2010-01-07 Maailman kuvalehti Kumppani 1/2010

[Iloveallpeople]

Uusi Kumppani -lehti ilmestynyt. En ehdi nyt sitä tarkemmin esittelemään, mutta lukekaa itse. Pikavilkaisulla en löytänyt mitään kunnon helmiä ja muutenkin vaikuttaa tasapainoisemmalta lehdeltä kuin edeltäjänsä.

Maailman kuvalehti Kumppani

[Iloveallpeople]

Muutamia poimintoja lehdestä:

Rasistinen laulu ärsyttää Egyptin nuubialaisia

Egypti. Libanonilainen pop-tähti Haifa Wehbe viittaa laulussaan mustiin egyptiläisiin apinoina, mikä on herättänyt suuren kohun Egyptissä.

Wehbe on pyytänyt anteeksi laulua, ja sanonut, ettei ymmärtänyt sanoitusta rasistiseksi.

Laulussaan Where is daddy? lapsi kysyy laulajalta "Missä on nuubialainen apinani?"

Etelä-Egyptin alueella sijaitseva Nuubia oli tuhansia vuosia sitten itsenäinen kuningaskunta. Nykyiset nuubialaiset ovat tämän sivilisaation jälkeläisiä, mutta heidän asemansa nyky-Egyptissä on heikko.

Joukko nuubialaisia lakimiehiä on haastanut oikeuteen laulajan ja hänen levy-yhtiönsä. Myös laulun kieltämistä on vaadittu.

"Se ei välttämättä ole tahallista rasismia lauluntekijän osalta, mutta se on silti hyvin rasistista ja loukkaavaa", nuubialaisia edustava Motez Isaaq sanoi AP-uutistoimistolle.

Isaaqin mukaan nuubialaisia syrjitään heidän tumman ihonvärinsä vuoksi.

"Olemme yksi maailman vanhimmista sivilisaatioista. Meistä kuitenkin levitetään jatkuvasti kuvaa, jonka mukaan olemme kouluttamattomia ovimiehiä tai tarjoilijoita", hän sanoi.

Nuubialaiset ovat vaatineet julkista anteeksipyyntöä. "Egyptiläisten on lakattava kohtelemasta meitä toisen luokan kansalaisina", Isaaq totesi.

Kumppani: Lyhyet Palat

Kolmiosainen Afro-suomen historia -dokumenttisarja alkaa Yle teemalla 22.1.

Tummaihoisia on ollut suomessa 1800-luvulta asti. Mutta suomi on herännyt 150 vuoden talviuniltaan "monikulttuuriseen" todellisuuteen vasta äsken.
...

Häpeällinen lähimenneisyys

Afro-Suomen historia -dokumenttisarjan tekeminen merkitsi ohjaajalle tunteja ja tunteja arkistossa, ajassa ja paikassa matkaamista.

Jonkan suunnitelmissa on kirjoittaa aiheesta myös kirja. "Siihen kirjataan kaikki ne tarinat, joita ei dokumenttiin mahdu. Ja erityisesti Rosa Emilia Clayn elämä on jäänyt kiehtomaan, kenties seuraavan dokumenttielokuvan muodossa."

Eniten ohjaajaa järkytti lähihistoria, 1990-luvun ilmapiiri. Yhtäkkiä Suomessa elettiin tilanteessa, jossa poliisi suojelee Nastolan pakolaiskeskusta paikallisten asukkaiden väkivallalta.

"90-luvun rasismi alkaen skinheadeista ja Kari Suomalaisen pilapiirroksista on käsittämätöntä. Kärjistäen kysyisin, eikö meillä suomalaisilla ole muuta yhteistä kuin rasismi", Jonkka pohtii.

Lehdet pursuavat otsikoita. Valkealan pakolaiskeskuksessa räjähtää pommi, Nastolassa ammutaan. Hakunilassa skinit hyökkäävät jalkapalloa pelaavien somalialaisten kimppuun. Radiossa soi Hausmyllyn kappale Se musta mies.

"Kaikessa kuultaa se perisuomalainen ajatus, että hei, ei mekään lähdetty pakoon, me seistiin rintamassa [sodassa]. Miksi te ette? Mitä te tänne tulette?" ohjaaja toteaa.

Aivan kuin suomalaisilla ei olisi varaa olla humaaneja.

Vuoden 1929 Suomen Urheilulehden artikkelissa juoksija-Tolanin kohdalla todetaan, että "Otettu mukaan otaksuttavasti 'kansan kokoojaksi' kilpailussa. Hauska tutustua, herra neekeri." Artikkeli päättyy toivotukseen: "Tervetuloa Suomeen, tervetuloa!"

Koko juttu: Mustan Suomen historia

Ihmiskaupan uhrit Euroopassa

...
Italiassa ihmiskaupan uhrien auttamiseksi luotua järjestelmää on pidetty yhtenä Euroopan edistyneimmistä. Siirtolainen voi saada puolen vuoden "uhriluvan", jos on joutunut törkeän hyväksikäytön tai väkivallan uhriksi tai kokee turvallisuutensa uhatuksi. Päätöksen uhriluvasta tekee poliisi, jolle luvan myöntämistä voi suosittaa esimerkiksi järjestö tai sosiaaliviranomainen. Luvan myöntämisen jälkeen siirtolainen ei saa palata tekemään seksitöitä ja on velvollinen ottamaan osaa sosiaaliapu- ja integraatio-ohjelmaan.

Puolen vuoden jälkeen oleskeluluvasta voidaan tehdä pysyvä, jos siirtolainen on ohjelman lisäksi joko työllistynyt tai ollut mukana oikeusprosessissa. Oleskeluluvan saaminen ei kuitenkaan edellytä uhrin todistavan rikollisia vastaan. Viranomaisille tulee antaa joitain tietoja, mutta lain tulkinta ei ole tämän suhteen ehdoton.
...

Suomessa ihmiskaupan uhri voi saada oleskeluluvan, jos tekee yhteistyötä viranomaisten kanssa ja katkaisee kaikki sidokset ihmiskaupasta epäiltyihin. Toisin kuin Italiassa, uhrin oleskelun Suomessa on oltava perusteltua ihmiskaupparikoksen tutkinnan kannalta, ellei uhri ole erityisen haavoittuvassa asemassa. Haavoittuvaisen aseman määrittely on kuitenkin tulkinnanvaraista.

Suomen virallinen ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä on valtionhallinnon ohjauksessa. Päätökset auttamisjärjestelmään ottamisesta tehdään vastaanottokeskuksissa. Italian auttamisjärjestelmän toiminnassa järjestöillä on suurempi rooli.

Suomessa uhrilupa on väliaikainen, ja se voidaan myöntää 6–12 kuukaudeksi. Luvan myöntämistä edeltää 30 päivästä puoleen vuoteen kestävä harkinta-aika, jonka aikana uhrin oletetaan toipuvan kokemuksistaan ja pystymään päättämään halustaan tehdä yhteistyötä viranomaisten kanssa.
...

Koko juttu: Ihmiskaupan uhrit Euroopassa

Kolumni: Ihmisoikeuksien uudet uhkaajat (Boutros Boutros-Ghali)

...Toisena tulee uskonnollinen uhka, joka on yhteensovittamaton ihmisoikeuksien yleismaailmallisuuden kanssa. Kyse on ristiriidasta julistuksen sisällön ja islamilaisen sharia-lain välillä. Yhteensopimattomuus näkyy erityisen selvästi suhteessa naisten perusoikeuksiin, vapauteen vaihtaa uskontoa ja ruumiillisen rangaistuksen käyttöön. Vielä vakavamman uhkan muodostaa islamin sisällä toimiva salafisti-liike, joka pitää ihmisoikeuksien puolustamista uuskolonialistisena perintönä ja jopa uutena ristiretkenä islamia vastaan. Tunnetta on voimistanut länsimaissa New Yorkin syyskuun 2001 terrori-iskujen jälkeen vallinnut islaminvastainen ilmapiiri, jossa jokainen muslimi pyritään esittämään vähintäänkin mahdollisena terroristina.
...

Koko kolumni: Ihmisoikeuksien uudet uhkaajat

[KphS]

YLE:n Teema on näköjään kerrankin laittanut lupamaksuja aidosti mielenkiintoiseen projektiin (Afro-Suomen historia).

Elämme aikoja, jolloin ihmiset haluavat lapsensa pois maahanmuuttajakouluista, mutta maksavat ison rahan kansainvälisistä kouluista. Aika ironista – mutta ennen kaikkea sääli.

Huhhuijakkaa....

[FadeAway]

Kommentti: Musta, valkoinen – kirjava

"Vuonna 2007 julkaistaan tutkimus, jonka mukaan joka viides Uudellamaalla asuva kantasuomalainen on vailla kontaktia ulkomaalaisiin, ja joka kolmas pikkukaupunkilainen ja maalainen ei tunne yhtään Suomessa asuvaa ulkomaalaista henkilökohtaisesti", selostaa Afro-Suomen historian rauhallinen kertojaääni.

Että nykyajan suomalainen elää globaalissa "aukinaisessa maailmassa" – silmänlumetta siis.

Orastavassa maahanmuuttokeskustelussa menevät yleensä puurot ja vellit sillä tavalla sekaisin, että mustien oletetaan muodostavan yhden homogeenisen ryhmän. Ja Suomessa tämä on yhtä kuin "somalit".

Moni tuhahtaa, että onpas vanha juttu. Mutta kun ei se ole. Dokumenttiohjaaja Miia Jonkka kertoi hämmentyneensä siitä, miten tätä päivää "juttu" on.

Tämän oletetun homogeenisen ryhmän ympärille kasaantuu stereotypioita, jotka määrittävät jokaisen tämän oletetun ryhmän jäsenen arkea, kohtaamista ja kohtaamattomuutta.

Elämme aikoja, jolloin ihmiset haluavat lapsensa pois maahanmuuttajakouluista, mutta maksavat ison rahan kansainvälisistä kouluista. Aika ironista – mutta ennen kaikkea sääli.

En usko, että mikään informaatio vaikuttaa rasistisiin ääripäihin. Mutta se enemmistö, jonka ennakkoluulot perustuvat tietämättömyyteen, voi saada Afro-Suomen historian kautta hienon kuvan Suomesta.

Kenties myös avaimia arkeen.

Sillä se hölmistyneisyys, jolla suomalaiset suhtautuivat mustiin 1900-luvun alussa, oli avointa tietämättömyyttä ja kokemattomuutta. Arkista ihmettelyä.

Suomalaista nykykeskustelua värittää paperi: puuhastelemme käsitteiden ja oletetun todellisuuden tasolla. Saatamme keskustella tuntikausia siitä, miten neekeri-sanaa ei saa käyttää, mutta että tulisiko nyt sitten puhua tummaihoisista, mustaihoisista, mustista – vai ihan vaan ihmisistä.

Olemme hirmu hyviä puhumaan hygieniasta, mutta hirmu huonoja tosielämässä. MK.

Julkaistu Maailman kuvalehti Kumppanissa 1/2010.

[rähmis]

Miksei Afro-suomen historia ole jo tv-vinkeissä?

se hölmistyneisyys, jolla suomalaiset suhtautuivat mustiin 1900-luvun alussa, oli avointa tietämättömyyttä ja kokemattomuutta. Arkista ihmettelyä.

2000-luvun alkuun menessä tiedot ja kokemukset ovat karttuneet ja suurin osa suomalaisista suhtautuu heihin jo luontevasti. Toiseudenpalvojilla tosin on jäänyt joku ihan ihme vaihde silmään.