Koululaiset opettelevat tunteita puita halaamalla – "Puu tuntui siltä, että se o

[Micke90]

Koululaiset opettelevat tunteita puita halaamalla – "Puu tuntui siltä, että se olisi ystävä"

– Halipuistossa käyminen opettaa esimerkiksi tunnetaitoja, voit rutistella sinne vähän huonoa tai hyvää oloa. Kuuntelimme äsken lasten kanssa, kuiskaileeko puu jotain eli se opettaa hieman myös mielikuvitusta. Metsästä ja puiden kanssa touhuamisesta saisi kokonaisuuden vaikka koko koulupäiväksi, kertoo luokanopettaja Leena Keränen.

Minun kouluaikoinani koulussa opetettiin lukemista, kirjoittamista ja laskemista. Nykyään siellä lähinnä halaillaan puita. 

[Supernuiva]

Televisio-ohjelmassa Iltalypsy kansanedustaja kertoi jo 1990-luvulla halaavansa puita. Muistan vielä kuinka ohjelman "karjakko" esitti sen kuuluisan pitkän katseen tämän halauksen yhteydessä. (Ajat muuttuvat, nykyaikana tuota ei varmaankaan saisi enää edes esittää uusintana koska x, y ja z.)

https://yle.fi/uutiset/3-7291331

Tuolloin vielä ihmiset nauroivat, mutta kohta hymy alkaa hyytyä.

Puunhalaus televisiossa leimasi
Kirjailija ja toimittaja Aino Suhola muistetaan vieläkin Iltalypsy-ohjelmasta, jossa hän halasi puita. Halausleima on edelleen tiukasti Suholan otsassa.
- Kyllä leima jäi otsaan ja asia muistetaan ainakin silloin, kun minua halutaan vähätellä, mitätöidä tai pitää höpönä.

[no future]

Koululaiset opettelevat tunteita puita halaamalla – "Puu tuntui siltä, että se olisi ystävä"

– Halipuistossa käyminen opettaa esimerkiksi tunnetaitoja, voit rutistella sinne vähän huonoa tai hyvää oloa. Kuuntelimme äsken lasten kanssa, kuiskaileeko puu jotain eli se opettaa hieman myös mielikuvitusta. Metsästä ja puiden kanssa touhuamisesta saisi kokonaisuuden vaikka koko koulupäiväksi, kertoo luokanopettaja Leena Keränen.

Minun kouluaikoinani koulussa opetettiin lukemista, kirjoittamista ja laskemista. Nykyään siellä lähinnä halaillaan puita. 

Kyllä me alaluokilla useinkin pidettiin tunteja siinä koulun pihalla olleessa metsäntapaisessa, ja aika usein mentiin tien toiselle puolelle ihan oikeaankin metsään.

[Eino P. Keravalta]

Ainoa puu, jota voisin halailla, on Anna.

[Micke90]

Kyllä me alaluokilla useinkin pidettiin tunteja siinä koulun pihalla olleessa metsäntapaisessa, ja aika usein mentiin tien toiselle puolelle ihan oikeaankin metsään.

Halailitteko puita?

[Dangr]

Halipuistossa yleisiäpuita halatessa tuntee käyttävänsä prostituoitua. Oikea mies halaa metsän villejä puita.

Muoks: Ja niitäkin vasta luvansaatuaan.

[Aukusti Jylhä]

Kun olin lapsi, puut halasivat meitä. Ne ottivat hellästi syliinsä innokkaan pienen kiipeilijän, nostivat harteilleen ja näyttivät miltä maailma näyttää lintuperspektiivistä.

[Lahti-Saloranta]

Toiset halaavat puita ja minä katkaisen joka kevät niiltä moottorisahalla kaulan. Heräsi kauhea ajatus, olenko jotenkin kieroutunut ja yritänkö vahvistaa vihan tunnetta jonka olen naamioinut polttopuiden hankinnaksi talvea varten. Kenties olen metsäjihadisti, saatan olla jopa rasisti ja rotuhygienian kannattaja kun valitsen kaadettaviksi lahovikaiset puut.

[no future]

Kyllä me alaluokilla useinkin pidettiin tunteja siinä koulun pihalla olleessa metsäntapaisessa, ja aika usein mentiin tien toiselle puolelle ihan oikeaankin metsään.

Halailitteko puita?

Todennäköisesti. Opeteltiin myös kaikkea ympäristöopista liikuntaan ja kuvaamataitoon, nyt ainakin.

[Vaniljaihminen]

Kyllä puita saa halata jos huvittaa, mutta jos sitä pitää koulussa opettaa, niin siinä on taas jotain pakkosyötön makua. Kai ne vielä sentään puukässää opettaa kouluissa?

[Eino P. Keravalta]

Rikkaammat kulttuurit voivat tehdä puiden kanssa vähän muutakin, jos sopiva kolo löytyy.

[Micke90]

Todennäköisesti. Opeteltiin myös kaikkea ympäristöopista liikuntaan ja kuvaamataitoon, nyt ainakin.

Minun aikanani lähinnä marjastimme ja sienestimme sekä opettelimme kasvien nimiä. Emme todellakaan halailleet puita tai kuvitelleet niiden puhuvan.

[l'uomo normale]

Toiset halaavat puita ja minä katkaisen joka kevät niiltä moottorisahalla kaulan. Heräsi kauhea ajatus, olenko jotenkin kieroutunut ja yritänkö vahvistaa vihan tunnetta jonka olen naamioinut polttopuiden hankinnaksi talvea varten. Kenties olen metsäjihadisti, saatan olla jopa rasisti ja rotuhygienian kannattaja kun valitsen kaadettaviksi lahovikaiset puut.

Tapatko puut, koska niissä asuu djinnejä?

[Vaniljaihminen]

Rikkaammat kulttuurit voivat tehdä puiden kanssa vähän muutakin, jos sopiva kolo löytyy.

Niille taidetaan opettaa pelkkää käsityötä.

[Horn Hill]

Kun olin lapsi, puut halasivat meitä. Ne ottivat hellästi syliinsä innokkaan pienen kiipeilijän, nostivat harteilleen ja näyttivät miltä maailma näyttää lintuperspektiivistä.

Tämä olisi varmaankin enemmän peräkammari-tavaraa, mutta sopinee tännekin.

Olin tenavana kuulemma melkoinen apina. Aina piti olla johonkin kiipeämässä. Äitini kertoman mukaan isoisä on kieltäynyt hetkellisestä lapsenvahdin toimesta tuon takia ollessani vaippaikäinen. Pinnasänky ei kauaa pidätellyt. =D

Mummolan pihassa oli hieno koivu, jonka latvaan piti joka kesä kiivetä. Sieltä näkyi merelle asti. Talon perinyt sukulainen mutiloi puusta kaikki paitsi latvaoksat. Kyllä pisti vihaksi. Ja pistää edelleen.

Koulussa ei puita halailtu. Enemmän keskityttiin metsässä pidetyllä biologian tunnilla siihen, mille puolelle puuta muurahaiset tekevät pesänsä.

[Veikko]

Olin lapsena kova puunhalaaja, nimittäin me kakarat pidimme kunnia-asiana kiivetä puuhun kuin puuhun - jos se mitenkään oli fyysisesti mahdollista. Myös niihin, jotka olivat oksattomia ties kuinka monta metriä. Se vaati monesti melko voimaperäistä halaamista.

Pieniä tapaturmia tietenkin sattui ja nahkaa ja vertakin uhrattiin siinä puulle vähän väliä, mutta haasteelliset luontokokemukset ovat sellaisia. Turha mainitakaan, että vanhemmat ja opettajat eivät moista hyväksyneet ilolla - tai ollenkaan.

Muuten puun halaaminen olisi tuntunut meistä maallismielisistä ja kaikki vanhempien avoimet ja salaisetkin tuhmuudet kielenkäyttöömme omaksuneista kuin "Jussi pussi puita nussi, kannonpäitä kelkutteli...".

[no future]

Todennäköisesti. Opeteltiin myös kaikkea ympäristöopista liikuntaan ja kuvaamataitoon, nyt ainakin.

Minun aikanani lähinnä marjastimme ja sienestimme sekä opettelimme kasvien nimiä. Emme todellakaan halailleet puita tai kuvitelleet niiden puhuvan.

Joo, itkettää aina kun mietin kuinka te lama-ajan lapset jäitte kokonaan paitsi ihanasta 1980-luvusta kun Suomi oli vielä kunnollinen.

[Micke90]

Joo, itkettää aina kun mietin kuinka te lama-ajan lapset jäitte kokonaan paitsi ihanasta 1980-luvusta kun Suomi oli vielä kunnollinen.

Oli 90-luku ja 2000-luvun alku vielä suhteellisen tervehenkistä tähän nykyiseen verrattuna. 

[Elemosina]

Ihan söpöä halailla puita, mutta eikö äitiä, isää, mummia, kummia, vaaria tai siskoa sekä veljeä tai jopa parasta kaveria voisi halata jos tunteita halaamalla opitaan.

[Juffe]

Ihan söpöä halailla puita, mutta eikö äitiä, isää, mummia, kummia, vaaria tai siskoa sekä veljeä tai jopa parasta kaveria voisi halata jos tunteita halaamalla opitaan.

Tämänsuuntaista meinasin minäkin kommentoida.
Kun nykyään aikuisten halaaminen on epäilyttävää ja keskenään ei saa painiskella, halatkoon lapset sitten puita.

[Perttu Ahonen]

Puunhalaaminen on ihan ok. Siinä oppii näkemään puun metsältä, aistimaan eri puiden tuoksun ja tuntemaan niiden pinnan. Itse kiipeilin paljon lapsena puihin ja opin samalla niiden ominaisuuksia, parasta oli tietenkin hyvät näköalat joltakin korkealta kalliolta kasvaneesta ikihongasta.

Olin kehittänyt oikean oravaradan kotipihan pihlajista, narun kautta koivuun ja siitä mahtikuusen oksille ja siitä taas vaijerin kautta pihan korkeimman kuusen latvaan katsomaan kotipihaa ja naapurustoa 15 korkeudesta. Reitillä oli pituutta 30m. Se oli hyvää aikaa se.

Puut ovat kuten ihmiset.

1. Iso tammi on kuin kokenut perheenisä

2. Pihakoivu on kuin perheenäiti

3. Vaahtera on kuin murrosikäinen tytär

4. Pihlaja on kuin aikuistunut tytär

5. Kuusi on kuin aikuistunut poika

6. Kataja on kuin pikkupoika

7. Mänty on kuin persvakoduunari

8. Lehmus on kuin tissivakoduunari

9. Jalava on kuin juppi, kasvaa nopeasti, vie paljon tilaa ja roskaa runsaasti.

10. Raita on kuin osa-aika työntekijä, elämän jäljet näkyvät pinnassa ja punertava sisältä, murtuu helposti myrskyissä.

11. Lepät ovat kuin julkisen sektorin ruumiittoman työn tekijät, vihertävä pinnasta ja punainen sisältä.

12. Haapa. Etenkin jäinen haapa on kuin virkakalkkuna, jäättömänä kuten mikä tahansa virastokalkkuna, joka pyörittelee kahisevaa ja koreilee väreillä. Vanhemmiten usein sisältä laho.

13. Saarni on kuin rahoitusalan sijoitusneuvoja, lehdet puhkeaa viimeisenä ja pudottaa lehdet ensimmäisenä, viihtyy rikkaassa maaperässä.

14. Tunturikoivu on kuin lapin asukas; sitkeä ja vaatimaton.

15. Terttu selja puumaisena on kuin punavihreä/liberaali poliittinen/maahanmuuttoteollinen työntekijä palkansaaja; lupaa paljon, mutta hedelmistään puu tunnetaan. Kansan suussa terttuselja on se kuuluisa paskanmarja.

16. Orapihlaja on kuin feministi, puumaisenakin luotaantyöntävä.

17. Hedelmäpuut yleensä ovat kuin suomalaiset työntekijät ja yrittäjät.

18. Eksoottiset vieraspuulajit ovat kuten matut, viihtyvät rikkaassa maaperässä ja vaativat paljon huomiota ja ravinteita. Ei yleensä selviä ilman jatkuvaa huolenpitoa.

19. Hevoskastanja on kuin kaupunkilainen, vähän turhamainen, mutta ihan mukava.

20. Mantsurian jalopähkinä on kuin granilainen, turhamainen, mutta ihan mukava.

21. Pyökki on kuin turkulainen ja viihtyykin vain turun seudulla ja Ahvenanmaalla.

22. Idästä tulevat havut(sembrat, lehtikuuset, pihdat), mukavan eteerisiä, aistikkaita ja koreita kuten idän ihmisetkin, pärjäävät myös yllättävän hyvin suomalaisessa maaperässä.

[BarkAtTheMoon]

Henkilökohtaisesti rakastan olla luonnossa ja männyn juuruksissa rannan tuntumassa makaillessa on varsinaisesti täydellisesti kotona. Toki kunnes tulee kylmä, mutta puu auttaa tuolloinkin. Kaikki puut, metsä ja ylipäätään luonto pitää järjen päässä silloin kun se tuntuu vaikka osittainkin stressin tms kautta kaikkoavan

[dothefake]

70-luvulla Eurooppa oli terveimmässä vaiheessaan, hyvä siellä oli hipin seikkailla.

[Jepulis]

Minun kouluaikoinani koulussa opetettiin lukemista, kirjoittamista ja laskemista. Nykyään siellä lähinnä halaillaan puita. 

Ja pisatulokset laskee kuin lehmän häntä. Sinun aikoinasi opetettiin käyttämään järkeä.

Koululaiset opettelevat tunteita puita halaamalla – "Puu tuntui siltä, että se olisi ystävä"

– Halipuistossa käyminen....

Meillä oli lapsina puukot. Vuoltiin puusta esineitä sillon kun niihin ei kiipeilty. Poltimme kuivia puita ja paistoimme makkaraa omatekemällä kaksihaaraisella kauniisti koristellulla makkaratikulla, makkarakin oli koristeltu. Joskaan makkaraa ei usein ollut. Mutta puusta sai makkaratikun lisäksi myös ongenvavan. Puusta tulee vieläkin näin monen vuoden jälkeen tehtyä kaikkea kivaa, eikä se koskaan loppunut metsästä.

Jos joku puu on siellä halipuistossa halaamisen arvoinen ystävä, niin kehen hittoon muuten kaiverretaan nimmarit?

Kertookohan noi puita onnellisena halanneet ylpeesti heidän lapsuudentarinat metsästä? Sanooko ne nuoremmille: "Ekaks äiskä ja äiskä vei mut citymaasturilla puistikkoon ja siellä halailtiin tukkeja ja mä olin niin täpinöissäni siinä kun sain keskittymällä aikaseksi niinku nenää myöten sellasen voimallisen tunteen, että ihan äsken tän puun lannotti dopermanni ja se pyys multakin sitä samaa."

Mä luulen, että tosta puuhalailujutusta jää yhtä positiivinen muistikuva kun haaleasta kesäkeitosta. Se vaan on niin dorkaa, että jonkun tarttee sanoa sen olevan dorkaa. Ei edes vitsiksi kelpaa.

[Micke90]

Ja pisatulokset laskee kuin lehmän häntä. Sinun aikoinasi opetettiin käyttämään järkeä.

No juu. Harmi vain, ettei sitä opetettu 60- ja 70-luvuilla syntyneille, jotka nyt ovat vallankahvassa. Puhumattakaan 40- ja 50-luvuilla syntyneistä, jotka tämän hulluuden silloin 90-luvun alussa aloittivat.

[Supernuiva]

13. Saarni on kuin rahoitusalan sijoitusneuvoja, lehdet puhkeaa viimeisenä ja pudottaa lehdet ensimmäisenä, viihtyy rikkaassa maaperässä.

Kaikki muut "osuivat ja upposivat", mutta tuo saarnivertaus ei vielä. Sijoitusneuvojalla kun ei ole mitään riskiä ja vaikka hänen "neuvojensa" eli myyntipuheiden perusteella sijoittajasta tulisi omaisuuden katoamisen myötä entinen sijoittaja, ei sijoitusneuvoja menetä palkkioitaan. Palkkiot maksetaan myös aina ennen toimenpiteitä, eikä edes tuottosidonnainen palkkio jousta alaspäin, vaikka sijoitukset menisivät "turskalle".

Miksi siis lehdet puhkeavat viimeisenä ja putoavat ensimmäisenä?

[Perttu Ahonen]

^ No se on vähän metafora. Saarni siis kasvattaa viimeisenä keväällä lehdet kun kevät on jo pitkällä, takatalvet ei vaikuta, kun ei ole lehti puussa. Syksyllä saarni pudottaa ensimmäisenä lehtensä, joista se on imenyt ravinteet runkoonsa ja aikainen talvi ei katko saarnin oksia, kun ei ole lehtiä.
Saarni aloittaa "talviloman" ensimmäisenä ja lopettaa sen viimeisenä, puhkeaa lehteen kun on lämmintä ja mukavaa, kerää ravinteet runkoonsa nopeasti ja siirtyy taas pitkälle "talvilomalle" ensimmäisenä.   

[anatall]

Koululaiset opettelevat tunteita puita halaamalla – "Puu tuntui siltä, että se olisi ystävä"

– Halipuistossa käyminen opettaa esimerkiksi tunnetaitoja, voit rutistella sinne vähän huonoa tai hyvää oloa. Kuuntelimme äsken lasten kanssa, kuiskaileeko puu jotain eli se opettaa hieman myös mielikuvitusta. Metsästä ja puiden kanssa touhuamisesta saisi kokonaisuuden vaikka koko koulupäiväksi, kertoo luokanopettaja Leena Keränen.

Minun kouluaikoinani koulussa opetettiin lukemista, kirjoittamista ja laskemista. Nykyään siellä lähinnä halaillaan puita. 

Minä kyllä tavallaan olen osallistunut puunhalaamiseen alakoulussa. Liikuntatunnilla suunnistettiin ja kilpailuhenkisenä piti tietysti juosta suunapäänä naama kiinni kartassa ja kompassissa,  suoraan päin isoa mäntyä. Siinä sitä sitten hetki otettiin lukua ja halattiin sovinnon merkiksi.

[Kim Evil-666]

Puunhalaamisessa ei mielestäni sinällään ole mitään niin ihmeellistä. Se, että sitä harjoitetaan koulussa, on taas täyttä pahkasikaa. Jokainen opetelkoot tunnelataustensa hallitsemisen parhaaksi katsomillaan tavoilla omalla ajallaan.

Pentti Linkola on myös puunhalaaja, joten kunnioitan tätä harmitonta harrastusta jo siitäkin syystä, vaikka en itse mikään puunhalaaja olekaan.

Muuten puun halaaminen olisi tuntunut meistä maallismielisistä ja kaikki vanhempien avoimet ja salaisetkin tuhmuudet kielenkäyttöömme omaksuneista kuin "Jussi pussi puita nussi, kannonpäitä kelkutteli...".

Meillä tuo loru meni; "Jussi pussi puita nussi, puu syttyi palamaan, Jussi juoksi kanalaan..."

[Lasse]

Koululaiset opettelevat tunteita puita halaamalla – "Puu tuntui siltä, että se olisi ystävä"

– Halipuistossa käyminen opettaa esimerkiksi tunnetaitoja, voit rutistella sinne vähän huonoa tai hyvää oloa. Kuuntelimme äsken lasten kanssa, kuiskaileeko puu jotain eli se opettaa hieman myös mielikuvitusta. Metsästä ja puiden kanssa touhuamisesta saisi kokonaisuuden vaikka koko koulupäiväksi, kertoo luokanopettaja Leena Keränen.

Veikkaan, että Leena on pahoillaan siitä, ettei ebenpuu kasva Suomessa.