Huonot maahanmuuttokriittiset argumentit

[Hakkapeliitta]

Mielestäni olisi tärkeää käydä läpi maahanmuuttokriittisten argumentteja. Onko niissä epäloogisuuksia ja millaisia epäloogisuuksia? Jos ja kun niitä on, niitä voidaan helposti käyttää meitä vastaan. Olen havainnut ainakin kaksi tälläistä. Argumentoikaa toki vastaan, ja kirjoittakaa lisää vastaavia jos tulee mieleen.

a) Jokainen usean turvallisen maan läpi läpsytellyt on turvapaikkashoppari?

Niin varmasti onkin. Tätä kuitenkin usein käytetään argumenttina siihen, että eivät he voi olla hädänalaisia. Tottakai voivat. Ne eivät ole kaksi toistaan poissulkevaa asiaa. Ei ihminen lopeta olemasta ihminen siihen, että on jonkin vainon kohteena. Tottakai tässäkin tapauksessa edelleen ollaan kiinnostuneita tulevasta elintasosta, ja etenkin siitä, että saako jäädä maahan.

b) Tämä ei ole niin yksiselitteinen argumentti, mutta olen havainnut, että oikeuslaitoksen päätöksiä käytetään perusteluina, silloin kun se sopii omaan agendaan.

Esimerkiksi pakkopalautuksia käsiteltäessä yleensä käytetään argumenttina, että heidän valitukset on käsitelty oikeudessa. Ei me voida ottaa rusinoita pullasta. Olemme kaikki varmasti yksimielisiä siitä, että maahanmuuttovirasto sekä hallinto-oikeus antaa oleskelulupia aivan liian heppoisin perustein. Ei me voida vetäytyä niiden taakse silloin kun itseä huvittaa. On paljon parempiakin argumentteja tuohon. Tässä on paha kaksoistandardi.

[Roope]

b) Tämä ei ole niin yksiselitteinen argumentti, mutta olen havainnut, että oikeuslaitoksen päätöksiä käytetään perusteluina, silloin kun se sopii omaan agendaan.

Esimerkiksi pakkopalautuksia käsiteltäessä yleensä käytetään argumenttina, että heidän valitukset on käsitelty oikeudessa. Ei me voida ottaa rusinoita pullasta. Olemme kaikki varmasti yksimielisiä siitä, että maahanmuuttovirasto sekä hallinto-oikeus antaa oleskelulupia aivan liian heppoisin perustein. Ei me voida vetäytyä niiden taakse silloin kun itseä huvittaa. On paljon parempiakin argumentteja tuohon. Tässä on paha kaksoistandardi.

En ole huomannut tilanteita, joissa tuossa olisi ollut kaksoisstandardi. Yksittäisten päätösten arvosteleminen on eri asia kuin koko järjestelmän sivuuttaminen, kun yksittäiset päätökset eivät miellytä itseä.

Oikeuskäsittelyyn viittaaminen on sikäli tärkeää, että mm. perustuslain ja ihmisoikeussopimusten vastaisiksi väitetyistä kielteisistä päätöksistä ei tosiaankaan päätä Maahanmuuttovirasto tai joku yksittäinen työntekijä vaan ne vahvistaa kahden Migrin työntekijän lisäksi kaksi hallinto-oikeuden tuomaria ja joskus lisäksi korkein hallinto-oikeus, jonka linjaukset perustuvat mm. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuoreimpiin linjauksiin.

Sen sijaan Maahanmuuttoviraston "vääriä" eli liian löysiä päätöksiä ei koetella oikeudessa, koska niistä ei valiteta. Maahanmuuttovirasto voi siksi vetää vaikka vuosia aika lailla omaa linjaansa päätösten liiallisessa löysyydessä suhteessa lakiin (kuten on tapahtunut), mutta ei kovin kauan päätösten liiallisessa tiukkuudessa, koska vastaan tulevat valitusten kautta hallinto-oikeuksien linjanvedot.

Kaksoisstandardista ja vähän muustakin voi puhua vihreän lainsäädäntösihteerin kohdalla, joka vaatii muutoksia lakeihin, mutta yrittää estää fiilispohjalta lakien toimeenpanon.

[Histon]

^^Olen tuosta a kohdasta samaa mieltä. Jos olisi pakko lähteä kotoa, menisin sinne missä tarjolla on mahdollisimman hyvä elintaso. Tämä on yksilön näkökulmasta inhimillistä ja järkevää. Valtion näkökulmasta on puolestaan inhimillistä ja järkevää olla ottamatta turvallisten maiden läpi vaeltaneita elintasopakolaisia ja sen sijaan tukea niitä oikeasti hädänalaisia paikanpäällä ja pakolaisleireissä: leskinaiset, orpolapset, vanhukset, vammaiset ja sairaat.

[RP]

Juu, A) ei ole hyvä argumentti sitä, kohtaan, että tulija ei voisi olla hädänalainen. Se on argumentti niitä välillä esitettyjä väitteitä kohtaan, etteivät taloudelliset edut vaikuttaisi heidän tuloonsa Suomeen tai (tätäkin on nähty), että tulijat kovasti suunnittelisivat työllistyvänsä Suomessa (jos tuli tänne Saksan, Tanskan ja Ruotsin läpi, niin työpaikan saaminen ei ollut kovin korkealla prioriteetilla, tai siitten on niin tyhmä, että työllistyminen olisi vaikeaa jo tuosta syystä)

[akez]

a) Jokainen usean turvallisen maan läpi läpsytellyt on turvapaikkashoppari?

Niin varmasti onkin. Tätä kuitenkin usein käytetään argumenttina siihen, että eivät he voi olla hädänalaisia. Tottakai voivat. Ne eivät ole kaksi toistaan poissulkevaa asiaa. Ei ihminen lopeta olemasta ihminen siihen, että on jonkin vainon kohteena. Tottakai tässäkin tapauksessa edelleen ollaan kiinnostuneita tulevasta elintasosta, ja etenkin siitä, että saako jäädä maahan.

Voivat hyvinkin olla vainottuja ja jopa kidutettuja, mutta asian pointti tuossa on se, että vainoon liittyvät työntötekijät loppuvat jo ensimmäisessä turvallisessa maassa. Siitä eteenpäin shoppaillaan ja kalastellaan parhaita etuja. Varoisin kovasti luomasta sellaista automaattia, jonka mukaan esim. kidutuksen uhri saisi tämän johdosta muuttaa aina vapaasti haluamaansa maahan. Silloin meillä vasta kidutettuja riittäisi. Ihan oikeita ja feikkitapauksia. Pahimmassa tapauksessa matut alkaisivat kiduttaa toisiaan hankkiakseen todisteet vainosta. Jo nyt ovat poltelleet sormiaan hellan levyillä päästäkseen eroon sormenjäljistään.

[Tavan]

Työperäisen maahanmuuton rajaaminen haittamaahanmuuton ulkopuolelle.

Työperäinen maahanmuutto on myös haittamaahanmuuttoa. Se haittaa lähtömaata, edustaen aivovuotoa. Se haittaa suomalaisia, koska useimmissa tapauksissa sillä on palkkoja painava vaikutus. Silloinkin kun palkkoja ei paineta, työperäiset ovat ylimääräisiä kilpailijoita, jotka vievät työpaikkoja suomalaisilta.

Lisäksi työperäinen maahanmuutto heikentää Suomen etnistä koheesiota.

[Hakkapeliitta]

b) Tämä ei ole niin yksiselitteinen argumentti, mutta olen havainnut, että oikeuslaitoksen päätöksiä käytetään perusteluina, silloin kun se sopii omaan agendaan.

En ole huomannut tilanteita, joissa tuossa olisi ollut kaksoisstandardi. Yksittäisten päätösten arvosteleminen on eri asia kuin koko järjestelmän sivuuttaminen, kun yksittäiset päätökset eivät miellytä itseä.

Kyllä minä ainakin pidän koko järjestelmää rikkinäisenä. Kenenkään paperittomien hakijoiden tarinoita ja taustoja ei voi kunnolla varmistaa.

[Roope]

Kyllä minä ainakin pidän koko järjestelmää rikkinäisenä. Kenenkään paperittomien hakijoiden tarinoita ja taustoja ei voi kunnolla varmistaa.

Ei voikaan, mutta eurooppalainen järjestelmä voitaisiin varsin helposti korjata sellaiseksi, että tarinoilla ja taustoilla ei olisi väliä. Turvaa pyytäville, mutta ei enää Euroopasta.

[n.n.]

a) Jokainen usean turvallisen maan läpi läpsytellyt on turvapaikkashoppari?

Niin varmasti onkin. Tätä kuitenkin usein käytetään argumenttina siihen, että eivät he voi olla hädänalaisia. Tottakai voivat. Ne eivät ole kaksi toistaan poissulkevaa asiaa. Ei ihminen lopeta olemasta ihminen siihen, että on jonkin vainon kohteena. Tottakai tässäkin tapauksessa edelleen ollaan kiinnostuneita tulevasta elintasosta, ja etenkin siitä, että saako jäädä maahan.

Esimerkki A on hyvä malli siitä, kuinka ihmisten tarve ja toiveet eivät aina kohtaa. Voidaan ottaa rinnastukseksi kansalainen X, joka soittaa hätäkeskukseen tarvitessaan apua. Ensihoitajat karauttavat paikalle, tutkivat tilanteen ja ohjeistavat esimerkiksi hakeutumaan oman terveysaseman kiirevastaanotolle heti aamusta. Kansalainen X on harmissaan, koska olisi halunnut apua heti ja mielellään kuljetuksen päivystykseen.
Aidosti vainottu voi tarvita turvapaikan, mutta ei silti tarvitse suomalaisten kustantamaa sosiaaliturvaa, vaikka haluaisikin sen. Ja vielä oleellisempana, suomalaisilla ei ole mitään velvollisuutta sellaista järjestää.

[sancai]

a) Jokainen usean turvallisen maan läpi läpsytellyt on turvapaikkashoppari?...

Tämän takia pitää muistaa aina näistä asioista keskusteltaessa tähdentää, että puhutaan "useimmista", "suuresta osasta", "liian monista", "tilastollisesta yliedustuksesta" jne., niin jää vastaväittelijälle vähemmän niuhottamisen varaa mahdollisista yksittäistapauksista. Maahanmuuttopolitiikka on iso asiakokonaisuus ja puhumme suurista kokonaisuuksista, joten yleistämme, luonnollisesti. Suvaitsevainen väestönosa on yleensä kykenemätön näkemään metsää puilta ja keskittyy vain mielestänsä epäinhimillisiin yksittäistapauksiin mitään suurempia seurauksia sen kummemmin pohtimatta.

[Java]

Työperäisen maahanmuuton rajaaminen haittamaahanmuuton ulkopuolelle.

Työperäinen maahanmuutto on myös haittamaahanmuuttoa. Se haittaa lähtömaata, edustaen aivovuotoa. Se haittaa suomalaisia, koska useimmissa tapauksissa sillä on palkkoja painava vaikutus. Silloinkin kun palkkoja ei paineta, työperäiset ovat ylimääräisiä kilpailijoita, jotka vievät työpaikkoja suomalaisilta.

Lisäksi työperäinen maahanmuutto heikentää Suomen etnistä koheesiota.

Tätä olen ihmetellyt jo pitkään, kun hehkutetaan että tulijat ovat insinöörejä, lääkäreitä ja muita moniosaajia niin eivätkö ärhoocee ja spärräklubilaiset ajattele mitä tämä tekee lähtömaille. No, tulijoiden todellinen osaaminen on kyllä tullut jo selville, eikä aivovuotoa lähtömaista ole tapahtunut, päinvastoin!!

[newspeak]

Tässä pari senttiäni jo mainittuun.

a) Jokainen usean turvallisen maan läpi läpsytellyt on turvapaikkashoppari?

Niin varmasti onkin. Tätä kuitenkin usein käytetään argumenttina siihen, että eivät he voi olla hädänalaisia. Tottakai voivat. Ne eivät ole kaksi toistaan poissulkevaa asiaa. Ei ihminen lopeta olemasta ihminen siihen, että on jonkin vainon kohteena. Tottakai tässäkin tapauksessa edelleen ollaan kiinnostuneita tulevasta elintasosta, ja etenkin siitä, että saako jäädä maahan.

Yleisesti pakolaisuus on kieltämättä monitekijäinen ongelma ja parempi elämä on varmasti jokaisen turvapaikanhakijan ja pakolaisen mielessä kuten kaikkien. Väittämähän ei ole itsessään huono, sillä se ainoastaan määrittää termiä turvapaikkashoppari. Todellinen oletettu argumentti olisi siis ehkäpä: "Turvapaikkashopparit eivät ole hädänalaisia."

Argumentin uudelleenmuotoilu tuo esille toisen huonon argumentin, sillä kyse on olkinukesta.

Palaten argumentin "alkuperäiseen" muotoiluun, loogista olisi perusteluissa painottaa syitä, miksi turvapaikkashoppailu on huono asia. Argumentti on siis sidottu (oletettuihin) perusteisiinsa, sillä taustaolettamat saattavat jäädä arvailujen varaan. Mahdollisuus kulkea useiden maiden läpi noin vain liittyy myös EU:n perusteisiin, joten turvapaikkashoppailun ongelmallisuutta tulisi perustella ehdottomasti enemmän sen koskiessa lopulta myös tavallista kansalaista.

b) Tämä ei ole niin yksiselitteinen argumentti, mutta olen havainnut, että oikeuslaitoksen päätöksiä käytetään perusteluina, silloin kun se sopii omaan agendaan.

Esimerkiksi pakkopalautuksia käsiteltäessä yleensä käytetään argumenttina, että heidän valitukset on käsitelty oikeudessa. Ei me voida ottaa rusinoita pullasta. Olemme kaikki varmasti yksimielisiä siitä, että maahanmuuttovirasto sekä hallinto-oikeus antaa oleskelulupia aivan liian heppoisin perustein. Ei me voida vetäytyä niiden taakse silloin kun itseä huvittaa. On paljon parempiakin argumentteja tuohon. Tässä on paha kaksoistandardi.

Yleisesti oikeuslaitokselta varmasti toivotaan itseä miellyttäviä päätöksiä. Sinänsä kyse ei ole tekopyhyydestä, sillä on aivan loogista asettaa erilaisille tapauksille erilaisia ehtoja arvioitavaksi. Lopulta kyse on tahtotilasta, joka määrittää myös tapauskohtaisia mielipiteitä. Yksinkertaistaen ei ole mitenkään tavatonta, että oikeuden päätös on toisen mielestä väärin ja toisen mielestä oikein.

Aikaisempiin oikeuden päätöksiin vetoaminen on huonoa argumentaatiota sikäli, että yksittäisiä tapauksia halutaan yleistää koskemaan kaikkia, sillä yleistäminen on kovin ongelmallista. Näillä yleistyksillä on kuitenkin tapana koskea pohjimmiltaan tulevaisuutta kuin nykyisyyttä, joten ennakkotapauksiin vetoaminen ei itsessään ole väärin. Kaikki niin tekevät, joten normatiivisuuteen vetoaminen on perusteltua.

Halla-aho taisi ohittaa koko kysymyksen puhumalla humanitäärisen maahanmuuton lopettamisesta. Melkoinen tavoite, mutta välillä rima on hyvä asettaa mahdollisimman korkealle.

Työperäisen maahanmuuton rajaaminen haittamaahanmuuton ulkopuolelle.

Työperäinen maahanmuutto on myös haittamaahanmuuttoa. Se haittaa lähtömaata, edustaen aivovuotoa. Se haittaa suomalaisia, koska useimmissa tapauksissa sillä on palkkoja painava vaikutus. Silloinkin kun palkkoja ei paineta, työperäiset ovat ylimääräisiä kilpailijoita, jotka vievät työpaikkoja suomalaisilta.

Lisäksi työperäinen maahanmuutto heikentää Suomen etnistä koheesiota.

"They took our jobs!"

Maahanmuutolle asetetaan luonnollisesti kriteereitä ja EU:ssa työvoiman vapaa liikkuvuus on keskeinen dogmi. Kuitenkin tulijoiden riski päätyä työttömiksi tai muuten sosiaaliturvan varaan on kautta aikain tunnettu ongelma. Toiseen maahan lähteminen on aina riski, joten työllistyvän maahanmuuttajan hyväksyminen on helpompaa. Tai niinhän se on kunnes kohtaa ne muut ongelmat todellisessa elämässä.

Enemmän ehkä pitäisi nostaa esille maahanmuuttokriittisyyden nimissä juuri niitä ongelmia. Liittojen edustajat eivät välttämättä niin rohkene tehdä tai heidän äänensä ei tule riittävästi kuuluviin.

[Huolestunut Kansalainen]

Työperäinen maahanmuutto on myös haittamaahanmuuttoa. Se haittaa lähtömaata, edustaen aivovuotoa. Se haittaa suomalaisia, koska useimmissa tapauksissa sillä on palkkoja painava vaikutus.

Olisiko esittää jotain lähteistöä sille, että lähtömaasta aivovuotavat, eli siis taitavat ja globaaleilla markkinoilla halutut työntekijät, aiheuttaisivat samaan aikaan palkkojen alenemista missään vastaanottajamaassa? Jotenkin tuntuu että tässä nyt vähän sotketaan käsitteitä, etenkin kun meillä on jo nyt pula niistä aivan oikeista huippuosaajista (lue: ei kaarnalaivoista). Esimerkiksi itselläni olisi euromääräisestikin korkeammat ansiot esimerkiksi Kanadassa, johon voisin siirtyä pikaviisumilla Skilled Worker statuksella. Tämä olisi sitä todellista aivovuotoa, mutta miten tämä polkisi Kanadan palkkoja? Oletko nyt aivan varma ettet yritä puhua samanaikaisesti sekä halpatyövoimasta että aivovuodosta, yrittäen salakavalasti niputtaa kaksi täysin vastakkaista käsitettä yhteen, kunnon catch-22 tyyliin?

Silloinkin kun palkkoja ei paineta, työperäiset ovat ylimääräisiä kilpailijoita, jotka vievät työpaikkoja suomalaisilta.

Kuinka niin? Jos ihminen tulee maahan työperäisesti, tällä on jo valmis työpaikka Suomessa. Yritätkö siis sanoa että Suomeen ei saisi koskaan, missään olosuhteissa, päästää ketään ulkomaalaista?

Lisäksi työperäinen maahanmuutto heikentää Suomen etnistä koheesiota.

Miten niin?

edit: Kanada kirjoitetaan isolla vaikka onkin Kanada
edit2: typo tai kaksi

[newspeak]

Työperäinen maahanmuutto on myös haittamaahanmuuttoa. Se haittaa lähtömaata, edustaen aivovuotoa. Se haittaa suomalaisia, koska useimmissa tapauksissa sillä on palkkoja painava vaikutus.

Olisiko esittää jotain lähteistöä sille, että lähtömaasta aivovuotavat, eli siis taitavat ja globaaleilla markkinoilla halutut työntekijät, aiheuttaisivat samaan aikaan palkkojen alenemista missään vastaanottajamaassa? Jotenkin tuntuu että tässä nyt vähän sotketaan käsitteitä, etenkin kun meillä on jo nyt pula niistä aivan oikeista huippuosaajista (lue: ei kaarnalaivoista). Esimerkiksi itselläni olisi euromääräisestikin korkeammat ansiot esimerkiksi Kanadassa, johon voisin siirtyä pikaviisumilla Skilled Worker statuksella. Tämä olisi sitä todellista aivovuotoa, mutta miten tämä polkisi Kanadan palkkoja? Oletko nyt aivan varma ettet yritä puhua samanaikaisesti sekä halpatyövoimasta että aivovuodosta, yrittäen salakavalasti niputtaa kaksi täysin vastakkaista käsitettä yhteen, kunnon catch-22 tyyliin?

Jäsen Tavan puhui mielestäni täysin selkeästi työperäisen maahanmuuton ongelmista yleisesti eli kyse ei ollut yleistämisestä tai ongelmien yhteen niputtamisesta vaan yleisestä työperäisen maahanmuuton ongelmien esille tuomisesta.

Aivovuoto on ihan todellinen ongelma nykymaailmassa erityisesti korkeasti koulutetuilla aloilla. Miten korkeasti koulutetut henkilöt sitten valuvat toisiin maihin onkin sitten dilemma erikseen. Väittäisin merkittävimmän aivovuodon tapahtuvat joko uraputken alku- tai loppupäästä.

Palkkavertailuihin eri maissa en juuri luottaisi, vaikka monet varmasti niin tekevätkin. Kadehtiahan ihminen osaa, mutta yritteliäskään ei usein saa sitä mitä ansaitsisi.

Silloinkin kun palkkoja ei paineta, työperäiset ovat ylimääräisiä kilpailijoita, jotka vievät työpaikkoja suomalaisilta.

Kuinka niin? Jos ihminen tulee maahan työperäisesti, tällä on jo valmis työpaikka Suomessa. Yritätkö siis sanoa että Suomeen ei saisi koskaan, missään olosuhteissa, päästää ketään ulkomaalaista?

Kyse on suomalaisten ja ulkomaalaisten kilpailemisesta samoista työpaikoista. Mielestäni ulkomaalaista erityisosaajaa ei tule koskaan palkata lähtökohtaisesti sellaisessa kilpailutilanteessa, jossa suomalainen vastinekin olisi tarjolla, mutta ulkomaalainen erityisosaaja on hyödyllistä palkata tilanteissa, joissa hänestä on hyötyä suomalaisille kollegoilleilleen. Olisihan meidän suomalaistenkin syytä oppia avaruuskirurgiaa, koska se on tulevaisuuden ala.

Lisäksi työperäinen maahanmuutto heikentää Suomen etnistä koheesiota.

Miten niin?

edit: Kanada kirjoitetaan isolla vaikka onkin Kanada
edit2: typo tai kaksi

Kohtaamisteoria. Kun näkee tarpeeksi ulkomaalaisia, vituttaa niin paljon, ettei halua puhua koko asiasta.

[no future]

Ihmisethän voivat muuttaa maasta toiseen ihan muistakin syistä kuin varastaakseen suomalaisten rahat ja työpaikat. Ihan koulutustasoon katsomatta.

Tämä sen sijaan on suosikkejani maahanmuuttokriittisistä argumenteista. Aina kun luulee että keskusteluun tulee jotain tolkkua, niin se ponnahtaa esiin:

Kohtaamisteoria. Kun näkee tarpeeksi ulkomaalaisia, vituttaa niin paljon, ettei halua puhua koko asiasta.

[Aukusti Jylhä]

Kohtaamisteoriahan oli alunperin Unelmajengin lanseeraama argumentti, jonka mukaan ulkomaalaisiin tutustuminen vähentäisi ihmisten negatiivisiä ennakkoluuloja. Omalla kohdalla kävikin juuri toisin.

Elelin nuorena miehenä varsin onnellista äärisuvaitsevaisen elämää, johon kuului mm. hippeily, itämaiset filosofiat, kasvissyönti (myös veganismi), vihervasemmistolaisuus ja reggae-musiikki. Oli ystävää ja toveria kaikenväristä, Maailma kylässä ja Faces olivat ehdottomia suosikkifestareita.

Sitten alkoi omalle alalleni (keittiöala) ilmestymään monikulttuurista työvoimaa omine tapoineen. Siitä se alkoi, nuivistumiseni. Myös musiikkipiireissä alkoi tympimään afrikkalaisperäisten kanssa työskenteleminen, koska se vertaantui kivire'en vetämiseen. Kerta toisensa jälkeen suuret puheet heidän kyvyistään muusikkona osoittautuivat perättömiksi, ja muutenkin oli aika jähmeää se heidän ajatuksenkulku.

Somalijengi kun vielä yritti röstää minut keskellä kirkasta päivää, niin omena oli valmis poimittavaksi: Huomasin lukevani Halla-ahon Scriptaa.

Ehkä kohdalleni on sattunut vain se 0,01%, joka pilaa loppujen maineen....

[newspeak]

Maahanmuutto vaikuttaa haitallisesti sukupuolivähemmistöjen asemaan.

Satuin kuuntelemaan Mahadura & Özberkania, koska halusin ilmeisesti aivokasvaimen. Se olikin melkoista kiihkomokutusta. Astiantuntijan näkemyksen mukaan maahanmuuttokriittiset eivät voi olla aidosti huolissaan sukupuolivähemmistöjen asemasta, koska he eivät kannata sukupuolineutraalia homoliittolakia. Astiantuntijan väittämä on tietenkin järjetön, sillä maahanmuuttokriittisyys ei kerro lähtökohtaisesti mitään asennoitumisesta muihin kysymyksiin. Olennaista argumentin pätevyyden osalta vaikuttaisi kuitenkin olevan tietyn agendan kannattaminen. Tässä tapauksessa astiantuntija määrittää siis homojen oikeudet homoliittolain kannattamisen kautta, eikä esimerkiksi siten että vastustaa homojen tappamista vieraan uskonnon nimissä.

Eri ihmisryhmien hyvinvointia ei siis saisi käyttää perusteluna argumentoinnissa ilman sitoutumista suvaitsevaiseen agendaan olivat heidän tavoitteensa kuinka älyttömiä tahansa.

[newspeak]

Ihmisethän voivat muuttaa maasta toiseen ihan muistakin syistä kuin varastaakseen suomalaisten rahat ja työpaikat. Ihan koulutustasoon katsomatta.

Tämä sen sijaan on suosikkejani maahanmuuttokriittisistä argumenteista. Aina kun luulee että keskusteluun tulee jotain tolkkua, niin se ponnahtaa esiin:

Kohtaamisteoria. Kun näkee tarpeeksi ulkomaalaisia, vituttaa niin paljon, ettei halua puhua koko asiasta.

Kohtaamisteoria ylipäätään ei ole kovin hyvä teoria, jos sen ajatellaan johtavan juuri haluttuun lopputulemaan - riippumatta siis mitä halutaan! Maahanmuuttokriittisten ajatusten syntyyn kielteiset kokemukset eivät suinkaan automaattisesti johda ainakaan kovin pitkäjänteisesti. Onhan nimittäin niinkin, että raiskatuksi tullut vetoaa han-korttiin ja etenkin mediassa asetelmat käännetään väkisin päälaelleen. Kesällä Sophia Löschen tapaus ei saanut vihreää poliitikkoa kyseenalaistamaan päämääriään, vaikka ulkomaalainen rekkakuski tiettävästi raiskasi ja tappoi hänen ihmisoikeusaktivistina toimineen siskonsa ja melkein onnistui pakenemaan mantereelta avoimien rajojen ansiosta.

Vaikka kohtaamisteoria ei argumenttina kovin häävi olekaan, siihen tullaan jatkuvasti palaamaan, koska ihmiset ovat a) pakotettuja kohtaamaan näitä asioita ja b) #unelmajengi itse ahkerasti pitää sitä esillä.

Rajat siis auki, koska en saanut kebabista viimeksi ruokamyrkytystä.