2010-01-07 MTV3: UM/SALAISET 1985: UM:n pakolaispolitiikkaa luomassa

[kapa.]

http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/arkistot/kotimaa/2010/01/1028905

UM/SALAISET 1985: Salainen kokous Königstedissä - Suomi pulassa ihmisoikeuksien kanssa

MTV3 - Jarkko Sipilä

Ulkoministeriö hahmotteli oikeuslaitoksen ja poliisin avulla varovaista ihmisoikeus- ja pakolaispolitiikkaa salaisessa kokouksessa Köningstedtin kartanossa marraskuussa 1985. Kylmän sodan keskellä länsi painotti ihmisoikeuksia ja Suomi haki linjaansa puolueettomuuspolitiikan ja Neuvostoliiton painostuksen varjossa.

"Suomen ihmisoikeus- ja pakolaispolitiikka" -seminaarin keskustelumuistiinpanon löytyvät Ulkoministeriön salaisten asiakirjojen arkistosta vuodelta 1985. UM:n vuoden 1985 salaiset asiakirjat tulivat julkisuuslain nojalla avoimiksi vuoden vaihteessa 25 vuoden salassapidon jälkeen.

Vuonna 1985 Suomi oli Neuvostoliiton tiukassa puristuksessa, mutta myös lännestä tuli painetta. Ihmisoikeudet muodostivat Suomelle uuden ongelman, vaikka niiden kansainvälinen perusta oli luotu Helsingin vuoden 1975 Ety-kokouksessa.

Salaiseen seminaariin osallistuivat 1985 muun muassa silloinen ulkoministeri Paavo Väyrynen, valtiosihteeri Åke Wihtol, alivaltiosihteeri Klaus Tornudd ja muuta ulkoministeriön johtoa sekä hovioikeuden presidentti Voitto Saario, poliisiylijohtaja Olli Urponen ja suojelupoliisin päällikkö Seppo Tiitinen.


Ihmisoikeuksista ongelmia

Seminaarin syynä oli se, että ihmisoikeuskysymykset olivat nousseet päivän politiikkaan. Suomi oli joutunut ongelmiin mm. Yhdysvaltain kanssa epäjohdonmukaisesta linjasta YK:n äänestyksissä. Suomi oli tuominnut YK:ssa esimerkiksi Yhdysvaltain hyökkäyksen Grenadaan, muttei Neuvostoliiton sotatoimia Afganistanissa.

Puheenjohtajana toiminut alivaltiosihteeri Törnudd totesi alustuksessaan, että Suomi ei voi päästä täydelliseen johdonmukaisuuteen ihmisoikeuskysymyksissä. Suomi ei voisi pidättäytyä kaikista yksittäisten maiden rikkomuksia käsittelevistä päätöslauselmista, muttei voinut siirtyä korkean profiilin linjalle. - Ainoa mahdollisuus on pyrkiä löytämään keinot, joilla eri tilanteissa päästää poliittisesti tyydyttävästi lävitse.

Ulkoministeri Väyrynen tiivisti asian keskustelumuistiossa näin: - Pohjoismaisen ihmisoikeuskäsityksen korostaminen on hyvä asia, koska silloin emme suoranaisesti samaistu läntiseen leiriin. Keskeinen ongelma on, miten voidaan sovittaa yhteen ihmisoikeus- ja puoluepoliittinen linjamme. Lähtökohtana on hyvien suhteiden ylläpitäminen kaikkiin maihin.


Läntisessä ja pohjoismaisessa eroja

Väyrynen totesi seminaarissa, että pohjoismaisessa ja läntisessä ihmisoikeuskäsityksessä on eroja. - Pohjoismaiseen ihmisoikeuskäsitykseen sisältyy myös aineksia, joita sosialistiset valtiot ovat pitäneet etualalla, taloudellisia ja sosiaalisia ihmisoikeuksia. Käsityksemme on näin ollen laajempi ja tasapainoisempi kuin eräiden länsimaiden edustamat ihmisoikeusnormit, Väyrynen totesi.

- Ongelma on usein siinä, että ihmisoikeusfoorumia käytetään väärin ja esille otetaan täysin poliittisia kysymyksiä suurvaltapoliittisista syistä (esim. Puola). Myös Afganistanin kohdalla kyse on enemmän suurvaltapolitiikasta kuin ihmisoikeuspolitiikasta, Väyrynen sanoi muistion mukaan.

Neuvostoliiton alaisissa sosialistisissa maissa vainottiin toisinajattelijoita ja Neuvostoliitto oli 1979 hyökännyt Afganistaniin. Kylmän sodan toisella puolella oli Yhdysvallat.

Hovioikeuden presidentti Saario tuki ulkoministerin käsitystä Afganistanista ja totesi, ettei Afganistan ole ihmisoikeuskysymys, koska siellä on sotatila ja silloin aina ihmisoikeuden kärsivät.

Alivaltiosihteri Törnuddin mukaan ihmisoikeusrikkomuksia käsiteltäessä Pohjoismainen linja usein särkyy ja eräiden maiden usko Suomen pohjoismaiseen linjaa voi järkkyä. - Syynä on puolueettomuuspolitiikkamme, jonka mukaan pyrimme pysyttelemään suurvaltaristiriitojen ulkopuolella. Ihmisoikeuskysymyksistä on tullut hyvin suuressa määrin idän ja lännen välinen poliittinen ase, Törnudd totesi.


Romanialaisuus vaarana

Seminaarissa pohdittiin miten suomalaisten tulisi ottaa kantaa ihmisoikeuskysymyksiin. Esillä oli vaihtoehto, jossa äänestyksissä pidättäydyttäisiin, mutta korkean tason vierailujen yhteydessä selitettäisiin Suomen puolueettomuspoliitiikkaa. Tätä pidettiin kuitenkin "romanialaisena", koska äänestyksissä ja puheenvuoroissa ei saisi olla epäjohdonmukaisuutta.

Tuolloinen lähetystöneuvos - ja sittemmin Suomen YK-edustajana toiminut - Marjatta Rasi totesi, että äänestyksissä voisi pidättäytyä toteamalla, että kyseessä on suurvaltaristiriita. Rasin mielestä Suomi voisi keskittyä asiakohtaisiin, kuten kuolemanrangaistuksiin ja kidutuksiin kuin maakohtaisiin kysymyksiin.

Keskustelu aiheesta päättyi ulkoministeri Väyrysen toteamukseen, jonka mukaan puolueettomuuspoliittinen perustelu äänestyskäyttäytymiselle ei ole poikkeama ihmisoikeuspolitiikasta: Suomi kertoo, että kyseinen ongelma - ihmisoikeusaspektistaan huolimatta - on pääasiassa suurvaltaristiriita, johon Suomi ei halua ottaa kantaa.

Väyrynen totesi keskustelussa myöhemmin myös, että Suomen on syytä vältellä liian näkyvää osaa ihmisoikeuskamppailussa.


Pakolaispolitiikan hahmottelua

Suomi oli ottanut maahan ensimmäiset pakolaiset Kaakkois-Aasiasta vuonna 1979, mutta 1985 Suomi aloitti kiintiöpakolaisten ottamisen. Määräksi oli päätetty sata ihmistä vuodessa. Myös pakolaispolitiikasta puhuttiin Köningstedtin seminaarissa.

- Pakolaiset tulee ottaa yhtenä ryhmänä, eikä kiintiö merkitse avointa valtakirjaa, jolla pakolaisia saapuu vähitellen pitkin vuotta, ulkoministeri Väyrynen totesi. - Jatkossa emme ota vain vammaisia pakolaisia, mutta joukossa voi olla myös joitakin vammaisia.

Poliisiylijohtaja Urponen arveli, että maailman pakolaiset vain kuulevat sen, että Suomi on alkanut vastaanottaa pakolaisia. - Tämä saattaa lisätä tänne pyrkivien määrää.

Turvapaikanhakijoista Väyrynen totesi, että silloista linjaa on noudatettava.

Supon Tiitinen huomautti, että turvapaikan hakijoiden suhteen harkitseva linja on paikallaan. - Yksittäisten pakolaisten vastaanottamisella horjutetaan sisäistä rauhaa.

Hovioikeuden presidentti Saario ilmoitti myös kannattavansa tiukkaa linjaa. - Mitkään sopimukset eivät velvoita kansainvaellusten vastaanottamiseen.

[Roope]

Poliisiylijohtaja Urponen arveli, että maailman pakolaiset vain kuulevat sen, että Suomi on alkanut vastaanottaa pakolaisia. - Tämä saattaa lisätä tänne pyrkivien määrää.

Turvapaikanhakijoista Väyrynen totesi, että silloista linjaa on noudatettava.

Supon Tiitinen huomautti, että turvapaikan hakijoiden suhteen harkitseva linja on paikallaan. - Yksittäisten pakolaisten vastaanottamisella horjutetaan sisäistä rauhaa.

Hovioikeuden presidentti Saario ilmoitti myös kannattavansa tiukkaa linjaa. - Mitkään sopimukset eivät velvoita kansainvaellusten vastaanottamiseen.

Mitä on tapahtunut 25 vuoden aikana?

OT:

Radiotoimittaja ja vasemmistointellektuelli Hannu Taanila esitteli syksyllä uudestaan samaa kirjaa omassa radio-ohjelmassaan. - Ulkoasianministeriön primäärisenä tehtävänä ei ole seurata toimittajiemme työtä tai sen laatua. Sen tekevät tässä tapauksessa todennäköisesti myös tarkkakuuloiset ulkomaiset tahot, erikoistutkija Ilmari Susiluoto kirjoitti salaisessa muistiossa lokakuussa.

Susiluoto arveli, että Taanilan teksti ylittää neuvostotahon ärsytyskynnyksen. - Siinä todetaan mm. neuvostoystävällisyyden olevan "älyllisen köyhyyden ja moraalisen iljettävyyden muoto" ja rauhan ja ystävyyden puolestaan olevan "epäkonkreettista paskaa".

UM/SALAISET 1985: Neuvostoliitto piti tietokonepeliä räikeänä provokaationa

[skrabb]

Mitä on tapahtunut 25 vuoden aikana?

Demarit ovat olleet vallassa. Siinä se syy mielestäni on!
Tilannehan on koko ajan pahentunut Halosen valtakautena.

[Ernst]

Mitä on tapahtunut 25 vuoden aikana?

Demarit ovat olleet vallassa. Siinä se syy mielestäni on!
Tilannehan on koko ajan pahentunut Halosen valtakautena.

Keskusta-kokoomus-vihreä-rkp -hallitus säesti ja on ollut muutenkin moku.