Turvapaikanhakijoista on hyötyä Euroopan taloudelle

[Khalifatta]

Juttu pari päivää vanha, mutta en löytänyt Hommalta merkkiäkään tästä. Nukkuvatko netsit?
Teksti on maksumuurin takana. Lukuoikeuden omaavat voisivat kiihottaa hommalaisia lainaamalla tekstistä mehukkaimmat osiot 

https://suomenkuvalehti.fi/jutut/tiede/turvapaikanhakijoista-on-hyotya-euroopan-taloudelle-ainakin-pitkalla-aikavalilla-vaittaa-tuore-tutkimus/

VUONNA 2015 alkanut pakolaiskriisi on repinyt Euroopan politiikkaa jo useiden vuosien ajan ja siivittänyt maahanmuuttoon ja EU-politiikkaan kriittisesti suhtautuvia oikeistopopulistisia puolueita vallan kamareihin.

Yksi nykyistä turvapaikkapolitiikkaa vastustavien yleisimmistä argumenteista on taloudellinen; suuren tulijamäärän uskotaan romuttavan julkisen talouden ja sosiaaliturvajärjestelmät ympäri Eurooppaa.

Vasta julkaistu ranskalainen makroekonominen analyysi ei kuitenkaan tue tätä väitettä.

Tutkimuksessa tarkasteltiin turvapaikanhakijoiden vaikutusta isäntämaan julkisten palveluiden rahoitukseen, verotuloihin, bruttokansantuotteeseen ja työttömyystilastoihin.

Tutkijat havaitsivat, että turvapaikanhakijat eivät heti saapumisensa jälkeen tuo sen enempää merkittäviä tappioita kuin voittojakaan vastaanottajamaalleen, eli puheet tulijoiden aiheuttamasta taakasta kansantaloudelle olisivat liioiteltuja.

[Khalifatta]

Tuohon liittyen: https://www.suomenuutiset.fi/ranskalaistutkimus-vaittaa-turvapaikanhakijoiden-hyodyttavan-taloutta-pohjoismainen-tilastotiede-kertoo-video/

[migri]

Minua kiinnostaisi niiden 2015 ja jälkeen saapuneiden kohdalta se kehitys...

Tästä pääsee kiinni itse juttuun:

Macroeconomic evidence suggests that asylum seekers are not a "burden" for Western European countries
http://advances.sciencemag.org/content/4/6/eaaq0883.full

[Tomatoface]

Minua kiinnostaisi niiden 2015 ja jälkeen saapuneiden kohdalta se kehitys...

Tästä pääsee kiinni itse juttuun:

Macroeconomic evidence suggests that asylum seekers are not a "burden" for Western European countries
http://advances.sciencemag.org/content/4/6/eaaq0883.full

Taas nollatutkimus jossa tutkimustulos on jo tiedossa.. Tässä särähtää korvaan sana "burden" joka suomentuu aika tarkasti taakaksi. Mistäköhän johtuu että Euroopan maat käyttävät "taakanjakomekanismia" eikä oikein kukaan halua haalia tätä rikkautta maahansa?

[kivimies]

Minua kiinnostaisi niiden 2015 ja jälkeen saapuneiden kohdalta se kehitys...

Tästä pääsee kiinni itse juttuun:

Macroeconomic evidence suggests that asylum seekers are not a "burden" for Western European countries
http://advances.sciencemag.org/content/4/6/eaaq0883.full

On selvää, että tutkimuksen tulokset eivät vastaa todellisuutta (esim. turvapaikkaturistien määrän kasvu ei voi lisätä julkisen talouden ylijäämää välittömästi).
Jonkun tilastollisiin malleihin perehtyneen pitäisi löytää tämän tutkimuksen menetelmissä oleva virhe, ennen kuin sitä aletaan käyttämään turvapaikkaturismin edistämiseen.

[Khalifatta]

Taas nollatutkimus jossa tutkimustulos on jo tiedossa.. Tässä särähtää korvaan sana "burden" joka suomentuu aika tarkasti taakaksi. Mistäköhän johtuu että Euroopan maat käyttävät "taakanjakomekanismia" eikä oikein kukaan halua haalia tätä rikkautta maahansa?

No koska eivät ole vielä lukeneet tätä uusinta uutta olevaa tutkimusta. Kohta alkaa haaliminen. SM-Mykkäsen (pun not intended) kohdallahan se on jo alkanut...

[akez]

Tästä pääsee kiinni itse juttuun:

Macroeconomic evidence suggests that asylum seekers are not a "burden" for Western European countries
http://advances.sciencemag.org/content/4/6/eaaq0883.full

Pitääpä lueskella tuo kun ehtii. Toistaiseksi tässä käännös paperin abstraktista.

Abstrakti

Tämän paperin tarkoituksena on arvioida Länsi-Eurooppaan 1985-2015 saapuneiden turvapaikanhakijoiden talous- ja finanssivaikutuksia. Se tukeutuu empiiriseen metodologiaan, jota käytetään yleisesti rakenteellisten shokkien ja ohjelmien makroekonomisten vaikutusten arviointiin. Paperi osoittaa, että turvapaikanhakijoiden virrat eivät heikennä vastaanottavan maan taloustuotosta tai julkisen talouden tasapainoa, koska turvapaikanhakijoista aiheutuva julkisten menojen lisäys enemmän kuin kompensoituu verotulojen kasvuna ilman siirtoja. Kun turvapaikanhakijoista tulee pysyviä maan asukkaita, niin heidän vaikutuksensa muuttuu positiiviseksi.

... eli väitteinä on, että BKT ei heikkene (no ei varmaan, sillä vain BKT/hlö heikkenee) ja toisekseen valtion matukulut muuttuvat valtion saamien verojen kautta nettovoitoksi (millähän ihmeen mekanismilla? Jos tuo pitää paikkansa, niin silloin on keksitty ikiliikkuja).

Toistaiseksi empiria ei osoita kuitenkaan matuista koituvaa profittia:

Saksa käyttää 110 miljardia euroa pakolaisiin 6 vuodessa

Laittomat maahanmuuttajat tulevat maksamaan saksalaisille kolmanneksen valtion vuosibudjetista

Komsomolskaja Pravda 4.5.2018 juttu venäjäksi

On selvinnyt paljonko Saksalta tulee kulumaan rahaa Lähi-idän sodan alkamisen jälkeen Eurooppaan tulvineiden valtavien pakolaisaaltojen vastaanottoon ja majoittamiseen.

Saksan 4-vuotisen budjettiesityksen (Bundestag tulee käsittelemään sen päivityttyä versiota 15. toukokuuta) mukaan tänä vuonna "uusien saksalaisten" tarpeita varten odotetaan kuluvan 21,39 miljardia euroa. Se on enemmän kuin vuonna 2016 ja 2017 (silloin tähän meni 20,45 miljardia euroa vuodessa). Kuitenkin kauden kolmen viimeisen vuoden aikana (2019-21) "pakolaisbudjetin" keskimääräisten vuosittaisten kulujen odotetaan olevan "vain" 16 miljardia euroa.
(...)

2018-05-04 Saksa: Valtion budjetista 110 miljardia euroa pakolaisiin 6 vuodessa

[akez]

Lainaus edellä mainitusta ketjusta:

Die Weltin juttu (25.11.2015) turvapaikkakriisin kustannuksista Saksalle.

(...)
Raffelhüschen laskee veronmaksajiin kohdistuvan pysyvän fiskaalisen kuormituksen olevan 17 miljardia euroa per vuosi, jos pakolaiset integroituvat nopeasti työmarkkinoille. Hänen arvionsa on matalampi, kuin kilpailevien kollegoiden. Nykyarvo-menetelmän mukaan laskien, kattaen kaikki kulut ja sosiaaliturvan pakolaisen elinaikana, päädytään Raffelhüschenin mukaan kauhistuttavaan summaan: Vaikka maahanmuuttajat onnistuttaisiin integroimaan työmarkkinoille 6 vuoden sisällä, niin "pitkän tähtäimen lisäkustannukset ovat 900 miljardia euroa", sanoo hän.

900.000.000.000 - eli lähes biljoona euroa. Noin kolmannes Saksan talouden tuotannosta [bkt]. Näin paljon Saksa joutuu laittamaan sivuun kattaakseen pakolaiskriisin kustannukset. Ja nämä ovat vielä lukuja, jotka perustuvat siihen, että kaikki sujuu suhteellisen hyvin, painottaa Raffelhüschen. Hän pitää tätä "epärealistisen positiivisena skenaariona." Eli, että pakolaismäärät laskisivat taas ensi vuodesta lähtien ja pakolaiset löytäisivät 6 vuoden sisällä työpaikan työmarkkinoilta. Kyse on ahdistavasta määrästä rahaa.

Eivätpä näytä ne Suomen kuvalehden tutkimuksen tekijöiden postuloimat verotulojen kasvut sittenkään realisoituvan.

[krauta]

Toki näin, jos katsotaan että velkaantuminen on hyväksi taloudelle.

Esimerkki taloustieteestä, tällä esimerkillä perhe kakkonen hyötyy taloudellisesti kahdesta lisähenkilöstä, suhteessa perhe ykköseen. Vaikka joutuu ottamaan 2000€ lainaa, niin kaun kunnes pää tulee vetävän käteen. Tuonne päähän asti poliitikot, media, taloustieteilijät eivät halua tai kykene näkemään. 

Perhe 1. 4 henkeä, tulot 4000€, menot 4000€ "BKT" 8000€

Perhe 2. 6 henkeä, tulot 4000€, menot 6000€ "BKT" 10000€

[Möhömaha]

Uutinen parin vuoden takaa:

Viime vuonna Suomeen tulleista turvapaikanhakijoista työikäisiä on noin 25 000
Ammatillista koulutusta ei kovin paljoa ole, sitä löytyy noin 10–20 prosentilta, korkeasti koulutettuja on selvästi alle 10 prosenttia, Puisto luonnehtii.
Lisäksi joka viides ei Puiston mukaan ole edes omalla äidinkielellään luku- ja kirjoitustaitoinen ja englantia hakijoista osaa enimmillään joka kymmenes.

https://yle.fi/uutiset/3-8661385

[Eino P. Keravalta]

Kaikkein eniten Euroopan talous hyötyy turvapaikanhakijoista, jos nämä jäävät kotimaihinsa.

[kivimies]

Toki näin, jos katsotaan että velkaantuminen on hyväksi taloudelle.

Esimerkki taloustieteestä, tällä esimerkillä perhe kakkonen hyötyy taloudellisesti kahdesta lisähenkilöstä, suhteessa perhe ykköseen. Vaikka joutuu ottamaan 2000€ lainaa, niin kaun kunnes pää tulee vetävän käteen. Tuonne päähän asti poliitikot, media, taloustieteilijät eivät halua tai kykene näkemään. 

Perhe 1. 4 henkeä, tulot 4000€, menot 4000€ "BKT" 8000€

Perhe 2. 6 henkeä, tulot 4000€, menot 6000€ "BKT" 10000€

Mikä parasta, tutkimus väittää, että turvapaikkaturistit vähentävät velkaantumista saapumishetkestään lähtien (alimmainen käyrä).
Jokainen voi miettiä tutkimuksen uskottavuutta tuon väitteen valossa. 

[Econ101]

Selailin tuon paperin, koska se on aika lyhyt. Vaikuttaisi olevan täydellistä pseudotiedettä. Paperissa esitellyt tulokset perustuvat niin sanottuun impulssivasteanalyysiin, joka on sinänsä ihan validi tapa tehdä aikasarja-analyysiä.

Impulssivasteet puolestaan perustuvat sille, että aikasarjadatasta on estimoitu ns. vektoriautoregressiomalli (VAR). Paperissa ei kuitenkaan lainkaan tuoda esille estimoidun VAR-mallin ekonometrisiä ominaisuuksia, vaan vain nämä impulssivasteet, jotka näyttävät olevan täyttä huuhaata. Eli ne on saatu mallista, joka ei ole validi kuvamaan aikasarjojen dataa generoivaa prosessia.

Pelkät impulssivasteet eivät yksinään kerro yhtään mitään kuvattavasta asiasta/ilmiöstä. Impulssivasteilla on informaatioarvoa vain silloin kun alla oleva VAR-malli on kurantti, mm. virhetermien autokorreloimattomuus, mallin stabiilisuus.

Paperi:
http://advances.sciencemag.org/content/advances/4/6/eaaq0883.full.pdf

[ÄmTeeAa]

Toki näin, jos katsotaan että velkaantuminen on hyväksi taloudelle.

Esimerkki taloustieteestä, tällä esimerkillä perhe kakkonen hyötyy taloudellisesti kahdesta lisähenkilöstä, suhteessa perhe ykköseen. Vaikka joutuu ottamaan 2000€ lainaa, niin kaun kunnes pää tulee vetävän käteen. Tuonne päähän asti poliitikot, media, taloustieteilijät eivät halua tai kykene näkemään. 

Perhe 1. 4 henkeä, tulot 4000€, menot 4000€ "BKT" 8000€

Perhe 2. 6 henkeä, tulot 4000€, menot 6000€ "BKT" 10000€

Tähän paperin argumentti taitaa pohjautua. Valtion velanotto kasvattaa hetkellisesti valtion BKT:tä, mutta BKT nuppia kohden pienenee. Ilmeisesti velanotto nähdään hyvänä asiana, sillä se tulkitaan turhan usein investoinniksi johonkin ainakin Suomessa. Näissä unohtuu, että valtion investointien hyöty on yleisesti ottaen suhteellisen pieni, sillä vaikka kuinka pitäisi bisneksen kukoistaa sosialistien mielikuvissa, näin ei kuitenkaan tapahdu käytännössä. Koska ei ollut sittenkään kysyntää, vaikka mielikuvissa piti olla.

Luotan jäsen @Econ101 analyysiin. En jaksaisi itse alkaa lukemaan tuota, sillä vaikka tilastomatematiikka onnistuukin, näyttää papru käyttävän termistöä jota en fyysikkona tunne. Tai tunnen, mutta "impulssivaste" on näemmä omittu taloustieteeseen terminä, joka tuskin on analoginen siihen miten sen itse käsitän. Kiitoksia kuitenkin linkkaamisesta, jos sitä jossain vaiheessa sivistäisi itseään taloustieteen julkaisujen suuntaan.  Kiitoksia pseudotieteen alasapumiseen käytetystä työstä.

Suomen osalta pää on tulossa vetävän käteen - ja tähän totean, että luojan kiitos siitä. Muutaman julkaisun mukaan 2020 olisi käännekohta, missä maailmantalous siirtyy matalasuhdanneaikaan.

Millä helvatalla tämän tieteellisen hulluuden saisi loppumaan? Kuvittelisi arkijärjen sanovan dekaaneille, että kohta heidän laitostensa tarjoamilla tutkinnoillaan ei ole mitään väliä, mikäli sama touhu jatkuu. Länsimaiden kehityksen osalta merkittävimmät yliopistojen tiedekunnat ovat ylivoimaisesti luonnontieteelliset, teknilliset ja lääketieteelliset tiedekunnat. Näiden kautta 1800- ja 1900-luvun kaula kilpailijavaltioihin kurottiin. Lieneekö systeemi kääntymässä taas yliopistojen osalta teologien väittelyiksi siitä oliko Maria neitsyt vai ei?

[Kari Kinnunen]

Jännä miten Oikea Mielinen™ talouden akakoomikko saa velatkin saataviksi. Meiltä punaniskajunteilta temppu ei onnistu kuin kohtalaisessa kännissä. Ja sittenkin ne velat on aamukrapulassa vastassa.

Saa nähdä millaisen krapulan nämä akakoomikot saavat kun se totuus näistä luku- ja kirjoitustaidottomista ananastukkaisista moniosaajista relisoituu.

[MiljonääriPlayboy]

Paperi osoittaa, että turvapaikanhakijoiden virrat eivät heikennä vastaanottavan maan taloustuotosta* tai julkisen talouden tasapainoa, koska turvapaikanhakijoista aiheutuva julkisten menojen lisäys enemmän kuin kompensoituu verotulojen kasvuna ilman siirtoja.**

*BKT:n huonous mittarina onkin jo käsitelty muiden toimesta, ei siitä sen enempää. Ikkunoiden rikkominen, jne.

** Tämähän pitänee täysin paikkansa tilanteessa, jossa elintasoturisteista syntyneet kustannukset katetaan maan omien kansalaisten verorasitusta lisäämällä. Eli sama asia siis, jota liitekuvassa käsitellään Verkkosukan toimesta. Moniko vero-, tai veroluonteinen maksu on esimerkiksi Suomessa alentunut viime vuosina?

Jännä juttu muuten: turviksista aiheutuneita kustannuksia ei (ainakaan Suomessa) pystytty millään laskemaan, mutta silti tiedetään varmaksi, että hyötyähän niistä aavikkoturhapuroista (kansantaloudelle) aivan varmasti on? Eh?

Kun turvapaikanhakijoista tulee pysyviä maan asukkaita, niin heidän vaikutuksensa muuttuu positiiviseksi.

Bingo. Siinä se sitten tuli. Virke, joka paljastaa koko tutkimuksen täydeksi hevonpaskaksi. Ei tarvitse kuin tarkastella muutaman suurimman huma-matu-ryhmän työllistymisastetta ja huoltosuhdetta, niin sen jälkeen pikkulapsikin ymmärtää tuon väitteen täydeksi valeeksi.

e:typo

[Econ101]

"impulssivaste" on näemmä omittu taloustieteeseen terminä, joka tuskin on analoginen siihen miten sen itse käsitän. Kiitoksia kuitenkin linkkaamisesta, jos sitä jossain vaiheessa sivistäisi itseään taloustieteen julkaisujen suuntaan.  Kiitoksia pseudotieteen alasapumiseen käytetystä työstä.

Aikasarja-analyysissä tuo impulssivaste kertoo sen, miten estimoitu (dynaaminen) malli reagoi shokkeihin. Yksinkertaistaen, on estimoitu malli eli tutkijalla on kerroinmatriisi, jonka hän on estimoinut datasta ja joka kuvaa datan lineaarisia, viivästettyjä riippuvuuksia. Sitten estimoituun malliin syötetään shokki (=impulssi), joka tässä esimerkissä oli matujen maahantulo. Impulssivaste saadaan siitä, miten kerroinmatriisin potenssit käytäyttäytyvät yli ajan. (Riippuen mallin ns. spesifikaatiosta kerroinmatriisien lukumäärä vaihtelee). Homma olisi aika yksinkertaista selittää yhtälöllä, mutta olkoon, tuskin foruumilaisilla hirveesti kiinnostusta ekonometriaan on. 

Makrotaloustieteessä tehdään todella paljon empiiristä analyysiä tällä tavalla, impulssivastein, mutta kuten sanottu, jos alla oleva estimoitu malli ei ole pätevä, niin impulssivasteiden informaatioarvo on nolla.   

[ÄmTeeAa]

Eli kyllä se tosiaan on analoginen minun tuntemani impulssivasteen osalta. Mutta kyseessä on monimutkaisempi juttu, jos mukana on kerroinmatriisi, eikä kerroinvektori. Älytöntä jos tuota ei ole aukaistu julkaisussa millään tavalla! Miten tuo on päässyt revieweriltä lävitse?

Näin huteralta pohjaltako taloustieteellisiä julkaisuja tehdään? Ja näistä sitten valkataan vihervasuriston puolelta agendaan sopivia tapauksia. Kun artikkeli on kerran julkaistu lehdessä, niin onhan se silloin vertaisarvioitu, ja sen on pakko olla totta. Muuten väität itseäsi fiksumpia vastaan. Omituista tässä on se, että vertaisarviointi saattaa vielä toimia edes jollain tavalla teknillisissä ja luonnontieteellsissä julkaisuissa, mutta ristiriitaisesti näiden alojen vertaisarvioinnilla on siellä vähiten suoria vaikutuksia yhteiskuntaan. Selkeästikin asia on päinvastoin muilla tieteenaloilla. Hitto että sylettää kattella tätä alennustilaa.

Minulle on jäänyt epäselväksi, missä vaiheessa yliopistoissa meni pieleen Euroopassa? Suomessa tämä linkittyy lähinnä 90-luvun koulutuspoliittisiin munauksiin ja sitä seuranneeseen yliopistojen rahotusmalliin. Mutta entä Euroopassa, sieltähän "uudistukset" ovat tänne tulleet?

[Econ101]

^Tuo ei ole taloustieteellinen journaali. Niissä on kivenkovat vaatimukset.

Aikasarja-analyysissä impulssivasteanalyysi on aina moniuloitteinen (estimoidaan parametrimatriisi/-matriiseja). Et pysty kuvaamaan oikein mitään taloudellista ilmiötä niin, että ainoana selittävänä tekijänä on muuttuja itse viivästettynä, jolloin estimoituna olisi parametrivektori.

Lisäys: Yllä on kuvattu ns. VAR-malleista, jollaista siinä matu-tutkimuksessa oli käytetty. On mahdollista tehdä tietenkin myös OLS-malleja eli lineaarisia regressioita, jossa kaikki selittävät muuttujat ovat eksogeenisia. Tällöin estimoidaan parametrivektoreita, mutta OLS-malleja ei käytetä impulssivasteanalyysiin.

[kivimies]

Tutkijat ovat kyllä laittaneet myös yhtälöt erilliseen paperiin.


http://advances.sciencemag.org/content/advances/suppl/2018/06/18/4.6.eaaq0883.DC1/aaq0883_SM.pdf

[Kukko]

Juhani Huopainen kommentoi ko. artikkelia FB:ssä
https://www.facebook.com/juhani.huopainen/posts/10156757670129206

Suomen Kuvalehdessä viitataan tuoreeseen ranskalaiseen tutkimukseen maahanmuuton, turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten talousvaikutuksista.

1) Tutkimuksessa käytetty regressiomalli pohjaa ajatukseen, että pääasiallisesti työttöminä olevat turvapaikanhakijat & pakolaiset aiheuttavat julkiselle sektorille menoerän ainakin alkuvaiheessa, mutta koska heidän eläminen, asuttaminen jne. lisää talousaktiviteettia, siitä seuraa myös valtion verotulojen nousua ja siksi humanitaarinenkin maahanmuutto olisi käytännössä taloutta kasvattava ja julkisen sektorin tilannetta parantava.

2) Tässä on pari isoa ongelmaa - ensinnäkin, tiedetään oikein hyvin, että julkisten menojen kasvattaminen kasvattaa myös taloudellista toimeliaisuutta. Vaikka menot kasvaisivat, mutta jos BKT kasvaa enemmän, suhdeluku menot/BKT muuttuu parempaan suuntaan.

3) Toiseksi, en luota tämäntyyppisiin regressiotutkimuksiin, koska mukaan valitut muuttujat eivät välttämättä ole kattavat. Esimerkiksi siirtolaiskriisin kanssa samoihin aikoihin tapahtunut taloudellisen aktiviteetin lisääntyminen 2015- nojaa vahvasti EKP:n tuomiin alhaisiin korkoihin ja vaikkapa markkinoiden ennakoimiin Trumpin veronalennuksiin. Tämäntyyppistä tutkimusta ei oikeastaan pitäisi tehdä näin pienellä muuttujamäärällä, ja ylipäätään sen tekeminen top-down-menetelmällä on mielestäni typerää.

Taloudellisesti järkeenkäyvän (kyllä, tutkimuksessa usein pitää käyttää "does this make sense"-kysymystä) tuloksen saamiseksi bottom-up-lähestymistapa on paljon parempi.

4) Avainkysymys on - jos kantaväestön työllisyysaste on esim. 75% ja tulotasonormalisoituna vertailukelpoinen työllisyysaste pakolaisegmentillä on pitemmänkin maassaoloajan jälkeen vaikkapa 20%, miten tuo väestönryhmä muka kasvattaa taloutta siten, että julkisen talouden kestävyys ei heikkene?

Ei, it does not make sense. Mikäli ranskalaisten malli pitäisi paikkansa, silloin Suomeen pitäisi välittömästi tuoda vaikkapa 200 miljoonaa ihmistä, ja vaikka heistä olisi työelämän ulkopuolella 160 miljoonaa työttömäksi, niin ei haittaa, koska lisääntynyt kulutuskysyntä ja siitä syntyvä verotulojen nousu on suurempaa kuin 160 miljoonan työttömän elättämisestä aiheutuvat kulut.

It does not make sense.

Linkit kommenttiosiossa tämän jälkeen.

[Econ101]

Tutkijat ovat kyllä laittaneet myös yhtälöt erilliseen paperiin.


http://advances.sciencemag.org/content/advances/suppl/2018/06/18/4.6.eaaq0883.DC1/aaq0883_SM.pdf

Eivät ole. Siellä ei yhä edellenkään ole mallia, jonka he ovat estimoineet eikä mallin ns. diagnostiikkaa raportoituna vaan joukko yleisiä yhtälöjä, joita he ovat ilmeisesti käyttäneet estimointiensa perustana. Estimoinnin tuloksia ei kuitenkaan ole raportoitu, ja - ennen kaikkia - mallin diagnostiikkaa ei ole raportoitu, joten ei voi tietää, kuinka roskaa se heidän mallinsa on.

Lisäys: Mielestäni suurin puute on se, että he eivät ole raportoineet mallin virhetermien diagnostiikkaa, joka sisältää mm. analyysin virhetermien autokorelloituneisuudesta. Virhetermien käyttäytyminen lopulta kertoo sen, kuinka hyvin estimoimasi mallisi toimii tarkasteltavana olevan ilmiön mallintamiseen. Virhetermien tulisi olla ns. valkoista kohinaa.

[Pkymppi]

"Tutkimuksessa käytetty regressiomalli pohjaa ajatukseen, että pääasiallisesti työttöminä olevat turvapaikanhakijat & pakolaiset aiheuttavat julkiselle sektorille menoerän ainakin alkuvaiheessa, mutta koska heidän eläminen, asuttaminen jne. lisää talousaktiviteettia, siitä seuraa myös valtion verotulojen nousua ja siksi humanitaarinenkin maahanmuutto olisi käytännössä taloutta kasvattava ja julkisen sektorin tilannetta parantava."

   Tuon mallin mukaan Lapin polttaminen oli sitten onnenpotku Suomelle.
 
 
   
 

[Mika]

Tuon mallin mukaan Lapin polttaminen oli sitten onnenpotku Suomelle.

Kyllähän se merkittävästi kasvatti bruttokansantuotetta, kun kaikki jouduttiin rakentamaan uudelleen. Ja Suomen sijoitus elintasovertailuissa tietenkin koheni.

[Kukko]

Tämä tietysti on taas moneen kertaan esitetty rinnastus, mutta jos kerran kehitysmaalaisen töissä käymättömän joutoväen elättäminen, asuttaminen ym. hyysääminen on taloudelle hyödyllistä, miksi samaa vaikutusta ei saavuteta järjestämällä jokaiselle suomalaiselle vanhukselle, vammaiselle ym. kuninkaaliset oltavat ja jopa suuremmissa määrin koska ei scania, puukkokepposet ja muut allahuakbar-ongelmat? 

[MiljonääriPlayboy]

^...ja se seuraava looginen kysymys: miksei niistä turvapaikanhakijoista ole vastaavaa hyötyä niiden lähtömaiden, kotipaskastanioiden talouksille? Mitä ihmettä se rajan ylittäminen Eurooppaan ja papereiden mereen heittäminen muuttaa ihmisessä niin perusteellisesti?

[Kari Kinnunen]

^

No niinpä.

Ainakin minulle menisi paremmin läpi jos suvakit vain sanoisivat, että he haluavat pelastaa reppanat euroopan lihapatojen ääreen. Heille jokainen ananastukka on yksilö jolle he haluavat paremman elämän.

Pohjimmiltaanhan tässä on kyse meidän nuivien tavasta tuijottaa numeroita ja tilastoja. Vastapuolella pullero ja kaverinsa pampula katsovat palleroa joka katsoo vastaan ruskeilla silmillään.
Siinä kohtaa pullero ja pampula ovat valmiita antamaan pallerolle elämän euroopassa. Eivät he mieti mitä kymmenentuhatta palleroa maksaa. Heille on tärkeää saada se oma pallero keittämään riisiä.

Pohjimmiltaa tässä on kyseessä tilastot vastaan pampuloiden ja pulleroiden halu ja usko maailmanparannukseen. Pampulat ja pullerot pitävät meitä nuivia ikävinä ihmisinä koska me tuomme framille sellaiset ikävät asiat kuten talous, raha ja turvallisuus.

[Mika]

Vastapuolella pullero ja kaverinsa pampula katsovat palleroa joka katsoo vastaan ruskeilla silmillään.
Siinä kohtaa pullero ja pampula ovat valmiita antamaan pallerolle elämän euroopassa. Eivät he mieti mitä kymmenentuhatta palleroa maksaa.

Tästä tuli mieleen uutisartikkeli siltä ajalta, kun somppuja alkoi virtamaan Neuvostoliitosta Suomeen vuonna 1991.  Somppujen mukana oli pieniä käkkärätukkaisia lapsiakin, joita jutussa haastatellut suomalaisnaiset ihastelivat suorastaan "syötävän ihanina"  

[Pkymppi]

Tuon mallin mukaan Lapin polttaminen oli sitten onnenpotku Suomelle.

Kyllähän se merkittävästi kasvatti bruttokansantuotetta, kun kaikki jouduttiin rakentamaan uudelleen. Ja Suomen sijoitus elintasovertailuissa tietenkin koheni.

    Oho.

Mutta Toimiiko tuo menetelmä elintason parantamiseksi vain Suomen Lapissa?

..  Noin helppo menetelmä, eikä käytetä muualla, miksi ei käytetä?
 
   

[Kulttuurirealisti]

Minulle on jäänyt epäselväksi, missä vaiheessa yliopistoissa meni pieleen Euroopassa? Suomessa tämä linkittyy lähinnä 90-luvun koulutuspoliittisiin munauksiin ja sitä seuranneeseen yliopistojen rahotusmalliin. Mutta entä Euroopassa, sieltähän "uudistukset" ovat tänne tulleet?

Mieleen tulee, että monissa Euroopan maissa yliopistojen rahoittajina ja päättäjinä voi toimia liike-elämän/pankkien johtohahmoja, jotka uskovat hyötyvänsä siitä, että "työvoiman tarjonta" ja julkisen velanotto lisääntyy reippaasti (vaikka se tarjonta olisi aika toistaitoistakin).