2014-10-30 MTV: Näin kansainvälinen Helsinki jo on - kasvua hurjat 175%

[no future]

Mites monikulttuurinen Helsinki kun kevät tuli ryminällä päälle? Puistot täynnä loisivia ihmisiä, ja esim Torkkelinmäellä metallikuulat vain lentelevät ja huumeita suorastaan pakotetaan ihmisten kurkuista alas. Uskaltaako tuolla ilman 1000 kilon teräspanssaria liikkuakaan?

[Uuno Nuivanen]

Helsinki toivoo kasvavansa maahan­muuttajien varassa, mutta syrjintä vaikeuttaa heidän työllistymistään

Eli ne tietävät - ja miksi eivät tietäisi - että vars.mamut eivät juurikaan työllisty. Siksi syy, eli rasismi ja syrjintä on lyöty samaan pakettiin selitykseksi.

Mitään näin hullua (siis Helsingin suurmamutusta) ei ole Suomessa koskaan tehty tässä mittakaavassa.   

[guest15036]

Onkohan missään muussa länsimaassa maahanmuuttajaväestö keskittynyt yhtä voimakkaasti maansa pääkaupunkiseudulle kuin Suomessa?

Viime vuoden lopussa Suomessa asui 373 325 vieraskielistä. Pk-seudun kunnissa heistä asui 182 312 eli tasan 49%.

http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_011.px/?rxid=6154c46d-7df8-4725-b04f-9739a12ddab2

[-PPT-]

Onkohan missään muussa länsimaassa maahanmuuttajaväestö keskittynyt yhtä voimakkaasti maansa pääkaupunkiseudulle kuin Suomessa?

Viime vuoden lopussa Suomessa asui 373 325 vieraskielistä. Pk-seudun kunnissa heistä asui 182 312 eli tasan 49%.

http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_011.px/?rxid=6154c46d-7df8-4725-b04f-9739a12ddab2

Itse käyn usein Jyväskylässä ja sielläkin ihmiset valittavat että mamuja on niin paljon ja itse pk-seutuun tottuneena taas pidän Jyväskylää ja muita maakuntakeskuksia ihanan raikkaina paikkoina joissa ei joka paikassa ole mäliseviä geelitukkia ja kaapuakkoja. Kaikki on vissiin suhteellista.

[kivimies]

Näin päättäjät ratkaisisivat Helsingin asunto-ongelman

Yle uutisoi hiljattain sairaanhoitaja Kaisasta, jonka palkasta kohtuuton siivu menee vuokraan.

Jutussa kerrottiin Helsinkiä piinaavasta asuntopulasta ja siitä, että pienituloisten lisäksi myös keskituloisilla alkaa olla vaikeuksia maksaa korkeita vuokria ja lainanlyhennyksiä. Kallis asuminen muuttaa monen keskituloisen pienituloiseksi ja on jo aiheuttanut työvoimapulaa sekä uhkaa laskea syntyvyyttä entisestään.

Asiantuntijoiden mukaan pääkaupunkiseudun ja Helsingin nykyisetkään tavoitteet asuntotuotannon määrästä eivät riitä, vaan väestönkasvu on odotettuakin nopeampaa. Pääkaupunkiseudulle pitäisi rakentaa ainakin 13 000–15 000 uutta asuntoa vuosittain ja Helsingissä vähintään 7 000 uutta asuntoa vuosittain pysyvästi.

Yle kysyi Helsingin kaupunginvaltuustoryhmiltä kuusi kysymystä siitä, kuinka ne ratkaisisivat asuntopulan, minne pitäisi rakentaa lisää ja millä keinoilla poliitikot turvaisivat matala- ja keskituloisten asumisen ja työnteon Helsingissä.

Poimimme kaikilta ryhmiltä ratkaisuja alla olevaan grafiikkaan.

Yle (16.4.2018)

Vihreiden kannanotto Helsingin kasvuvauhtiin:

"Ei pidä hillitä missään nimessä! Väestönkasvun hillitseminen vähentäisi asuntotuotantoa ja pahentaisi asuntopulaa"



Tiedoksi Vihreille, "asuntopulaa" pahentaa nimenomaan se, että väestö kasvaa. Uutta (kalliimpaa) asuntotuotantoa ei edes tarvittaisi, jos väestö ei kasvaisi.
Ja kun asuntopula näyttää olevan kiertoilmaisu vuokrien nousulle, niin hitaampi kasvu myös hidastaisi vuokrien nousua.

[Kallan]

Vihreiden kannanotto Helsingin kasvuvauhtiin:

"Ei pidä hillitä missään nimessä! Väestönkasvun hillitseminen vähentäisi asuntotuotantoa ja pahentaisi asuntopulaa"

Voin vahvistaa kokemukseni pohjalta todeksi. Vihreät ovat nykyisin pelkkä Kokoomuksen rakennusosasto, joka lähinnä vaalien alla on kiinnostunut luonnonsuojelusta.

[-PPT-]

Vai ei ole tilasta pulaa sanoo piraatit. Pistetään Viikin pellot ja keskuspuisto täyteen kerrostaloja niin saadaan väkiluku nousemaan entistä nopeammin. Ai ei ole hyvä idea? No missä muualla sitä tilaa sitten on?

[Khalifatta]

Haatainen alkaa olla jo upporikas: https://yle.fi/uutiset/3-10264202

(Varoitus: aiheuttaa voimakasta pahanolon tunnetta sekä nostaa verenpaineen vaaralliselle tasolle!)

Raja menee kohta rikki: Helsingissä asuu pian jopa 100 000 vieraskielistä – Videolla italialainen Lorenzo kertoo, miten suomi otetaan haltuun
Helsingissä rikkoutuu tänä vuonna 100 000 vieraskielisen raja. Luku kertoo siitä, että yhä useampi helsinkiläinen on maahanmuuttaja tai maahanmuuttajan lapsi. Miten eri tavoin Helsinki ottaa vieraskieliset huomioon?

Tänä vuonna Helsingissä rikkoutuu 100 000 vieraskielisen kaupunkilaisen raja. Koko metropolialueella heitä on lähes 200 000.

Helsinkiin 14 vuotta sitten muuttanut italialainen Lorenzo Dotson-Smith on yksi pääkaupunkiseudun vieraskielisistä.

Videolla Lorenzo kertoo, millaisia luovia tapoja hän kehittänyt selviytyä itselleen vieraalla kielellä.

Kymmeniä toimenpiteitä viime aikoina

Entä miten Helsinki on varautunut siihen, että yhä useampi helsinkiläinen on vieraskielinen eli maahanmuuttaja tai maahanmuuttajan lapsi?

----------------

– Vuosi sitten rakensimme maahantuloon liittyvän International House (siirryt toiseen palveluun)-palvelun. Palvelun kautta voi hoitaa pääosan viranomaisasioista samalla kertaa. Palvelun neuvonnassa riittää kielitaito vieraskielisten pääkieliin. Parhaillaan rakennamme järjestelmää, joka yhdistää verottajan ja erilaisia chatbot-palveluita tarjoavat tahot.

– Vieraskielisten runsas määrä näkyy myös Helsingin kaupungin henkilöstön koulutuksessa. Tovi sitten pohdimme, voisiko englanti olla Helsingin kolmas virallinen kieli. Toisin kuin Espoo, emme virallistaneet englantia, mutta asiasta keskustellaan varmasti tulevaisuudessa. Ehkä parhaiten kaupungin palvelut näkyvät harrastusmahdollisuuksissa. Pari vuotta sitten, kun Suomeen tuli paljon turvapaikanhakijoita, satsasimme kulttuurin ja vapaa-ajan matalan kynnyksen harrastuksiin. Niitä lisättiin ja suunnattiin erilaisille kieli- ja kulttuuriryhmille.

Maahanmuuttajat mukana kehitystyössä

Ennusteiden mukaan vuonna 2030 Helsingissä asuu noin 150 000 vieraskielistä. Millaisia suunnitelmia on tehty tulevaisuuden varalle?

– Ensinnäkin kaikki vieraskielisistä tehdyt ennusteet ovat yleensä olleet alakanttiin. Todennäköisesti 150 000 raja ylittyy. On vaikea ennustaa tarkasti vuoteen 2030 asti, sillä muuttoliikkeet Euroopassa saattavat muuttua seuraavan kymmenen vuoden aikana vaikka kuinka paljon.

------------

– Mitään selkeää ja erillistä pitkän tähtäimen ohjelmaa ei ole. Tavoitteena on, että kaikki kaupungin palvelut tavoittavat myös vieraskieliset ja että kaikki maahanmuuttajien tarvitsemat pääpalvelut rakennettaisiin heidän näkökulmastaan. Palveluita on ollut rakentamassa ja valmistelemassa kymmeniä ja kymmeniä maahanmuuttajia ja maahanmuuttajalasten vanhempia. Näin toimittiin esimerkiksi koulutukseen ja kasvatukseen liittyvän palvelukokonaisuuden kanssa.

Millaisia näkökulmia saitte?

– Esimerkiksi sellaisia, että kouluihin tarvitaan omankielisiä ohjaajia, sillä osa lapsista ei vielä osaa suomea tai sen osaaminen on heikkoa.

– Helsingissä olemme muutenkin pyrkineen eroon siitä, että kuntalaisten pitäisi osata suomea hyvin ennen kuin palvelut ja polut aukeavat. Nykyinen lähtökohtamme on, että ihmiset pystyvät tekemään aika paljon heikollakin kielitaidolla. Pari vuotta sitten poistimme kielirajat ammatillisesta koulutuksesta. Sen myötä vieraskieliset pääsivät osallistumaan toisen asteen ammatillisiin opintoihin millä kielitasolla tahansa. Tietenkään he eivät voi suorittaa tutkintoa ilman kielitaitoa, mutta he pääsevät osallistumaan työpajoihin ja kiinni ammatillisiin kysymyksiin. Eli nopeasti alkuun ja kielen oppiminen siinä ohessa.

-----------

Helsingin kaupungin omien tilastojen mukaan vieraskielisten määrä on kasvanut esimerkiksi persiankielisten, vietnaminkielisten ja arabiankielisten keskuudessa. Millaisia palveluita kaupunki tarjoaa tämänkaltaisille vieraskielisille ryhmille? Maksaako kaupunki vaikkapa terveyskeskuksessa tulkkipalvelut, jos henkilö ei osaa suomea, ruotsia, saamea tai englantia?

– Käytämme tällä hetkellä aika paljon määrärahoja tulkkipalveluihin. Uskon, että tulevaisuudessa meillä on paljon uudenlaisia teknisiä ratkaisuja, jotka helpottavat tulkkausta.

– Myös koulutuspalveluissa erilaiset kieliryhmät on hyvin huomioitu, samoin yritysneuvonnassa. Arabian kielen kasvu on vaikuttanut siihen, että neuvontapalveluissa yhtenä vaihtoehtona on arabian kieli ja jos tarvitaan tulkkia, niin arabiankielisiä tulkkeja on tarpeeksi.

---------

– Tukholmassa on maahanmuuttajia paljon enemmän kuin Helsingissä, mutta myös siellä ikärakenne on samansuuntainen kuin Helsingissä. Maahanmuutto on vaikuttanut siihen, että Helsingin huoltosuhde on hyvinkin nuorekas. Helsingissä on kouluikäisiä ja nuoria aikuisia enemmän kuin muualla Suomessa.

------------

Suomen kotouttamispolitiikka luotiin 1990-luvulla ja se on ollut melko ketterä verrattuna moniin Länsi-Euroopan maihin, esimerkiksi Saksaan. Täällä ei ole oltu siinä luulossa, että kotouttaminen tapahtuu itsestään. Kuinka ketterästi Helsinki reagoi kaupungin asukkaiden muuttuneisiin tarpeisiin tällä hetkellä?

– Näkisin, että linjamme "avoimesti kaikki mukaan heti" on oikea ja mahdollistaa sen, että työikäiset löytävät töitä ja muut pääsevät kouluttautumaan. Kotouttamisen painopiste on muuttunut. Kun aiemmin lähtökohtana oli, että ensin opitaan kieli ja sen jälkeen avautuvat palvelut, nyt Helsingissä on painotus, jonka mukaan kieltä ei juurikaan tarvitse osata ja silti voi edetä monin tavoin. Nykyisin ajatellaan, että tänne muuttaneen voimavarat tulisi saada nopeasti käyttöön.

Oma rajani entiseen kotikaupunkiini meni jo rikki. Silti en kyennyt lainaamaan Ylenannon kaameaa ubermokutusta tätä enempää.

[Pullervo]

Tilastoja uppoavasta pääkaupungistamme...

Vieraskielisten osuus kasvaa nyt nopeasti Länsi-Helsingissä – Kannelmäessä jo joka neljäs on vieraskielinen (4.7.2018)

Länsi-Helsingissä vieraskielisiä alkaa alueittain olla jo yhtä paljon kuin Itä-Helsingissä keskimäärin. Ykköspaikkaa edelleen pitävässä Itä-Helsingissä joillain alueilla lähes 40 prosenttia asukkaista voi olla muunkielisiä.

Länsi-Helsingissä vieraskielisten osuus on viime vuosina kasvanut huimasti. Tämän vuoden alussa muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvia asui läntisessä suurpiirissä jo 15 prosenttia asukkaista eli 16 191 ihmistä. Esimerkiksi vuonna 1992 muunkielisiä oli kaksi prosenttia väestöstä.

Tämä on kuitenkin vain keskiarvo, sillä vieraskielisten osuus vaihtelee suuresti. Osalla alueista hätyytellään jo idän keskiarvolukuja: joka neljäs on vieraskielinen. Lännessä eniten vieraskielisiä asuu Malminkartanossa (27 %), Kannelmäessä (25 %) ja Reimarlassa (26 %), jossa muunkielisten osuus on jopa kaksinkertaistunut vuodesta 2010.

Järjestelmäpäällikkö Pekka Vuori kaupunkitutkimus ja -tilastot -yksiköstä sanoo, että ilmiölle löytyy helpostikin selitys.

– Useimmat näistä ovat sellaisia alueita, joissa on paljon ara-vuokra-asuntoja. Se näkyy sitten myös tilastoissa.

Läntiseen suurpiiriin kuuluu viisi Helsingin peruspiiriä: Haaga, Kaarela, Munkkiniemi, Reijola ja Pitäjänmäki.

Kannelmäessä kaksi vuotta asunut turkkilainen Nevaf Bilgic pitää Kannelmäkeä hyvä paikkana asua.

– Paras paikka. Rauhallinen. Tuolla alhaalla on rantaa ja luontoa, toteaa aseman kupeessa seisova Bilgic ja viittoilee Kannelmäen ohi virtaavan Mätäjoen suuntaan.

Naapurissa asuu "sekalaisesti" erikielisiä ihmisiä.

– Täällä on paljon irakilaisia, syyrialaisia ja somaleita. Naapurissa asuu kaksi suomalaista ja yksi pakistanilainen, Bilgic luettelee.

Moni muukin Kannelmäen Sitratorilla tavattu vieraskielinen kehuu Kannelmäkeä rauhalliseksi asuinpaikaksi. Rauhallisuus koetaan tärkeäksi kriteeriksi omalla asuinalueella.

– Joskus ehkä joku vähän humalainen naapuri käy kolkuttelemassa ovea, mutta muuten on rauhallista, kertoo somalinainen.

(...)

Eniten vieraskielisiä Helsingissä on kuitenkin edelleen idässä.

Tänä vuonna itäisessä suurpiirissä keskimäärin 25 prosenttia väestöstä eli 28 160 ihmistä puhui äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia. Luku on keskiarvo. Itäkeskuksessa, Kontulassa, Kurkimäessä, Kallahdessa ja Meri-Rastilassa yli kolmasosa eli jopa 34–37 prosenttia asukkaista on vieraskielisiä.

Koillisessa suurpiirissä vieraskielisiä oli tänä vuonna toiseksi eniten Helsingissä, keskimäärin 17 prosenttia väestöstä.

(...)


koko juttu: https://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/683876-vieraskielisten-osuus-kasvaa-nyt-nopeasti-lansi-helsingissa-kannelmaessa-jo-joka

[foobar]

– Täällä on paljon irakilaisia, syyrialaisia ja somaleita. Naapurissa asuu kaksi suomalaista ja yksi pakistanilainen, Bilgic luettelee.

Melkoinen lottovoitto. Ilmeisesti edes virolaiset ja venäläiset, puhumattakaan länsieurooppalaisista tai kaukoidän muuttajista eivät viihdy enää alueella, tai ehkä Bilgic on aivan sattumalta unohtanut että ei-muslimit voisivat olla edes ihmisiä.

Jos asukaskunta on tuota, voin hiukan epäillä "rauhallisuuden" käsitteen määritelmää. Onko se sitä samaa rauhaa jonka takia nämä väestöryhmät haluavat päästä turvapaikanhakijastatuksella tänne rauhaa pakoon? Vai onko se rauhaa, ettei automaattiaseilla ammuskella talojen seiniin ihan vielä?

[newspeak]

– Täällä on paljon irakilaisia, syyrialaisia ja somaleita. Naapurissa asuu kaksi suomalaista ja yksi pakistanilainen, Bilgic luettelee.

Tässä on oltava jokin virhe. Mistä ja missä vaiheessa tänne on syyrialaisia tullut?

[MiljonääriPlayboy]

– Täällä on paljon irakilaisia, syyrialaisia ja somaleita. Naapurissa asuu kaksi suomalaista ja yksi pakistanilainen, Bilgic luettelee.

Tässä on oltava jokin virhe. Mistä ja missä vaiheessa tänne on syyrialaisia tullut?

Siinä on vaan kirjoitusvirhe, siinä piti varmastikin lukea "syyrialaisia."

Ts. jokainen vähääkään albiinoa tummempi, joka on nauramatta väittänyt olevansa "syyrialainen", on MIGRIn satutätien (ja uusien papereidensa) mukaan juuri sitä. Syyrialainen. Tai siis "syyrialainen". Koska juuri nyt on seksikästä olla "syyrialainen".

[anatall]

Tilastoja uppoavasta pääkaupungistamme...

Naapurissa asuu "sekalaisesti" erikielisiä ihmisiä.

– Täällä on paljon irakilaisia, syyrialaisia ja somaleita. Naapurissa asuu kaksi suomalaista ja yksi pakistanilainen, Bilgic luettelee.

Pari huono tuurista piruparkaa.    Noh, onpahan kaksi varmaa ääntä Persuille.

[foobar]

Tällaisia juttuja lukiessa tuntee itsensä onnekkaaksi kun tajuaa että on ostanut asunnon kerrostalosta jonka asukkaista nimien perusteella ehkä kaksi ei puhu suomea (eivätkä ole humanitäärisiä muuttajia), ja loput ovat hyvinkin todennäköisesti aivan syntyperäisiä suomalaisia, sellaisessa vaaleaihoisessa mielessäkin. Ja että hintataso todennäköisesti estää ko. asuntojen päätymisen kaupungin vuokralaisten käyttöön.

[Uuno Nuivanen]

Tällaisia lukemia jo nyt, vaikka kansanvaihto on vasta alussa.   

[Ernst]

Sanoisin, ja sanonkin, että tuskin esimerkiksi risteilylaivaturistit haluaisivat tulla Helsinkiin näkemään irakilaisia, syyrialaisia ja somaleita. He jättävät tänne kunnioitettavan nipun dollareita ja muitakin valuuttoja. Siis risteilylaivaturistit, mikä tulkoon mainituksi. Maine menee äkkiä ja laivat kääntyvät pois.

Espan puistossa taannoin yksi seniori risteilymatkaajajenkki pudotti silmälasinsa. Poimin ne maasta ja sujuvasti englantia ääntäen kerroin, että taisitte pudottaa lasinne, tästä saatte ne takaisin. Enjoy Your Stay in Helsinki. Jos paikalla olisi ollut lauma niitä-joita-risteilyvieraat-eivät-tule-ihan-erityisesti-Helsinkiin-näkemään, sana saattaisi kiiriä varsin äkkiä palautesivuille.

[foobar]

Tällaisia lukemia jo nyt, vaikka kansanvaihto on vasta alussa.   

Ruotsin Kepun Lööfin tyyliinhän tilanne on jees vielä silloinkin kun kolme neljännestä koko maan väestöstä on maahanmuuttajia (ja niin, ei laatukriteereitä muutolle!). Siinä vaiheessa pääkaupunkiseudulla olisi varmaan kantaväestöä suhteessa vähemmän kuin nyt ruotsinkielisiä.

[newspeak]

Siinä on vaan kirjoitusvirhe, siinä piti varmastikin lukea "syyrialaisia."

Ts. jokainen vähääkään albiinoa tummempi, joka on nauramatta väittänyt olevansa "syyrialainen", on MIGRIn satutätien (ja uusien papereidensa) mukaan juuri sitä. Syyrialainen. Tai siis "syyrialainen". Koska juuri nyt on seksikästä olla "syyrialainen".

Ehkäpä turkkilainen sanoikin "assyyrialaisia", mutta toimittaja päätti kuulla väärin.

[Golimar]

Siinä on vaan kirjoitusvirhe, siinä piti varmastikin lukea "syyrialaisia."

Ts. jokainen vähääkään albiinoa tummempi, joka on nauramatta väittänyt olevansa "syyrialainen", on MIGRIn satutätien (ja uusien papereidensa) mukaan juuri sitä. Syyrialainen. Tai siis "syyrialainen". Koska juuri nyt on seksikästä olla "syyrialainen".

Ehkäpä turkkilainen sanoikin "assyyrialaisia", mutta toimittaja päätti kuulla väärin.

Olen käsittänyt niin että assyyrialaisiksi itseään kutsuvat ovat kristittyjä eivätkä he pidä muslimien maahanmuutosta.

[Golimar]

Tällaisia lukemia jo nyt, vaikka kansanvaihto on vasta alussa.   

Ruotsin Kepun Lööfin tyyliinhän tilanne on jees vielä silloinkin kun kolme neljännestä koko maan väestöstä on maahanmuuttajia (ja niin, ei laatukriteereitä muutolle!). Siinä vaiheessa pääkaupunkiseudulla olisi varmaan kantaväestöä suhteessa vähemmän kuin nyt ruotsinkielisiä.

Tuo Ruotsin Keskustapuolue on täynnä himomamuttajia.

https://www.centerpartiet.se/var-politik/politik-a-o/migration-och-integration

[Eino P. Keravalta]

Rauhallisuus koetaan tärkeäksi kriteeriksi omalla asuinalueella.

– Joskus ehkä joku vähän humalainen naapuri käy kolkuttelemassa ovea, mutta muuten on rauhallista, kertoo somalinainen.

Muuten on Kannelmäessä juu oikein mukavaa ja rauhallista, mutta ne saamarin humalaiset suomalaiset.. 

[Khalifatta]

Somppunainen on varmaan mannejen ohella viimeinen jäävi ryhmä puhumaan kenellekään mistään rauhallisuudesta...

[-PPT-]

Haatainen alkaa olla jo upporikas: https://yle.fi/uutiset/3-10264202

(Varoitus: aiheuttaa voimakasta pahanolon tunnetta sekä nostaa verenpaineen vaaralliselle tasolle!)

Raja menee kohta rikki: Helsingissä asuu pian jopa 100 000 vieraskielistä – Videolla italialainen Lorenzo kertoo, miten suomi otetaan haltuun
Helsingissä rikkoutuu tänä vuonna 100 000 vieraskielisen raja. Luku kertoo siitä, että yhä useampi helsinkiläinen on maahanmuuttaja tai maahanmuuttajan lapsi. Miten eri tavoin Helsinki ottaa vieraskieliset huomioon?

Tänä vuonna Helsingissä rikkoutuu 100 000 vieraskielisen kaupunkilaisen raja. Koko metropolialueella heitä on lähes 200 000.

Helsinkiin 14 vuotta sitten muuttanut italialainen Lorenzo Dotson-Smith on yksi pääkaupunkiseudun vieraskielisistä.

Videolla Lorenzo kertoo, millaisia luovia tapoja hän kehittänyt selviytyä itselleen vieraalla kielellä.

Kymmeniä toimenpiteitä viime aikoina

Entä miten Helsinki on varautunut siihen, että yhä useampi helsinkiläinen on vieraskielinen eli maahanmuuttaja tai maahanmuuttajan lapsi?

----------------

– Vuosi sitten rakensimme maahantuloon liittyvän International House (siirryt toiseen palveluun)-palvelun. Palvelun kautta voi hoitaa pääosan viranomaisasioista samalla kertaa. Palvelun neuvonnassa riittää kielitaito vieraskielisten pääkieliin. Parhaillaan rakennamme järjestelmää, joka yhdistää verottajan ja erilaisia chatbot-palveluita tarjoavat tahot.

– Vieraskielisten runsas määrä näkyy myös Helsingin kaupungin henkilöstön koulutuksessa. Tovi sitten pohdimme, voisiko englanti olla Helsingin kolmas virallinen kieli. Toisin kuin Espoo, emme virallistaneet englantia, mutta asiasta keskustellaan varmasti tulevaisuudessa. Ehkä parhaiten kaupungin palvelut näkyvät harrastusmahdollisuuksissa. Pari vuotta sitten, kun Suomeen tuli paljon turvapaikanhakijoita, satsasimme kulttuurin ja vapaa-ajan matalan kynnyksen harrastuksiin. Niitä lisättiin ja suunnattiin erilaisille kieli- ja kulttuuriryhmille.

Maahanmuuttajat mukana kehitystyössä

Ennusteiden mukaan vuonna 2030 Helsingissä asuu noin 150 000 vieraskielistä. Millaisia suunnitelmia on tehty tulevaisuuden varalle?

– Ensinnäkin kaikki vieraskielisistä tehdyt ennusteet ovat yleensä olleet alakanttiin. Todennäköisesti 150 000 raja ylittyy. On vaikea ennustaa tarkasti vuoteen 2030 asti, sillä muuttoliikkeet Euroopassa saattavat muuttua seuraavan kymmenen vuoden aikana vaikka kuinka paljon.

------------

– Mitään selkeää ja erillistä pitkän tähtäimen ohjelmaa ei ole. Tavoitteena on, että kaikki kaupungin palvelut tavoittavat myös vieraskieliset ja että kaikki maahanmuuttajien tarvitsemat pääpalvelut rakennettaisiin heidän näkökulmastaan. Palveluita on ollut rakentamassa ja valmistelemassa kymmeniä ja kymmeniä maahanmuuttajia ja maahanmuuttajalasten vanhempia. Näin toimittiin esimerkiksi koulutukseen ja kasvatukseen liittyvän palvelukokonaisuuden kanssa.

Millaisia näkökulmia saitte?

– Esimerkiksi sellaisia, että kouluihin tarvitaan omankielisiä ohjaajia, sillä osa lapsista ei vielä osaa suomea tai sen osaaminen on heikkoa.

– Helsingissä olemme muutenkin pyrkineen eroon siitä, että kuntalaisten pitäisi osata suomea hyvin ennen kuin palvelut ja polut aukeavat. Nykyinen lähtökohtamme on, että ihmiset pystyvät tekemään aika paljon heikollakin kielitaidolla. Pari vuotta sitten poistimme kielirajat ammatillisesta koulutuksesta. Sen myötä vieraskieliset pääsivät osallistumaan toisen asteen ammatillisiin opintoihin millä kielitasolla tahansa. Tietenkään he eivät voi suorittaa tutkintoa ilman kielitaitoa, mutta he pääsevät osallistumaan työpajoihin ja kiinni ammatillisiin kysymyksiin. Eli nopeasti alkuun ja kielen oppiminen siinä ohessa.

-----------

Helsingin kaupungin omien tilastojen mukaan vieraskielisten määrä on kasvanut esimerkiksi persiankielisten, vietnaminkielisten ja arabiankielisten keskuudessa. Millaisia palveluita kaupunki tarjoaa tämänkaltaisille vieraskielisille ryhmille? Maksaako kaupunki vaikkapa terveyskeskuksessa tulkkipalvelut, jos henkilö ei osaa suomea, ruotsia, saamea tai englantia?

– Käytämme tällä hetkellä aika paljon määrärahoja tulkkipalveluihin. Uskon, että tulevaisuudessa meillä on paljon uudenlaisia teknisiä ratkaisuja, jotka helpottavat tulkkausta.

– Myös koulutuspalveluissa erilaiset kieliryhmät on hyvin huomioitu, samoin yritysneuvonnassa. Arabian kielen kasvu on vaikuttanut siihen, että neuvontapalveluissa yhtenä vaihtoehtona on arabian kieli ja jos tarvitaan tulkkia, niin arabiankielisiä tulkkeja on tarpeeksi.

---------

– Tukholmassa on maahanmuuttajia paljon enemmän kuin Helsingissä, mutta myös siellä ikärakenne on samansuuntainen kuin Helsingissä. Maahanmuutto on vaikuttanut siihen, että Helsingin huoltosuhde on hyvinkin nuorekas. Helsingissä on kouluikäisiä ja nuoria aikuisia enemmän kuin muualla Suomessa.

------------

Suomen kotouttamispolitiikka luotiin 1990-luvulla ja se on ollut melko ketterä verrattuna moniin Länsi-Euroopan maihin, esimerkiksi Saksaan. Täällä ei ole oltu siinä luulossa, että kotouttaminen tapahtuu itsestään. Kuinka ketterästi Helsinki reagoi kaupungin asukkaiden muuttuneisiin tarpeisiin tällä hetkellä?

– Näkisin, että linjamme "avoimesti kaikki mukaan heti" on oikea ja mahdollistaa sen, että työikäiset löytävät töitä ja muut pääsevät kouluttautumaan. Kotouttamisen painopiste on muuttunut. Kun aiemmin lähtökohtana oli, että ensin opitaan kieli ja sen jälkeen avautuvat palvelut, nyt Helsingissä on painotus, jonka mukaan kieltä ei juurikaan tarvitse osata ja silti voi edetä monin tavoin. Nykyisin ajatellaan, että tänne muuttaneen voimavarat tulisi saada nopeasti käyttöön.

Oma rajani entiseen kotikaupunkiini meni jo rikki. Silti en kyennyt lainaamaan Ylenannon kaameaa ubermokutusta tätä enempää.

Tuo on niin överiksi heitettyä mokujargonia että ei tuosta edes suuttuisi ellei tajuaisi että nuo seinähullut ovat ihan vakavissaan.

[pamaus]

Voisiko Helsingin, Espoon ja Vantaan erottaa Suomesta?

[Aallokko]

Vastuuttomat poliitikot ja virkamiehet kokoavat aikapommia pääkaupunkiseudulle. Eivätkö he muka ymmärrä, että koko irvokas sirkus pysyy jotenkuten kasassa vain niin kauan kuin mamut pidetään palvelemalla ja syöttämällä laiskanpulskean tyytyväisinä. Kun koittaa päivä, jolloin mamuelätyssysteemi sakkaa, puhkeaa samantien helvetti ja kaupunki on liekeissä.

[Lalli IsoTalo]

Ei vaan uskalleta todeta sitä mistä on kyse...

Kyse on siitä, että 1) paskapökäleeseen yritetään tarttua sen puhtaasta päästä, ja 2) tämän älyttömyyden toteaminen = rassismi.

[newspeak]

– Tukholmassa on maahanmuuttajia paljon enemmän kuin Helsingissä, mutta myös siellä ikärakenne on samansuuntainen kuin Helsingissä. Maahanmuutto on vaikuttanut siihen, että Helsingin huoltosuhde on hyvinkin nuorekas. Helsingissä on kouluikäisiä ja nuoria aikuisia enemmän kuin muualla Suomessa.

Ikärakenteen muutos ei ole erityisen tervettä, kun kyseessä on kuitenkin maan mahoin kylä. Lisäksi väestöllinen ja taloudellinen huoltosuhde pitäisi aina osata erottaa toisistaan. Eivätkä nämäkään luvut kerro vielä taustalla mahdollisesti piilevistä sosiaalisista yms. ongelmista. Ruotsi on "onnistunut" keinotekoisesti muuttamaan ikärakennettaan ja vaikka se onkin rikas maa, maan ongelmien pitäisi olla kaikkien tiedossa (myös Hommaforumin ulkopuolella). Päätän turhanpäiväisen viisasteluviestini tähän.

[MiljonääriPlayboy]

Pari vuotta sitten, kun Suomeen tuli paljon turvapaikanhakijoita, satsasimme kulttuurin ja vapaa-ajan matalan kynnyksen harrastuksiin. Niitä lisättiin ja suunnattiin erilaisille kieli- ja kulttuuriryhmille.

Great success! Musut ovat kotiutuneet "kulttuurin ja vapaa-ajan" harrasteisiin niin hyvin, että eivät ole oikein töihinkään kerinneet:

https://www.iltalehti.fi/uutiset/201703242200091348_uu.shtml

..Irakista, Afganistanista ja Somaliasta tulleiden työllisyysaste oli vain 20-26 prosenttia 2013*, kun se muilla maahanmuuttajilla oli 52-58 prosentin luokkaa.

*(ja tuskinpa on muuttunut merkittävästi parempaan suuntaan, jos on, niin tilastoja or it didn't happen)

Tyhmänä netsinä kysynkin nyt, että olisikohan pitänyt satsata ne panokset vähän muuanne kuin musujen viihdyttämiseen, heti ensimmäisestä päivästä lähtien......?

Syy:

Pari vuotta sitten poistimme kielirajat ammatillisesta koulutuksesta. Sen myötä vieraskieliset pääsivät osallistumaan toisen asteen ammatillisiin opintoihin millä kielitasolla tahansa.

Seuraus:

-Käytämme tällä hetkellä aika paljon määrärahoja tulkkipalveluihin.

Miten meni Haahtela, noin niinku omasta mielestä? 

[Uuno Nuivanen]

Kun koittaa päivä, jolloin mamuelätyssysteemi sakkaa, puhkeaa samantien helvetti ja kaupunki on liekeissä.

Siihen on vielä matkaa, koska on jokseenkin varmaa, että sosiaali- ja terveyspalvelut asumistukineen lakkautetaan ensiksi kantaväestöltä. Kunniavieraille pitää olla vieraskorea, vaikka oma väki kulkisikin ryysyissä.

[Lalli IsoTalo]

Kun koittaa päivä, jolloin mamuelätyssysteemi sakkaa, puhkeaa samantien helvetti ja kaupunki on liekeissä.

Sakkauttaminen kannattaa ajoittaa pahimpien pakkasten aikaan, ja järjestää ilmainen kyyti kotimaahan, tai Ruotsiin.