanmuuttajia Suomeen.

– Lääkärikoulutusta on lisätty Suomessa rajusti. Nyt otetaan opiskelijoiksi noin 750 uutta opiskelijaa, kun määrä oli 1990-luvulla alimmillaan noin 350. Lisäksi yli tuhat suomalaista opiskelee lääketiedettä muualla Euroopassa, hän muistuttaa.

[Lalli IsoTalo]

Vaadin, että lääkärini puhuu äidinkielenään suomea, koska muiden puheesta on vaikea saada selvää minulle tärkeissä asioissa. Kokemusta on.

[Brandis]

Lääkärin kokemus ja koulutus muualta Euroopasta onkin ihan tervetullutta, mutta en katsoisi, että niinkään kauempaa kuin muista länsimaista (joitakin poikkeuksia toki on). Mutta esimerkiksi Saksassa, jossa kulkee länsimaisen lääketieteen rinnalla funktionaalinen lääketiede, koen, että on osaaminen kokonaisvaltaisempaa ja siten myös potilaan hoito ja asiakkaan kohtaaminen eri tasolla kun mitä vastaava taso on Suomessa/Ruotsissa. Valvirassa toimintakäytännöt ja -ymmärrys hitaasti, mutta varmasti, muun maailman mukana muuttuvat ja lääketieteen osalta se on ihan positiivinen asia.

Tiedeyhteisö toimii uuden hoitoon liittyvän tiedon osalta, niin kuin sen kuuluukin toimia, kansainvälisesti; siksi tässä on hivenen erikoinen näkökulma siihen miten Suomi hyötyy maahanmuuttajataustaisista lääkäreistä. Usein suomalaisartikkeleissa sekoitetaan keskenään maahanmuutto ja kansainvälisyys, vaikka nämä ovat kaksi eri asiaa.

[aethanol]

Lääkäriliiton varatoiminnanjohtaja Hannu Halila on sitä mieltä, että tiedon ja eri kulttuurien sekoitus lääkärikunnassa on rikkaus.

Satuin itse tuossa törmäämään EU-alueelta tulleeseen kollegaan joka oli tutustumassa sen hetkiseen työpisteeseeni päivystyksessä. Varmastikin ammattitaitoinen lääkäri mutta kielitaito oli täysin kelvoton. Edes keskinäisissä ammattilaisten keskusteluissa emme pystyneet sellaiseen suomenkieliseen tiedonvaihtoon että olisimme ymmärtäneet toisiamme yli 90 % varmuudella.

Arvelin että ei siinä mitään, 2-3 kk intensiivistä kielitreenaamista ja varmaan jotain hommaa löytyy jossa olisi hyödyksi, erikoislääkärin paperit kuitenkin taskussa ja osaamisessa ei näyttänyt olevan mitään vikaa.

Hämmästyksen sormi meni kummastuksen suuhun kun kollega kertoi seuraavana päivänä saaneensa soiton Valvirasta että hänen Suomen laillistuksensa on nyt hyväksytty eli hänellä on täysin samat lääkärinoikeudet harjoittaa ammattiaan kuin allekirjoittaneella.

Että mitähän aktuaalista v***ua.

[Luka Mokonesi]

Näin naapurissa:

How to prove your skills in Swedish

For example, you can prove your language skills by submitting a passing grade or approved results from

• Swedish at Level C1 in accordance with the Common European Framework of Reference for Languages.
• Swedish, level 3 or Swedish as a foreign language, level 3 for example from Komvux (upper secondary adult education).
• Another course or a test that makes you eligible for studying at a Swedish university/college, go to antagning.se.

You can also prove your language skills by letting a health care provider assess if you have the language skills that are needed in order to work in your profession. The health care provider should fill in the form and describe how the assessment has been made.

Jotain noista viitetasoista:

C2 Mastery    

The capacity to deal with material which is academic or cognitively demanding, and to use language to good effect at a level of performance which may in certain respects be more advanced than that of an average native speaker.
Example: CAN scan texts for relevant information, and grasp main topic of text, reading almost as quickly as a native speaker.


C1 Effective Operational Proficiency    

The ability to communicate with the emphasis on how well it is done, in terms of appropriacy, sensitivity and the capacity to deal with unfamiliar topics.
Example: CAN deal with hostile questioning confidently. CAN get and hold onto his/her turn to speak.

Noin ainakin teoriassa. Ei meillä vaan sitten ilmeisesti.

[rätkä]

Siinä vaiheessa kun kehjitysmaalainen lääkäri vahvistaa oman järjestelmämme ammatillista tasoa, on peli jo menetetty.

[Titus]

FB:ssä pyörii video jossa invataksi ajelee takaovi auki ja rampit alhaalla... kuljettajan suojaväri ei suoranaisesti yllätä.

[Lalli IsoTalo]

FB:ssä pyörii video jossa invataksi ajelee takaovi auki ja rampit alhaalla... kuljettajan suojaväri ei suoranaisesti yllätä.

Vaikea sanoa still-kuvan perusteella mitään lopullista, joskin vaikuttaisi siltä, että tuossa vaiheessa kuskin pitäisi olla auton takana operoimassa ramppia. Mutta on siellä ainakin yksi remmi kiinni pyörätuolissa, joten huoli pois!

[Alaric]

https://yle.fi/uutiset/3-10651942 (19.2.2019)

Väkivaltaa, uhkailua ja järjetön työtaakka – selvitimme, miksi lääkärit eivät halua työskennellä päivystyksissä

LAPPEENRANTALääkärin työpöydällä on avaimenperää muistuttava turvapainike, jolla saa kutsuttua vartijan paikalle välittömästi.

Terveyskeskuslääkäri esittelee rutiininomaisesti työhuoneensa kahta erillistä uloskäyntiä: lääkärin selän takana olevasta ovesta pääsee tarvittaessa luikahtamaan vaarallista potilasta karkuun. Pakoon ei välttämättä täysin pääse, mutta saa lisäsekunteja käyttöönsä. Viereisessä huoneessa myös työskentelee usein hoitaja, mikä auttaa mahdollisessa vaaratilanteessa.

(...)

Eksote on paikannut omaa lääkäripulaansa päivystyksessä ostopalvelulääkäreillä. Tämä on tyypillinen käytäntö, sillä läheskään kaikki päivystykset eivät enää toimi pelkästään omien lääkäreiden voimin.

Ongelmat kärjistyivät Lappeenrannassa sen jälkeen, kun myös Attendolla alkoi olla vaikeuksia löytää lääkäreitä päivystysvuoroihin. Tämä johti siihen, että joskus vuorossa ei ole ollut yhtään lääkäriä, joskus sovitusta neljästä lääkäristä paikalla on yksi.

Ulkomaalaistaustaisista lääkäreistä valituksia

Etelä-Karjalan keskussairaalassa jouduttiin vuoden 2018 kesällä antamaan lähtöpasseja Attendon toimittamille ulkomaalaistaustaisille ostopalvelulääkäreille. Näiden lääkäreiden taidot eivät riittäneet päivystystyöhön.

Eksoten Pekka Korvenoja kertoi tuolloin, että ongelmia tuottivat muun muassa uudessa sairaalassa toimiminen sekä erilaiset hoitokäytännöt. Ulkomailla opiskelleista päivystyksen keikkalääkäreistä oli tehty myös potilasvalituksia.

– On ollut sellaisia tilanteita, joissa osaamisen taso on ongelma, eikä potilas ole saanut asianmukaista hoitoa, Korvenoja kommentoi.

Lääkäriliiton varatoiminnanjohtaja Hannu Halila kiisti kesällä, että ulkomailla opiskelleiden lääkärien taidot olisivat Suomessa opiskelleita huonommat. Hänen mielestään suurin osa hoitotilanteen ongelmista liittyi kieleen ja kommunikaatioon.

(...)

[Lalli IsoTalo]

Tässä tuo invataksi on kääntymässä kehä I:lle tms.

Tässä olisi aihetta useampaankin rikosnimikkeeseen, luulisin.

(Kiitos Titus.)

[masahiro]

Tässä tuo invataksi on kääntymässä kehä I:lle tms.

Tässä olisi aihetta useampaankin rikosnimikkeeseen, luulisin.

(Kiitos Titus.)

tässä nähdään, että mamut ovat valkonaamoja ylivertaisempia ajattelussa. kyseessä vanhuksen kuljetus ja ulkoilutus samalla hintaa.

[Kari Kinnunen]

Onhan tuossa osaajan touhussa viihdyttävät piirteet.

Pistää vain miettimään millaiset fiilikset sillä kyydittävällä on tuossa jallajalla menossa. Kyseessä varmaan sotekyyti eikä kyydittävän auta muuta kuin pelätä. Veikkaan, ettei vanhuksen reissu ihan miellyttävämpiä ole.

Oikeassa maailmassa tuollaisesta ryssistä tulisi neekerille sellainen sanktio, ettei aja työkseen edes fillaria, ikinä. Mutta koska elämme perneröidyssä sipilämaassa niin eiköhän neekerille riitä tee ja sympatia.

[Ernst]

Terapeutiksi itseään tituleeraava Michaela Moya kertoi äsken Yle:n 8 minuuttia ohjelmassa rasismin vaikutuksista mielenterveyteen. Juttu ei vielä näy Yle:n sivuilla. Haku: Yle 8 minuuttia. Päivittyy, mutta nyt en voi laittaa lainausta. Tuntui olevan rasismia vastaan ja piti sen kokemista, yllätys, haitallisena ja altistavana syynä melkein mihin tahansa mielenterveyshäiriöön; tosin ei skitsofreniaan tai vaikkapa harhaluuloisuuteen.

Muistettakoon silti, että suojaväristä huolimatta hän ei ole Suomessa rekisteröity terveydenhuollon ammattihenkilö (terapeutti-nimike ei ole ammattihenkilön nimike) eikä tutkijakaan, jolla olisi yliopistollinen loppututkinto. Muuten näyttää olevan pätevä koripallossa ja toiseudessa.

https://oikeusministerio.fi/uratarinat/-/asset_publisher/michaela-moua-tavoitteena-yhdenvertainen-yhteiskunta

https://www.linkedin.com/in/michaela-moua-9919b184/?originalSubdomain=fi

[Titus]

^

Mitähän kautta on päässyt maan päämediaan "asiantuntijaksi" ?

edit: taitaa koko ura olla samaa agendaa

[Ernst]

^

Mitähän kautta on päässyt maan päämediaan "asiantuntijaksi" ?

edit: taitaa koko ura olla samaa agendaa

Ei voi kirjoittaa, mistä tuntijuus. Väriä ei voi mainita. Toki silläkin voi olla merkitystä, jos oikeasta rasismista on kysymys.

Vastakysymys: onko syöpätutkijalla oltava syöpä, jotta uskottava, jotta media-aika?

[Alaric]

https://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/783635-tutkimus-osoitti-maahanmuuttajalaakareiden-kielitaidon-liian-kehnoksi-voi-olla-jopa (8.7.2019)

Tutkimus osoitti maahanmuuttajalääkäreiden kielitaidon liian kehnoksi – voi olla jopa vaaraksi potilaille

Työelämän vaatimusten kannalta maahanmuuttajalääkärien suomen kielen taito jää paikoin liian heikoksi, selviää filosofian maisteri Maija Tervolan suomen kielen väitöskirjassa. Tervola tutki maahanmuuttajalääkärien suomen kielen taitoa sekä sen suhdetta lääkärin työn kielellisiin vaatimuksiin.

– Maahanmuuttajalääkärien kielitaitoa valvotaan, mutta kielitaitovaatimus on asetettu työn vaatimuksiin nähden liian matalaksi. Ongelmana on myös käytössä oleva kielikoe, joka ei pysty erottelemaan joukosta niitä lääkäreitä, jotka tarvitsisivat lisätukea kielenoppimiseen, Maija Tervola kertoo.

Kielitaitopuutteet tulevat esiin erityisesti potilashoidon tilanteissa. Muu hoitohenkilökunta kuormittuu, kun laitoksella työskentelee lääkäreitä, joiden kielitaito ei ole vielä riittävällä tasolla. Hoitohenkilökunta ottaa vastuuta lääkärin ja potilaan välisestä kommunikoinnista ja tarvittaessa selvittää väärinymmärryksiä. Hoitoketjun monet vaiheet ennaltaehkäisevät vaaratilanteita, mutta siitä huolimatta kommunikoinnin heikkeneminen voi jopa vaarantaa potilasturvallisuutta.

– Yksilöllinen vaihtelu on kuitenkin suurta, ja varsinkin pitempään Suomessa asuneilla lääkäreillä on useimmiten hyvä kielitaito, Tervola sanoo.

Viime kädessä lääkärin kielitaidon riittävyydestä on vastuussa työnantaja. Työnantajalla ei kuitenkaan aina ole keinoja kielitaidon arviointiin, varsinkin kun kielitestin tulos ei kerro riittävästä ammatillisesta kielitaidosta.

Ennen Maija Tervolan Tampereen yliopistossa syyskuussa tarkastettavaa väitöskirjaa lääkärien kielitaidosta on ollut enimmäkseen sattumanvaraista tietoa ja mediakertomuksia. Helsingin Uutiset kertoi heinäkuun alussa kansanedustaja Riikka Purran (ps.) arvostelleen maahanmuuttajalääkärien kielitaitoa.

Tervola tutki maahanmuuttajalääkärien kielitaitoa laillistamiskuulustelujen vastauksista sekä varta vasten tutkimusta varten teetetyllä sanastotestillä. Työelämän vaatimuksia tutkittiin haastattelemalla terveydenhuollon laitosten henkilökuntaa.

– Laillistamiskuulusteluita koskevassa tutkimuksessa havaittiin, että parempi kirjoitustaito oli yhteydessä parempaan kuulustelumenestykseen. Osa kuulusteluvastauksista oli niin heikkoja, ettei niitä pysty ymmärtämään lainkaan, vaikka kaikki olivat suorittaneet kielitestin hyväksytysti, Tervola sanoo.

(...)

https://twitter.com/SimoGronroos/status/1148136510383939584

[tweet]1148136510383939584[/tweet]

[Titus]

jatkoa ylläolevaan:

Maahanmuuttajalääkärin kielitaidon puutteet voivat pahimmillaan vaarantaa jopa potilasturvallisuuden

Noin joka kymmenes lääkäri on ulkomaalaistaustainen

Maahanmuuttajalääkäreiden kielitaito vaihtelee suuresti, ja huono kielitaito voi aiheuttaa pahimmillaan potilaille vaaratilanteita. Yliopisto-opettaja Maija Tervolan tänään perjantaina tarkastettavasta väitöstutkimuksesta ilmenee, että maahanmuuttajalääkäreiden kielitaito-ongelmat ovat suhteellisen yleisiä. Tampereen yliopistossa työskentelevän Tervolan tutkimuksessa oli mukana noin 150 maahanmuuttajalääkäriä ja heidän ohellaan erilaisia verrokkiryhmiä. Lisäksi Tervola haastatteli kymmeniä terveydenhuollon ammattilaisia.

– Tärkein seuraus oli epävarmuuden ja työmäärän lisääntyminen työyhteisössä. Erityisesti hoitohenkilökunta kuormittuu ja joutuu painiskelemaan tämän kielitaitoasian kanssa.
Tervola kertoo, että hoitajien vastuulle jää varmistaa monta asiaa arjessa. Tämä teettää ylimääräistä työtä ja lisää paineistusta.

– He joutuvat tarkkailemaan, mitä lääkäri sanoo, ymmärtääkö potilas lääkäriä ja lääkäri potilasta.
Puutteet kielitaidossa voivat Tervolan mukaan johtaa läheltä piti -tilanteisiin, vaikka varsinaiset vaaratilanteet yleensä pystytään välttämään.

https://yle.fi/uutiset/3-10958326


Jälkimmäiset boldatut kohdat pätevät silloin kun hoitajalla on kielitaito kunnossa ja on saattanut jopa keskustella potilaan kanssa samalla kielellä.
Vuokrahuivipään kohdalla tilanne voi olla hyvinkin erilainen.

[Paju]

^ Kestämätön tilanne, että hoitaja joutuu ottamaan valtavan vastuun lääkärin osaamisesta. Kokenut hoitaja onneksi tuntee lääketieteelliset käytännöt hyvin, mutta käsittämätöntä, että joutuu oman työnsä ohessa vahtimaan lääkäriä.

Uransa alkuvaiheessa oleva hoitaja ei välttämättä tuo edes pysty.

[Titus]

Selkokieli tuli ammattikouluun – opintojen keskeyttämisiä yritetään vähentää puhumalla helpompaa suomea

Stadin ammatti- ja aikuisopisto on saanut kahtena vuonna puoli miljoonaa euroa tukea vahvistamaan opiskelijoiden suomen taitoa.
Joissakin tutkinnoissa vieraskielisten opiskelijoiden määrä on yli puolet. Koulun penkille joutuivat yllättäen myös opettajat.

– Lisärahalla olemme saaneet palkattua asiantuntijaopettajia, jotka hallitsevat kielitietoisen opetuksen, rehtori Eeva Sahlman kertoo.
– Puutteellisesti suomea hallitseville on olemassa opetusmenetelmiä, jotka toimivat paremmin kuin perinteinen luokkaopetus.
Kielitietoinen opetus tarkoittaa esimerkiksi selkokielistä, hitaampaa puhetta ja slangin välttämistä.

– Meille on tyypillistä käyttää erikoiskieltä, kun innostumme. Kuvien ja etenkin liikkuvan kuvan käyttäminen auttaa, samoin konkretisoiminen, Sahlman luettelee.
Avainasemassa ovat yksinkertaistaminen ja ajan antaminen oppimiselle alkuvaiheessa.

– Voimme opettaa hitaammin, selkeämmin, visuaalisemmin. Tästä hyötyvät myös kantasuomalaiset, jotka eivät ole menestyneet hyvin koulussa, Sahlman sanoo.
Vieraskielisten osuus opiskelijoista on noussut nopeasti.

– Kone- ja tuotantotekniikka on ääriesimerkki, jossa yhdessä tutkinnossa vieraskielisiä opiskelijoita on 80 prosenttia. Mutta sosiaali- ja terveysalallakin mennään jo lähemmäs 50 prosenttia.
– Tämä vaatii meitä muuttamaan "mindsettiä". Pedagogiikan on tuettava sitä, että opiskelijat saisivat suoritetuksi edes tutkinnon osia, Sahlman näkee.

https://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/808362-selkokieli-tuli-ammattikouluun-opintojen-keskeyttamisia-yritetaan-vahentaa