Kaunokirjoitus ja käsin kirjoitettu allekirjoitus ovat tulossa tiensä päähän

[simppali]

1960 luvun alkupuolella syntyneenä osaan kirjoittaa kaunokirjoitusta, toivottavasti kaunokirjoituksesta tulee jonkinlainen taiteen laji,kuten kaliografista..

Ilmeisesti kaikki,mikä viittaa johonkin entiseen pitää poistaa.

[Uuno Nuivanen]

^ Mut sähän oot se lukutaitoinen..?         

https://www.youtube.com/watch?v=9CUEt4l42vc

[Emo]

^^ 10points!

Joillekin mitätön jäänne, joillekin osa kansallista identiteettiä.

Kiinalainen tuttava, kahden pojan isä, kertoi, että heillä jo paljon ennen kouluikää on aloitettu kotona opettamaan pojille kiinalaisia kirjoitusmerkkejä.
Jotkut kansat oppivat eivätkä vingu helpompia kirjoitusmerkkejä. Kuuluvat  älykkääseen keltaiseen rotuun, jolle ei tule edes mieleen luopua käsin kirjoittamisesta, käsin kirjoittaminen nimittäin kehittää käden, silmän ja aivojen yhteistyötä.

[sivullinen.]

Olen näihin ketjuihin aina käynyt sanomassa oman mielipiteeni kehityksestä: Menneisyyden välineet kuuluvat menneisyyteen ja Suomen koululaitos kokonaisuudessaan elää menneisyydessä. Kaikesta kynä ja paperi touhusta pitäisi päästä eroon; olisi pitänyt päästä jo yli kymmenen vuotta sitten. Tietokoneet ovat yhä Suomen kouluissa erikoisuuksia, ja tabletit ovat tulleet toisiksi erikoisuuksiksi, mutta todellisuudessa tietokoneet ja tabletit ovat tätä päivää. Kouluissa joka tunti on käytännössä historian tunti. Koulun pitäisi olla hieman aikaansa edellä, koska koulussa opittuja taitoja tullaan käyttämään vasta koulun loppumisen jälkeen eli lähitulevaisuudessa. Nykyisessä koululaitoksessa ei siten ole enää mitään säästämisen arvoista. Sen voi antaa hävitä historian tunkiolle Eurostoliiton romahduksen yhteydessä.

Mielenkiinnolla tietenkin luen nostalgisia muisteluita mustekynän käytöstä ja hompanssien kouluajoista. Teknisenä välineenä ne ovat yhtä kiinnostavia kuin höyrykoneet tai hevoskärryt, joista en suuremmin jaksa kiinnostua, mutta niiden ympärillä oleva tarina voi olla yhä ajankohtainen. Nimittäin vaikka kirjoitusvälineet ovat antiikin ruokokynistä, sulkakynistä ja mustesiveltimistä kauas jo kehittyneet, on kirjoituksen sisällössä tapahtunut vähemmän muutosta. Tosin siitä on vaikeampaa sanoa mitään tieteellistä. Kun renesanssin Italiassa käännettin iäisen vanhoja kreikkalaisia, roomalaisia ja egyptiläisiä kirjoituksia, yritettiin niitä ajoittaa lauserakenteiden perusteella. Nämä hyvin kyseenalaiset ajoitusmenetelmät toimivat ovat yhä käytössä.

Meillä on myös yhä käytössä latinalaiset aakkoset -- joskin välillä oli fraktuura -- ja Hussin ajoilta on äännemerkejä. Kieliopillisesti suomen kieli on varsin vanha, vaikka vasta 1800-luvulla keksittiin tavutus ja muut tekniset luokittelut. Kehitys ei ole ollut suoraviivaista. Kalmarin Unionin hajoamisen jälkeen 1500-luvun vaihteessa Pietari Särkilahti ja Mikael Agricola kirjoittivat parempaa ja selkeämpää suomea kuin kukaan seuraavaan kolmeensataan vuoteen. Mikael Agricola oli myös kielellisesti osaavampi kuin kukaan hänen jälkeensä: Hän osasi erittäin hyvin noin yhdeksää kieltä, joissa lähes kaikissa käytettiin jopa eri kirjaimistoja; nykyään yksikään kieliä yliopistossa ainoana tehtävänään opiskeleva tohtorikaan ei osaa yhtä montaa.

Olennaisin piirre muisteluissa -- ja kirjoituksen historiassa ylipäätään -- kuitenkin on esteettisyys ja selkeys: Kaikilla välineillä ja kaikilla kirjaisimilla voi kirjoittaa hyvin ja selkeästi tai vastaavasti huonosti ja epäselvästi. Historioitsija Niall Ferguson nosti tämän jopa kulttuurisen kehityskauden merkiksi. Hänen esimerkkinsä oli arabialaisesta kulttuurista. Sen kultakaudella 800-luvulla kaikki tilikirjat ja muut kirjat olivat kaunista käsialaa ja selkeästi kirjoitettua. 1200-luvulla rivit jo menivät miten sattuvat ja kulttuurin rappio oli ilmeinen. Sama ilmiö on nähtävissä kaikkialla ja kaikessa. Hommaforumin kultakaudella täällä oli hyvin vähän yks'rivisiä -- ja nekin olivat Peräkammarissa --. Nyt on keskustelun rappio hävittänyt sellaiset ja keskustelun sijaan on "chättiä". Hommaforum on tulossa tiensä päähän.

[Emo]

Sinä poikaparka et saanut elää kultaisella kasarilla, jolloin kaikki oli niin paljon, paljon paremmin. Muistaakseni.

Juu, ei ollut matuja, mutta ei toisaalta nykyteknologiaakaan.

Mutta oli kuitenkin toimivia aivoja. Nyt on kanta-astujien älykkyys laskussa, joten kohtapuoliin alkaa se teknologiakin olemaan valkoiselle porukalle liian haastavaa. Katso Afrikkaa, siellä on tulevaisuudenkuvamme, lähitulevaisuuden. Näkyykö nykyteknologiaa?

[Huscarl]

Selvähän se, että käsinkirjoittaminen musteella pakottaa keskittymään ja jäsentelemään ajatuksensa sanoiksi aivan toisella tasolla kuin joku älyluurin autokorjaava tekstinsyöttö.

Digikirjoittaminen tyhmentää ihmistä, koska lauseita voi roiskia huoletta, ja niitä voi korjata sekä muokata helposti. Pitkiä lausekokonaisuuksia ei tarvitse muistaa tai ennakoida.

Samalla tavalla digitaaliset kuvaohjelmat rapauttavat vähitellen kuvataiteilijoiden taitoja. Perinteisillä välineillä maalatessa ei voinut painaa control + z ja kumota tehtyä virhettä, vaan piti olla tarkkana kuin porkkana. Jokainen, joka on joskus lotrannut vesiväreillä tietää miten armoton mediumi se on.

[-PPT-]

Ei tämä onneksi sentän mikään ilmoitusasia ole että tästä päivästä lähtien kaunokirjoitusta ei enää noteerata mitenkään. Pikkuhiljaa kun sitä ei enää nuoremmille opeteta niin jossain vaiheessa enemmistö ei enää osaa lukea sitä ja siinä vaiheessa se katoaa pois mutta ei ykskaks.

[Emo]

No Kim Evil(pä) kuuluu vanhan liiton koulukuntaan, joka pitää kaunokirjoitusta ensinnäkin kauniina/hienona kirjoitusmuotona ja toiseksi osana historiallista yleissivistystä.

Itse pidän kaunoa rumana harakanvarvauskirjoituksena, josta ei saa tolkkua.

Luin taannoin, että nykynuoriso (johon sinä tosin et enää kuulu ikäsi puolesta mutta muuten vissiin kyllä) ei osaa lukea käsialakirjoitusta. No, oma peruskoululaiseni on poikkeus, hän osaa lukea ihmisten käsialoja, mutta onhan hänellä toki hyvät geenitkin ja sitä kautta älyäkin päähän kehittynyt, jotta hän  tällaiset haasteelliset koukerot kykenee tajuamaan.
Omaa lastani kun katselen niin on vaikea ymmärtää, että kansamme on nykyään niin heikkolahjaista, että käsillä ei osata kirjoittaa, seistään vaan sormi suussa ja toinen perseessä ja toljotetaan tyhmänä kun vielä tyhmemmät kansat tekevät maihinnousua ja valloittavat nenämme edessä maamme. Mutta hätäkös tässä, onhan meillä nykyteknologiaa. Otetaan vaikka valokuvia tapahtumista ja pistetään Facebookiin tai kuka minnekin.

[Uuno Nuivanen]

Hommalla muuten kirjoitetaan parempaa kieltä kuin missään nettipalstalla sitten ikinä, olen pannut merkille. Laittaa jopa hieman tsemppaamaan ja tarkistamaan...

Toimittajakoulu 2.0 ilman kommunismia? 

[K.L.O]

Täytyy kysellä nuorten kommentteja huomenna Tuhannen ja Yhden Yön Saduista.
Annoin nimittäin yhdelle lapsiporukalle satukirjan pari kuukautta sitten, joka oli kirjoitettu samalla fontilla kuin kuvassa näkyvä ilmoitus, jolla haetaan Emosta ja Fridasta seuraa.
Veikkaan, että kirjaa on luettu, tosin ei yhtä ahnaasti kuin em. ladyt tuota ilmoitusta. 

[törö]

Mutta oli kuitenkin toimivia aivoja. Nyt on kanta-astujien älykkyys laskussa, joten kohtapuoliin alkaa se teknologiakin olemaan valkoiselle porukalle liian haastavaa. Katso Afrikkaa, siellä on tulevaisuudenkuvamme, lähitulevaisuuden. Näkyykö nykyteknologiaa?

Teknologia ei ole ollenkaan sivistyksen mittari nykyään, koska se tulee Kiinasta.

Tyhmä amis, joka osaa korjata puhelimensa itse, on syrjäytynyt, koska sillä ei ole tärkeitä valmiuksia. Pitää osata jotain diipadaapaa ja olla olevinaan niin tärkeä, että tietää ihan varmati, että tällainen syrjäytynyt laskuttaa liikaa kun sen joutuu kutsumaan tekemään jotain pikkuremonttia, mistä selväisi itsekin jos syrjäytyisi edes vähäsen.

[simppali]

"Hommaforumin kultakaudella täällä oli hyvin vähän yks'rivisiä -- ja nekin olivat Peräkammarissa --. Nyt on keskustelun rappio hävittänyt sellaiset ja keskustelun sijaan on "chättiä". Hommaforum on tulossa tiensä päähän".

Omien ajatusten julki tuominen on melko hankalaa,kaikki menneiden muisteleminen on etukäteen tuomittu,mutta mitä muuta ihmisellä voi olla,kuin muistot? tulevaisuutta voidaan arvuutella porukalla.

En usko,että tämä keskustelualusta loppuu,vain yks`rivisiin kirjoituksiin,tänne kirjoittaa useat,jotka työpaikallaan,pöytälampun valossa yksinäisenä hetkenä toteavat; ei tuu mitään,en jaksa ,kirosana,olkoon.

Ehkä tämä on se pieni reikä avannossa,josta voi jään alapuolella oleva huutaa jotain..nyt meni pseudo-keskustelun puolelle,mutta tulkitkaa.

[Emo]

Bill Gates tai Steve Jobs eivät antaneet lastensa käyttää älypuhelimia – ruutuajan rajoittaminen on tärkeää!

https://www.stara.fi/2017/10/26/bill-gates-tai-steve-jobs-eivat-antaneet-lastensa-kayttaa-alypuhelimia-ruutuajan-rajoittaminen-on-tarkeaa/

Tuoreiden tutkimusten mukaan liiallinen älypuhelimien, tablettitietokoneiden ja sosiaalisen median seuraaminen vaikuttavat tuhoisasti lasten ja teini-ikäisten aivotoimintaan. Kahdeksasluokkalaisen riski sairastua masennukseen kasvaa peräti 27 prosenttia, mikäli hän käyttää säännöllisesti sosiaalista mediaa. Jos ruutuaika ylittää päivittäin yli kolme tuntia, kasvaa myös itsemurhan riski.

Kaksi opetusalan ammattilaista, Joe Clement ja Matt Miles, ovat julkaisseet teoksen Screen Schooled: Two Veteran Teachers Expose How Technology Overuse is Making Our Kids Dumber. Teoksessa kerrotaan muun muassa, että edes teknologiayritysten johtajat Bill Gates ja Steve Jobs eivät antaneet omien lastensa käyttää älypuhelimia ennen 14 ikävuotta. Syynä on se, että digitaaliseen aineistoon ja sen kahlaamiseen voi jäädä koukkuun, mikä puolestaan vaikuttaa lapsen ja nuoren kehitykseen ja persoonallisuuteen.

Kerroimme taannoin asiantuntijoiden huolesta, jonka mukaan näyttöpäätteiden tuijottaminen lisää lasten masennusta, ahdistusta ja aggressiivisuutta. Liiallinen pelaaminen ja viihteen hyödyntäminen voi johtaa jopa psykoottisiin oireisiin, jolloin lapsi menettää kosketuksen todellisuuteen. Addiktiosta on erittäin vaikea päästä eroon ja puhutaan jopa digitaalinarkkareista.

Teknologisia laitteita työkseen kehittävät ja valmistavat ammattilaiset eivät anna omien lastensa käyttää koneita. Tämä yksin on selkeä merkki siitä, että jopa alalla työskentelevät haluavat suojella jälkikasvuaan digitaalisen sisällön liialliselta käytöltä, Independent uutisoi. Asiantuntijoiden mukaan tehokkain keino riippuvuudesta eroon pääsemiseksi on digitaalisten laitteiden täysikielto 4–6 viikon ajaksi. Tässä ajassa lapsen ylikuormitettu hermosto nollaa itsensä. Lasten tulee rakentaa Legoja, ei Minecraftia.

Lasten ja nuorten tulisi lukea kirjoja, ei iPadia. Heidän tulee leikkiä pihalla, ei tuijottaa televisiota. Alle 10-vuotiaille lapsille ei tulisi antaa lainkaan tablettitietokoneita käyttöön – osa jopa suosittelee ikärajaksi 12 vuotta. Digitaalinen riippuvuus vaikuttaa lapsen kehitykseen alentavasti.

Aikuiset näyttävät omalla esimerkillään, kuinka ruutuaikaa minimoidaan. Näyttöä tai puhelinta jatkuvasti räpeltävä vanhempi on huonoa esimerkkiä jälkikasvulle. Kännyköitä tai tabletteja ei missään nimessä kannata ottaa ruokapöytään mukaan.

Ateria on parasta nauttia koko perheen kesken ja kasvokkain keskustellen. Kun lapsi saa kehittyä ilman digitaalista heroiinia, tulee hänestä sosiaalisesti lahjakkaampi ja luovempi. Terveessä ympäristössä kasvanut lapsi osaa sitoutua todellisuuteen luonnollisesti. On tärkeää, että lapsi oppii rakastamaan aitoja asioita keinotekoisen todellisuuden sijaan.

[dothefake]

Kuinka pitkä pitää kirjoituksen olla, että ylläpito sitä moittisi?

[Uuno Nuivanen]

Hommaforumin kultakaudella täällä oli hyvin vähän yks'rivisiä -- ja nekin olivat Peräkammarissa --. Nyt on keskustelun rappio hävittänyt sellaiset ja keskustelun sijaan on "chättiä". Hommaforum on tulossa tiensä päähän.

Mitäs noin yhtäkkiä luulet, kuinka moni lukee ne aanelosesi?

Olen yrittänyt joskus, mutta liian omituista jänkkäystä noin kokonaisuutena.

[stefani]

Itse kirjoitin peruskoulussa huonoa tökeröä kaunokirjoitusta, joka kai täytti jotkin vaatimukset, mutta ei ollut miellyttävää katsoa. Opin myöhemmin, että sellainen käsite on olemassa kuin "kauhea poikakauno", ja sitä se kai oli. Jossain vaiheessa yläastetta koin tekeväni radikaalin harppauksen, kun tein joitain itsenäisiä kokeiluja tekstauskirjainten kanssa, ja sitten vähäisen harkinnan jälkeen siirryin tekstaukseen kokonaan, kun se tuli kynästä niin paljon luonnollisemmin.

[Uuno Nuivanen]

Kuinka pitkä pitää kirjoituksen olla, että ylläpito sitä moittisi?

Vaikea sanoa,  mutta 24626 kertaa on tykätty yksirivisistä, pois muutama kaksi- tai usempirivinen lukien.

Pelataan nyt venäläistä rulettia sanoen, että joku on joskus iskostanut moderaattorikollegion päähän, että yksirivinen on kategorisesti paha ja pois pois, siis määrä aina korvaa laadun. Ei nuo kaikki lähde, aika harva oikeastaan, mutta typerämpää perustelua poistolle et löydä edes lampun kanssa kuin 'liian lyhyt'. 

Onneksi meillä on nyt vain laadukkaita ja älykkäitä moderaattoreita! 

[dothefake]

Onkohan moderaation kiittäminenkin rangaistavaa väärässä ketjussa? Kiitos nyt kuitenkin.

[K.L.O]

Mietin tässä sovinnollista kompromissiratkaisua asiaan. Ainakin tilapäisesti.
Pitäydymme sähköisessä tiedonsiirrossa asioiden sujumiseksi, mutta kunnioitettu ylläpito vaihtaa hommalla käytetyksi fontiksi esim. Chopin Script-fontin.
Kelassakin on niin isot ruuhkat, että papyrysaikaan äkkinäinen siirtyminen aiheuttaisi hämmennystä lapsilisä- ja eläkepäätöksen saapuessa samassa käärössä.
Haluan myös huomioida jäsen Pectus3:n työn hankaloitumisen. 

[Emo]

^ Nuo ovat kutakuinkin ne kirjaimet, mitkä minulle peruskoulussa opetettiin.

[törö]

Mietin tässä sovinnollista kompromissiratkaisua asiaan. Ainakin tilapäisesti.
Pitäydymme sähköisessä tiedonsiirrossa asioiden sujumiseksi, mutta kunnioitettu ylläpito vaihtaa hommalla käytetyksi fontiksi esim. Chopin Script-fontin.

Mä sattumalta valmistelin vertailun, jossa on sama teksti kaunokirjoituksella ja tylsällä nettioptimoidulla tyylillä, ja kaunokirjoitus pilaisi foorumin aika tehokkaasti, koska se vie rutosti tilaa eikä siitä sittenkään saa kunnolla selvää.

[törö]

^ Nuo ovat kutakuinkin ne kirjaimet, mitkä minulle peruskoulussa opetettiin.

Tuokin on aika lähellä.

http://www.1001fonts.com/monsieur-la-doulaise-font.html

[K.L.O]

En usko kaunokirjoitettuun tekstiin tottumisen olevan kovin vaikeaa. Itse olen huvikseni lueskellut wanhoilla fraktuuroilla kirjoitettua Kalevalaa. Muutaman sivun jälkeen lukeminen sujuu melko helposti, vaikka äkkisiltään näkyy vain hienoja koukeroita.
No, mikä tahansa kelpaa minulle, kunhan tuosta yhdestä porukasta päästäisiin eroon.

Tässä hauska vanha juttu. 

"Cmabridgen yilopitson tuktimusken mukaan ei ole väilä msisä jäjretsyksessä sanan kijraimet ovat, ainoa täkreä aisa on, että esnimmäinen ja viimienen kijrain ovat oikelila piakiolla. Loput voivat olla missä jäjretsyskessä tahasna ja imhinen voi sitli lukea tekstin ongemlitta, koksa aiovt eiävt lue jokaitsa kijraitna eriskeen, vain sanan kokoniasuuetna. Hevletin ällitsyttävää."

[Uuno Nuivanen]

Ainoa hommalla sallittu fontti tulisi olla Fette Fraktur .

[stefani]

Se, että joakinen sana voitriin kirjoittaa nostamatta kynää paperilta johtui siitä että kirjoitus tehtiin teräskynällä jota silloin tällöin kastettiin mustepulloon. Ja aina kun kynää nostettiin paperista, siihien uhkasi tulla söhry tai tippa.

Kun lapsena lyijykynällä tuli kirjoitettua kaunoa, silloin kirjoittaminen tehtiin vaikeasti, koska aikuiset käskivät tehdä sen vaikeasti, eikä ollut lasten tapana kyseenalaistaa aikuisten tahtoa. Vasta aikuisia uhmaavana teininä onnistui helpompaan tekstaukseen siirtyminen. Jälkeen päin ajatellen on mielenkiintoista, että kaunokirjoitukselle on joskus aikoinaan voinut jopa olla jokin perusteltu syykin, ja voisi kai olla mielenkiintoista joskus saada kokeilla kirjoittaa jollain keskiaikaisella kynällä.

[K.L.O]

Tällaisen sähköttömän välineen avulla sai lyötyä oikean viimeisen numeron pahviseen henkilöllisyystodistukseen, jotta pääsi Wanhalle Ylioppilastalolle k-18-diskoon. Kyllä kannatti, kertoivat ne, jotka sellaiseen rikokseen syyllistyivät.

[Veikko]

Tyyli jolla minä opettelin kirjoittamaan suomen kieltä:

1930-luvulla Suomessa otettiin käyttöön arkkitehti Toivo Salervon suunnittelema koukeroinen mallikirjoitus, jossa tavoitteena oli kirjoittaa jokainen sana nostamatta kynää paperista kertaakaan. Kirjaimisto perustui 1700-luvun englantilaiselle kuparikaiverruskirjaimistolle (copperplate), joka heijasti aikansa myöhäisbarokin ja rokokoon koukeroista tyyliä.

https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Kaunokirjoitus

Se, että joakinen sana voitriin kirjoittaa nostamatta kynää paperilta johtui siitä että kirjoitus tehtiin teräskynällä jota silloin tällöin kastettiin mustepulloon. Ja aina kun kynää nostettiin paperista, siihien uhkasi tulla söhry tai tippa.

Kuulostaan heikolta perusteelta, ja siltä ettet ole koskaan kirjoittanut teräskynällä. Minä olen, enkä vain joinain ikimuistoisina aikoina, vaan vain muutama vuosi sitten. Sekä oikeasti antiikkisilla terillä, että niiden moderneilla versioilla. Eivät ne töhri ja tiputtele ollenkaan niin helposti kuin kuvitellaan. Tosin sellaista hakkaavaa kirjoitustapaa, jota voi käyttää lyijykynällä tai kuivamustekynällä, ei teräskynä - tai täytekynä - tietenkään kestä.

Suurin syy siihen, että pyrittiin kirjoittamaan nostamatta kynää paperilta, oli paitsi esteettinen, niin se, että se säästi aikaa. Yhdellä vedolla voi sutaista monta kirjainta. Sama ajatus pidemmälle vietynä on  myös pikakirjoituksessa.

[AcastusKolya]

Kaunokirjoitus kuuluu yleissivistykseen. Jos koululainen ei sitä opi, niin jääköön luokalleen.

[stefani]

Suurin syy siihen, että pyrittiin kirjoittamaan nostamatta kynää paperilta, oli paitsi esteettinen, niin se, että se säästi aikaa. Yhdellä vedolla voi sutaista monta kirjainta. Sama ajatus pidemmälle vietynä on  myös pikakirjoituksessa.

Kun itse kokeilen kirjoittaa tänäpäivänä kaunoa ja tekstausta, kauno tulee hitaammin, ja tekstaus nopeammin. Syitä on useita, joista ilmeisin on kai se, että tekstaus on se, mihin olen tottunut, tosin kun itse tuota kirjoituskokemustani nyt tarkkailin, on siinä muutamia muitakin selkeästi eroteltavia syitä. Yksi seikka: Tekstauksessa kynän nostaminen ja laskeminen eivät kuluta aikaa käytännössä yhtään, koska nosto ja lasku tapahtuvat samanaikaisesti kynän sivuttaisliikkeen kanssa. Toinen seikka: Kun kaunokirjoituksessa on sääntöjen mukaan pakko piirtää viivoja kirjainten välille, piirretyn viivamäärän määrä kokonaisuudessaan kasvaa suuremmaksi.

[Uuno Nuivanen]

Minä en osaa edes tekstata. Kirjoitan paperille tikkukirjaimilla, siksi olen liittynyt Halla-ahon Ps:iin.