2015-11-27 Ministeri Lindström: Kotouttaminen on suuri haaste

[ikuturso]

Harvinaiset humanoidirobotit opettavat maahanmuuttajille suomea: "Jos sinä puhut väärin, robotti sanoo täh"
https://yle.fi/uutiset/3-10187384

(lainaus poistettu)

PS, jos teen vähemmän humanoidin Homma-robotin, niin mitä sen pitäisi tehdä? Heiluttaa kättään ja päästää piippauksia? Ottaa silmä käteen?

Teet vaan automaatin, joka vastaa jokaiseen viestiin "täh". Koko Hommahan on väärinpuhumista - ainakin joidenkin ihmisten mielestä.

-i-

[Mr.Reese]

Kotoutetaan korkealta ja kovaa, mutta perseelleen menee, kuten hommalla tiedetty jo asian laita vuosia sitten. Nettiuutisesta puuttuu kohta, joka nostettiin esille aamu-tv:ssä. Monen turvapaikan saaneen olinpaikkaa ei edes tiedetä. Lienevätkö Turkissa aurinkorannoilla? 

Keskiviikkoiltana A-studiossa puhuttiin kotouttamisesta. Vuonna 2015 tulleista turvapaikanhakijoista moni on jo pitkällä virallista kotoutumisprosessia, mutta tietoa prosessin onnistumisesta on olemassa vain vähän. Työministeri Jari Lindström myöntää, että kotoutumisen seuraamisessa on petrattavaa.

– Kotouttaminen ennen vuotta 2015 ja kotouttaminen nyt ovat kaksi aivan eri asiaa. Me jouduimme laittamaan kaiken uusiksi. Ongelma on tulosten seuraaminen, se ei tapahdu hetkessä, Lindström kertoo.

Ministeri lupaa lisää tietoa kotoutujista

Työ- ja elinkeinoministeriö työstää tällä hetkellä selvitystä kotoutumisen onnistumisesta. Suunnitelmien mukaan selvitys julkaistaan ensi vuonna.

– Tietojen saaminen ei ole helppoa. Siinä menee todella paljon aikaa, Lindström kertoo.

– Teemme töitä, että saisimme faktaa ja pohjaa niille kotouttamisen toimenpiteille, joita tehdään.

Sosiaalityöntekijä toivoo järkeä hankkeisiin

Studiossa oli vieraana myös Espoon maahanmuuttajapalveluiden johtava sosiaalityöntekijä Jenni Lemercier, joka näkee kotoutumisen arkea työssään päivittäin.

Lemercierin mielestä onnistuneen kotoutumisen mittaamisessa laitetaan liikaa painoarvoa työllistymiselle ja kielen oppimiselle.

– Meidän täytyy nähdä kotoutuminen laajempana asiana. Kotoutujan täytyy tuntea, että hän on tärkeä, merkityksellinen osa tätä yhteiskuntaa.

Päättäjien taholta Lemercier toivoo ohjeistusta, joka hillitsisi kotoutujien muuttamista pääkaupunkiseudulle.

– Meillä on hyvin suuret haasteet siinä, kun kotoutujia muuttaa tänne kaikkialta Suomesta. Kotoutua voi muuallekin kuin pääkaupunkiseudulle, Lemercier muistuttaa.

Lemercierin mukaan erilaisten kotouttamishankkeiden tuloksia ei ehditä käsitellä perusteellisesti, sillä kuntien ja TE-toimistojen työntekijät ovat olleet tiukilla. Järjestelmällisyys puuttuu.

– Sitten muutaman vuoden päästä alkaa uusi hanke, missä sama asia yritetään keksiä uudestaan. Hankkeiden työtä ei juurruteta käytännön tasolle.
https://yle.fi/uutiset/3-10267038

Mikä Lemercierin mielestä on parempi kotoutumisen mittari? Siirtyminen sosiaalitoimen asiakkaaksi? A la Lieksa.

[Uuno Nuivanen]

Se kai se sosiaaliturvapaikanhakijan kotoutumistavoite onkin.   

– Meidän täytyy nähdä kotoutuminen laajempana asiana. Kotoutujan täytyy tuntea, että hän on tärkeä, merkityksellinen osa tätä yhteiskuntaa.

Epäilemättä on hyvinkin (miinus)merkityksellinen.

[Rokka]

Aika hyvin tuossa Ylen jutussa puhuttiin somaleista mainitsematta heitä kertaakaan.

Kotiäidit, jotka eivät käy suomen kielen kursseilla - check

Työllistymiseen ja kielen osaamiseen ei pitäisi keskittyä - check

Sulkeutuminen omaan yhteisöön - check

Muuttaminen pk-seudulle - check

[ämpee]

Hyvin kuvaavaa tälle kotouttamiselle on se, että tiedetään monen olevan jo pitkällä virallisessa kotouttamisprosessissa, mutta tietoa prosessin onnistumisesta on vähän.
Tuo pitkälle meno prosessissa lasketaan ilmeisesti vuosina, koska prosessin itsensä onnistumisesta ei ole kuin vaatimatonta tietoa, ja tälläiseksi tiedoksi mitä ilmeisimmin ei lasketa kielen oppimista ja työllitymistä, kuten sosiaalityöntekijä koittaa meille kertoa.

Tulee sellainen vaikutelma, että he eivät vielä ole keksineet edes sitä mihin tällä kotouttamisella halutaan päästä, sillä jos tiedettäisiin niin vallan hyvin voitaisiin arvioida prosessin onnistumista.

Sosiaalityöntekijä laittaa todellakin vaikean pähkinän pohdittavaksi, sillä jos ei työllistytä yhteiskuntaa hyödyttäväksi jäseneksi, eikä edes puuttuvan kielitaidon takia ymmärretä mitä yhteiskunnassa tapahtuu, niin silti pitäisi tuntea itsensä tärkeäksi ja merkitykselliseksi yhteiskunnalle.
Mikäli tuo on kotouttamisen perimmäinen pyrkimys niin ymmärrän hyvin miten tulosten löytäminen voi olla aika mielenkiintoista ja haasteellista.

"Seli seli" taitaa olla se varsinainen sanoma, joka on siitä ikävää että se maksaa meille aivan infernaalisesti

[rätkä]

Onko kenelläkään kokemusta miten pihvi reagoi jos sen antaa ymmärtää olevan tyhmä ja hyödytön lihapala? Tajuaako siis itse oman naurettavuutensa.

[valkovuokko]

Ylen nettisivulla kerrotaan että kotoutumistoimenpiteiden piirissä v 2015-2018 yhteensä yli 30 000 henkeä.
Aiheuttaa aikamoiset kustannukset veronmaksajille. Mistä rahat, keneltä leikataan?

Meillä on jo omasta takaa 70 000 syrjäytynyttä nuorta, jotka tarvitsisivat apua ja tukea jotta löytäisivät paikkansa ja elantonsa tässä maassa.

Puhumattakaan monista muista tarpeista. Esimerkiksi Reijo Ruokanen kertoo Iltasanomien kolumnissaan, että Suomen teiden korjaukseen tarvittaisiin rahaa 2.5 miljardia, jotta tiet saataisiin kohtuulliselle tasolle
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005726311.html

[ISO]

Valtiomies pihvi on hyödyttömin ja kykenemättömin ministeri koko Suomen historiassa.

Että jossain sekin tollo pystyy olemaan ensimmäinen.

Kykenemättömyydessä.

[Uuno Nuivanen]

Kyllä Pihvi on mitä hyödyllisin hölmö, ei tosin kansalle hyödyllinen.

[hamppari]

Meidän täytyy nähdä kotoutuminen laajempana asiana. Kotoutujan täytyy tuntea, että hän on tärkeä, merkityksellinen osa tätä yhteiskuntaa.

Husu on tämän perusteella todellinen super-kotoutuja. Hänhän väitti, että somalit elättävät suomalaiset.

Pihvi taasen on parhaiten omalla ydinosaamisalueellaan, kun istuu nakkimuki kädessä. Muita virkaliikkeitä hänen ei pitäisi suorittaakkaan.

[hulaq]

Tampereella osataan, uutta appsia taas puskee

https://blog.haltu.fi/kiito-mobiliisovellus-maahanmuuttajien-kotoutumisen-tueksi/

Voi hyvät hyssykät... 

[Lahti-Saloranta]

Yhteiskunnan kannalta olisi varmaan parempi että kotouttamisen sijaan keskityttäisiin kotiuttamiseen. Tekisivät turviksen kanssa diilin että tilille napsahtaa vaikkapa 5v ajan tietty summa jos herra palaa vapaehtoisesti kotomaahan. Tiedoksi vielä että diskoraha on pienempi kuin tuo summa.

[ISO]

Olen ymmärtänyt että ministeri Lindströmille miltei kaikki asiat on suuria haasteita.

[Ari-Lee]

Yhteiskunnan kannalta olisi varmaan parempi että kotouttamisen sijaan keskityttäisiin kotiuttamiseen. Tekisivät turviksen kanssa diilin että tilille napsahtaa vaikkapa 5v ajan tietty summa jos herra palaa vapaehtoisesti kotomaahan. Tiedoksi vielä että diskoraha on pienempi kuin tuo summa.

Esimerkissäsi tarjottaisiin aivan liikaa kuten nytkin tapahtuu. Tarkoitushan ei olisi/ole sekään, että sillä suomalaisen veronmaksajan maksamalla summalla tukisivat/tukevat ja rakentaisivat/rakentavat sitä samaa mitä ovat itsekin "paenneet". Diskoraha Suomessa on varmasti aina pienempi kuin sama summa kehitysmaassa ottaen huomioon ostovoiman erilaisuuden.

Esim.:

1 EUR =1,355.07 IQD (Irakin dinaari)
https://www.xe.com/currencyconverter/convert/?Amount=1&From=EUR&To=IQD

Cost of living in Iraq is 42.29% lower than in Finland (aggregate data for all cities, rent is not taken into account). Rent in Iraq is 55.30% lower than in Finland (average data for all cities).
https://www.numbeo.com/cost-of-living/country_result.jsp?country=Iraq

Silti raha tuntuu olevan pakkokehitysmaalaistamisessa yhdentekevää ja rahaa riittää loputtomiin, koska ulkomaanvelka. Koko maailma on menettänyt järkensä. Tämä tulee vielä pahenemaan ja saavuttamaan pahimmatkin skenaariot.

[qwerty]

HE 96/2018 vp  Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kotoutumisen edistämisestä

Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi laki kotoutumisen edistämistä ja samalla kumottaisiin voimassa oleva saman niminen laki. Lain tarkoituksena olisi edistää kotoutumista ja hyviä väestösuhteita ja siten vahvistaa maahanmuuttajien yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon toteutumista.

Pitkä teksti. Alla pari poimintaa.

Osalla kotoutumiskoulutuksen tai muun koulutuksen opiskelijoista on elämäntilanteeseen, terveyteen tai oppimiseen liittyviä haasteita. jotka vaikeuttavat koulutuksessa etenemistä ja työmarkkinoille siirtymistä. He tarvitsevat pitkäkestoisia tukitoimia työllistymisen edistämiseksi.

Maahanmuuttajille haasteita sosiaali- ja terveyspalveluissa aiheutuu etenkin tulkkien puutteesta. Haasteita aiheutuu myös siitä, että maahanmuuttajat eivät tunne palvelumahdollisuuksia ja siitä, ettei henkilöstö riittävästi tunne kotoutuja-asiakkaiden tilanteisiin liittyviä erityiskysymyksiä ja tarpeita. Tilannetta parantaa, mikäli palveluissa esimerkiksi työskentelee maahanmuuttajataustaista henkilöstöä tai henkilöitä.

Nuorisolain (1285/2016) 2 §:n mukaan lain tavoitteen toteuttamisessa lähtökohtina ovat yhteisvastuu, kulttuurien moninaisuus ja kansainvälisyys ( )

Suomalainen kotouttamispolitiikka perustuu maahanmuuttajien yksilöllisten tarpeiden huomioimiseen... sukupuoleen liittyvät seikat ja kulttuurinen moninaisuus tulee huomioida toiminnassa, niitä ei kuitenkaan pidä sellaisenaan hyväksyä mahdollisten vaikeuksien selitysmalleiksi. (Mikä sitten? Suomalaisten asenteet?)

Oikeusministeriön vuonna 2017 teettämän väestösuhdekartoituksen mukaan asenteet maahanmuuttoa ja maahanmuuttajia kohtaan ovat jonkin verran kiristyneet viime vuosina. Kartoituksen mukaan kuntien asukkaista naapuruston monikulttuurisuutta myönteisenä pitää 65–74 %. Sen sijaan kuntien asukkaat tunnistavat usein etnisiä ryhmiä, joihin kuuluvia he eivät haluaisi naapureikseen (kuntakohtaisesti 62–71 %).

Bingorivin saa kasaan sutjakasti.

Monikulttuuriset kaupungit luovat usein kasvualustaa innovatiivisen ja luovan taloudellisen ja muun toiminnan kehittymiselle ja maahan muuttajat tuovat tullessaan uudenlaisia toimintatapoja ja kansainvälisiä osaamisverkostoja edistämään yritysten kasvua ja kansainvälistymistä.

Kunnan elinvoimaisuutta voidaan edistää esimerkiksi kehittämällä monimuotoista kaupunki- ja palvelurakennetta ja ottamalla maahanmuuttajat voimavarana mukaan monimuotoistamaan kunnan ja sen alueella olevien yritysten, muun elinkeinoelämän ja yhteisöjen toimintaa.

Mahdolliset uudet toimintatavat parhaimmillaan tehostavat kotoutumista ja maahanmuuttajien työllistymistä. (Hienosti muotoiltu lause )

[Mr.Reese]

Liekö ollut liian hapokasta, koska seitsemän uutisissa kerrottu: "Kotouttaminen on epäonnistunut" ei ole saanut nettiuutista? Ministerien(Mykkänen, Lindström) selittelyitä kohdasta 07:24 eteenpäin. https://www.katsomo.fi/sarja/33001008/963512

Kuitenkin ihqu menestystarina kotoutumisen onnistumisesta on pitänyt rustata maikkarinkin nettiin, jottei unelma maistuisi liian härskiintyneelle.

Suomeen kiintiöpakolaisena kolmetoista vuotta sitten Iranin kautta Afganistanista saapunut 29-vuotiaan Ewa Tawasolin mukaan kotouttaminen oli vielä tuolloin perusteellista ja nopeaa.

– Minun kohdalla asiat oli suunniteltu kotouttamisen osalta tosi hyvin, koska varsinainen kotouttamisen prosessi alkoi jo ennen kuin tulin Suomeen. Meille tuli Teheraniin viranomainen, joka kertoi suomalaisesta yhteiskunnasta, tasa-arvosta ja naisen asemasta, muistelee Tawasoli.

Kotouttaminen alkoi heidän perheensä kohdalla heti ensimmäisenä päivänä Suomen kielen intensiivikurssilla. Koulun jälkeen Tawasoli opiskeli lähihoitajaksi ja myöhemmin terveydenhoitajaksi.

https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/afganistanista-suomeen-13-vuotta-sitten-tullut-ewa-kotouttaminen-alkoi-tuolloin-heti-suomea-alettiin-opiskella-jo-ensimmaisena-paivana/7080228#gs.EsSu21o

[Mr.Reese]

Ilmeisesti asiat ovat jopa enemmän perseellään mitä arveltu, koska Ylekin puskenut tänään mamunaisten kotoutumiskurssista maalailevan jutun. Varmaan sattumaa, että näitä nyt samana päivänä kaksi. 

Ryhmä nuoria naisia istuu pyöreän pöydän ääressä katseet valkoiseen paperiin naulittuina. Kynä hakee paikkaansa ruutupaperin viivojen välissä, kun naiset jäljentävät paperin tekstiä.

Kohta kirjaimet asettuvat paikoilleen, ja niistä muodostuu sana aurinko.

Saavutus ei ole itsestäänselvä, sillä suurin osa pöydän ympärille kerääntyneistä naisista on luku- ja kirjoitustaidottomia. He ovat tulleet Suomeen pakolaisina eri maista, esimerkiksi Syyriasta, Eritreasta ja Turkista.

Nyt jokaisella heistä on oleskelulupa – ja tarve kotoutua uuteen kotimaahansa.

Suomalaiseen elämäntapaan käytännön kautta

Paikalla olevat naiset ovat pienten lasten kotiäitejä Kymenlaaksosta. He eivät juurikaan puhu tai ymmärrä suomea, mutta heillä on halu oppia.

Mutta sitä varten he ovat täällä – maahanmuuttajaäitien kielikurssilla Kotkassa. Kurssin tarkoituksena on kielenopetuksen lisäksi auttaa naisia kotoutumisessa ja tarjota heille vertaistukea.

– Edellisen ryhmän kanssa paistoimme raakapakastepiirakoita ja teimme munavoita. Sitten meillä oli vappujuhlat. Mukana on myös vähän tällaista kulttuurin opettelua, kieltenopettaja Tiinamari Vilkko kertoo.

Kurssilla tehdään myös esimerkiksi lähiluontoon ja kirjastoon suuntautuvia retkiä. Tarpeen mukaan perehdytään käytännön asioihin, kuten lääkäriajan varaamiseen.

Lapset mukaan

Juuri maahanmuuttajaäidit ovat vaarassa jäädä yhteiskunnan ulkopuolelle, sillä he hoitavat usein lapsia pitkään kotona. Ongelmaan on haettu useissa kunnissa ratkaisua maahanmuuttajaäideille tai -vanhemmille suunnatuista kielikursseista.

Maahanmuuttajaäitien kielikurssi on osa Kotkan avointa varhaiskasvatusta. Kieltenopettaja tulee paikallisesta kansalaisopistosta ja lastentarhanopettaja kaupungilta. Kun äidit opiskelevat pyöreän pöydän ääressä, lastentarhanopettaja pitää lapsista huolta.
...
Suurin osa kurssilaisista puhuu arabiaa. Siitä onkin muodostunut tärkeä tukikieli.

– Naiset selvittävät asioita keskenään. Tuntuu, että kaikki tulivat heti toimeen keskenään. Täällä on tosi kiva henki, Vilkko kiittelee.

Viime vuodenvaihteeseen saakka kielikursseja järjestettiin kuntien omalla rahoituksella tai erilaisten hankkeiden kautta. Tammikuussa vapaan sivistystyön lakia muutettiin, ja kursseille luotiin valtakunnallinen rahoitusmalli. Sen myötä kunnat voivat hakea valtionrahoitusta vapaan sivistystyön koulutukselle, joka on sisällytetty maahanmuuttajien kotoutumissuunnitelmaan.

– Se on tarpeen, koska tähän mennessä luku- ja kirjoitustaidon koulutusta on järjestetty säännönmukaisesti työnhakijoille. Kunnissa on kuitenkin myös paljon sellaisia henkilöitä, jotka eivät ole aktiivisia työnhakijoita, kuten kotiäidit, opetusneuvos Annika Bussman toteaa.
https://yle.fi/uutiset/3-10410782

Munavoilla ja pakastepiirakoilla kieli haltuun. Me tienataan tälläkin?

[Mr.Reese]

Yle uutisissa tänään 22.12.2018 17:00, siinä parin minuutin kohdalla tuli netistä löytymätön uutinen aiheella: Isoimmat kaupungit väsyneet kotouttamiskokeiluihin. Tietenkään uutinen ei hiihdellyt nuivia latuja, vaan Vantaan kaupunginjohtajan mukaan kotouttamiskokeiluiden projektimuotoisuudesta pitäisi luopua ja saada sirkukselle jatkuva rahoitus, koska tarvitaan lisää monikulttuurisuutta(jakkukalkkuna ei tietenkään sanonut miksi). Itse toimittajana olisin kysynyt, että niin, sellaista Oulun kaltaistako ulkkistyövoimaa tahdot?

[qwerty]

Valiokunnan mietintö TrVM 6/2018 vp - O 10/2017 vp
Tarkastusvaliokunta

Kotouttamisen toimivuus

VALIOKUNNAN PÄÄTÖSEHDOTUS
Tarkastusvaliokunnan päätösehdotus:

Eduskunta hyväksyy kannanoton asian O 10/2017 vp johdosta.

Valiokunnan kannanottoehdotus

1. Eduskunta edellyttää, että hallitus laatii kokonaisvaltaisen toimenpideohjelman kotouttamistoimien uudistamistarpeesta ja toteutettavista uudistuksista. Toimenpideohjelma tulee antaa selontekona eduskunnalle vuoden 2020 loppuun mennessä.

2. Eduskunta edellyttää, että hallitus uudistaa kotoutumislain kokonaisuudessaan ja tarvittavan muun lainsäädännön selonteon eduskuntakäsittelyn pohjalta.

3. Eduskunta edellyttää, että hallitus huolehtii kotouttamisen merkittävästä nopeuttamisesta siten, että kotoutumisjakso määritellään pääsääntöisesti yhden vuoden pituiseksi. Toimintoja tulee tehostaa nykytilanteeseen verrattuna kaikissa vaiheissa siitä lähtien, kun maahanmuuttaja saapuu Suomeen.

4. Eduskunta edellyttää, että kotouttamisen toimivuuden parantamiseksi ja nopeuttamiseksi hallitus siirtää kotouttamispalveluiden kokonaisvastuun kunnille sekä selvittää ne keinot, joiden avulla kotouttamispalveluita on riittävästi tarjolla muuallakin kuin kasvukeskuksissa.

5. Eduskunta edellyttää, että hallitus huolehtii siitä, että maahanmuuttajien työllistymistä tukevien palvelujärjestelmien ja -rakenteiden toimivuutta parannetaan vastaamaan myös työllistävien yritysten tarpeita.

6. Eduskunta edellyttää, että hallitus huolehtii siitä, että työntekijän oleskelulupahakemusten käsittelyaikaa nopeutetaan. Hakemusten käsittely saa kestää enintään kaksi kuukautta.

7. Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimiin kotoutumiskoulutuksen kieliopintojen uudelleen järjestämiseksi, jotta opetuksen laatu turvataan ja oppimistulokset paranevat vastaamaan niille asetettuja oppimistavoitteita sekä työelämän kielitaitovaatimuksia.

8. Eduskunta edellyttää, että hallitus lisää oleskeluluvan saaneen maahanmuuttajan kotoutumissuunnitelmaan sisältyvän kielikoulutuksen velvoittavuutta siten, että kielikoulutukseen sisältyy kielitaitoa mittaava koe. 

9. Eduskunta edellyttää, että hallitus lisää turvapaikanhakijan vastaanottopalveluihin sisältyvän opintotoiminnan velvoittavuutta. Turvapaikanhakijalta tulee edellyttää suomalaisen yhteiskunnan toimintatapojen, sääntöjen sekä arvojen tuntemusta. Tämän varmistamiseksi tulee olla koe.

10. Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy viivytyksettä toimiin maahanmuuttajataustaisten naisten työllistämisen edistämiseksi. Maahanmuuttajataustaiset naiset tulee asettaa kotouttamispalveluiden erityiseksi kohderyhmäksi.

11. Eduskunta edellyttää, että hallitus huolehtii kolmannen sektorin eli järjestöjen ja vapaan sivistystyön osuuden kasvattamisesta kotouttamisessa sekä ryhtyy toimiin viranomaisten ja kolmannen sektorin välisen työnjaon määrittelemiseksi uudelleen.

Helsingissä 18.1.2019

Tiivistelmä - Tarkastusvaliokunta haluaa kotouttamiseen isoja muutoksia: työelämäyhteyksiä, nopeutta ja velvoittavuutta lisää

Tallenne kolmisen varttia kestäneestä tiedotustilaisuudesta löytyy tästä (postaushetkellä ei saatavilla, tod.näk. huomenna)

Asia on Suuressa salissa huomenna klo 14 alkavan istunnon ensimmäisenä asiana.

[ISO]

Tämäkin pelleily hoituis yhdellä vaatimisella.

Lähetetään koko revohko takaisin sinne mistä on tullut.

Ei noi kotoudu eikä integroidu vaikka tehtäis mitä.

Sitä paitsi, tänne sopeutuminen on niitten omalla vastuulla, ei meidän vastuulla.

[Riukulehto]

TEM on koonnut laajan tietopaketin maahanmuuton ja kotouttamisen nykytilasta.
Työ- ja elinkeinoministeriö  22.1.2019 13.26

Löytyy kokonaisuudessaan linkistä -> https://www.slideshare.net/TEM_esitykset/faktatietoa-maahanmuutosta-ja-kotouttamisesta

[Lucce]

TEM esiintyy niinkuin jokin asiantuntijaelin. Ainoa motiivi niillä on luoda halpatyömarkkinat .
Täysin absurdeja ajatuksia . Päinvastoin ,nyt aletaan seulomaan ja purkamaan hyötykäyttöön tätä jo olemassa olevaa sekavaa massaa . Rikolliset karkotetaan ja turvallisuutta lisätään vaikka sitten millä keinoin.
Irakilaiset (persialaiset) on kautta aikojen olleet sellaisia,että ainoa mitä he kunnioittavat on VAHVA johtaminen ja selkeät SÄÄNNÖT ja KURI.
Lällättäminen on kaikista pahinta mitä voi tehdä niiden kanssa , ne ei kunnioita sitä . Heikkoja signaaleja EI saa näyttää.

[Kulttuurirealisti]

Mitä tuo järjetön veronmaksajien kustantama kotoutushimmeli sitten tekee? Se nyt on varmaa, ettei ainakaan kotiuta ketään, koska 'kansainväliset sopimukset', moku-teollisuuden tarvitsema raaka-aine ja uudenkarheat kämpät tulijoille.

Muistutan myös työvoiman tarjonnasta matalapalkka-aloilla ja eläkehimmelin pystyssäpidosta. Molemmat huolimatta huma-mamujen alhaisista työllisyysluvuista. Kun vain riittävästi kotoutetaan, niin kaiken pitäisi  muuttua positiiviseksi, kuulemma.

[Luka Mokonesi]

https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005974111.html

Vaatimukset maahanmuuttajien kielitaidosta ovat kohtuuttomia, sanoo asiantuntija

Eduskunnan tarkastusvaliokunta arvosteli tiistaina nykyisen kielikoulutuksen tuloksia kehnoiksi. Harva kotoutumiskoulutuksen käyneistä saavuttaa tavoitekielitason.

Onko maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen tavoitekielitaso liian korkea? Tätä mieltä on ainakin osa asiantuntijoista.

"Osalla voi olla hyvin paljon opiskelutaustaa ja sitä kautta hyvät opiskeluvalmiudet. Toinen ääripää on sitten ne, joilla ei ole koulutustaustaa juuri lainkaan", Haavisto kertoo.

"Osalla heistä voi olla traumaattisia kokemuksia taustalla, mitkä kaikki vaikuttavat myös oppimiseen."

Kotoutumiskoulutuksen tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa suomen tai ruotsin kielessä taitotason B.1.1.

Taso vastaa yleiskielitutkinnossa noin keskitasoa 3–4. Opetushallituksen mukaan keskitason testi sopii esimerkiksi lukion oppimäärän suorittaneille tai muuten pidemmälle edistyneille aikuisille, jotka käyttävät oppimaansa kieltä jonkin verran niin vapaa-aikana kuin työssäkin, mutta eivät pysty vielä esiintymään asiantuntijoina tai muissa vastuutehtävissä vieraalla kielellä. Heidän kielentuntemuksensa ja kielitaitonsa on silti jo melko monipuolinen.

"Ihan jo maalaisjärjellä mietittynä onhan se aika kova vaatimus ihmiseltä, joista osalla ei ole koulutustasoa ja kokemusta vieraan kielen opiskelusta."

Haavisto muistuttaa, että suomen kieli eroaa monesta muusta kielestä ja moni aloittaa suomen kielen opiskelun nollasta.

Tuo eurooppalainen kielitaidon viitekehys A-B-C onkin lähinnä viitteellinen ja suuntaa antava. Kommenteissakin joidenkin mielestä B.1 tason saavuttaminen vaati vuosien työn ja toiset ovat sen saavuttaneet 3 kuukauden intensiiviopiskelulla. Oman kokemukseni ja näkemykseni mukaan esim. kolmatta kieltä opiskeleva sen kyllä saavuttaa kolmessa kuukaudessa. B1-ruotsi tähtää tuolle B1-tasolle ja mitä se käytännön tasolla sitten on? Osaamisen kirjo on laaja, mutta ei sillä herrakansaa palvella. Joku myös kommenteissa sanoi, että A-tasokin riittäisi maahanmuuttajien suomen kielen  osaamiselle

Nuo viitekehysten kuvaukset kun eivät todellisuudessa ole sitä mitä todella osataan ja nämä kotoutettavat kyllä tulevat pääsemään kokeet läpi, oli osaaminen sitten mitä vaan. Vaatimukset eivät siis todellakaan ole kohtuuttomia, vaan niitä pitäisi nostaa tuostakin ja vaatia laatua koulutukselta ja osaamiselta.

[Aukusti Jylhä]

Valiokunnan kannanottoehdotus

1. Eduskunta edellyttää, että hallitus laatii kokonaisvaltaisen toimenpideohjelman kotouttamistoimien uudistamistarpeesta ja toteutettavista uudistuksista. Toimenpideohjelma tulee antaa selontekona eduskunnalle vuoden 2020 loppuun mennessä.

Kaikki kotoutettavat tulee sijoittaa suljettuihin laitoksiin, joissa valtio järjestää kotouttamista mm. tutustuttamalla kotoutettavat suomalaiseen työkulttuuriin. Siivous- ja ravitsemusalaan tutustutaan pitämällä vastaanottokeskus puhtaana ja masut täysinä.

Tätä jatketaan vuosi, ja kaikki kotoutujat ovat poistuneet Suomesta.


Idea on vapaasti käytettävissä.

[Elemosina]

Iltasanomat teki jutun, TEMin tietopaketin pohjalta.
Pehmoisia ja pörröisiä ovat, nuo maahanmuuttajat, sellainen käsitys tulee Iltasanomien jutusta.
Kopsaan vähän alkua jutusta.

16 faktaa maahanmuutosta ja kotouttamisesta – Afrikasta ja Lähi-idästä tulleista 0,5 prosenttia epäilty seksuaali­rikoksista

1. Maahanmuuttajien rikosepäilyt

Maahanmuuttajat ovat suhteellisesti useammin epäiltyinä rikoksista kuin kantaväestö.
Tuhannesta ulkomaalaistaustaisesta oli toissa vuonna rikoksesta epäiltyinä 45. Tuhannesta suomalaistaustaisesta rikoksesta epäiltyinä oli 24.

Kun liikennerikokset jätetään pois, Suomessa asuvien ulkomaalaisten osuus rikosepäilyistä oli 6 prosenttia, suomalaisten 94 prosenttia.
Tilastossa ovat mukana vain poliisirekisterin rikosepäilyt.

Ovatko maahanmuuttajat syyllistyneet rikoksiin kantaväestöä enemmän? Siitä ei ole tuomiolaitokselta tilastotietoa, eli tietoa maahanmuuttajien osuudesta langetetuista tuomiosta ei ole.

2. Maahanmuuttajien tekemät seksuaalirikokset

Lähi-idästä ja Afrikasta tulleet ovat suhteutettuna yliedustettuina seksuaalirikoksista epäiltynä.
TEM ei kertonut lukumäärää, mutta Lähi-idästä ja Afrikasta muuttaneista seksuaalirikoksesta epäiltyinä oli 0,5 prosenttia.

3. Suomi ei juuri kiinnosta EU-kansalaisia

Suomeen muutti 34 012 ihmistä vuonna 2017.
Suomeen muuttaneista on EU:n alueelta vain 23 prosenttia.
Suomeen muutti EU-maista 7 800 ihmistä ja EU:n ulkopuolelta 26 212 ihmistä.
EU-kansalaisista Suomeen muuton yleisimmät syyt olivat työ (52%), perhe (22%) ja opiskelu (10%).

4. EU:n ulkopuolelta Suomeen lähinnä työn, rakkauden ja opiskelun takia

EU:n ulkopuolelta Suomeen muuttaneista 26 212 ihmisestä kolmasosa (35%) tuli tänne perheen takia, neljännes (25%) tuli töihin ja viidennes (20%) opiskelemaan.

EU:n ulkopuolelta Suomeen muuttaneista 14 prosenttia tuli tänne kansainvälisen suojelun takia osuus ja 4 prosenttia kiintiöpakolaisina.
...
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005974349.html

TEM on koonnut laajan tietopaketin maahanmuuton ja kotouttamisen nykytilasta.
Työ- ja elinkeinoministeriö  22.1.2019 13.26

Löytyy kokonaisuudessaan linkistä -> https://www.slideshare.net/TEM_esitykset/faktatietoa-maahanmuutosta-ja-kotouttamisesta

[Aukusti Jylhä]

Tuhannesta ulkomaalaistaustaisesta oli toissa vuonna rikoksesta epäiltyinä 45. Tuhannesta suomalaistaustaisesta rikoksesta epäiltyinä oli 24.

Tunnustan, olen pudonnut kärryiltä.

Mitä nämä taustaisuudet tässä tarkoittavat?

Ulkomaalaistaustaisen käsitän vielä jotenkin. Mutta siinäkin, että sisältyykö lukuun kansalaisuuden saaneet ulkomaalaiset, vai vain ei-suomalaiset?

Mutta suomalaistaustaisuuden käsitettä en lähde edes arvailemaan. Kuitenkin epäilen sen olevan hyyyyvin laaja.

Edit: Itsehän lasken kolmannen polven suomisomalitkin ulkomaalaistaustaisiksi. Tai jos ihan rehellisiä ollaan, niin puhtaasti ulkomaalaisiksi.

[n.n.]

Tuhannesta ulkomaalaistaustaisesta oli toissa vuonna rikoksesta epäiltyinä 45. Tuhannesta suomalaistaustaisesta rikoksesta epäiltyinä oli 24.

Tunnustan, olen pudonnut kärryiltä.

Mitä nämä taustaisuudet tässä tarkoittavat?

Ulkomaalaistaustaisen käsitän vielä jotenkin. Mutta siinäkin, että sisältyykö lukuun kansalaisuuden saaneet ulkomaalaiset, vai vain ei-suomalaiset?

Mutta suomalaistaustaisuuden käsitettä en lähde edes arvailemaan. Kuitenkin epäilen sen olevan hyyyyvin laaja.

Edit: Itsehän lasken kolmannen polven suomisomalitkin ulkomaalaistaustaisiksi. Tai jos ihan rehellisiä ollaan, niin puhtaasti ulkomaalaisiksi.

Lukuun laskettu ruotsisuomalaiset, vironsuomalaiset, venäjänsuomalaiset ym. mukaan? Monessako polvessa?

[nutsy]

US,

Eero Heinäluoma paljasti "murheellisen tosiasian": Enemmistö Suomeen tulijoista ei opi suomea – vastaanottorahan sanktiota "ei ole käytetty"


MAAHANMUUTTAJIEN KOTOUTTAMINEN
Eduskunnan tarkastusvaliokunta on julkaissut yksimielisen mietinnön oleskeluluvan saaneiden kotouttamisesta (...)

Valiokunnan mielestä kotouttamistoimien tulisi alkaa jo turvapaikanhakuvaiheessa, Heinäluoma kertoi.

"Valiokunta esittää, että kotoutumisjakso lyhennettäisiin pääsääntöisesti yhteen vuoteen, sen jälkeen sitä voidaan jatkaa mutta merkittäviä tuloksia pitäisi saavuttaa jo tämän ensimmäisen vuoden aikana", Heinäluoma sanoi.

Valiokunnan mielestä velvoittavuutta tulisi lisätä kotoutumisprosessissa.

"Myös tänne tulijoiden tulee ottaa oma vastuunsa siitä, että täällä pärjäävät", Heinäluoma sanoi.

"Kolmas iso lähtökohta tässä valiokunnan mietinnössä on tämä työelämälähtöisyyden lisääminen, mahdollisimman nopeasti työelämään", Heinäluoma tiivisti.

Heinäluoman mukaan jo nyt on mahdollista alentaa vastaanottorahaa, jos turvapaikanhakija ei osallistu vastaanottokeskuksen koulutukseen suomalaisesta yhteiskunnasta. Heinäluoman mukaan sanktiomahdollisuutta ei kuitenkaan ole käytetty.

(...)

Valiokunta linjaa, että Suomeen tulijan tulee kokeilla osoittaa sekä ymmärryksensä suomalaisen yhteiskunnan säännöistä että kielitaitonsa. Tähän liittyy Heinäluoman mukaan "murheellinen tosiasia".

"Pidämme perusteltuna, että kokeiden avulla katsotaan, että tänne tulija on sisäistänyt suomalaisen yhteiskunnan toimintasäännöt ja pystyy sen kokeella näyttämään. Kieliopinnot on kotouttamiskoulutuksessa erittäin iso asia, sitä on valiokunnan tutkimustyön yhteydessä selvitetty. Tässä vähän murheellinen tosiasia on se, että tämän tavoitekielitason kotoutumiskoulutuksen kieliopinnoissa olevista saavuttaa vain joka kolmas. Siis enemmistö ei saavuta tavoitekielitasoa (...)

Koko pitkä artikkeli -> https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/269903-eero-heinaluoma-paljasti-murheellisen-tosiasian-enemmisto-suomeen-tulijoista-ei-opi

Eipä noille mitään sanktioita ole koskaan käytetty, rasismiahan se olisi vaati kunniavierailta jotain.

[akez]

Iltasanomat teki jutun, TEMin tietopaketin pohjalta.

Teknisen häiriön vuoksi kommentointimahdollisuus on jäänyt tällä kertaa pois.

Niin puhdasta, siloteltua ja kliinistä on TEM:in tarinointi, että voisi kuvitella kaiken epänormaalinkin olevan aivan normaalia. Eikä mikään ole voinut koskaan mennä missään mönkään, eikä vikaan. Valehtelee, joka muuta väittää.

Tienaamme varmasti hyvin tuolla ja pelkkää profittia ropisee laariin? Ongelmia ei ole, eikä tule? Meistä tulee rikkaita, kun saamme niitä euron työntekijöitä, ja kun saamme kunnon volyymit rullaamaan tänne EU:n ulkopuolelta, sieltä Afrikasta ja Lähi-idästä? Rakkauden ja työn perässähän nämä tänne? Ei tarvitse edes maksaa näille eläkkeitä, sosiaalitukia, terveyspalveluja, hankkia asuntoja, koska jokainen tienaa aivan valtavasti ja elättää ihan itse itsensä, ja kohta perässä saapuvan sukunsakin? Nettoveronmaksajiahan nämä, eikö vaan TEM?