Helsingin Sanomat: lehti ja yhtiö (yhdistetty)

[ämpee]

Taloudelliseksi menestykseksi kasvu muuttuu, jos vieraskielisyys ei estä työllistymistä. Monet maahanmuuttajat itse kertovat kohtaavansa syrjintää.

Vika on aina jossain muussa kuin vieraassa itsessään.
Pelkästään valitsemalla tuon lähtökohtaisen asetuksen päästään poikkeuksetta väärään lopputulokseen.

Menestyminen vaatii tarvittavaa koulutusta ja ennen kaikkea oikeaa asennetta.
Ilman tätä asennetta koulutuksestakaan ei ole mitään apua.

Hyvänä esimerkkinä taannoinen romanikerjäläisten mansikan poiminta, siihen ei edes tarvita koulutusta mutta kun asenne puuttuu.
Tätä puuttuvaa asennetta sitten edustavat säännöllisesti samat ryhmät jotka "tutkijoiden" mukaan kohtaavat syrjintää, rassissmia ja ennakko"luuloja".

Kaikkein suurin ongelma on vajakkien asenteissa jotka eivät salli "lemmikkien" ryhtyvän elämään niin kuin aikuisten pitäisi.

[sivullinen.]

Suomessahan Charlie Hebdo -lehti olisi lain mukaan laiton ja pilapiirtäjä Stéphane Charbonnier (monen muun eurooppalaisen ja amerikkalaisen taiteilijan ohella) rikollinen.

Ei nyt sentään. Sosialistisissa maissa ei ikäviä asiota useinkaan hoideta oikeusjärjestelmän ja lakien avulla. Sosialismissa riittää viranomaisten päätös, jonka jälkeen käytännössä toiminta on mahdotonta, vaikka teoriassa olisikin täysin sallittua. Näinhän Charlie Hebdo -näyttely "kiellettiin" Helsingissä ammuskelun jälkeen. Vaikka Helsinki on suuri kaupunki, jossa on paljon tiloja, ja vaikka näyttelylle olisi ollut suunnaton kysyntä mediahuomion seurauksena, ei löytynyt kuin etäisiä varastotiloja näyttelyä varten -- ja niihinkin pääsyä rajoitettiin --. Ei Helsingin Sanomienkaan sensuuri lakiin perustu, vaan viranomaisten päätöksiin -- tai "neuvoihin" --. Näin sosialismissa toimitaan.

[Roope]

Suomessahan Charlie Hebdo -lehti olisi lain mukaan laiton ja pilapiirtäjä Stéphane Charbonnier (monen muun eurooppalaisen ja amerikkalaisen taiteilijan ohella) rikollinen.

Ei nyt sentään. Sosialistisissa maissa ei ikäviä asiota useinkaan hoideta oikeusjärjestelmän ja lakien avulla. Sosialismissa riittää viranomaisten päätös, jonka jälkeen käytännössä toiminta on mahdotonta, vaikka teoriassa olisikin täysin sallittua.

Toki alkuperäisen lehden yksittäisiä kuvia tai numeroita voidaan antaa levittää kuriositeettina (ja sitten rajoittaa levitystä toisin keinoin kuten Muhammed-kuvien kohdalla), mutta tarkoitinkin jotain vastaavaa suomalaista ilmiötä.

Olennaistahan on suomenkielisyys, kuten oli MV-lehdenkin tapauksessa, kun rikollinen sisältö katsotaan suomalaisille suunnatuksi.

Ei Helsingin Sanomienkaan sensuuri lakiin perustu, vaan viranomaisten päätöksiin -- tai "neuvoihin" --.

En usko, että Helsingin Sanomien toimitus tarvitsee minkäänlaista viranomaisohjausta tai henkistäkään taustatukea. Ovat sisäistäneet itsesensuurin, sananvapauden vastustamisen ja sananvapauden puolustajien vastustamisen jokseenkin täydellisesti, kuten tämän päivän annista voi päätellä.

[guest15493]

Olen Sanoma-talon R-Kioskilla kahvilla ja Paleface tuossa vieressä lämmittelee. Jos tilaisuudessa olisi yleisökysymyksiä, kysyisin miksi Palefacen yhteisesiintyminen videolla maturikollisen kanssa ei leimaa Palefacea, mutta Olli Immosen poseeraus yleisötilaisuudessa natsimielisten kanssa hänet ja hänen puolueensa ja miten tämä sopii HS:n sananvapauskäsitykseen?

[guest15493]

Paikalla 13 naista ja 2 miestä. Nuorin ehkä 70. En laske itseäni mukaan.

Tilaisuus toki alkaa vasta puolen tunnin kuluttua.

[Tosiasiallinen Nuiva]

Koko "keskustelu" oli täysin manipuloitu farssi. En saanut läpi yhtään kriittistä, mutta asiallista kommenttia ja muilla foorumeilla julkaistujen tietojen perusteella tuo näyttää olleen sääntö.

[Golimar]

Suomalainen media on lähes täysin mädätetty viherpunikkien ja muun saastan toimesta ja Helsingin Sanomat lienee yksi pahimmista suomalaisvastaista propagandaa suoltavista törkyjulkaisuista.

[rooster]

Huvittavaa kun joku Paleface on höpisemässä sananvapaudesta kun äijä on umpipunikki joka on rajoittamassa sananvapautta vihapuheeseen vedoten mutta itse pitäs saada sanoa mitä haluaa.

[Roope]

Hesarin tämän päivän sananvapausjutuista päätellen keskustelun painopiste tulee olemaan ratikkarasismissa ja netin vihapuheessa, ei Suomen sananvapauslainsäädännössä ja viime vuosien sananvapausoikeudenkäynneissä. Suomessahan Charlie Hebdo -lehti olisi lain mukaan laiton ja pilapiirtäjä Stéphane Charbonnier (monen muun eurooppalaisen ja amerikkalaisen taiteilijan ohella) rikollinen.

Juu, ei mainintaa esimerkiksi islamistien eurooppalaisiin lehtiin kohdistamista terrori-iskuista, mutta sitäkin enemmän Rebekka Härkösen maalittamisesta. Kova huolestuminen Visegrad-maista, mutta ei sanaakaan Saksan säätämästä medialaista, jolla painostettiin jättisakkojen uhalla nettiyhtiöt sensuroimaan käyttäjiensä laillista sisältöä ja poistamaan käyttäjätilejä.

Kirsikkana kakun päälle Palefacen värssy, jossa viitattiin hyväksyvästi poliittista väkivaltaa propagoivaan Dan Koivulaaksoon ja poliiseja aidantolppien kanssa haastaneeseen vasemmistoanarkistiporukkaan. Kaikki mukaan, Sanomatalo!

[Roope]

Keskustelun aiheena on maahanmuuttajien kotoutuminen. Keskusteluun voi osallistua HS.fi-sivustolla 3. toukokuuta kello 14.30–16.

...
Helsingin Sanomien holhoava käsitys rakentavuudesta näkyy jo keskustelun rajauksessa kotoutumiseen. Ei siis mahdollisteta maahanmuuton, maahanmuuttopoliitikan tai edes kotouttamisen kyseenalaistamista, kun keskustellaan tiukasti vain siitä, mitä lisää maahanmuuttajien kotoutumiseksi voidaan tehdä.

Edelleen tämä kuvaa osuvasti Helsingin Sanomien käsitystä sananvapaudesta. Tiukkojen raamien sisällä tarkasti valvottua keskustelua aiheesta, joka ei ole kiinnostava tai sananvapauden rajoja koetteleva. Virallinen, oikea, kaikenkattava vastaus kun on ollut tiedossa jo iät ajat. Lisää resursseja maahanmuuttajille.

14:25 Janne Kareinen, fasilitaattori
Tervetuloa keskustelemaan maahanmuuttajien kotoutumisesta, erityisesti koulutuksen ja työllistymisen näkökulmasta! Toivomme kuulevamme tänään erilaisia näkökulmia. Minkälaisia omakohtaisia kokemuksia sinulla on aiheesta? Muistattehan keskustelussa rakentavan keskustelun pelisäännöt, jotka löytyvät jutun yhteydestä.

14:43 Janne Kareinen, fasilitaattori
Heinoa että keskustelua syntyy. Tässä keskustelussa on tarkotus keskittyä miettimään kuinka koulutuksella ja työllistymisellä pystytään parantamaan kotoutumista, joten ehdotan että kommentoitte ensisijaisesti tähän liittyviä asioita.

15:02
Yhteenveto ensimmäisestä puolituntisesta

Keskustelun alkuvaiheessa mietittiin esimerkiksi, pitäisikö niinkin laajaa käsitettä kuin maahanmuuttajat pilkkoa. Keskustelijat muistuttivat, että toiset ryhmät työllistyvät hyvin, toiset huonosti ja toiset eivät lainkaan. Intiasta Nokialle töihin saapuva on lähdössä eri asemassa kuin vaikka itse maahan tuleva turvapaikanhakija, muistutti yksi keskustelija. Toinen keskustelija arvioi, että osa työnantajista suhtautuu ennakkoluulottomasti, osa ei. Osaaminen ja työnantajien tarpeet eivät aina kohtaa, ainakaan heti. Koulutuksessa yksi keskustelija kehotti etsimään yhteistä erottavan sijaan, ei siis niinkään uskonnoista kuin vaikka musiikista tai urheilusta.

15:02 Janne Kareinen, fasilitaattori
Tämän keskustelun aiheena on kotoutuminen ja se kuinka koulutus ja työnteko voivat tätä tukea. Tulemme ohjamaan keskustelua tähän suuntaan ja ehdotan että keskustelusta jätetään pois yleisesti maahanmuuttoon liittyvät kommentit.

15:07 Janne Kareinen, fasilitaattori
Juhani kirjoittaa: useammassa mielipiteessä ollaan sitä mieltä ettei kotoutuminen tule onnistumaan.

Voisiko joku keskustelussa mukana oleva jakaa positiivisiä kokemuksia?

15:16 Janne Kareinen, fasilitaattori
Useampi keskustelija on nostanut kotoutumisessa esiin vapaaehtoistoiminnan ja kulttuurin. Mitä ajatuksia tämä teissä herättää ja onko jollakin henkilökohtaisia kokemuksia onnistumisista näissä?

15:25
Toinen yhteenveto

Keskustelussa päästiin syvemmälle, kun keskustelijat alkoivat puhua toisilleen aktiivisemmin. Kielitaito on keskeinen, muistutettiin keskustelun puolivälissä, mutta onko kielikoulutus laadukasta. Englantikin voi auttaa työelämään, mutta suomen tai ruotsin oppiminen on keskeistä yhteiskuntaan kotoutumiseksi. Mutta miten siihen päästään? Olisiko esimerkiksi tuutori/mentorimallista apua, mietti yksi keskustelija, ja toinen kertoi, että tätä tehdään jo onnistuneesti mutta ei tarpeeksi laajalti. Kolmas ehdotti, että voisi olla enemmän kulttuurien väliseen tutustumiseen tarkoitettuja paikkoja. Maahanmuuttajia toivottiin mukaan keskusteluun.

15:36 Janne Kareinen, fasilitaattori
Kommentointi on parhaillaan erittäin aktiivista ja keskustelussa on viive, joten kannattaa olla kärsivällinen kun odottaa oman kommentin ilmesymistä keskusteluun.

Odottaessa on hyvä käydä lukemassa muiden kommentteja ja kommentoida niissä olevia ajatuksia niin saamme aikaa yhdessä syvenevää keskustelua.

15:57
Viimeinen yhteenveto

Viimeisen puolituntisen aikana keskustelussa alettiin nostaa myös positiivisia esimerkkejä kotoutumisesta esiin. Joku kertoi onnistumisista kouluttajana, toinen työyhteisössään. Mainittiin esimerkiksi vuoden pakolaiset, Närpiön kunta, pelialan työllistymismahdollisuudet, latinotanssiharrastus ja aiemmin historiassa Suomeen tulleita ryhmiä kuten vietnamilaiset ja tataarit. Mentorointiin palattiin jälleen, yksi keskustelijoista kertoi sen toimivan paitsi kielitaidon myös työpaikan yleisten pelisääntöjen opettelussa. Mutta miten tavoittaa nekin, joiden kohdalla ei näin onnistuta? Keskustelijat kaipasivat esimerkiksi tarkempaa tietoa ja perehtymistä kunkin yksilöllisiin taustoihin, jotta onnistumisia tulisi enemmän. Yksi ehdotti eräänlaista oppivelvollisuutta, joka koskisi suomen tai ruotsin taitoa ja aikuisena Suomeen muuttaneita. Toinen piti erityisen tärkeänä, että Suomeen syntynyttä toista sukupolvea tuetaan.

[foobar]

Hesarin laadukkaan keskustelun raamitus on kuin vaatisi että jos et kutsu kaikkia muslimeja murhaajiksi saa parhaimmillaan viestinsä sensuroiduksi, ja pahimmillaan lähetetään uusnatsit neuvottelemaan asiasta henkilökohtaisesti. Erimielisyyttä ei varmaan julkaistuissa kommenteissa esiintyisi, mutta ei myöskään mitään mitä ei voisi ennakoida.

[foobar]

Tämä Kareinen ei Linkedinin perusteella petä. Tausta on tasan tarkkaan linjassa vaaditun oikeamielisyyden kanssa. Enemmän siltä Kokoomuksesta synergiaetua löytävältä laidalta vaikuttaisi, muttei millään tapaa liiaksi yksityisen sektorin työnteon tahraamaksi joutunut kuitenkaan. Intressilistassa "ihmisoikeusasia", työnantajina käytännössä vain julkisia tahoja.

[kummastelija]

Helsingin Sanomat peräänkuuluttaa sananvapautta.
Samaan hengenvetoon Helsingin Sanomat määrittelee millainen sananvapaus on kiellettyä.

Aivan kuin jokin tuossa yhtälössä ei toimi. Sananvapaus joko on tai ei ole.

[Roope]

Helsingin Sanomat peräänkuuluttaa sananvapautta.
Samaan hengenvetoon Helsingin Sanomat määrittelee millainen sananvapaus on kiellettyä.

Osataan sitä Ylelläkin.

Tänään maailman lehdistönvapauden päivänä Svenska Ylen uutisissa (12:05-15:40) toimittaja Jonas Jungar selitti ylpeänä jotain sellaista, että lehdistönvapaus on tulosta siitä, että suomalaiset tiedotusvälineet ovat "osoittaneet vastuullisuutensa". Koska tiedotusvälineet ovat noudattaneet "tiettyjä sääntöjä", yleisö on palkinnut tiedotusvälineet luottamuksellaan.

Tuossa nyt ei ole oikein mitään järkeä. "Yleisö" ei "palkitse" tiedotusvälineitä "vastuullisuudesta" "lehdistönvapaudella". Etenkin kun JSN-vastuullisuus tarkoittaa nykyään ennen kaikkea tietojen pimittämisen selittämistä natsityyliin, että me vain noudatimme ohjeita. Idea on kuitenkin korostaa sananvapauden sijaan "vastuullista journalismia", vaikka sitten tuollaisella hölynpölyllä.

Toisin kuin toimittajat ovat tänäänkin toitottaneet, suomalaisten luottamus valtamediaan ei ole niin pohjoiskorealaista, kuin se antaa ymmärtää. Medialiiton viime syksynä teettämän kyselytutkimuksen mukaan vain seitsemän prosenttia vastanneista oli sitä mieltä, että suomalainen valtamedia ei tuota valeuutisia.

[Veikko]

Helsingin Sanomat peräänkuuluttaa sananvapautta.
Samaan hengenvetoon Helsingin Sanomat määrittelee millainen sananvapaus on kiellettyä.

Aivan kuin jokin tuossa yhtälössä ei toimi. Sananvapaus joko on tai ei ole.

"Ei ole olemassa mitään osittaista sensuuria, on vain sensuuria. Mistäkö tiedän tämän? Elin maassa, jossa oli sensuuri."

Milos Forman.

[Kauko-Aatos]

Huvittavaa kun joku Paleface on höpisemässä sananvapaudesta kun äijä on umpipunikki joka on rajoittamassa sananvapautta vihapuheeseen vedoten mutta itse pitäs saada sanoa mitä haluaa.

Niin mikä hel..tin valtakunnantaiteilija tästä Järvenpääläisestä pankinjohtajanpojasta on oikein leivottu? Keskari sojossa Halosen kanssa yhdessä valokuvassa, niin YLE on polvillaan palvomassa.
Turpa levällään joka mediassa julistamassa kommaripropagandaansa.
Muussikkona aivan täysi vitsi, nämä viimeisimmät Punakapina-tekeleet eivät herätä muuta kuin myötähäpeätä.
Noh, väliäkös tuolla, pappan sijasta veronmaksaja maksaa.

[DuPont]

Vaikutusvaltaa saa olemalla oikeiden ihmisten kaveri. Paleface sen tietää.

[guest15493]

Täytyy kaiken kritiikin ohella antaa Hesarille myönteistä palautetta: En usko, että ilman HS:n päivittäistä sosialisti-viher-mokutus-annosta jaksaisin joka päivä motivoitua taisteluun HS:n edustamia arvoja vastaan. Jos joskus pääsen vaikuttavaan asemaan ja pystyn tekemään yhteisten asioiden eteen edes jotain konkreettista, yritän muistaa kiittää Helsingin Sanomia tästä.

[ikuturso]

15:57
Viimeinen yhteenveto

Viimeisen puolituntisen aikana keskustelussa alettiin nostaa myös positiivisia esimerkkejä kotoutumisesta esiin. Joku kertoi onnistumisista kouluttajana, toinen työyhteisössään. Mainittiin esimerkiksi vuoden pakolaiset, Närpiön kunta, pelialan työllistymismahdollisuudet, latinotanssiharrastus ja aiemmin historiassa Suomeen tulleita ryhmiä kuten vietnamilaiset ja tataarit. Mentorointiin palattiin jälleen, yksi keskustelijoista kertoi sen toimivan paitsi kielitaidon myös työpaikan yleisten pelisääntöjen opettelussa. Mutta miten tavoittaa nekin, joiden kohdalla ei näin onnistuta? Keskustelijat kaipasivat esimerkiksi tarkempaa tietoa ja perehtymistä kunkin yksilöllisiin taustoihin, jotta onnistumisia tulisi enemmän. Yksi ehdotti eräänlaista oppivelvollisuutta, joka koskisi suomen tai ruotsin taitoa ja aikuisena Suomeen muuttaneita. Toinen piti erityisen tärkeänä, että Suomeen syntynyttä toista sukupolvea tuetaan.

Tahallinen väärinymmärtäjä kysyy, miten latinotanssiharrastus edistää muslimien kotoutumista suomalaiseen kulttuuriin?

Jos kyse on siitä, että tättähäärät kotouttavat latinomiehiä heidän kanssaan peppua heiluttamalla, niin meillähän oli Tampereella se salsakerhocase, kun latinot porukalla hyväksikäytti nuoria tyttöjä. Joillekin kotouttaminen tuntuu tarkoittavan erilaisten pariutumisriittien mahdollistamista vrt. vokkien irtisanotut spr-tättähäärät.

-i-

[foobar]

Minulla on hassu epäilys siitä, että "moderaattorin" kommentissa ja mahdollisesti koko keskustelussa pyörii hyvin pieni piiri.

Menemättä sen tarkemmin yksityiskohtiin... latinotanssiharrastuksen mainitsemisesta tuli mieleen se, että ko. mode on Linkedin-taustansa perusteella selkeästikin pyörinyt tuntemassani naapurustossa jossa asuvat varmasti toisensa tuntevat Hesarin toimittaja että eräs latinotanssin opettaja. (Ihan suomalainen sellainen.) Ko. Hesarin toimittaja on kirjoittanut ainakin muutaman agendan mukaisen mokumoku-jutun. Kupla ei ole kalliolainen, mutta herää epäilys että kupla tässä on silti kutsuttu "keskustelemaan" maahanmuutosta...

EDIT: Kannattaa vilkaista henkilön FB-kaverilistaa. Niistä kavereista jotka ilmoittavat työaffiliaationsa saa etsimällä etsiä henkilöitä jotka eivät joko olisi käytännössä verovaroin rahoitetussa työssä tai ainakin hyvin läheisesti verovarojen käytöstä kiinnostuneissa organisaatioissa. Voi toki olla että yksityisellä sektorilla töissä olevat ovat vähemmän kiinnostuneita mainostamaan työnantajaansa FB:ssä, mutta on silmiinpistävää kuinka listasta on suorastaan vaikeaa löytää henkilöitä joiden työnantajan nimi huokuisi nettoveronmaksajuutta.

Meillä on todellakin erilaisia maailmoja. Käytännössä kaikki itse tuntemani ihmiset ovat yksityisten (pääasiassa vientiin tai suomalaisille yksityisen sektorin yrityksille tuotteita ja palveluita myyvien) yritysten työntekijöitä, omistajia, yrittäjiä, teknistieteellisten tai talousalan korkeakouluopiskelijoita (tai tilapäisesti työttömiä). Tällaisia esim. tämän Sitran palkkalistoilla olevan hyvän ihmisen kaverilistalla ei tuntunut näkyvän käytännössä lainkaan. Siis niitä jotka joutuvat huolehtimaan siitä että pää pilvissä liihottavien hyvien ihmisten projektit saadaan myös jotenkin rahoitettua.

[MiljonääriPlayboy]

Helsingin Sanomat peräänkuuluttaa sananvapautta.
Samaan hengenvetoon Helsingin Sanomat määrittelee millainen sananvapaus on kiellettyä.

Aivan kuin jokin tuossa yhtälössä ei toimi. Sananvapaus joko on tai ei ole.

Kielletty sananvapaus. Lienee samaa kastia kuin lainkuuliainen huumekauppias, tai impotentti panomies?

[Brandis]

Jälleen, pyhäpäivää seuraavana päivänä, saan tilaamani paperilehden digitaalisena. Näin on ollut kuluneen vuoden ajan jokaisena pyhää seuraavana pyhä- tai arkipäivänä; Hesarin toimituksessa ollaan selvästi tehty linjaus, ettei pyhinä työskennellä paperilehden eteen, vaan jokainen tilaaja saa tyytyä lukemaan lehtensä netistä.

Mihin voin tehokkaasti reklamoida?
Jos tahtoisin lukea lehteni digitaalisena, on nyt jo olemassa vaihtoehto, että ostaisin vain digilehden maksaen vain siitä palvelusta. Maailma muuttuu [sitä aktiivisesti muutetaan] nyt liian nopeasti; paperilehtiajan näivettäminen on yksi ajan merkki siitä.

Ja ihan paikallaan olisi kysyä, että haluavatko ihmiset jatkossa lukea vain nettilehtiä? Paperilehdissä on pysyviä etuja, jotka säilyvät ajassa, siksi nykykehitys on vahingollinen. Puhumattakaan kuluttajan saaman palvelun tason huomattavasta heikentämisestä.

[guest15036]

Jälleen, pyhäpäivää seuraavana päivänä, saan tilaamani paperilehden digitaalisena. Näin on ollut kuluneen vuoden ajan jokaisena pyhää seuraavana pyhä- tai arkipäivänä; Hesarin toimituksessa ollaan selvästi tehty linjaus, ettei pyhinä työskennellä paperilehden eteen, vaan jokainen tilaaja saa tyytyä lukemaan lehtensä netistä.

Mihin voin tehokkaasti reklamoida?
Jos tahtoisin lukea lehteni digitaalisena, on nyt jo olemassa vaihtoehto, että ostaisin vain digilehden maksaen vain siitä palvelusta. Maailma muuttuu [sitä aktiivisesti muutetaan] nyt liian nopeasti; paperilehtiajan näivettäminen on yksi ajan merkki siitä.

Ja ihan paikallaan olisi kysyä, että haluavatko ihmiset jatkossa lukea vain nettilehtiä? Paperilehdissä on pysyviä etuja, jotka säilyvät ajassa, siksi nykykehitys on vahingollinen. Puhumattakaan kuluttajan saaman palvelun tason huomattavasta heikentämisestä.

Ei netissäkään tule silloin mitään täyttä lehtiversiota vaan sellainen hyvin suppea versio.

[Brandis]

^ Hyvä lisähuomio, Pamfletti, eli rahoilleen ei saa juuri mitään vastinetta pyhiä seuraavina päivinä. Kun en ole ollut Hesarin tilaaja vielä niin kauaa (vasta kaksi vuotta nyt ja edellisen kerran 15 vuotta sitten), niin en tiedä miten nämä muutokset ovat aikanaan menneet kuluttajille ja tilaajille läpi, nyt en ole enää törmännyt mitenkään laajamittaiseen kritiikkiin.

Pitkinä pyhinä ja niiden jälkeisiin päiviin otettuina vapaina juuri olisi aikaa kunnolla aamulehteensä syventyä, ja silloin sitä ei valmisteta. Vaikka eikö kannattaisi hemmotella paperilehtisen tilaajia näin erityisesti vastustaen nykydigitalisaatiota, sillä lehdessä on monia sellaisia hyviä puolia, mitä digimaailmassa ei ole (eräänlainen pysähtyminen asian äärelle, viipyminen & hitaus ja perusteellisuus kontrastina netille).

Kuka on sanonut tai varmaksi tietää, että digimaailmassa on tulevaisuus tai ettei sen rinnalla voisi kehittyä laadukasta lehtitarjontaa.

[Veturinainen]

Kun en ole ollut Hesarin tilaaja vielä niin kauaa

Herää väkisinkin kysymys, että miksi olet ylipäätään tilannut Hesarin.

[guest15036]

(eräänlainen pysähtyminen asian äärelle, viipyminen & hitaus ja perusteellisuus kontrastina netille).

Olen huomannut saman asian paperilehteä lukiessani. Silloin kun luen lehden digiversiona koneella, niin jotenkin ne uutiset tulee luettua paljon nopeammin eikä yhtä ajatuksella kuin paperisen lehden muodossa.

[l'uomo normale]

Pitkinä pyhinä ja niiden jälkeisiin päiviin otettuina vapaina juuri olisi aikaa kunnolla aamulehteensä syventyä, ja silloin sitä ei valmisteta. Vaikka eikö kannattaisi hemmotella paperilehtisen tilaajia näin erityisesti vastustaen nykydigitalisaatiota, sillä lehdessä on monia sellaisia hyviä puolia, mitä digimaailmassa ei ole (eräänlainen pysähtyminen asian äärelle, viipyminen & hitaus ja perusteellisuus kontrastina netille).

Kuka on sanonut tai varmaksi tietää, että digimaailmassa on tulevaisuus tai ettei sen rinnalla voisi kehittyä laadukasta lehtitarjontaa.

Hesarillahan on HS-teema-aikakauslehti ja Nyt-viikkoliite, jotka pitää erikseen maksaa. Vanhastaan tulee kai kuukausiliite ja Nyt-viikkoliite.  Homma on kuin pikaruokalassa: kun maksat aina vähän lisää, saat sitten yhden lisukkeen kerrallaan ja lopulta maksat reilusti.

[guest15493]

Minulle tuli pari vuotta Financial Times paperisena kotiin Wieniin. Kuusi paperilehteä viikossa kotipostilaatikkoon klo 9. Maksoin siitä 274 e/vuosi. Viikonloppunumero oli todella paksu.

Tykkäsin lukea paperista lehteä ja se pitkiäkin juttuja. Hesarin suhteen ei voi sanoa samaa, koska jutusta kun jutusta näkee agendan heti alusta, enkä ole pystynyt lukemaan melkein yhtään Hesarin juttua loppuun vuosiin.

Hesari vain yksinkertaisesti päätti irtisanouta neutraalin yleislehden luonteestaan ja politisoitua vahvasti ja johdonmukaisesti. Se oli sen valinta. Tuskinpa siitä moni kärsisi, jos Suomessa olisi tarjolla vaihtoehtoja, mutta kun ei ole.

[guest15493]

Kun en ole ollut Hesarin tilaaja vielä niin kauaa

Herää väkisinkin kysymys, että miksi olet ylipäätään tilannut Hesarin.

Tähän väliin heitän, että meille tulee Hesari, koska sukulainen lahjatilasi sen kysymättä. Lahjahevosta ei pitäisi katsoa suuhun, mutta kun ei ole tulisijaa, niin ei sytykkeillekään ole käyttöä.

[Don Nachos]

Jälleen, pyhäpäivää seuraavana päivänä, saan tilaamani paperilehden digitaalisena. Näin on ollut kuluneen vuoden ajan jokaisena pyhää seuraavana pyhä- tai arkipäivänä; Hesarin toimituksessa ollaan selvästi tehty linjaus, ettei pyhinä työskennellä paperilehden eteen, vaan jokainen tilaaja saa tyytyä lukemaan lehtensä netistä.

Mihin voin tehokkaasti reklamoida?
Jos tahtoisin lukea lehteni digitaalisena, on nyt jo olemassa vaihtoehto, että ostaisin vain digilehden maksaen vain siitä palvelusta. Maailma muuttuu [sitä aktiivisesti muutetaan] nyt liian nopeasti; paperilehtiajan näivettäminen on yksi ajan merkki siitä.

Käytäntö juontaa juurensa Kirkon asettamaan ehdottomaan kieltoon työskennellä pyhäpäivinä. Se on jääny aika yleismaallisesti edelleen voimaan. Mutta et sinä niistä päivistä mitään maksa. Samat pyhät joka vuosi ja sen kyllä tietää jos lehden tilaa. Pyhiä edeltää aina paksumpi lehti. Se mikä on muuttunut on että nyt lisäksi tarjotaan suppeampi nettilehti. Sitä ei ollut ennen.