Matkiminen olisi suotavaa

[Nikolas]

NIH (Not Invented Here) on yksi huonoimmista ajatusvirheistä politiikan alueella. Liike-elämässä NIH on usein hyvinkin perusteltu näkökanta, kun yritykset pyrkivät välttämään lisenssimaksuja. Politiikan alueella ei ole mitään siihen verrattavaa syytä, paitsi yleinen lahopäisyys ja ns. paremmintietäminen.

Maailmassa on useita valtioita, joista Suomi voisi ottaa mallia politiikan eri alueilla.

• Demokratiassa ja talouspolitiikassa Suomi voisi ottaa mallia Sveitsistä ja Liechtensteinistä.
• Ulkomaalaispolitiikassa Suomi voisi ottaa mallia Japanista ja eräistä Itä-Euroopan maista.
• Siviiliaseisiin liittyvässä politiikassa Suomi voisi ottaa mallia useistakin Yhdysvaltain osavaltioista, esimerkiksi Vermontista. Kyllä Sveitsiä voisi tässäkin asiassa katsoa.
• Energiapolitiikassa Suomi voisi ottaa pääpiirteittäin mallia Ranskasta, ainakin ydinvoimaloiden osuus energiantuotannosta on Ranskassa suurempi kuin muualla.
• Finanssipolitiikassa Suomi voisi ottaa mallia Islannista, jossa perseilevät pankkiirit pantiin kuriin.
• Pakolaispolitiikan hoidossa Suomi voisi ottaa mallia Australiasta, eräin varauksin. Pääpiirteissään nykyinen Australian malli vaikuttaa onnistuneelta.
• Europolitiikassa Suomi voisi ottaa mallia Sveitsistä. Sveitsi on keskellä Eurooppaa ja EU-maiden ympäröimä, mutta Sveitsi ei kuulu Euroopan unioniin ja pitää oman valuuttansa. Norja on myös pysytellyt erillään EU:sta.

[Nikolas]

On mahdollista että suurin osa politiikan hyvistä ratkaisuista on jo keksitty. Vain yksinkertaiset ja ajattelemattomat eivät älyä tarttua niihin.

[hulaq]

On mahdollista että suurin osa politiikan hyvistä ratkaisuista on jo keksitty. Vain yksinkertaiset ja ajattelemattomat eivät älyä tarttua niihin.

Mulla rupes pyörimään samantien tästä aiheesta se kuuluisa meemi, että "en minä ole viisastunut, vanhentuessani vain minulta loppuu kaikki tyhmät ideat".

Politiikka on sitä mitä media ja kansa haluaa pyörittää uutisissa, somessa ja mediassa. Ei kai sille mitään muuta varsinaista "järkevää" selitystä ole? Demokratia voisi sitten olla äänestämistä ja  kansanvaltaa jne whatever.

[Nikolas]

Politiikka on sitä mitä media ja kansa haluaa pyörittää uutisissa, somessa ja mediassa. Ei kai sille mitään muuta varsinaista "järkevää" selitystä ole? Demokratia voisi sitten olla äänestämistä ja  kansanvaltaa jne whatever.

Politiikka on yhteisten asioiden hoitamista.
Demokratia on kansanvaltaa.

[Lalli IsoTalo]

Eikös me kuitenkin seistä läntisen naapurimme hartoilla...

[Leostoa]

Japanista voi ottaa mallia muutenkin kuin mamu-politiikassa. Itse asiassa matkimisessa itsessään. Eristäytymisen jälkeenhän Japani kehittyi Meiji-restauraatiossa feodaalivaltiosta moderniksi teollisuusvaltioksi juuri maksimoimalla matkimisen. Arvioivat ensin sen, mistä löytyy parhaat esikuvat esim. aluehallinnon, talouden, maa- ja merivoimien ja teollisuuden osalta ja kopioivat sitten niin maan perkheleesti. Hallinto Ranskasta, pankkilaitos Belgiasta, armeija Preussista, merivoimat Britanniasta...

Tuolla on hauska samuraikuva pankkilaitokseen liittyen: https://samurairevolution.omeka.net/exhibits/show/jws/page2

Ovat toki huomanneet oman mamu-politiikkansa olevan ihan oikea: kuten täällä tiedetään niin maahan otetaan ne jotka ovat täysin integroitumiskykyisiä eivätkä tarvitse kotouttamista.
Valitettavasti Suomen nykyinen politiikka on ministeritasolla niin kansan edun vastaista, että lähinnä jäljitellään niitä malleja joilla rahat saadaan kupattua veronmaksajilta hyödyttömiin, jopa haitallisiin tarkoituksiin. Ja Brysselin hallitsemassa liittovaltiossahan meidän ministerit elää jo, vaikkei sellaista vielä edes ole.

Matkitaan Italian 5tähden puoluetta tuon nettiäänestyksen käyttöönotossa merkittävissä asioissa. Edustajien kädet sitova virtuaalidemokratia lopettaisi tai ainakin minimoisi väärät vaalilupaukset ja korruption.

[sivullinen.]

Tällä kertaa olen jäsen Nikolas Ojalan kanssa täysin eri mieltä. Yritin ensin mielessäni olla samaa mieltä, mutta epäonnistuin. Minun päättelyni ensin seisahtui siihen totuuteen, ettemme elä kovinkaan samanlaisissa maantieteellisissä oloissa kuin kukaan muu tällä pallolla. Mietitään vaikka näin: Britannia on saari ja Saksa on keskellä. Tämän vuoksi britannia voi aina olla erillään ja hallita niin tavaroiden kuin ihmisten kulkua alueelleen; se on kuin Australia. Saksa taas on noin kymmenen euroopan maan kanssa yhteen rakennettu. Se ei voi mitenkään hallita liikennettä rajojen yli -- ilman suunnattomia kustannuksia ja valvontaa --. Tässä mielessä esimerkiksi Schengen on britannialle pelkkä kuluerä ja Saksalle ilmaiseksi saatu voitto. Myöhemmin vielä tämä seisahtuminen muuttui pysähtymiseksi muistaessani kansan määritelmän: Yhtenäinen joukko, joka jakaa samat kokemukset ja yhteisen historian. Me olemme yksinkertaisesti liian ainutlaatuisia voidaksemme matkia muita juurikaan missään.

Suurissa linjoissa voimme tietenkin ottaa oppia muiden onnistumisista ja virheistä. Kovin kauas ne eivät kuitenkaan kanna. Emme voi matkia Australian maahanmuuttopolitiikkaa, koska emme ole saari keskellä valtamerta. Emme voi matkia demokratiaa Sveitsistä, koska meillä ei ole vapaan lehdistön perinnettä, eikä sellaista koskaan voi tulla samassa mitassa olemaankaan johtuen suunnattoman suuresta itänaapuristamme, jolla tulee aina olemaan halu vaikuttaa kansalaismielipiteeseen. Siviiliaseisiin voisimme ottaa oppia Vermontista ja jopa matkia sieltä käytännöt, ja pitkään minun nähdäkseni Suomessa onkin ollut yhtä vapaa aseenkanto-oikeus eli nykyinen sosialismin aika on tässä vain poikkeus; sosialismissa taas kansa ei voi olla aseistettua tai sosialismi on mahdotonta. Europolitiikassa Suomi matkia Ruotsia ja Tanskaa ja pitää oman valuutan, mutta Sveitsillä on rahan suhteen erityisasema, jota Suomella ei koskaan ole mahdollista olla.

Nämäkin pohdiskelut ovat kuitenkin toissijaisia, sillä on perusteita, jotka menevät poliittisten linjausten yläpuolelle. Ne liittyvät valtaliittymiin: Olet joko Neuvostoliitossa tai Eurostoliitossa, mutta et voi samaan aikaan olla tällaisessa sosialistisessa liitossa ja sitä vastaan eli olla eri mieltä muiden sen jäsenten kanssa. Sodat ja valtapolitiikka jakavat jatkuvasti eurooppaa näihin osiin ja liittoihin. Vasta jos tavoittaisimme tarpeeksi suuren itsenäisyyden tason, voisimme olla kaikesta omaa mieltämme. Se taas rajaa pois tiettyjä yhteistyön mahdollisuuksia, joka taas estää meitä olemasta omaa mieltämme. Nykyistä huomattavasti suurempi itsenäisyys olisi toivottavaa ja mahdollista. Australian, britannian tai Yhdysvaltojen kaltaista lähes täydellistä itsenäisyyttä emme voisi saavuttaa. Eurostoliitossa esimerkiksi maahanmuuttopolitiikkaa voidaan viedä kansalliselle tasolle -- ja siellä se vielä nykyään onkin --, mutta vain Unkarin tasolle asti. Australian malli vaatisi koko Eurostoliiton yhteistä päätöstä.

Vielä tätäkin merkittävämpi eurooppalainen erikoispiirre on löydettävissä. Se on näiden valtaliittymien synnyttämä historia; se, joka on luonut eri kansat eurooppaan. Ylipäätään koko Eurostoliiton ongelma ja mahdottomuus on juuri euroopan kansojen erillaisuus niin historian ja yhteiskuntarakenteiden, ja vain osin maantieteellisen aseman johdosta. Kielellisesti ja kulttuurillisesti Saksa, Ranska ja britannia ovat kolme täysin eri valtakuntaa. Venäjää ei nykyään enää kukaan edes yritä pitää näiden kaltaisena. Silti vielä hieman yli sata vuotta sitten Saksan, britannian ja Venäjän hallitsijat olivat serkuksia ja kulttuurisiteet läheisiä; puhuttiin kulttuurioptimismista. Ranskalla oli näistä maista parhaat suhteet Venäjän kanssa, toiseksi parhaat britannian kanssa ja vuoden 1870-sodan jälkeen suorastaan vihamieliset suhteet Saksaan. Napoleonin aikana taas saksalaiset ruhtinaskunnat olivat taas tiiviisti Ranskan kanssa tekemisissä. Historialliset liitot ja tapaukset rajoittavat mahdollisuuksia. Ranska voisi esimerkiksi leirittää matuja, mutta Saksa ei, koska Saksa kokeili sitä viimeksi huonoin tuloksin. Koko tämä historiallinen sotku tekee matkimisen täysin mahdottomaksi.