2018-04-28 Yle: Japanissa keksittiin hyville löylyille sana

[Nikolas]

Japani on kaukoidän Suomi.

Japanissa keksittiin hyville löylyille sana, jota ei edes suomen kielestä löydy – Löylybuumi loi Japaniin nuorten saunahullujen alakulttuurin

Suomi on kovan luokan japanilaissaunojien eli saunnereiden tärkein esikuva.

KOUMI Hikisiä selkiä liiskaantuu ikkunaan, kun löylymestari vihtoo väkeä jättileivänpaahtimen näköisessä mobiilisaunassa. Ympärillä viipottaa toistasataa japanilaista huopahatuissaan.

Meneillään ovat vuotuiset saunafestivaalit Keski-Japanin vuoristossa. Täällä ihaillaan Suomea, mutta ei muumien tai Marimekon vuoksi. Saunafanit tahtovat pohjoisen löylyihin.

Löyly eli rouryu lienee japanin tuoreimpia lainasanoja. Se on nyt muotia: maaliskuussa neljättä kertaa järjestetty saunafestivaali oli niin suosittu, että liput myytiin viidessä minuutissa.

Saunasta on tullut pari-kolmekymppisten japanilaisten trendikäs harrastus suurkaupungeissa, etenkin pääkaupunki Tokiossa. Sitä markkinoidaan esimerkiksi stressaantuneiden työntekijöiden rentoutumiskeinona.

– Tunnetut näyttelijät ja urheilijat puhuvat löylystä. Nuoret vuokraavat telttasaunoja. Liikemiehet saunovat, jotta työkunto paranisi, kertoo saunateoksia tehnyt kirjailija ja piirtäjä Katsuki Tanaka.

– Ennen saunoissa kävi vain keski-ikäisiä miehiä, nyt myös nuoria naisia. Joskus saunat ovat niin täynnä, että sisään ei mahdu.

Osasyy buumiin on Tanakan, 50, sauna-aiheinen mangasarjakuva. Vuonna 2016 ilmestyneen teoksen nimi on Sado eli Saunan tie. Aiemmin Tanaka julkaisi samannimisen piirrosesseen.

Teokset syntyivät, kun Tanaka alkoi käydä kuntosalilla ja innostui sen saunasta. Miten väärinymmärretty sauna Japanissa olikaan!

– Myös oma mielikuvani oli ollut huono. Muiden tavoin olin luullut saunaa tappavan kuumaksi laatikoksi, jossa vanhat sedät käyvät hikoilemassa. Mutta siellä oli rauhallista ja tuoksui hyvälle, Tanaka kertoo.

Lopulta hän uskaltautui kuntosalin kylmävesialtaaseen. Hänelle selvisi, miksi suomalaiset käyvät vuoroin saunassa ja avannossa. Se oli menoa.

Tanakan Sado-manga perustuu osin tositapahtumiin, joissa päähahmo opiskelee saunan olemusta. Sa- tarkoittaa saunaa ja -do elämänpituista opinpolkua. "Saunan tietä" voi verrata teeseremonia chadoon (teen tie) tai kamppailulaji judoon (pehmeyden tie).

Nyt Tanaka kiertää puhumassa saunasta. Tänä vuonna hän julkaisi aloittelijoiden saunaoppaan. Japanin sauna- ja kylpyläliitto on nimennyt hänet "saunan suurlähettilääksi".

Valtaosa Japanin noin 6 000 saunasta sijaitsee kylpylöissä ja kuntosaleilla. Muodikkaimmissa saa heittää suomalaisittain itse löylyä. Tanakan mukaan japanilaiset alkavat oivaltaa saunan hengen.

– Suhteemme saunaan on muuttunut. Aiemmin sinne mentiin fyysisesti hikoilemaan, nyt rentouttamaan sydäntä. Olemme päässeet lähemmäs suomalaisia, hän sanoo.

Alastomuuteen saman sukupuolen kesken japanilaiset ovat tottuneet kylpylöissä.

Japanin sauna- ja kylpyläliiton mukaan noin 10 miljoonaa japanilaista saunoo säännöllisesti. Se tekee vajaat kahdeksan prosenttia maan väestöstä.

Suomalaisasiantuntijan mielestä japanilaisten saunominen on silti kaukana täkäläisestä.

– Saunojat ovat innokkaita ja haluavat oppia. Suurin osa japanilaisista ei kuitenkaan tiedä saunomisesta yhtään mitään, sanoo Kansainvälisen saunaliiton puheenjohtaja Risto Elomaa.

Elomaa käy Japanissa usein, viimeksi saunafestivaalien kunniavieraana. Hän on opastanut alueen omistajaa savusaunan rakentamisessa.

Savusaunoja Japanissa on ollut aiemminkin. Muinaiset japanilaiset rakensivat luoliin nuotiolämmitteisiä savusaunoja. 900-luvun höyryhuoneissa puolestaan heitettiin vettä kuumille kiville, mutta sittemmin perinteet ovat kadonneet.

Vaikka löylynheitto tekee nyt tuloaan, valtaosaan Japanin nykysaunoista tullaan myös viihtymään. Siinä auttaa televisio.

– Monissa löylyhuoneissa on mattoja, 80-tuumainen televisio ja 120 astetta lämpöä, eikä löylyä saa heittää, Elomaa kuvailee.

Juuri sellaiselta näyttää esimerkiksi tokiolaiskylpylä LaQuassa. Naisten pääsaunan lauteilla on pehmeitä mattoja. Sähkökiuas on piilossa puuaidan takana, eikä löylyä ole tarjolla. Seinällä pauhaa television viihdeohjelma.

Saunoja myyvästä japanilaisyhtiö Metosista kerrotaan, että 90 prosenttia asiakkaista tilaa yhä saunan televisiolla.

Kovan luokan japanilaissaunojat eli saunnerit sen sijaan vieroksuvat televisiosaunaa. "Mitä suomalaisetkin sanoisivat, jos tietäisivät", pohditaan kirjailija Tanakan saunamangassa.

Saunnereiden alakulttuuri on luova sekoitus eri maiden saunatapoja. Suosittu on esimerkiksi saksalainen aufguss-rituaali, jossa löylymestari viuhtoo aromaattista vesihöyryä pyyhkeellä. Japaniksi se on aufuguusu.

Koumin festivaaliväellä on suipot venäläistyyliset saunahatut, joissa he näyttävät kuin söpöltä heimolta. Ulkopadassa kuumenee virvokkeeksi virolainen minttutee, ja eräässä saunassa vihdotaan kasveilla liettualaistyyliin.

Tärkein esikuva on kuitenkin Suomi. Festivaalialueen lappilaisessa kotasaunassa paistuu makkara, ja valtaosa kiukaista tulee Suomesta. Sauna-aktiiveilla on Finland Sauna Club -yhdistys.

– Japanilaiset yhdistävät saunan Suomeen ja Pohjoismaihin avannon vuoksi. Moni saunaharrastaja luulee, että saunasta pitää aina mennä lampeen tai kylmään veteen, sanoo valokuvaaja Miki Tokairin.

Tokairin, 34, on kuvannut saunaperinteitä Pohjois-Amerikassa ja Euroopassa. Mieluiten hän kertoo saunovansa Suomessa. Hän tietää jälkilöylyn ja hallitsee kiuaskivien erot paremmin kuin moni suomalainen.

– Suomen yleisissä saunoissa on parhaat kiukaat. Jokaisella on joku kokemus saunasta. Myös esimerkiksi Liettuassa on vahva saunakulttuuri, mutta moni ei puhu saunasta.

Festivaaleilla moni muukin haikailee Suomeen tai on vastikään palannut sieltä, kuten tokiolainen kuvittaja Enya Honami, 27.

Honamilla on yllään helsinkiläissauna Arlan t-paita. Hän kävi helmikuussa myös Kotiharjun saunassa ja Tampereen Rajaportissa. Etenkin niistä on kerrottu japanilaismediassa.

Insinööri Ryo Furuyama, 27, taas alkoi saunoa Tokiossa helpottaakseen työstressiään. Kaveriporukassa joku oli kuullut saunan vaikutuksista.

– Käyn Japanissa paljon saunoissa, mutta en osannut arvioida niiden laatua, koska en ollut käynyt Suomessa. Halusin tutustua saunan alkulähteeseen, tammikuussa Suomessa käynyt Furuyama sanoo.

Hotellin saunan lisäksi hän ehti Helsingissä perinteikkääseen Yrjönkadun uimahalliin ja Kuusijärven savusaunaan Vantaalle.

Nyt Furuyama aikoo Japanin ensimmäiseen maan sisään rakennettuun savusaunaan, jonka festivaalialueen omistaja Yukitaka Yoneda pystytti tontilleen. Juuri vihittyyn saunaan kiemurtelee hattupäiden jono.

Nagoyalainen kylpyläyrittäjä Yoneda osti tyhjilleen jääneen paikan viisi vuotta sitten, kun suomalaistuttavat kehuivat hirsitalon saunaa. Järvikin on vieressä. Aluetta kutsutaan Finland Villageksi, sillä joukko suomalaisyrityksiä rakennutti sen lomapaikakseen 1990-luvulla.

Kylpyläänsä saunafani on ideoinut "jääsaunan", jossa on 20 miinusastetta. Se oli keino "tuoda Lappi Japaniin", vilvoitella saunasta pakkasessa.

– Sauna on vastapaino älypuhelinelämälle. Ennen se oli työtäni, nyt koko elämäni. Ajattelen vain saunaa, Yoneda sanoo.

Aivan kaikkea japanilaissaunojat eivät ole lainanneet muualta. Päinvastoin: he kehittivät saunomisen jälkeiselle ololle täsmällisen verbin, jollaista ei löytyne edes sauna-Suomesta.

"Totonotta! Totonottaaaaaa", huokailee saunamangan päähahmo. Samaa hihkuu joukko miehiä saunafestivaaleilla kylpytakeissaan.

Verbin perusmuoto totonou tarkoittaa saunan tuomaa autuasta ja kirkasta oloa, eräänlaista "luonnonhuumeen peitettä". Tulla saunan syleilemäksi, voisi käännös kuulua. Sanan loi mangakirjailija Katsuki Tanaka ystävineen. Hyvät löylyt, sanottaisiin Suomessa.

Myös Tanaka käy Suomen löylyissä. Aluksi saunojen hämäryys kummastutti häntä, sillä Japanin saunoissa on kirkkaampi valaistus. Sitten hän huomasi, että pimeys auttaa sisäänpäin kääntymisessä.

– Suomessa sauna on rauhan paikka. Ymmärsin, miksi ihmiset menevät sinne kuin kirkkoon. Sauna on henkinen tapahtuma, kuin meditaatiota, hän sanoo.

• Pohjola, Johanna: Japanissa keksittiin hyville löylyille sana, jota ei edes suomen kielestä löydy – Löylybuumi loi Japaniin nuorten saunahullujen alakulttuurin Yle Uutiset, 2018-04-28.

Niin että totonottaa vaan kun menette saunomaan.

[Hermit]

Mikö se sana sitten on? Ei noin pitkää juttua ehdi lukemaan.

[Nikolas]

Mikö se sana sitten on? Ei noin pitkää juttua ehdi lukemaan.

Ollaanpas sitä nyt niin kiireisiä.

Aivan kaikkea japanilaissaunojat eivät ole lainanneet muualta. Päinvastoin: he kehittivät saunomisen jälkeiselle ololle täsmällisen verbin, jollaista ei löytyne edes sauna-Suomesta.

"Totonotta! Totonottaaaaaa", huokailee saunamangan päähahmo. Samaa hihkuu joukko miehiä saunafestivaaleilla kylpytakeissaan.

Verbin perusmuoto totonou tarkoittaa saunan tuomaa autuasta ja kirkasta oloa, eräänlaista "luonnonhuumeen peitettä". Tulla saunan syleilemäksi, voisi käännös kuulua. Sanan loi mangakirjailija Katsuki Tanaka ystävineen. Hyvät löylyt, sanottaisiin Suomessa.