AP: "maahanmuuttaja", "islamisti" ja "terroristi" käyttökieltoon

[dothefake]

Tosiaan, hän voisi päästä töihin Närpiön kasvihuoneille kurkunleikkaajaksi.

[Siili]

Samoin "laiton maahanmuuttaja" on, kuten mediassa on usein huomautettu, hieman kummallinen termi. Osa ihmisistä, joista termiä käytetään, on varmasti "laittomia" maahanmuuttajia eli ovat tulleet jossain rahtikontissa tms. mutta valtaosa lienee tullut maahan laillisesti ja sitten vain jäänyt oleskelemaan laittomasti ilman oleskelulupaa.

No, ehkäpä pitäisi sitten käyttää termiä "laiton maassaolija" tai "laiton asukas".  Olen kuitenkin ymmärtänyt, että useimmille suvakeille termi "laiton maahanmuuttaja" aiheuttaa närästystä nimen omaan sanan "laiton" vuoksi.  Tyyliin "eihän ihminen voi olla laiton!" 

Minusta on varsin höperöä välttää tuota "laiton"-sanaa, koska kyseessähän on toiminta, johon viranomaisilla on oikeus puuttua toimijan tahdon vastaisesti, ääritapauksissa jopa väkivalloin.

Millä perusteella muuten käytät yllä termiä "vain" (boldasin)?

[Sydämistynyt]

Neuvostoliiton aikaan ei saanut sanoa "kommunisti", vaan ne olivat "kansandemokraatteja".  "Rullatuoli" on paha, "pyörätuoli" oikein jne.  Mistä tämä ylihygienisyys pelkkiin sanoihin oikein kumpuaa?

[Roope]

Amnestyn tiedottaja tiedottaa:

Kaisa Väkiparta: Sanoilla on väliä

Ääripäät ja tolkun ihmiset. Paperittomat ja laittomasti maassa oleskelevat siirtolaiset. Miksi turvapaikanhakijoista ja pakolaisista puhuminen on niin vaikeaa? Miksi pakolaispoliittisen keskustelun seuraaminen turhauttaa? Sanat ovat painavia, ja niiden merkitykset on tärkeä tiedostaa.

Amnesty 22.9.2017

Olen seurannut suomalaista pakolaiskeskustelua jytkystä lähtien. Vaikka perussuomalaiset olivat nostaneet maahanmuuttovastaisuuden vaaliteemaksi vuonna 2011, pakolaiskysymykset näkyivät julkisessa keskustelussa hyvin vähän. Suomeen tuli 2010-luvun alussa muutama tuhat turvapaikanhakijaa vuodessa – toki sekin monien mielestä liikaa – ja pakolaiskiintiön koko oli vakiintunut 750 henkilöön.

Vuonna 2015 kaikki muuttui. Suomen uusi hallitus linjasi keväällä ohjelmassaan merkittäviä kiristyksiä turvapaikkalainsäädäntöön, ja esimerkiksi perheenyhdistämistä haluttiin vaikeuttaa entisestään. Kun syksyn aikana maahan saapui kymmeniä tuhansia turvapaikanhakijoita, kierroksia lisättiin ja kiristykset oli helppo perustella vedoten siihen, että tilanne ei ollut "hallinnassa".

Hassua historiankirjoitusta.

Maahanmuutto tai "maahanmuuttovastaisuus" ei ollut Perussuomalaiset-puolueen vaaliteema vuonna 2011. Muutamat ehdokkaat pitivät maahanmuuttopolitiikkaa esillä omissa kampanjoissaan, lähinnä netissä.

Hallitus ei linjannut keväällä 2015 minkäänlaisia kiristyksiä turvapaikkalainsäädäntöön, ei myöskään perheenyhdistämisiin. Kiristyksistä sovittiin vasta joulukuussa hallituksen turvapaikkapoliittisessa toimenpideohjelmassa, ja osa niistä tuli voimaan seuraavan vuoden puolivälissä. Loppuja odotellaan edelleen.

Hallitsematonta oli ainakin turvapaikanhakijoihin liittyvä keskustelu. Sen huomasi pääministerikin.

"Suomessa käyty keskustelu turvapaikanhakijoista ei ole ollut hyvää. Ääripäät ovat kärjistyneet", totesi Juha Sipilä Suomenmaan haastattelussa elokuussa 2015.

Ääripäät tai väitteet ääripäistä ovat Sipilän lausunnon jälkeen toistuneet yhteiskunnallisessa keskustelussa jatkuvasti. Viimeksi ääripäihin kompastui vihreiden presidenttiehdokas Pekka Haavisto, joka erehtyi kirjoittamaan toimittajille jakamaansa puheeseen maahanmuuttokeskustelua vaikeuttavista kahdesta ääripäästä.

Tampereen puoluekokouksessa kesäkuussa 2017 Haavisto puhui polarisaatiosta, mutta vahinko oli jo tapahtunut. Tiedotustilaisuudessa Haavisto korjasi kirjoitustaan: "Keskustelussa ei ole ääripäitä."

Minulle on yhä epäselvää, mihin ääripäillä viitataan. Oikealla lienevät rajoja kiinni vaativat räyhääjät ja sosiaalisen median rasistiset uhkailijat. Ovatko toisella laidalla ne, jotka puolustavat ihmisten oikeutta hakea kansainvälistä suojelua? Vai ne, jotka väittävät Suomen lähettävän ihmisiä palautuslennoilla kuolemaan, vaikka siitä ei toistaiseksi ole näyttöä?

Seuraavaksi ääripäiden väliin tuli tolkun ihminen.

"Tolkun ihminen ei kiistä maahanmuuton aiheuttamia ongelmia eikä hekumoi ajatuksella, että kansanedustaja tai hänen lapsensa raiskattaisiin. Tolkun ihminen on valmis auttamaan apua tarvitsevia, mutta ymmärtää, että rajalliset resurssit on suunnattava kaikista hädänalaisimmille. Tolkun ihminen ymmärtää, että viranomaiset tekevät työnsä, tunnistavat todelliset turvapaikan tarvitsijat ja käännyttävät muut pois."

Iisalmelaisen kirjailija Jyri Paretskoin kolumni nousi nopeasti koko maahanmuuttokeskustelua seuraavan kansan tietoisuuteen. Jopa presidentti Sauli Niinistö jakoi Paretskoin Iisalmen Sanomiin kirjoittaman kolumnin ja painotti, että hän itse kuuluu tolkun ihmisiin.

Aktiivinen somekeskustelija Mikko Tuomi kiteyttää Twitterissä tolkun ihmisen käsitteen ongelmallisuuden, tosin sortuen halventavan suvakki-sanan käyttöön:

"Natsi: Rakennetaan keskitysleri. Suvakki: Ei rakenneta. Tolkun ihminen: No voidaan rakentaa mutta vain ihan pieni."

Useimmat maahanmuuttokeskustelua seuranneet tajuavat intuitiivisesti, mitä tarkoitetaan "ääripäillä". Sitten on näitä, jotka kipuilevat asiasta.

Ajatus ääripäistä ei ole uusi. Niin kauan kuin olen seurannut maahanmuuttoon liittyvää keskustelua, se on liikkunut akselilla keskusta-oikeisto. Ihmisiä tarkastellaan ennen kaikkea kansantaloudellisten vaikutusten kautta, ei oikeuslähtöisesti. Kukaan ei Suomessa vaadi rajoja auki, täysin vapaata liikkuvuutta tai sitä, että kaikki Suomeen saapuneet ihmiset saisivat jäädä tänne. Eivätkö tällaiset vaatimukset olisi se todellinen ääripää rajat kiinni -huuteluille?

Ei sillä, että asialla olisi keskustelun kannalta juurikaan merkitystä, mutta kyllä, jotkut vaativat Suomessa rajoja auki, täysin vapaata liikkuvuutta tai sitä, että kaikki Suomeen saapuneet ihmiset saisivat jäädä tänne.

Sitten on vielä enemmän niitä, jotka eivät suoraan sano vaativansa, mutta jotka ajavat politiikkaa, joka tarkoittaa käytännössä samaa. Esimerkiksi Vihreiden uudessa maahanmuuttolinjauksessa vaaditaan pakkopalautusten keskeyttämistä ja oikeutta saada ulkomailla lähetystöistä ns. humanitaarinen viisumi Suomeen turvapaikkahakemuksen jättämiseksi.

Vuoden 2015 aikana eniten käyttämäni yksittäinen lause oli "turvapaikan hakeminen on ihmisoikeus". Annoin medialle lukuisia lausuntoja ja lähipiiristäni alkoi jo kuulua, että eikö sinulla ole koskaan muuta sanottavaa.

Olihan minulla, mutta tämä yksittäinen lause tuntui olevan silloin kaikista tärkein. Suomeen ja koko Eurooppaan saapui historiallisen suuri määrä turvaa hakevia ihmisiä, ja jokaikisellä oli oikeus hakea kansainvälistä suojelua. Vastaanottavan maan velvollisuus on vastaanottaa ja käsitellä yksilöllisesti jokainen turvapaikkahakemus.

Rautalangasta, jälleen kerran: turvapaikkaa tai muuta suojelua ei myönnetä, jos siihen ei ole perusteita.

Turvapaikkaan tai muuhun suojeluun riittää meillä uskottava tarina. Suojelun tarpeen perusteita ei tarvitse todistaa. Edes omaa henkilöllisyyttä ei tarvitse todistaa.

Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaminen ei ole rikos. Mediassa ja valitettavan usein myös päättäjien suusta kuulee pakolaisten, turvapaikanhakijoiden tai maahanmuuttajien kohdalla sanan laiton. Vastikään laittomasta maahanmuuttajasta puhui eurooppa- ja kulttuuriministeri Sampo Terho budjettiriihen tuloksia esittelevässä tiedotustilaisuudessa.

Samaa kieltä käyttää myös perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho. Hän ehdotti tammikuussa Helsingin Sanomien haastattelussa, että siirtolaisia pelastavia järjestöjä alettaisiin rangaista. Laiton maahanmuuttaja toistui tekstissä kuusi kertaa, ikä ainoastaan sitaateissa. Toimittaja käytti termiä myös omassa kirjoituksessaan.

Samassa lehdessä on joidenkin toimittajien osalta yritetty kiertää termiä ja puhua luvattomista ihmisistä laittomien sijaan. Termiin tykästyneen toimittaja Laura Saarikosken perustelu Twitterissä kuuluu: "Mä olen käyttänyt luvatonta, jotta käy selvästi ilmi, että kyse laittomista siirtolaisista erona laillisiin." Tyhjentävää.

Järjestöt, YK mukaan lukien, ovat kansainvälisesti puhuneet paperittomista ihmisistä. Jossain määrin tökerö suomennos tulee englannin termistä undocumented tai ranskan sans papier. Parempaakaan käännöstä ei ole keksitty, vaikka ehdotuksia sääntelemättömästä dokumentoimattomaan on esitetty.

Puhe laittomista maahanmuuttajista viittaa heidän oleskelunsa laittomuuteen. Virkamiesteksteissä esimerkiksi EU:ssa on puhuttu "maassa laittomasti oleskelevista siirtolaisista". Termi on ymmärrettävä ja täsmällinen toisin kuin muutama vuosi sitten Suomessa propagandatarkoituksiin lanseerattu "paperittomat", jolla ei edes ole mitään täsmällistä merkitystä. Ei ole muuta syytä käyttää epätäsmällistä eufemismia "paperittomat" kuin juuri propaganda.

Paperittomuuteen voi joutua eri teitä: kielteinen turvapaikkapäätös, vanhentunut työ- tai opiskeluviisumi tai yli kolmen kuukauden oleskelu turistina EU-alueella voi johtaa oikeudettomaan tilaan. Paperiton-termin käytöllä halutaan painottaa sitä, että ihminen ei ole laiton, vaikka hänen oleskelunsa voi sitä olla. Eihän rikokseen syyllistynyttä henkilöäkään aleta kutsua laittomaksi ihmiseksi!

Rikokseen syyllistyneeseen ihmiseen viitataan "rikollisena" tai "lainrikkojana", ei esimerkiksi "rahattomana" tai "tavarattomana".

Median lisäksi termistä keskustellaan myös virkamiesten ja päättäjien kesken. Sisäministeriön kansliapäällikkö Päivi Nerg painotti syksyllä 2016 Twitterissä, että paperiton ja laittomasti maassa oleskeleva eivät ole sama asia. Epäselväksi jäi, mitä hän kannanotollaan tarkoitti ja millä tavalla nämä termit tai ihmiset eroavat toisistaan.

Paperiton voi asiayhteydestä riippuen tarkoittaa esimerkiksi laillisesti Suomessa oleskelevia romanikerjäläisiä. Ja jos termeillä ei muka ole eroa, niin miksi puhua "paperittomista"?

"Laittomasti maassa oleskelevilla tarkoitetaan tässä yhteydessä kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita henkilöitä, joita ei pystytä palauttamaan, eivätkä he poistu maasta itsenäisesti ja jotka katoavat tai poistetaan vastaanottojärjestelmän piiristä. Tällöin ulkomaalaisella ei ole oikeutta oleskella Suomessa. Tässä yhteydessä yleisesti käytetyn termin 'paperittomat' käyttöä tulee välttää."

Ohjeistuksesta voi päätellä, että ihmisoikeusmyönteinen puhe on saanut jonkinlaisen erävoiton. Järjestöt ja siirtolaisaktiivit ovat vuosia yrittäneet saada paperiton-termiä vakiintumaan. Ilmeisesti siinä on onnistuttu niin hyvin, että ministereiden on pitänyt kieltää termin käyttö.

On syytä välttää eufemismia, joka tarkoittaa asiayhteydestä riippuen mitä sattuu.

Pieni erävoitto tuo vain vähän lohtua tilanteessa, jossa edellinen hallitus loi kokonaan uuden paperittomien ryhmän. Yllä laittomasti maassa oleskeleviksi esitetyt henkilöt saivat aiemmin tilapäisen oleskeluluvan tilanteessa, jossa heitä ei pystytty poistamaan maasta esimerkiksi siksi, että lähtömaa oli haluton ottamaan heitä takaisin. Lakimuutoksen myötä heidät poistetaan vastaanottokeskuksesta ja ajetaan kadulle ilman oikeuksia.

Ei hallitus luonut mitään uutta paperittomien ryhmää, vaan sen tekevät ne, jotka kieltäytyvät noudattamasta lainvoimaista käännytyspäätöstä. Kyse on aina kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden omasta oikuttelusta, ei yhdessäkään tapauksessa lähtömaiden haluttomuudesta. Ketään ei "ajeta kadulle ilman oikeuksia", vaan laillisena vaihtoehtona on tonni käteen ja ilmainen matka kotiin.

Kun näiden ihmisten kohdalla on sinnikkäästi ja johdonmukaisesti korostettu laittomuutta, lakia on helppo kiristää entisestään. Hallitus esitti loppukesästä budjettiriihessä rangaistusta paperittomien auttajille. Epäselväksi on jäänyt, keitä suunnitellaan rangaistavan, kun kirkon ja järjestöjen toiminta sekä lähimmäisenrakkaus ovat ministerien mukaan edelleen sallittuja Suomessa.

Aika selkeä linjaus olisi, että rangaistaan laittomasti Suomessa oleskelevien piilottelijoita.

Poliisi harkitsee tarkkaan ihmisen tuntomerkkien tuomista julkisuuteen rikoksen yhteydessä. Erityisen tarkkaa harkintaa käytetään, jos epäilty on vähemmistön edustaja. Tuntomerkit annetaan yleensä silloin, kun niiden uskotaan auttavan merkittävästi tekijän kiinni saamisessa. Näitä periaatteita noudatti poliisi Turussakin, kun se järjesti elokuussa tiedotustilaisuuden puukotusten jälkeen.

Poliisi oli saanut epäillyn tekijän kiinni paikan päältä, eikä syytä tuntomerkkien antamiseen ollut. Tiedotustilaisuus järjestettiin nopeasti, ja myös sisäministeri Paula Risikko pääsi paikalle. Hän kertoi, että teosta epäillään ulkomaalaisen näköistä henkilöä.

Kuka näyttää ulkomaalaiselta? Kuka suomalaiselta? Keneltä riisutaan suomalaisuus tällaisilla huolimattomilla kommenteilla?

Tämäkään ei ole mikään ongelma useimmille ihmisille, mutta joillekin näköjään sitäkin suurempi. Täsmällisempää olisi tietenkin ollut puhua ulkomaalaisesta, marokkolaisesta tai turvapaikanhakijasta.

Sisäministeriön tilaamaa Vaasan yliopiston selvitystä, jota myös tutkimukseksi on kutsuttu, on kritisoitu monesta näkökulmasta. Selvityksen kysymyksenasettelu viittaa siihen, että sen perimmäinen tarkoitus on ollut hakea hyväksyntää hallituksen ulkomaalaislainsäädännön kiristyksille. Hyväksyntää saatiin, kun esitettiin kansainvälisen oikeuden kanssa täysin ristiriidassa olevia väittämiä.

Vastaajat – joita heitäkään ei kriitikoiden mukaan valittu ihan tieteellisin perustein – saivat eteensä seuraavanlaisia väittämiä:

    "Turvapaikanhakijoiden vastaanottamisessa tulisi ensisijaisesti suosia helposti länsimaiseen kulttuuriin sopeutuvia ihmisiä."
    "Suomen tulee ottaa vastaan ainoastaan kiintiöpakolaisia suoraan kansainvälisiltä pakolaisleireiltä."
    "Suomen tulee tiukentaa perheenyhdistämisen kriteerejä siten, että edellytyksenä perheenyhdistämiselle on sosiaalituista riippumaton toimeentulo."

Kaksi ensimmäistä tarkoittaisivat sitä, että Suomen tulisi luopua maailmansotien jälkeen luodusta kansainvälisestä pakolaissopimuksesta. Perheenyhdistämisen kriteerejä sen sijaan on jo tiukennettu, ja nykyään myös kansainvälistä suojelua saaneilta edellytetään toimeentuloa, jotta he voivat saada perheensä Suomeen.

Miltä vastaukset olisivat näyttäneet, jos väittämien loppuun olisi lisätty: "vaikka se on ihmisoikeuksien vastaista"?

Voi kauhistus, kun ihmiset – eikä välttämättä edes ihan tieteellisesti valitut sellaiset – kehtasivat vastata mielipidetutkimuksessa väärin. Ja kysymyksetkin olivat ihan vääriä!

Turvapaikanhakijoiden määrään ja laatuun voidaan vaikuttaa turvapaikkapolitiikalla. Jos halutaan mahdollisimman paljon huonosti länsimaiseen kulttuuriin sopeutuvia turvapaikanhakijoita, tehdään turvapaikanhausta helppoa ja houkuttelevaa.

"Kansainvälinen pakolaissopimus" ei muuten edellytä Suomen asuttavan tänne ainuttakaan turvapaikanhakijaa. Riittää, että Suomi tarjoaa suojelua, mutta sen voi tehdä vaikka Afrikassa.

Juuri tällaiset riippumattomina esitetyt, mutta asenteelliset tutkimukset ovat omiaan luomaan polarisaatiota. Ei ole ihme, että kysymyksenasettelun seurauksena vedetään johtopäätös, että polarisaatio kasvaa. Yhdet ovat sitä mieltä, että ihmisoikeuksia tulisi jatkossakin kunnioittaa, toiset eivät. Noin neljännes ei osannut sanoa, kummassa joukossa seisovat.

Ihmisoikeuksien näkökulmasta on pelottavaa, että niin moni on valmis irtautumaan meitä kaikkia suojelevista sopimuksista. Maailmansotien jälkeinen "ei koskaan enää" -ajattelu on korvattu "ei minun takapihallani" -asenteella.

Pakolaissopimus ja etenkin sen nykyinen tulkinta ei ole kiveen kirjoitettu. Maailmansotien jälkeen sopimus koski pitkään vain toisen maailmansodan eurooppalaisia uhreja. Aikoinaan tulkintaa laajennettaessa ei osattu aavistaa, että sopimusta tultaisiin käyttämään maanosien välisen massamaahanmuuton perusteluna. On oikeastaan väistämätöntä, että jossain vaiheessa joko pakolaissopimus tai ainakin sen nykyinen tulkinta tullaan jollain tavalla purkamaan.

Ja kun meidän suomalaisten takapihalle tuli epäily terroriteosta, päättäjät olivat jälleen valmiita toimiin. Puheet polarisaatiosta unohtuivat, ja syytettiin kokonaista ihmisryhmää. Riisuttiin ei-suomalaisen näköisiltä suomalaisilta kansalaisuus huolimattomalla lausunnolla. Ulkomaalaiset joukkona ja erityisesti turvapaikanhakijat laitettiin kollektiiviseen vastuuseen yhden ihmisen teoista.

Kukahan päättäjä on laittanut ulkomaalaiset kollektiiviseen vastuuseen Turun terrori-iskusta?

Pian Turun puukotusten jälkeen suunniteltiin palautuskeskuksia ja paperittomien ihmisten auttajien kriminalisointia. Kyseessä oleva epäilty ei ole paperiton eikä lainvoimaisen kielteisen turvapaikkapäätöksen saanut ihminen, joka voitaisiin laittaa palautuskeskukseen.

Päättäjät eivät Turun puukotusten jälkimainingeissa onnistuneet vähentämään pelkäämäänsä polarisaatiota, päinvastoin. Meidän kaikkien onneksi tavalliset ihmiset onnistuivat. Puukottajan perään ja uhrien avuksi lähti ihmisiä kaikista kansanryhmistä: niin ulkomaalaisia kuin suomalaisia, miehiä ja naisia, turvapaikanhakijoita ja syntyperäisiä turkulaisia.

Maahanmuuttovastaisella Hommaforumillakin kyseltiin, miten asiaan kuuluu nyt suhtautua: onko tilanne plus-miinus-nolla?

Jos jotain, Turun puukotukset osoittivat ainakin sen, että kokonainen ryhmä ei voi olla vastuussa yksilön teoista.

Turun terrori-isku osoitti sen, mikä on ollut ainakin täällä yleisessä tiedossa. Löysä turvapaikkapolitiikka tuo mukanaan väkivaltaa ja rikollisuutta ja lopulta terrorismia.

On aivan eri asia vaikuttaa uhkaan muuttamalla politiikkaa kuin pitää "ryhmää vastuussa yksilön teoista".

Aina ei tarvitse mennä laittomuuksiin asti ihmisten epäinhimillistämiseksi. Suomeen saapuneita kansainvälistä suojelua hakevia ihmisiä on kutsuttu vyöryksi, aalloksi, tulvaksi ja jopa tsunamiksi. Onpa eräs puoluesihteeri puhunut elintasosurffareistakin, jotka ilmeisesti lainelautailevat pakolaisaallon tyrskyissä.

Perussuomalaisten puoluesihteeri viittasi "elintasosurffareilla" turvapaikanhakijoihin, joilla ei ole perusteita turvapaikkaan, vaan jotka käyttävät järjestelmää hyväkseen. "Paperittomiksiko" heitä pitäisi kutsua?

Lapin Kansan mukaan EU "rimpuili pakolaisaallon kriisissä" viime vuonna. Helsingin Sanomat kirjoitti tänä keväänä maahanmuuttajien työllistymisestä ja mainitsi jutussa sanan pakolaiskriisi peräti 11 kertaa.

Kuka tämän kriisin aiheuttaa? Jos etuliitteeksi lisätään pakolais-, syntyy helposti mielikuva siitä, että pakolaiset ovat synnyttäneet sen, mitä tulee etuliitteen jälkeen. Vuoden 2015 tapahtumista puhutaan pakolais- tai turvapaikkakriisinä. Tutkija Karin Creutzin mukaan Ruotsissa puhuttiin samoihin aikoihin kriisin sijaan pakolaiskysymyksestä.

Pakolaisten kriisin syyt ovat kotimaassa: vainossa, ihmisoikeusloukkauksissa, sodassa ja muissa paon syissä. Se, mikä Suomea ja Eurooppaa kosketti, oli poliittinen kriisi.

Ongelmat eivät katoa minnekään kutsumalla niitä haasteiksi. Samoin pakolaiskriisi ei katoa minnekään nimeämällä se poliittiseksi kriisiksi tai pakolaiskysymykseksi.

Ja kyllä, nimenomaan turvapaikanhakijat aiheuttivat kriisin, vaikka poliitikoillakin oli näppinsä pelissä.

EU-mailla on käynnissä kilpailu: jokainen valtio yrittää vuorollaan kiristää lainsäädäntöään, jotta omasta maasta tulisi mahdollisimman vähän houkutteleva turvapaikanhakijoille. Samaan aikaan kilpaillaan kansainvälisestä työvoimasta. Ei nähdä, että kiristykset ulkomaalaislainsäädäntöön tekevät maasta vähemmän houkuttelevan ihan kaikille.

Höpsis. Eri maahanmuutoilla on eri vetotekijät. Tarvitsee vain verrata esimerkiksi Eurooppaa ja Yhdysvaltoja.

Argumentit, jotka perustuvat vetovoimatekijöihin, ovat heikkoja, sillä turvaa hakevat ihmiset ajaa liikkeelle painavat syyt, kuten sota ja vaino.

Höpsis taas. Työntötekijät panevat liikkeelle, mutta vetotekijät houkuttelevat vaikka sitten tuhansien kilometrien päähän Suomeen, vaikkei lähdön syynä olekaan sota tai vaino, kuten useimmilla ei ole ollut.

Globaalissa mittakaavassa Eurooppaan saapuu hyvin vähän pakolaisia. Yli 96 prosenttia kaikista maailman pakolaisista elää EU-maiden ulkopuolella. Köyhät maat kantavat suurimman vastuun, ja niissä asuu yli kahdeksan kymmenestä maailman pakolaisesta.

Köyhät maat kantavat suurimman vastuun miten? Eurooppa on maailman suurin pakolaisten elämän rahoittaja niin Euroopassa kuin sen ulkopuolellakin.

Turvaa hakevat jakaantuvat epätasaisesti myös EU-maiden välillä. On alettu vaatia taakanjakoa. Ihmisiä on siirretty Italiasta ja Kreikasta muihin maihin yhteisesti sovitun mallin mukaisesti. Kaikki jäsenmaat eivät kuitenkaan ole lähteneet taakanjakoon mukaan, ja osa valtioista on jopa valittanut sisäisistä siirroista EU-tuomioistuimeen, tuloksetta.

Jaammeko taakan vai vastuun? Sanakirjan mukaan taakka on kuorma, lasti, rasite ja vaiva. Taakka on raskas kantaa ja siitä halutaan usein eroon.

Selvästikin kyse on taakasta.

Pakolaissopimus ja ihmisoikeusjulistus velvoittavat turvapaikkaa hakevien vastaanottoon. Albert Einstein ja Henry Kissinger olivat pakolaisia. Jalkapallomaajoukkueemme menestys olisi vielä heikompi ilman Hetemaj'n veljeksiä. Nähdäänkö heidät taakkana?

Kyse on ihmisistä, joita oma valtio ei enää kykene suojelemaan. Eikö silloin pitäisi puhua taakan sijaan yhteisestä vastuunjaosta? Miten ihminen kotoutuu, motivoituu opiskelemaan vastaanottavan maan kieltä ja työllistyy, jos hänen kerrotaan olevan rasite ja vaiva?

Jos me kantaisimme suoraselkäisesti vastuumme, tänne pohjoiseen saapuva ihminen voisi kokea olonsa huomattavasti tervetulleemmaksi.

Täsmennän taas, pakolaissopimus ei velvoita meitä asuttamaan ketään Suomeen.

Jos halutaan välttämättä puhua vastuusta, niin sovitaan, mitä se on rahassa. Sitten tehdään sillä rahalla asioita mahdollisimman tehokkaasti. Käytännössä se tarkoittaa, että rahat käytetään auttamiseen muualla kuin Suomessa tai Euroopassa.

Enkä oikein usko, että termeillä kikkailu ja sievistely auttaa ketään motivoitumaan tai työllistymään. Siinä päinvastoin luulisi olevan motivaatiota, että lakkaisi olemasta taakka muille.

Myös Juha Sipilä oivalsi tämän hiljattain. Uusi Suomi -lehti uutisoi Eurooppa-neuvoston kokouksen aikaan hänen sanoneen: "Tapa, jolla keskustelemme maahanmuuttajista ja tragedian kokeneista ihmisistä ei edistä itse ongelman ratkaisua. Esimerkiksi 'taakanjaon' sijaan meidän pitäisi puhua 'vastuun jakamisesta' jäsenmaiden kesken. Olen nostanut tätä ajatusta esille myös kollegoiden kanssa keskustellessani."

Kuinka "vastuun jakamisesta" puhuminen edistää tipan tippaa "ongelman ratkaisua"? Itse asiassa miten Juha Sipilä on ikinä edistänyt ongelman ratkaisua muutenkaan?

Mutta hups, ei tietenkään saa puhua "ongelmasta" vaan "haasteesta", niin ongelma on jo sillä puoliksi ratkaistu.

Tämä oivallus ja syyskuussa julkaistu puolueiden puheenjohtajien yhteinen vetoomus antaa toivoa siitä, että vastuu sanomisista aletaan tunnistaa. Kesärannassa järjestetyssä kokouksessa oli Sipilän johdolla pohdittu sitä, miten kaikki puolueet yhdessä voivat edistää asiallista ja kunnioittavaa keskustelua. Tavoitteena on estää yhteiskunnallisen keskustelun jakautumista ja kärjistymistä.

Ääripäitä ei enää mainittu.

Maahanmuuton ongelmat eivät katoa minnekään sillä, että niistä ei puhuta tai että niistä puhutaan vain peitellysti. Yritetty on, vuosikymmenet. Ei toimi.

Teksti: Kaisa Väkiparta

Kirjoittaja työskentelee Amnestyn Suomen osaston pakolaisasiantuntijana. Hän on aiemmin toiminut Suomen Pakolaisavun viestintäpäällikkönä.

Hävettäisi.

[Roope]

Ylen toimittaja Eero Mäntymaa alkoi joutessaan mokuttamaan:

[tweet]982247202608185344[/tweet]

"Persut hämärtämässä jälleen. 1) "Paperilla" viitataan oleskelulupaan, ei maastapoistopäätökseen. 2) Poliitikot vääntäneet termeistä vuosikymmeniä, mistään "uuskielestä" ei ole kyse. ?) kutsutaanko samalla logiikalla esim. kortitta ajavia "laittomiksi kuskeiksi"?"

1) "Paperilla" viitataan milloin mihinkin. Esimerkiksi eurooppalaisiin romanikerjäläisiin viitataan "paperittomina", vaikka he eivät tarvitse oleskelulupaa, mutta eivät saa kaikkia samoja palveluja kuin kantaväestö.

2) Termin "paperiton" (ranskalainen eufemismi "sans papiers" eli "ilman papereita") laajempi ilmestyminen uutisjuttuihin voidaan jäljittää hyvin täsmällisesti Katja Tähjän ja Kaisa Viitasen kirjaan Paperittomat (2010) ja silloiseen Vapaa Liikkuvuus -verkostoon, johon kallellaan olevat toimittajat ryhtyivät lobbaamaan termin käyttöä. Virallisissa ja EU-teksteissä oli puhuttu siihen asti "laittomista siirtolaisista" ja "laittomasti maassa oleskelevista". Nyt termi on lobbauksen seurauksena levinnyt kaikkialle valtamediaa ja ministeriöitä myöten.

Mitä poliitikkojen vääntöön tulee, yksikään argumentti ei tue epämääräisemmän termin käyttöä. Usein perusteluna kuultu hokema "kukaan ihminen ei ole laiton" on yhtä aivoton kuin väite, että "kukaan ihminen ei ole rikollinen".

?) Minun puolestani, mutta ilmaisulla "laiton kuski" ei kai ole vakiintunutta ja täsmällistä merkitystä. "Paperitonhan" ei tarkoita mitään täsmällistä, vaan sen tulkinta vaihtelee kontekstin mukaan.

Tässä raivon syy:

[tweet]982218515946991616[/tweet]

Ihan oikeasti, kaikki tajuavat, että "paperiton" on vähättelevä kiertoilmaisu sille, että joku ulkomaalainen päättää omasta tahdostaan jäädä tänne vastoin Suomen lakia tai että joku turististatuksella Suomessa oleskeleva vaatii itselleen samoja palveluja kuin suomalainen veronmaksaja.

[Rokka]

?) Minun puolestani, mutta ilmaisulla "laiton kuski" ei kai ole vakiintunutta ja täsmällistä merkitystä. "Paperitonhan" ei tarkoita mitään täsmällistä, vaan sen tulkinta vaihtelee kontekstin mukaan.

Mielestäni on kyllä selkeä ero siinä, onko autoa ajavalla henkilöllä jäänyt ajokortti toisen takin taskuun vai onko sitä ajo-oikeutta ollenkaan. Laiton kuski on se, jolla sitä ajokorttia ei ole ollenkaan.
Mielestäni mamua voi kutsua paperittomaksi, jos hänellä on jäänyt passi ja oleskelulupa jonnekin, eikä sitä tarkastettaessa ole mukana. Laiton taas on sellainen, jolla ei ole passia ja oleskelulupaa ollenkaan. Kyllähän tuo on kuitenkin niin simppeliä, että luulisi toimittajankin tajuavan tuollaisen. Toisaalta jos ei halua tajuta, niin se on ihan eri asia.

[törö]

Näin ne leimat katoavat.

Maahanmuuttaja: maassa asuva henkilö.
Islamisti: asialleen omistautunut henkilö
Terroristi: tavallinen ihminen.

[ISO]

Rikollinen on rikollinen silti, vaikka sitä olis pakko vankeuden uhalla kutsua Ihanuudeksi.

Kohde tuhoaa termin nopeasti, jatkossa ihmisten mielikuva Ihanuudesta onkin sama mikä aiemmin rikollisesta.

[migri]

Kokeilis nämä toimittajakullat olla laittomasti (papereilla tai ilman) sellaisissa kohteissa missä maahanmuuttopolitiikka toimii. Esimerkiksi sellaisessa kulttuurien sulatossa kuin Singapore.

Tulisi nopeasti selville - joskus miehille varsin kivuliaastikin - mitä tarkoittaa kun on maassa laittomasti. Ei todellakaan termeillä kikkailla. Joko olet laittomasti maassa tai laillisesti. Välimuotoja ei ole.

Siinä saisi Mäntymaakin perseen punoittaessa miettiä termejänsä samalla kun heivataan ulos maasta niin että ei ehdi rasistia huutaa.

Pellet.

Lisäys:

For attempting to enter Singapore illegally, a person will be jailed for between three months and two years. He will also face a fine of up to $4,000.
For entering Singapore illegally, the punishment is a jail term of up to six months and a minimum of three strokes of the cane. Those who cannot be caned can be fined up to $6,000.
Boat operators convicted of abetting illegal immigrants to enter Singapore can be jailed for between six months and two years. They can also be fined up to $6,000.
Boat operators convicted of engaging in the business of conveying illegal immigrants to Singapore face a jail term of between two and five years and at least three strokes of the cane.

Kun rangaistus on kärsitty heivataan maasta ulos. Jos rimpuilee niin keppi ja linna heiluu uudestaan. Singaporen vankila on myös edelleen vankila.

[Lalli IsoTalo]

•"allahu acbar"---> "reilu meininki"

[Lalli IsoTalo]

Uutistoimisto AP:n (Associated Press) uudet käyttökieltoon julistamat sanat ja näitä korvaavat muodot, joita toimittajien on käytettävä:

https://clarionproject.org/islamist-terrorist-forbidden-words/

This is doubleplusungood.

[guest14935]

Maahanmuuttaja: maassa asuva henkilö.

Johan tämä mamu oli alunperin suvakkien keksintöä häivyttään todellisuutta.

[Tulevaisuus]

Minä tykkään tästä suuntauksesta missä asia yritetään sanoa sanomatta sitä, itse olen käyttänyt metodia vaimon kanssa ja se on aiheuttanut monia meheviä riitoja. Kiertoilmaukset tuntuvat olevan naisten yksinoikeus johon miehillä ei ole oikeutta. Valemedia on ehtymätön lähde myös tässä koskaan ei tarvitse pettyä. 

[Veturinainen]

Eero Mäntymaa jatkaa aiheesta, vaikka käy jo vähän vaikeaksi.

[tweet]982253934587789313[/tweet]

Kyllä minullekin käy, että laittomasti maassa olevista aletaan käyttää termiä "maahanmuuttorikollinen". Sehän on terminä itse asiassa parempi kuin "laiton maahanmuuttaja" ja samalla kuitataan Eeron huolet. Win-win.

[Lalli IsoTalo]

Kyllä minullekin käy, että laittomasti maassa olevista aletaan käyttää termiä "maahanmuuttorikollinen".

Liian lyhyt postmoderniksi kikkailuksi. Miten olisi "haittamaahantunkeutujakehitysmaamuslimirikollinen"?

[Lasse]

Toisekseen esim. "anti-abortion" kuvaa huomattavasti paremmin mistä on kyse kuin "pro-life", joka on eufemismi abortin (mutta ei esim. kuolemanrangaistuksen) vastaisuudelle.

Eufemismeistä puheen ollen ensin taisi olla "pro-choice".

[Roope]

"Laiton" on de facto väärin, koska ihminen ei voi lain mukaan saavuttaa "laitonta" asemaa. Sen sijaan ihmisen toiminta on tai ei ole laitonta.  Siksi termi "laiton" on väärin, "laittomasti maassa oleva" sen sijaan ei.

Miksi sitten eräät kieltäytyvät käyttämästä täsmällistä termiä "laittomasti maassa oleva" tai vaikka "henkilö, jolla ei ole eurooppalaista sairaanhoitokorttia" ja vaativat saada puhua kaikista sekaisin epämääräisesti "paperittomina"?

Ja jos tuolle saivartelulinjalle lähdetään, niin "paperiton" on ihan väärin, koska kyse on harvemmin ihmisestä, jolla ei ole paperia.

[Peltipaita]

Näin ne leimat katoavat.

Maahanmuuttaja: maassa asuva henkilö.
Islamisti: asialleen omistautunut henkilö
Terroristi: tavallinen ihminen.

Tuo on hyvä. Kun jatkossa esim. marokkolainen leikkailee kurkkuja, kutsukaamme häntä tavalliseksi ihmiseksi Marokosta.

[Nuivinator]

On muuten vähän kyseenalaista sanoa negan saanutta paperittomaksi; sillehän on annettu lappu kouraan jossa todetaan, että oikeaus maassaolemiseen on päättynyt.  (Näin ainakin olen ollut ymmmärtävinäni, mutta henkilökohtaista kokemusta tuollaisen lapun saamisesti minulla ei ole.)

[Ernst]

On muuten vähän kyseenalaista sanoa negan saanutta paperittomaksi; sillehän on annettu lappu kouraan jossa todetaan, että oikeaus maassaolemiseen on päättynyt.  (Näin ainakin olen ollut ymmmärtävinäni, mutta henkilökohtaista kokemusta tuollaisen lapun saamisesti minulla ei ole.)

Oleskelulupahakemukseen saa todellakin kirjallisen vastauksen.

[O. M. Hietamaa]

"Laiton" on de facto väärin, koska ihminen ei voi lain mukaan saavuttaa "laitonta" asemaa. Sen sijaan ihmisen toiminta on tai ei ole laitonta. Siksi termi "laiton" on väärin, "laittomasti maassa oleva" sen sijaan ei.

Lakimieskirjailija John Grishamin parin vuoden takainen romaani Rogue Lawyer sai Suomessa nimen Laiton lakimies. Joko Mäntymaa on ehtinyt jyrähtää suomennoksen julkaisseelle WSOY:lle, että kirjan nimi on de facto väärin ja sen pitäisi olla Laitonta toimintaa harjoittava lakimies?

[Juffe]

"Laiton" on de facto väärin, koska ihminen ei voi lain mukaan saavuttaa "laitonta" asemaa. Sen sijaan ihmisen toiminta on tai ei ole laitonta.  Siksi termi "laiton" on väärin, "laittomasti maassa oleva" sen sijaan ei.

Epäinhimillistävästä ilmaisusta valelääkäri yms. valeammatinharjoittaja tulee myös ehdottomasti luopua. Sillä eihän kukaan ihminen voi olla "vale".

[Lalli IsoTalo]

"Lainsuojaton" on sana, joka jostain syystä tulee mieleeni.

[alussaolisana]

Voinko mä kuitenkin käyttää Eeron kohdalla käsitettä "järjetön", vaikka hänellä varmastikin on järkeä päivittäisiin perustoimintoihinsa ja vielä jää ylikin käytettäväksi erittäin ärsyttävään, ylimieliseen sekä nolottavan heppoiseen viisasteluun?

[Roope]

[tweet]983982767301066753[/tweet]

[tweet]984004034687328256[/tweet]

"Eli kyseenalaistan viranomaisen termin. "Vapaaehtoinen paluu" saattaa antaa asiaan vihkiytymättömälle harhaanjohtavan kuvan tilanteesta."

Millaisen kuvan toimittaja Mäntymaan suosima termi "paperiton" antaa asiaan vihkiytymättömälle?

[newspeak]

^ Voitaisiin puhua myös "julkisesti tuetusta paluusta". Oletan, että vapaaehtoiseen paluuseen päätyvät eivät aidosti kykene omatoimisesti poistumaan maasta, joten yhteiskunta auttaa heitä tässä.

[Alabama]

^ Voitaisiin puhua myös "julkisesti tuetusta paluusta". Oletan, että vapaaehtoiseen paluuseen päätyvät eivät aidosti kykene omatoimisesti poistumaan maasta, joten yhteiskunta auttaa heitä tässä.

Mikä onni kuitenkin, että varat riittivät nippa nappa Suomen rajalle, mutta rajan ylitettiinkin sitten jo typötyhjän lompakon kanssa. Aika hurjaa jos itse soveltaisi samaa keinoa oman lomamatkan kohdalla. Maksaisi vain menomatkan, antaisi kohdemaan kustantaa täyden ylläpidon sielun sivistys (kurssitukset) ja sairauksien ja hampaiden hoito mukaan lukien ja antaisi sitten kun on saanut lomasta tarpeekseen, kustannuttaa itsenä ilmaiseksi takaisin kotimaahan lääkärin huolehtiessa koneessa ruumiin ja sielun hyvinvoinnista. Miten olisi, Marokko, Afganistan ja kumppanit? Marokon, Afganistanin etc. veronmaksajat varmaan mielellään osallistuvat uudenlaisen matkatarjonnan aiheuttaman massaturismin (miljoonia ilmaismatkalaisia!) kustannuksiin.

[Ville Hämäläinen]

Sairasta, terroristi on terroristi vaikka voissa paistaisi. Terrorismi on terrorismiä. Minä en tollasia rajoituksia  ainakaan ota käyttöön. Varas = veikeä kähveltäjä? Rikollinen = lain tuolla puoleinen? Äärioikeistolainen = reunaäksy?

[newspeak]

^ Voitaisiin puhua myös "julkisesti tuetusta paluusta". Oletan, että vapaaehtoiseen paluuseen päätyvät eivät aidosti kykene omatoimisesti poistumaan maasta, joten yhteiskunta auttaa heitä tässä.

Mikä onni kuitenkin, että varat riittivät nippa nappa Suomen rajalle, mutta rajan ylitettiinkin sitten jo typötyhjän lompakon kanssa. Aika hurjaa jos itse soveltaisi samaa keinoa oman lomamatkan kohdalla. Maksaisi vain menomatkan, antaisi kohdemaan kustantaa täyden ylläpidon sielun sivistys (kurssitukset) ja sairauksien ja hampaiden hoito mukaan lukien ja antaisi sitten kun on saanut lomasta tarpeekseen, kustannuttaa itsenä ilmaiseksi takaisin kotimaahan lääkärin huolehtiessa koneessa ruumiin ja sielun hyvinvoinnista. Miten olisi, Marokko, Afganistan ja kumppanit? Marokon, Afganistanin etc. veronmaksajat varmaan mielellään osallistuvat uudenlaisen matkatarjonnan aiheuttaman massaturismin (miljoonia ilmaismatkalaisia!) kustannuksiin.

Olen joskus muinoin päässyt "ihastelemaan" omin silmin, kun turvikset kaivavat setelitukkuja piiloistaan. Vuoden 2015 tapahtumista ja myöhemmistä sillä saralla on vaikea sanoa mitään hyvää.

Pääasia, että nuo saadaan kuljetettua jotenkin maan rajojen ulkopuolelle. Ivallisuuteen taipuvaisena pakko lisätä täsmennyksenä, että Mäntymaan valitus käsitteiden harhaanjohtavuudesta on vailla pohjaa, sillä yhtä hyvin voidaan käyttää muitakin käsitteitä. Siksi otin esille julkisen tuen. Joidenkin mielestä se on hyvä asia. Joidenkin mielestä alhaista. Oli puhe sitten vapaaehtoisesta poistumisesta tai tuetusta poistumisesta, näihin käsitteisiin ei liity varsinaista rikosta. Vapaaehtoisesti poistuva osoittaa Mäntymaan sanojen perusteella, ettei hän ole rikollinen. Poistumista tukeva yhteiskunta "välittää". Ja sehän on kaikista tärkeintä, että kaikilla on hyvä fiilis (jälleen ivallisuutta).

[Roope]

Amnestyn tiedottaja tiedottaa:

Kaisa Väkiparta: Sanoilla on väliä
...

Argumentit, jotka perustuvat vetovoimatekijöihin, ovat heikkoja, sillä turvaa hakevat ihmiset ajaa liikkeelle painavat syyt, kuten sota ja vaino.

Höpsis taas. Työntötekijät panevat liikkeelle, mutta vetotekijät houkuttelevat vaikka sitten tuhansien kilometrien päähän Suomeen, vaikkei lähdön syynä olekaan sota tai vaino, kuten useimmilla ei ole ollut.

Kaikkein röyhkeimmät, kuten "maahanmuuttotutkija ja ihmisoikeusaktivisti" Erna Bodström kiistävät vetotekijöiden olemassaolon kokonaan:

[tweet]986179722651553792[/tweet]

"Vetotekijöistä on olemassa huomattavasti tieteellistä tutkimusta, mutta mitään todisteita siitä, että vetotekijäilmiö olisi todellinen, ei ole löydetty. Tässä esimerkiksi apulaisprofessori Lucy Mayblinin tutkimusartikkeliin perustuva blogi aiheesta."

Blogissa viitataan selvitykseen, jonka mukaan vuonna 2002-2018 tehdyissä tutkimuksissa ei pystytty osoittamaan pitkän aikavälin yhteyttä turvapaikanhakijoiden työmarkkinoille pääsyn helppouden/vaikeuden ja turvapaikanhakijoiden määrän välillä. Epäilemättä, koska yhden tekijän vaikutus hukkuu etenkin pitkällä aikavälillä helposti kohinaan. Se ei kuitenkaan tarkoita, ettei vaikutusta olisi, ja aivan erityisesti se ei todista, että ei olisi olemassa vetotekijöitä.

Oikeasti tutkijoiden keskuudessa ei ole mitään epäselvyyttä vetotekijäilmiön olemassaolosta. Väittelyä on korkeintaan sen merkityksestä. Miten voisikaan olla, kun vetotekijä tarkoittaa yksinkertaisesti kaikkia niitä syitä, jotka johtavat tietyn maan valintaan. Jos vetotekijöitä ei olisi, kaikki turvapaikanhakijat jäisivät ensimmäiseen mahdolliseen maahan, eikä Suomeen asti päätyisi kuin ehkä venäläisiä.

Jos vetotekijäilmiön olemassaolosta haluaa todisteen, niin tarvitsee vain katsoa turvapaikanhakijoiden reittejä Euroopassa ja tilastoja eri maihin jätettyjen turvapaikkahakemusten määrästä.

On sitten eri asia, kuinka tarkasti voidaan määrittää yksittäisen vetotekijän vaikutus, kun se vielä muuttuu ajan kanssa ja suhteessa muiden maiden ratkaisuihin. Juuri siksi on varminta kiristää kaikki mahdolliset vetotekijät minimiin. Vetotekijöiden vaikutus ja maahanmuuttopolitiikan valintojen ero näkyy hyvin vertailtaessa Tanskaa ja toisaalta Ruotsia ja Suomea. Lähes kaikki turvapaikanhakijat ovat kulkeneet Ruotsiin ja Suomeen Tanskan läpi.