2016-11-02 AL: Tampere selvitti maahanmuuton vaikutuksia

[guest8096]

Aikanaan Tampereen teollistumista vauhdittivat englantilaiset, saksalaiset ja venäläiset teollisuuspatruunat, mestarit ja liikemiehet, ja maahanmuuttajat olivat jo tuolloin näkyvä osa tamperelaista elämää. Esimerkiksi Finlayson on perustettu 1820 ja sen perustaja tuli skotlannista.

Huoh, vieläkö vuonna 2016 joku käyttää tätä 'argumenttia' sosiaaliturvaperäisen haittamaahanmuuton puolustamiseksi.

No totta kai käyttää, kun muu olisi natsismia.

[Roope]

Tampereen kaupunki: Maahanmuutto on ollut Tampereen voimavara kautta historian, osoittaa uusi selvitys 1.11.2016

Ei osoita. Selvityksessä lähinnä luetellaan joitain maahanmuuttoon liittyviä anekdootteja, ja todetaan, että viime vuosina Tampereen maahanmuuttajatyössä on päätetty suhtautua maahanmuuttajiin voimavarana.

Radio Moreeni: Selvitys: Maahanmuutto Tampereen valttikorttina 2.11.2016

Selvitys ei avaa valttikorttiväitettä muutamaa anekdoottia syvemmin. Selvästikään esimerkiksi humanitaarinen maahanmuutto ei ole ollut valttikortti.

Aamulehti: Tampere selvitti maahanmuuton vaikutuksia – kaupungissa 15266 ulkomaalaistaustaista 2.11.2016

Tampere ei selvittänyt maahanmuuton vaikutuksia. Selvitys käsittelee maahanmuuton ja maahanmuuttajatyön historiaa Tampereella.

Tamperelaisen maahanmuuton ja maahanmuuttajatyön historia on selvityksen mukaan oman aikansa menestystarina, jonka ovat mahdollistaneet avoimuus, erilaisuuden hyväksyminen ja poliittinen tahto integroida maahanmuuttajat osaksi tamperelaista yhteiskuntaa.

Väite Tampereen maahanmuuttajatyöstä menestystarinana perustuu Tampereen maahanmuuttajatyössä työskennelleiden mielipiteisiin omasta työstään. Onnistumisen mittarina on selvästikin käytetty kaupungin maahanmuuttokoneiston paisuttamista, sillä maahanmuuttajien integroitumisen onnistumisesta ei esitetä selvityksessä minkäänlaisia lukuja tai edes arvioita.

[Blanc73]

Esimerkiksi Finlayson...

Jep, lopetin lukemisen tuohon.

[Junglebubo]

1990-luvun alusta alkaen Tampereelle on jälleen muuttanut enemmän ulkomaalaistaustaista väkeä niin humanitäärisen kuin työperäisenkin maahanmuuton myötä. Tilanne muistuttaa 1900-luvun alun tilannetta.

Maahanmuuttajaväestön osuus Tampereella vuonna 1950 oli 0,28 prosenttia ja vuonna 2000 se oli 2,3 prosenttia. Vuonna 1880 osuus Tampereen asukkaista oli 1,6 prosenttia ja vuonna 1930 0,76 prosenttia.

Viime vuonna Tampereella asui 15 266 ulkomaalaistaustaista ihmistä. Suurimmat ryhmät ovat venäjää puhuvat ja arabiaa puhuvat, kolmanneksi eniten on ruotsinkielisiä. Suomenkielisiä on noin 208 000.

Eli nyt on jo lähes 7% ulkomaalaistaustaisia? Aika hurjalta näyttää kasvu, onko tämä nyt se jääkiekkomaila-käyrä?

Tavoitteistakin olisi syytä puhua, olisiko esim. 50% hyvä luku?

[koli]

Selvitys: Maahanmuuttajat loivat Tampereen teollisuuden

Synnyttikö Tammerkoski Tampereen teollisuuden? Kyllä, mutta maahanmuuttajat valjastivat sen rahavirraksi.

James Finlayson, Carl Samuel Nottbeck, Georg Adolf Rauch, Ferdinand Uhde...

Tamperelaisia teollisuuspatruunoita 1800-luvun alkupuolelta.

Kyllä, mutta myös maahanmuuttajia.

– Eli eivät maahanmuuttajat ole Tampereelle todellakaan mikään uusi juttu, toteaa Tampereen kaupungin maahanmuuttajatyön pääkoordinaattori Marja Nyrhinen.

Tampereen kaupunki on julkaissut kaupungin kansainvälistymisen ja maahanmuuton historiaa käsittelevän selvityksen Maahanmuuttajien Tampere. Selvitys maahanmuuton ja maahanmuuttajien vaiheista Tampereella. Selvityksessä käydään läpi sekä maahanmuuton vaikutusta Tampereeseen että Tampereella tehtyä maahanmuuttajatyötä.

Selvityksen historiallinen perusväittämä on se, että Tampereen kansainvälisestikin poikkeuksellinen nopea ja menestyksekäs teollistuminen oli paljolti tuontitavaraa.

Esimerkiksi Finlaysonilla omistajana oli ensin skotti, sitten venäläistyneet saksalaiset , teknikot tulivat Englannista, työnjohtajat Ruotsista ja kirjapitäjä Saksasta. Lisäksi pääomat saatiin Saksasta ja Englannista, lainat Saksasta ja Ranskasta ja koneet Saksasta ja Belgiasta. Vain tehdastyövoima tuli pääasiassa ympäristön maaseudulta ja käyttövoima Tammerkoskesta.

Kansainvälisyys eli vahvasti jo Tampereen perustamisfilosofiassa. Tampere oli vapaakaupunki, jonne kuka tahansa sai muuttaa harjoittamaa haluamaansa ammattia. Keskustorille piti valmistua neljän uskontokunnan kirkot, joista vain yksi eli evankelis-luterilainen nykyinen Vanha kirkko toteutui.

– Pitäisiköhän nostaa keskustelua siitä, koska alkuperäinen neljän kirkon suunnitelma toteutetaan, naurahtaa Nyrhinen.

Kansainvälisyys ei jäänyt 1800-luvun lopulla vain tehtaanmuurien sisään, vaan näkyi myös katukuvassa. Kasvava teollisuus veti myös kauppiaita muualta.

Moni tuontituote muuttui kaupunkilaisten silmissä tamperelaiseksi. Esimerkiksi 1800-luvun loppupuolella Tampereelle tulleiden tataarikauppiaiden mukanaan tuoma lihapiirakka peremetc on jo saanut oman lukunsa osana tamperelaista ruokakulttuuria.

– Kansainvälisyyttä ei pidetty silloin minkäänlaisena ongelmana, vaan yhteiselämä oli hyvin harmonista, kertoo Nyrhinen.

Ensimmäisen maailmansodan jälkeen maahanmuuttajien virta tasaantui. Myös toisen maailmansodan jälkeen maahanmuuttajien osuus väestöstä pysyi alle prosentissa.

Pakolaisten aika Tampereen maahanmuuttohistoriassa on lyhyt. Jos ei lasketa Venäjän vallankomousta paenneita tai siirtokarjalaisia, ensimmäisen varsinaiset pakolaiset Tampereelle tulivat Chilen vallankaappausta pakoon vuonna 1973. Ensimmäiset kiintiöpakolaiset tulivat Vietnamista vuonna 1989.

Seuraavalla vuosikymmenellä myös työperäinen maahanmuutto lisääntyi muun muassa Nokian työllistäessä ulkomaalaisia osaajia.

Nyrhinen muistuttaa, että vaikka maahanmuuttajien laskusta suomalaiselle yhteiskunnalle puhutaan paljon, on Tampere maahanmuuttajistaan reilusti saamapuolella.

– Katsoo asiaa miten päin tahansa, niin maahanmuuttajat ovat tuoneet Tampereelle paljon, tiivistää Nyrhinen.

http://www.tamperelainen.fi/artikkeli/454517-selvitys-maahanmuuttajat-loivat-tampereen-teollisuuden

[koli]

Julistan avoimesti olevani ylpeä omista juuristani, omasta identiteetistäni, kansastani ja kulttuuristani! Olen myös ylpeä siitä, että Suomi on avoin ja kansainvälinen maa, jossa tunnetaan ainakin jossain määrin globaalia vastuuta ja arvostetaan myös muita kulttuureja. Eläköön monikultturismi, suomalaiset kulttuurit siinä mukana!

Häkellyttävän monta tykkääjää tällaisella paatoksellisella viestillä, Miten olis, kannattaisko muidenkin julistautua ylpeiksi ja isänmaallisiksi, ettei jää sitä käsitystä, että se on ääriliikkeiden yksinoikeus. Otetaan isänmaallisuus haltuun, ettei sitä vääristetä!

https://www.facebook.com/marja.nyrhinen/posts/10153578780402390

Etno-päivillä hyviä teemoja ja suuria vaikuttajia ja iloisia jälleennäkemisiä. Mutta missä luuraa suomalainen mies? Eikö etniset suhteet olisi sellainen teema, jossa myös miesten näkökulmista olisi hyötyä? Vai onko tää ihan "akkojen" juttuja?

https://www.facebook.com/marja.nyrhinen/posts/10153328049362390

Suomalaista miestä ei etniset suhteet kiinnosta.

[koli]

Tampereen seutu pelaa yhteen
................

Suunta ei näy olevan muuttumassa, vaan kaupunkiseudut kasvattavat kokoaan suhteessa muuhun maahan entisestään tulevaisuudessa. Vuosina 2016–2030 väestö kasvaa eniten jo ennestään suurimmilla alueilla eli Helsingin, Tampereen, Turun ja Oulun kaupunkiseuduilla.
– Yhteensä näiden väestölisäys voi olla jopa 300 000–350 000 uutta asukasta, Aro valaisee.
Tilastokeskuksen ennusteen mukaan Tampereen seudulla tämä tarkoittaisi noin 2 500 ihmisen vuotuista väestönkasvua.
Vieraskielisten ihmisten eli äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamen kieliä puhuvien määrä on kasvanut isosti vuodesta 1990 lähtien, 25 000:sta 330 000:een. Tampereen seudulla vieraskielisiä on koko kaupunkiseudulla alle viisi prosenttia, mutta pääkaupunkiseudulla vastaava lukema on 15 prosenttia.
– Jälkimmäisen on ennustettu kasvavan 5–10 prosenttiyksiköllä vuoteen 2030 mennessä. Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla suurin osa väestölisäyksestä ei johdukaan enää maan sisäisestä muuttoliikkeestä vaan maahanmuutosta, Aro huomauttaa.
– Tampereen seudun kehyskaupungeissa vastaavaa ei vielä näy, hän ynnää.
Nopea väestönkasvu luo aina painetta kunnallisten palveluiden järjestäjille, mutta tulijoissa on myös valtavasti potentiaalia alueen kuntataloudelle, elinkeinoelämälle ja vireydelle.
– Jossain kohtaa myös Tampereen sedulla täytyy varmaankin nähdä, että vieraskieliset muuttajat ovat seuraava iso mahdollisuus.

http://ylojarvenuutiset.fi/2016/11/17/tampereen-seutu-pelaa-yhteen/

[free123]

1990-luvun alusta alkaen Tampereelle on jälleen muuttanut enemmän ulkomaalaistaustaista väkeä niin humanitäärisen kuin työperäisenkin maahanmuuton myötä. Tilanne muistuttaa 1900-luvun alun tilannetta.

Maahanmuuttajaväestön osuus Tampereella vuonna 1950 oli 0,28 prosenttia ja vuonna 2000 se oli 2,3 prosenttia. Vuonna 1880 osuus Tampereen asukkaista oli 1,6 prosenttia ja vuonna 1930 0,76 prosenttia.

Viime vuonna Tampereella asui 15 266 ulkomaalaistaustaista ihmistä. Suurimmat ryhmät ovat venäjää puhuvat ja arabiaa puhuvat, kolmanneksi eniten on ruotsinkielisiä. Suomenkielisiä on noin 208 000.

Eli nyt on jo lähes 7% ulkomaalaistaustaisia? Aika hurjalta näyttää kasvu, onko tämä nyt se jääkiekkomaila-käyrä?

Tavoitteistakin olisi syytä puhua, olisiko esim. 50% hyvä luku?

Kyllä nousu on ollut jyrkkää viime vuosina. Kovia mokuttajia valtuustossa, kok ja vihreät kuin yhdestä puusta veistetty. Mokutuksestaan tunnetut demarit jää pelkiksi peesajiksi kun eivät muutenkaan saa mitään aikaan.
Lähtötilanne Helsinkiin ja Turkuun verrattuna on ollut hyvä, jopa paras isoista kaupungeista. Pitkään lähinnä Hervannassa moku kukoistanut. Nyt yhä uusia alueita alkaa heikentyä väestöltään. Onneksi vuokratalorakentaminen on sentään ollut vähäistä.

[Riukulehto]

Veikko Vallin kirjoittaa Facebookissa:

Ajattelin tehdä valtuustoaloitteen, että Tampere järjestää neuvoa-antavan kansanäänestyksen kiintiöpakolaisista 2019 ek-vaalien yhteydessä. Eipä sen jälkeen tarvitsisi jossitella, että mitä mieltä enemmistö on tästä asiasta.

https://www.facebook.com/veikko.vallin/posts/10211384609193381

[Alaric]

https://www.tampere.fi/tampereen-kaupunki/ajankohtaista/tiedotteet/2018/04/11042018_4.html (11.4.2018)

Vieraskielisen väestön määrä jatkoi kasvuaan Tampereella

Maahanmuuton syyt ovat hyvin moninaisia. Maahanmuutto voi olla työperäistä, opiskeluun liittyvää, pakolaisuudesta tai perhesyistä johtuvaa. Ulkomaalaistaustaiset Tampereella -julkaisusta löytyy tietoa muun muassa maahanmuuttajien yleisimmistä kieliryhmistä ja kansalaisuuksista, opiskelusta sekä työllistymisestä.

Vieraskielisen väestön määrä kasvaa Tampereella ja on tällä hetkellä 7,4 prosenttia väestöstä. Viime vuotisesta väestönkasvusta vieraskielisten osuus oli 25 prosenttia (895 henkilöä). Vieraskielisen väestön kasvu keskittyy kuitenkin pääkaupunkiseudulle. Vantaalla vieraskielisten osuus on noin 10 prosenttiyksikköä suurempi kuin Tampereella.

Yleisimmät vieraat kielet Tampereella ovat venäjä, arabia, englanti ja viro. Arabiankielisten osuus kasvaa eniten.

Pakolaistaustaisten osuus Tampereella asuvista vieraskielisistä on 14 prosenttia. Miehiä heistä on 56 prosenttia ja naisia 44 prosenttia, suurin ikäryhmä on 19–29-vuotiaat.

Vieraskielisten työllisyysaste on alhaisempi kuin suomenkielisten, etenkin naisten työllistyminen on huomattavasti heikompaa. Työllistymiseen vaikuttaa eniten maahanmuuton syy. Kun kyseessä on työperäinen maahanmuutto, työllistyminen on oletetusti parasta. Pakolaisten koulutus- ja kielitaustan puutteellisuus vaikeuttaa usein työllistymistä. Vieraskieliset työllistyvät yhä useammin yrittäjiksi ja heidän perustamiensa yritysten määrä on kasvussa. Yrittäjistä noin 8 prosenttia on vieraskielisiä.

Vieraskielisten lasten määrä perusopetuksessa on kasvussa. Yhä useampi lapsi osallistuu myös oman äidinkielensä ja uskontonsa opetukseen. Vieraskielisten opiskelijoiden määrä on kasvussa kaikilla koulutusasteilla. Yhteensä kaikilla koulutusasteilla opiskeli 3140 vieraskielistä (2016). Vieraskieliset työllistyvät parhaiten yliopistokoulutuksensa avulla, mutta heistä vain noin 50 prosenttia jää Pirkanmaalle. Kuitenkin yliopistosta valmistuneistakin vieraskieliset työllistyvät huonommin kuin suomenkieliset.

Ulkomaalaistaustaiset Tampereella -julkaisu löytyy Tietonäköalasta.

Tuossa on tuo lopussa mainittu julkaisu. Sieltä löytyy taulukoita ja kuvaajia:

https://public.tableau.com/profile/tampereen.kaupunki#!/vizhome/UlkomaalaistaustaisetTampereella/Etusivu

[HMV]

Yleisimmät vieraat kielet Tampereella ovat venäjä, arabia, englanti ja viro. Arabiankielisten osuus kasvaa eniten.

Mikä ei kuulu joukkoon? Kaksi naapurimaan kieltä ja yksi maailmankieli ja...

Tampereelle olen muuttanut jokunen vuosi sitten työpaikan takia. Saapa nähdä, kuinka pitkään täällä tulee asuttua.

[Kari Kinnunen]

Vai onko tää ihan "akkojen" juttuja?
https://www.facebook.com/marja.nyrhinen/posts/10153328049362390

Suomalaista miestä ei etniset suhteet kiinnosta.

Nii'i. Mistäköhän kumman syystä se suklaasimmusten ja ei niin granttujen geelipalleroiden maahanmuutto onkaan hieman vanhempien, punakoiden ja pönäköiden tättähäärien juttu.

[KTM]

Vai onko tää ihan "akkojen" juttuja?
https://www.facebook.com/marja.nyrhinen/posts/10153328049362390

Suomalaista miestä ei etniset suhteet kiinnosta.

Nii'i. Mistäköhän kumman syystä se suklaasimmusten ja ei niin granttujen geelipalleroiden maahanmuutto onkaan hieman vanhempien, punakoiden ja pönäköiden tättähäärien juttu.

Ulkomaalaisten kanssa seurustelevia miehiä ei mitkään etnojuhlat kiinnosta, eikä yleensä kyllä heidän naisiakaan.

Mies ei ole sen etnisen naisen kanssa siksi että häntä kiinnostaisi mitkään etnojutut, vaan mies on suhteessa siksi että häntä kiinnostaa ko nainen.