Kansalaisaloite: Ruotsin kieli valinnaiseksi oppiaineeksi kaikilla kouluasteilla

[ämpee]

Tulee vaikutelma ettei kukaan oikein vakavissaan tähän kielikokeiluun ollut lähdössäkään.
Matuille lienee mahdollista opiskella korkeakouluissa ilman ruotsinkielen opintoja, joten miksi se ei kantiksille ole tehty yhtälailla mahdolliseksi ?
Kyse on halusta eikä mistään teknisesti ylivoimaisesta esteestä.

[Luotsi]

– Virkamiesruotsia tarvitaan täällä Tohmajärvelläkin. Meillä on potentiaalisia työpaikkoja sekä Tullissa että Rajavartiostossa, Valoaho muistuttaa.

Tarvitaan vai vaaditaan, Valopää?

[Dick Ursby]

Pakkoruotsittajien toiminta ja asenne ja vääristely nostavat väkivaltafantasiat pintaan. Tässä on paskaa, ja teidän on syötävä, tykättävä ja kiitettävä.

[Roope]

Lukiolaisten into kirjoittaa ruotsi romahti ja nyt heillä on vaikeuksia selvitä pakollisesta virkamiesruotsista – Lehtori: "Taitotason lasku on huomattava"

Vähiten ruotsin kieli kiinnostaa Itä-Suomessa. Yliopiston ruotsinopettajat joutuvat mukauttamaan opetusta opiskelijoiden heikon tason vuoksi.

Ruotsin kielen ylioppilaskirjoituksissa suorittavia on lähes puolet vähemmän kuin runsaat kymmenen vuotta sitten. Kokeeseen osallistuvien lukumäärä on laskenut tasaisesti sen jälkeen, kun pakollisesta ruotsin kielen kokeesta luovuttiin vuonna 2005.

Keväällä 2017 valmistuneista ylioppilaista reilusti yli puolet jätti ruotsin kielen kirjoittamatta. Kymmenen vuotta sitten vain alle kolmannes.

Vaikuttaa siltä, että samaa tahtia on laskenut myös ruotsin kielen osaaminen. Niin sanottu virkamiesruotsi kuuluu edelleen pakollisena kaikkiin korkeakouluopintoihin, mutta yhä useammalla on vaikeuksia sen suorittamisessa.

– Taitotason lasku on huomattava, ja tilanne huonontuu vuosi vuodelta. Osalla opiskelijoista taidot ovat hyvin heikot kurssille tullessa, sanoo ruotsin kielen lehtori Päivi Kammonen Itä-Suomen yliopistosta.

Lain mukaan korkeakoulusta valmistuvalta vaaditaan ruotsin kielen taitoa, joka vastaa suurin piirtein ylioppilaskirjoitusten cum laude approbatur -arvosanan veroista osaamista. Lisäksi täytyy osoittaa oman alan sanaston hallintaa.

Moni opiskelija uusii virkamiesruotsin koetta useampaan kertaan. Joillakin jopa tutkinnon suorittaminen viivästyy, kun pakkopullaksi koettua ruotsin suorittamista lykätään. Kammosen mukaan Itä-Suomen yliopistossa erityisen suuria vaikeuksia on luonnontieteiden ja metsätieteiden opiskelijoilla.

Nämä alat ovat miesvaltaisia. Ruotsin kieli ei kiinnosta nuoria miehiä myöskään lukiossa, sillä vain yksi neljästä ruotsin yo-kokeen suorittajasta on mies.

Yliopistojen ruotsinopettajat ovat joutuneet mukauttamaan opetustaan opiskeijoiden heikon osaamisen vuoksi. Vaatimustasosta ei kuitenkaan voi tinkiä, sillä se on määritelty laissa.

– Tarjoamme kertauskursseja, mutta ne eivät riitä korvaamaan lukion oppimäärää. Tenteissä voidaan antaa tehtävänantoja etukäteen ja tärppejä suulliseen kokeeseen, jotta opiskelija voi valmistautua tenttitilanteiseen mahdollisimman hyvin, Päivi Kammonen kertoo.

Hänen mukaansa osa opiskelijoista on edelleen motivoituneita, mutta kasvava joukko ei ole kiinnostunut kirimään kiinni saavuttamatta jäänyttä kielitaitoa.

– Monille tulee yllätyksenä, millaista ruotsin taitoa yliopistossa vaaditaan. Tuntuu, että lukiolaisille ei ole riittävästi painotettu sitä, että korkeakoulussa ruotsin kielestä ei pääse eroon, ja että vaatimustaso korkeakoulun ruotsissa on kohtalaisen kova, Kammonen sanoo.

[...]

Itä-Suomessa moni ajattelee, ettei tarvitse ruotsin kielen taitoa mihinkään.

– Oppilaat jakautuvat kahteen porukkaan. Osa pitää ruotsin kieltä hyvinkin tärkeänä jatko-opintojen ja työllistymisen kannalta. Osa puolestaan suorittaa vain pakolliset kurssit eikä erityisesti panosta opiskeluun, sanoo joensuulaisen Lyseon lukion opinto-ohjaaja Matti Heinonen.

[...]

–Olen päässyt juuri ja juuri läpi ruotsin kursseista, mutta pärjännyt matematiikassa paljon paremmin. Ruotsia ei täällä päin Suomea juurikaan kuule. Viime kesänä kuulin ensimmäistä kertaa elämässäni Joensuussa ruotsin kieltä kadulla.

Koulutoveri Janina Hirvonen sen sijaan aikoo kirjoittaa ruotsin.

– Tällä hetkellä sillä ei ole vaikutusta elämään, mutta ehkä ruotsin kokeen suorittamisesta voi olla hyötyä, kun hakee töitä, Hirvonen arvioi.

Kuuma poliittinen kysymys

Ruotsin kielen asema puhuttaa jatkuvasti. Eduskunta hyväksyi viime vuoden lopulla lain, joka mahdollistaa kielikokeilun. Siihen osallistuvissa kunnissa kuudesluokkalaiset koululaiset voivat valita ruotsin kielen sijaan jonkin muun kielen. Erityisesti perussuomalaiset ja siniset ovat vaatineet ruotsin kouluopetuksen muuttamista kokonaan vapaaehtoiseksi ja korkeakoulujen virkamiesruotsista luopumista.

Ruotsin kielen lehtori uskoo, että ruotsin opetus säilyy korkeakouluissa.

– Suomi on kaksikielinen maa ja ruotsin kieli on osa korkeakoulututkinnon suorittaneen yleissivistystä, Päivi Kammonen tiivistää.

Yle 16.3.2018

Ei koulua vaan elämää varten, sanottiin.

[guest14935]

Ei koulua vaan elämää varten, sanottiin.

Noh, tosta oli juttua monituisia vuosia sitten että kymmenesosa ei osannut ja siihen jäi opinnot, en tiedä oliko totta.
Omituisia ulkomaita lienee monta joissa ei tarvii yhtään ulkomaan saati sitten herrakansan kieltä opiskella tutkintoonsa. Ei ainakaan herrakansan maassa tarvii. Yhtään mitään kieltä, ei omaansakaan. Tai voihan se olla muttunut että tarvii. kunhan kattelin jotain nettisivuja. Ei niissä päivämäärää ollut.

[Jorma M.]

Opetusministeri Grahn-Laasonen esittänee pian että kaikilla lapsilla olisi päiväkodissa pakko lukea ruotsia ja yliopisto-opinnot voisi muuttaa kaikilla suomalaisilla ruotsinkielisiksi. Sen verran pyörökieli lienee saanut talletuksia verovapailta säätiöiltä.

[Brandis]

Ennen tähän uudistuskokeiluun ryhtymistä, olisi pitänyt selvittää mahdollisuudet sopeuttaa uutta tilannetta yhteen virkamiesruotsin vaateen kanssa; esimerkiksi niin, että virkamiesruotsia ei enää jatkossa vaadittaisi kaikilta korkeakouluopiskelijoilta. Eihän sitä vaadita nytkään jokaiselta, esimerkiksi maahanmuuttajataustaiset opiskelijat voivat saada siitä vapautuksen ja silti valmistua korkeakoulusta ammattiin. On liian kova tinki opetella koko 7. vuoden oppimäärä korkeakouluopintojen aikana, jos ei sitä ole aiemmin koskaan opiskellut, vaikka kyseessä onkin verrattain helppo kieli kyllä.

Käytännössä puhumalla englantia pärjää työelämässä Suomessa jo pitkälle, ja he, jotka omaehtoisesti ja vapaavalintaisesti opiskelevat ruotsia, saavat siitä valttikortin tulevaisuuden työelämässä. Virkamiesruotsi voidaan siis edelleen tutkintoihin edellyttää ja suorittaa, mutta poistetaan se kaikkia koskeva pakko sieltä pois ja luodaan tilalle järjestelmä, joka mahdollistaa vapaavalinnaisuuden ja kovalla työllä saavutetun edun kilpailuttamiseen. Mielestäni tämä on vain yksi niistä monista tasapäistävistä käytännöistä, joita meillä Suomessa yhä on, ja joista tulisi jossain määrin uskaltaa luopua.

Kokeiluun on lähdössä enää 5 kuntaa, Kaustisen kunta on perunut hakemuksen.
HS.

Kaustisilta lähti Opetushallitukseen peruutuspyyntö sen jälkeen, kun kunnanhallitus päätti yksimielisesti kumota sivistyslautakunnan aiemmin tekemän hakupäätöksen.

"Lautakunnassa päätös syntyi äänestyksen jälkeen ja hakemus laitettiin menemään. Myöhemmin kunnanhallitus kuitenkin käytti otto-oikeuttaan ja perui hakemuksen", kertoo Kaustisen keskuskoulun rehtori Mailis Tastula.

Noin 4 300 asukkaan Kaustinen sijaitsee ruotsinkielisen alueen reunalla. Tastula näkee sen olleen tärkein syy perua hakemus.

"Meillä on laaja-alaista yhteistyötä ruotsinkielisen seudun kanssa ja täällä pidetään tärkeänä, että ruotsia opiskellaan ja opitaan."

[Roope]

Ennen tähän uudistuskokeiluun ryhtymistä, olisi pitänyt selvittää mahdollisuudet sopeuttaa uutta tilannetta yhteen virkamiesruotsin vaateen kanssa; esimerkiksi niin, että virkamiesruotsia ei enää jatkossa vaadittaisi kaikilta korkeakouluopiskelijoilta.

Status quon siilipuolustus perustuu juuri siihen, että liikkuvia osia on niin paljon (peruskoulu, lukio, korkeakoulut, virkamiesruotsi). Yhden kohdan korjaaminen (peruskoulun pakkoruotsin lopettaminen) vaatisi käytännössä kaiken muunkin muuttamista, mikä taas on helppo kampittaa hallituksen, ministeriöiden tai kuntien tasolla.

Lukiolaisten into ruotsin kieleen romahti – tässä 6 hyvää syytä kirjoittaa toinen kotimainen

[...]

Kysyimme asiantuntijalta hyviä syitä kirjoittaa ruotsi ylioppilaskirjoituksissa – tai ylipäätään opiskella sitä. Näin vastasi Suomen ruotsinopettajat ry:n puheenjohtaja Satu Pessi.

1. Ruotsi on "toinen kotimainen"

– Erilaisissa palveluammateissa tarvitaan ruotsin kieltä. Terveyspalvelut ovat hyvä esimerkki siitä, että potilaan pitää saada toimia omalla äidinkielellään lääkärissä. Esimerkiksi rannikkoseuduilla on ihmisiä, jotka eivät osaa suomen kieltä.

2. Maantieteellinen sijainti

– Ruotsin kieli on tärkeä kaupankäynnissä. Ruotsi on Suomen merkittävä kauppakumppani, maassa on myös paljon ruotsinkielisiä firmoja. Lisäksi Ikean huonekalujen nimet aukeavat, kun osaa edes jonkin verran ruotsia.

3. Kulttuuri

– Laajentaa suomenkielisten näkemystä kulttuurin eri aloilta.

4. Historia

– Suomella ja Ruotsilla on lähes 700 vuotta yhteistä historiaa.

5. Pohjoismaiset työmahdollisuudet

– Esimerkiksi Tukholman seudulla haetaan opetusalan ihmisiä töihin. Myös sairaanhoitajia rekrytoidaan. Lisäksi koko arktisella alueella on paljon työmahdollisuuksia. Tarjolla on myös opiskelumahdollisuuksia. Jos on kirjoittanut ruotsin, niin se on opinnoissa suuri apu.

6. Jatko-opinnot

– Oman ammattialan sanasto täytyy hallita. Jos lukiolainen kirjoittaa ruotsin ylimääräisenä tai pakollisena arvosanalla lubenter tai cum laude, niin jatko-opiskeluissa ei tarvitse olla pitkässä jonossa kielikeskuksissa ruotsin valmisteleville tunneille.

Ruotsinopettajana Nokian lukiossa työskentelevä Pessi sanoo olevansa huolissaan ruotsin kielen taidon vähenemisestä. Hänen mielestään sen vaaliminen olisi erityisen tärkeää Suomen ja Ruotsin välisen kaupankäynnin vuoksi.

– Emme me englannilla myydä Ruotsiin. Kyllä siellä pitää ruotsin kielellä hoitaa kaikki ne lobbaustilanteet ja saunaillat. Onhan se hirveää, jos ei pysty pohjoismaalaisten kanssa puhumaan ruotsia, Pessi sanoo.

Yle 16.3.2018

Lain mukaan korkeakoulusta valmistuvalta vaaditaan ruotsin kielen taitoa, joka vastaa suurin piirtein ylioppilaskirjoitusten cum laude approbatur -arvosanan veroista osaamista. Lisäksi täytyy osoittaa oman alan sanaston hallintaa.

Moni opiskelija uusii virkamiesruotsin koetta useampaan kertaan. Joillakin jopa tutkinnon suorittaminen viivästyy, kun pakkopullaksi koettua ruotsin suorittamista lykätään.

Heikoimpien korkeakouluopiskelijoiden ruotsin kielen taito ei ole edes tuolla tasolla, mutta vaikka olisikin, ei sillä vielä tekisi mitään, koska ruotsinkieliset eivät hyväksyisi sitä vaatimansa palvelun tasoksi.

[Pullervo]

Jussi Halla-ahon kolumni aiheesta tänään Suomen Uutisissa:

Halla-aho: Uutta lähestymistapaa kielikokeiluun (25.3.2018)

KOLUMNI Juha Sipilän hallitusohjelmaan saatiin 2015 perussuomalaisten vaatimuksesta kielikokeilu, jonka puitteissa pieni määrä koululaisia oli tarkoitus vapauttaa toisen kotimaisen kielen, käytännössä ruotsin, opiskelusta.

Kokeilulle arveltiin olevan kysyntää. Mielipidetutkimuksissa suurin osa suomalaisista on johdonmukaisesti vastustanut pakkoruotsia, joka aikanaan ilmestyi opetusohjelmaan kepun ja RKP:n lehmänkauppana.

Kokeilusta näyttää tulevan melkoinen tuhnu. Tämän päivän tiedon mukaan kokeiluun on hakenut vain viisi kuntaa, suurin osa pieniä. Koululaisia siihen on osallistumassa alle 500, kun tavoite oli 2 500.

Syitä epäonnistumiseen on useita. Perussuomalaisten hajoamisen jälkeen siniset pyrkivät tekemään kielikokeilusta omaa profiiliteemaansa ja käyttämään sitä pikemminkin perussuomalaisten mätkimiseen kuin kielivapauden edistämiseen. Tämä ymmärrettävästi laimensi perussuomalaisten valtuutettujen intoa edistää hanketta. Kuvaavaa on, että Helsingissä siniset eivät edes saaneet toista valtuutettuaan paikalle, jotta asiasta olisi päästy äänestämään. Porissa sinisten valtuutettu äänesti aloitetta vastaan.

Toinen syy on se, että kokeilu oli yksinkertaisesti huono ja tarkoituksella vesitetty. "Kokeiluilla" halutaan yleensä saada jotakin selville. Mitä tällä kielikokeilulla haluttiin saada selville? Sitäkö, miltä tuntuu olla opiskelematta ruotsia? Vai sitä, miten ruotsia opiskelemattomat pärjäävät myöhemmin elämässään? Siinä tapauksessa tuloksia pitäisi odottaa vuosikymmenten ajan.

Pakkoruotsi ei ole varsinainen ongelma vaan seuraus Suomen oudosta kielipolitiikasta. Tietysti ruotsin taito on tarpeellinen maassa, jossa viran saaminen tai korkeakoulututkinnon suorittaminen edellyttää ruotsin osaamista. Kielipolitiikkaa pitäisi ryhtyä normalisoimaan poistamalla ruotsin osaamisen keinotekoisesti luotu ja ylläpidetty välttämättömyys. Silloin katoaa perustelu ja tarve myös ruotsin pakolliselle opiskelulle.

Suomi on ainoa demokraattinen maa maailmassa, jossa viiden prosentin kielivähemmistön kieltä opetetaan väkisin yli 90 prosentin enemmistölle. Tilanteen omituisuutta korostaa se, että naapurimaa Ruotsi muistuttaa vähemmistöpolitiikaltaan jotakin menneen maailman takapajulaa. Suomenkielisten on turha edes haaveilla omakielisestä opetuksesta, ja lapsia jopa kielletään käyttämästä äidinkieltään välitunnilla. Saamelaisia kohdeltiin tällä tavalla 50-luvun Suomessa, ja suomalaiset ruoskivat siitä vieläkin itseään.

Kielikysymys on varsin helposti ratkaistavissa. Kummankin kotimaisen kielen osaamista edellytettäköön viranhaltijoilta vain oikeasti kaksikielisillä alueilla, ja vain tehtävissä, joissa kielitaitoa oikeasti tarvitaan. Muualla pärjätään mainiosti tulkkipalveluilla. Tämähän on käytännön tilanne jo nyt, koska suurin osa suomalaisista ei vuosien pänttäämisestä huolimatta osaa ruotsia niin hyvin, että kykenisi sillä asiakaspalveluun. Kyse on siis hukkaan heitetystä ajasta ja resursseista.

Lisäksi huono kielipolitiikka tärvelee aivan turhaan kieliryhmien välisiä suhteita. RKP on pitkällisellä propagandakampanjallaan saanut peloteltua suuren osan ruotsinkielisistä uskomaan, että kielipolitiikan kritisoiminen olisi hyökkäys ruotsinkielistä vähemmistöä vastaan, ja että nykytilan muuttaminen uhkaisi ruotsinkielisten perusoikeuksia. Siitä ei tietenkään ole kysymys. Ruotsinkieliset ovat millä tahansa mittarilla parhaiten kohdeltu kielivähemmistö maailmassa. Heillä ei ole mitään hätää, vaikka Suomi siirtyisi kielipolitiikassaan normaalille länsimaiselle tasolle.

Jussi Halla-aho
Puheenjohtaja
Perussuomalaiset


lähde: https://www.suomenuutiset.fi/halla-aho-uutta-lahestymistapaa-kielikokeiluun/

[Brandis]

Jussi Halla-ahon kolumni aiheesta tänään Suomen Uutisissa:

Tilanteen omituisuutta korostaa se, että naapurimaa Ruotsi muistuttaa vähemmistöpolitiikaltaan jotakin menneen maailman takapajulaa. Suomenkielisten on turha edes haaveilla omakielisestä opetuksesta, ja lapsia jopa kielletään käyttämästä äidinkieltään välitunnilla. Saamelaisia kohdeltiin tällä tavalla 50-luvun Suomessa, ja suomalaiset ruoskivat siitä vieläkin itseään.

lähde: https://www.suomenuutiset.fi/halla-aho-uutta-lahestymistapaa-kielikokeiluun/

Ihmettelin kun tuli uutinen ulos siitä miten suomenkielisiä lapsia oli kielletty käyttämästä äidinkieltään Ruotsin koulujärjestelmässä. Kovin yleistä tuo ei voi olla, enkä usko, että kyseessä oli mikään virallinen yleinen linjaus. Jos jotain, niin Ruotsi on ollut huomattavan joviaali vähemmistöryhmiään kohtaan (kuten olemme seurauksista saaneet Hommalta lukea).

Helmikuun alussa 2014 Ruotsissa oli 52 kuntaa, jotka sitoutuivat tarjoamaan suomenkielistä palvelua suomenkielisille lapsille ja vanhuksilleen (vaikka kustannukset ovat, kuten jokainen voi kuvitella, suuria). Puhutaan suomen kielen hallintoalueista.

Suomi-seurojen toiminta on vuosikymmenten ajan ollut Ruotsissa aktiivista ja alueita Ruotsista on suurelta osin suomenkielisten asuttamia. On ruotsinsuomalaisten valtuuskunta, joka ajaa suomenkielisten asemaa ja etuja Ruotsissa ja Ruotsin kirkon suomenkielinen työ.

Suomen kieli valtaa tilaa Ruotsissa – "Se on mahtava tunne"

Helmikuun alusta lähtien Ruotsissa on 52 kuntaa, jotka sitoutuvat tarjoamaan asukkailleen suomenkielistä päiväkotitoimintaa ja vanhustenhoitoa. Ruotsissa on kaikkiaan 290 kuntaa.

[..]
Kunnat muodostavat suomen kielen hallintoalueen, ja siihen liittyy lauantaina neljä uutta kuntaa. Yksi näistä on Ruotsin itärannikolla Vaasan korkeudella sijaitseva Sundsvall.
[..]

Hoitoa suomeksi lapsille ja vanhuksille

Hallintoaluekunnat takaavat suomenkielisille oikeuden asioida kunnassa suomeksi, käydä suomenkielistä päiväkotia ja saada suomenkielistä vanhustenhoitoa. Kunnat saavat valtiolta rahallista tukea palvelujen järjestämiseen.

– Tämä on aikaansaanut aikamoista liikehdintää kunnallisella tasolla ruotsinsuomalaisten keskuudessa. Pyritään siihen, että oma kunta anoisi liittymistä hallintoalueeseen. Se on ollut hyvin menestyksellistä, yhteistyöjärjestö Ruotsinsuomalaisten valtuuskunnan puheenjohtaja Markku Peura sanoo.

– Kaikki kunnat eivät tietenkään koskaan liity hallintoalueeseen, eikä se ole järkevääkään. Kaikissa kunnissa ei asu montaa ruotsinsuomalaista. Uskon, että kaikki kunnat, joissa on jonkinlainen määrä ruotsinsuomalaisia ja heillä organisoitua toimintaa, liittyvät pikkuhiljaa hallintoalueeseen.

Suomen kielen hallintoalue perustettiin vuonna 2000, mutta silloin siihen kuului vain viisi kuntaa Pohjois-Ruotsissa. Vuonna 2010 hallitus avasi ovet hallintoalueeseen kaikille halukkaille kunnille, ja liittymisvauhti on ollut nopeaa.
[..]

Mielestäni olisi oikeudenmukaista, että Ruotsissa pidettäisiin enemmän ruotsalaisten asioista huolta ja heidän etuisuuksistaan paremmin kiinni suhteessa maassa asuviin vähemmistöihin - aivan samalla tavalla kun Suomessakin tulisi suomalaisilla olla oikeus valita toinen pakollinen peruskoulussa opiskeltava kieli vapaammin, koulun resurssien puitteissa toki. Pidän sitä kauniina asiana, että Ruotsissa ollaan suhtauduttu näin hienosti vähemmistöihin ja siellä asuvilla suomalaissukulaisillanikin on näin ollut hyvät mahdollisuudet pitää yllä suomalaisia juuriaan ja suomalaisyhteisöllisyyttä vahvana (he asuvat Tukholmassa), mutta ei sen oikeudenmukaisuuden nimissä pitäisi minään vaatimuksena olla. Kaikki perustuu ruotsalaisten hyväntahtoisuuteen.

Halla-aho on nyt tehnyt pohjatyön juttuunsa hieman huonosti, jos hän yhden lehdistöartikkelin ja yksittäisten huonojen kokemusten perusteella väittää ruotsalaisten kohdelleen epäreilusti suomalaisvähemmistöään (tai mitään vähemmistöjään sen puoleen..) viimeisen 20 vuoden aikajanalla.

Fokus voisi olla siinä miten vähemmistöryhmien muodostuminen muuttaa maan hallinnollista päätöksentekoa, alueellisen eriytymisen prosessi etnisin perustein vääjäämättä kiihtyy, millaisia resursseja ryhmät tulevaisuudessa tulevat vaatimaan ja kuinka tämä tulee lisäämään kustannuksia kuntatasolla (mikä tulee olemaan valtion rooli näiden kustannusten tasaamisessa..?).

[valkovuokko]

Ruotsissa ei ikipäivänä suostuttaisi siihen, että koko Ruotsin väestön pitäisi opetella pakkosuomea, kaikilla kouluasteilla, koko maassa ja kaikissa tutkinnoissa keskiasteella ja korkea-asteella vaadittaisiin suomen kurssien suorittamista edellytyksenä tutkintotodistuksen saamiselle.

Brandis, mielestäsi Ruotsissa onnistuu ihan hyvin suomenkielisen väestön huomioiminen ja palvelu ilman että kaikilta ruotsalaisilta vaaditaan pakkosuomen opiskelua.

Eikö vastaavasti Suomessa pitäisi onnistua ruotsinkielisten täysipainoinen elämä ruotsinkielisinä, vaikka koko suomalaista väestöä ei pakotettaisi opettelemaan ruotsia?

Brandis, eikö meillä pitäisi olla samanlainen kielipolitiikka, koska Ruotsilla on yhtä pitkä historia meidän kanssa, kuin meillä heidän kanssaan?

Minusta on hyvin loukkaavaa, että suomen kieltä ei ole hyväksytty Pohjoismaiden Neuvostossa yhdenvertaiseksi kieleksi ruotsin kanssa.

Itse olen tiukasti pakkoruotsia vastaan, koska siihen satsataan ylimitoitetusti, kohtuuttomasti resursseja ja verovaroja. Olen myös varma, että jos ruotsinopiskelu muutetaan valinnaiseksi ja kaikkia tutkintoja koskeva virkaruotsin vaatimus poistetaan, monet suorittavat ruotsin vapaaehtoisesti niin että se riittää ruotsinosaamistarpeisiin tässä maassa.

Ennen v 1970 vain murto-osa suomalaisista osasi ruotsia, koska enemmistö kävi vain peruskoulun jossa ei luettu mitään kieliä. Se ei ollut perustuslain vastaista, ja ruotsinkieliset pärjäsivät mainiosti tässä maassa, vaikka enemmistö ei puhunut heidän kieltään.

Lisään vielä, että itse olen opiskellut ruotsia vapaaehtoisesti, osaan sitä hyvin, enkä todellakaan vihaa ruotsia tai ruotsinkielisiä. Ruotsinkieliset suomalaiset ovat yhtä arvokkaita suomalaisia kuin suomenkieliset, eivät parempia, mutta eivät huonompiakaan.

[Ville Hämäläinen]

Hyvä kirjotus jussilta, mielestäni asiaa on hyvä ajatella kieliasiana eikä sotana suomenruotsalaisia vastaan. Moni suomenruotsalainen haluaisi äänestää persuja mutta jos asian sijasta aletaan tölvimään koko porukkaa niin ei auta maahanmuuttoasioissa. Ja sekin on fakta että jos meinaa hallitukseen vielä toisen kerran päästä niin puoluesotia on turha harrastaa mitään puoluetta vastaan, no ehkä demareita;) Perussuomalaiset olisi loppuviimein hyvä hallituskumppani monelle kun kynnyskysymyksiä on aikapaljon vähemmän kun muilla, vaikka muutama isompi onkin. Tuo kielikokeilun jääminen torsoksi, uskon että siinä on hyvin paljon persuvastaisuudellakin tekemistä, siihenhän piti saada koulu, lautakunta ja valtuusto ilmeisesti taakse, ainakin pari pitkälle mennyttä hakua torpattiin lopussa, kenenkä etu sekin on että helvetinmoinen työ ja sitten tulee torso. Toivottavasti palaute tulee olemaan hyvää ja pakkohan se on olla kun kerta itse kielensä valitsevat

[Lucce]

Hyvä aloite. Tuetaan täysillä.

[Emo]

... eikö meillä pitäisi olla samanlainen kielipolitiikka, koska Ruotsilla on yhtä pitkä historia meidän kanssa, kuin meillä heidän kanssaan?

Todellakin pitäisi, ja perustelusikin on pomminvarma - meillähän pitää aina kaiken olla kuten Ruotsissa. Ruotsissa kaikki on paremmin ja oikeammin, eli kielipolitiikkamme pitää yhdenmukaistaa ruotsalaisen vastaavan kanssa.

[Ville Hämäläinen]

Minullekkin on kirjoitettu suomen ruotsinkielisimmästä kunnasta palautetta ja viha ruotsinkielisiä ja kieltä kohtaan on heille suuri kysymys. Meidän ei pitäisi puhua pakkoruotsista kun osa porukkaa juurikin ymmärtää sen niin että koko opetus pitäisi lopettaa, tai se kuulostaa kuin vihaisi sitä. Sitähän saa vihata tietysti mutta jos keskittyisi enemmän ajattelemaan miten kieltenopetuksesta saisi parhaiten hyödyn irti niin konfliktit vähenisivät ja asioista olisi helpompi keskustella.

[Brandis]

Ruotsissa ei ikipäivänä suostuttaisi siihen, että koko Ruotsin väestön pitäisi opetella pakkosuomea, kaikilla kouluasteilla, koko maassa ja kaikissa tutkinnoissa keskiasteella ja korkea-asteella vaadittaisiin suomen kurssien suorittamista edellytyksenä tutkintotodistuksen saamiselle.

Brandis, mielestäsi Ruotsissa onnistuu ihan hyvin suomenkielisen väestön huomioiminen ja palvelu ilman että kaikilta ruotsalaisilta vaaditaan pakkosuomen opiskelua.

Eikö vastaavasti Suomessa pitäisi onnistua ruotsinkielisten täysipainoinen elämä ruotsinkielisinä, vaikka koko suomalaista väestöä ei pakotettaisi opettelemaan ruotsia?

@valkovuokko ei tietenkään suostuttaisi, eikä sille olisi mielestäni mitään perusteitakaan. Suomen kielen asema Ruotsissa ei ole mielestäni näin suoraan vertailukelpoinen ruotsin kielen asemaan nähden Suomessa, sillä ruotsi on toinen kansalliskielemme ja Suomi oli Ruotsin vallan alla monta sataa vuotta maiden yhteisessä historiassa. Suomen kielellä on Ruotsissa vain vähemmistökielen asema.

Samaa mieltä olen kanssasi siitä, että ruotsin kielen opiskelupakko tulisi Suomesta purkaa. Myös virkamiesruotsi-asetelma korkeakouluasteilla tulisi purkaa, jotta kyseessä aidosti voisi olla valinta. Tahdon, että tilanne avataan kilpailulle; jos näin toimittaisiin, on jatkoa ajatellen selvää, että he, jotka valitsevat opiskella toista Suomen kansalliskieltä, saavuttavat paremman aseman jatko-opintoja ja tulevaisuuden työtilanteita ajatellen kuin he, jotka valitsevat toisin. Kansainvälistyvässä Suomessa tottakai voi jatkossa olla etua esimerkiksi pidemmästä espanjan, ranskan tai saksan kielen opiskelusta tai siitä, että osaa venäjää. Riippuen tulevista työ- ja opiskelumahdollisuuksista ja -valinnoista.

[Siili]

Tahdon, että tilanne avataan kilpailulle; jos näin toimittaisiin, on jatkoa ajatellen selvää, että he, jotka valitsevat opiskella toista Suomen kansalliskieltä, saavuttavat paremman aseman jatko-opintoja ja tulevaisuuden työtilanteita ajatellen kuin he, jotka valitsevat toisin.

Mitkä olisivat tämän sinun "kilpailusi" ennakkoehdot?  Vaadittaisiinko kaikkiin valtion virkoihin jatkossakin (Suomessa ylioppilastutkinnon suorittaneilta) ruotsin kielikoe?   

Kanteletta soittavillakin olisi etulyöntiasema jatko-opintoja ja tulevaisuuden työtilanteita ajatellen, jos sen soiton osaaminen asetettaisiin yleiseksi ehdoksi jatko-opintoihin ja virkoihin pääsemiseksi.

[Brandis]

Mitkä olisivat tämän sinun "kilpailusi" ennakkoehdot?  Vaadittaisiinko kaikkiin valtion virkoihin jatkossakin (Suomessa ylioppilastutkinnon suorittaneilta) ruotsin kielikoe?

Vapaavalinnaisuus tarkoittaa aina kääntöpuoleltaan tekemiensä valintojen vastuuta. Valitessaan jonkin muun aineen ruotsin kielen sijaan, ottaa sen riskin, että tarvitsisikin ko. aineen osaamista jossakin kohtaa tulevaisuuttaan. Aikuisenakin ruotsin kielen opetteleminen vielä onnistuu ja aina osaamista voi petrata.

Yllä kerroin olevani 'virkamiesruotsia', sen pakkoa ja vaadetta, vastaan. Kielikoe voidaan niihin valtiollisiin virkoihin edelleen vaatia, joissa työssä suoriutumiseen tarvitaan ruotsin kielen hyvää osaamista.

[Dick Ursby]

Kielikoe voidaan niihin valtiollisiin virkoihin edelleen vaatia, joissa työssä suoriutumiseen tarvitaan ruotsin kielen hyvää osaamista.

Tuossa on se ansakuoppa. Kuka määrittelee mihin tehtäviin ruotsia tarvitaan, ja mikä on riittävä taso. Ministerimmekin ovat täysin onnettomia ruotsissa, pl suomenruotsalaiset, ja minkä tahansa työn hoitaminen itselle vieraalla kielellä on todella vaativaa. Edes englanniksi ei useimmilta onnistu. Silti virkamiesruotsi muka pyhittää tehtävään sopivaksi.

Valtion hommissa vaaditaan usein vieraiden kielten osaamista, mutta kaikki oikeasti merkittävät työt teetetään ammattilaisilla kääntäjillä, tulkeilla ja kielenhuoltajilla.

[Siili]

Vapaavalinnaisuus tarkoittaa aina kääntöpuoleltaan tekemiensä valintojen vastuuta. Valitessaan jonkin muun aineen ruotsin kielen sijaan, ottaa sen riskin, että tarvitsisikin ko. aineen osaamista jossakin kohtaa tulevaisuuttaan.

Riskit kuuluvat elämään ja ihmiset tekevät myös vääriksi osoittautuvia valintoja.  Minusta yhteiskunnan pitäisi kuitenkin minimoida itsestään sellaiset rakenteet, jotka sulkevat uraovia triviaalisista syistä.  On esimerkiksi varsin omituista, jos yhteiskunta ei huoli palvelukseensa suomenkielellä koulunsa käynyttä, jolla ei ole pahvia ruotsin kielen suorittamisesta, mutta palkkaa samaan tehtävään poikkeusluvalla maahanmuuttajan, joka ei osaa tippaakaan ruotsia.  Tällaisissa tapauksissa ilmeisesti itse tehtävässä Ruotsin kielen osaaminen ei olekaan niin tärkeää.   

Aikuisenakin ruotsin kielen opetteleminen vielä onnistuu ja aina osaamista voi petrata.

Onko olemassa jotain oppia, johon tuo ei päde?  Minusta kysymys on siitä, kuinka pitkälle Ruotsin kielen osaamista pitää priorisoida Suomessa muihin (hyödyllisempiin?) taitoihin verrattuna.     

Yllä kerroin olevani 'virkamiesruotsia', sen pakkoa ja vaadetta, vastaan. Kielikoe voidaan niihin valtiollisiin virkoihin edelleen vaatia, joissa työssä suoriutumiseen tarvitaan ruotsin kielen hyvää osaamista.

Kuka toimii tuomarina, kun herra Passiivi laatii listaa noista viroista?

[Sibis]

Matti Vanhanen eräässä fst:n debatissa: "de äär truu ja hoppar"!

Soon siinä.

[Nikolas]

Tässä olisi järjestys:

• Perustuslain muutos: Suomen kansalliskieli on suomi. Poikkeuksena Ahvenanmaalla kansalliskieli on ruotsi.
• Säädetään virkahenkilöiden kielitaitovaatimukset korjatun perustuslain mukaisiksi.
• Säädetään koulujen kielenopetus korjattua kielitaitovaatimusta vastaavaksi.

[Archaeopteryx]

Minä lisäisin vielä alueellisiksi vähemmistökieliksi ruotsin ja saamen kielet siellä, missä niiden puhujilla on merkittävä vähemmistö, merkittävyyden määrittäköön joku muu, anyone? Näillä alueilla olisi aina mahdollisuus käyttää äidinkieltään, on se mikä tahansa noista. Ahvenanmaalla on myös merkittävä suomenkielinen vähemmistö, joten sinne toivoisi suomen vähemmistöasemaan, mutta hehän tietysti tekevät omat sääntönsä autonomian perusteella.

Saamelaiset ovat ainakin joissakin vaaleissa tehneet rkp:n kanssa yhteistyötä, ilmeisesti suomenkielinen suomalainen on sopiva yhteinen vihollinen. Saamelaiset eivät vain tunnu ymmärtävän, että saamen kielet ja niiden arvostus kasvaisi kohisten pakkoruotsin poistolla, jos pohjoisessa voisi esim. toisena tai kolmantena (englanti ensin) kielenä niitä lukea ilman rasiteruotsia.

[Nuivinator]

Yleensä en tapaa siteerata itseäni, mutta muistinpas että olen joskus lausunut jotain asiaan liittyvää tälläkin foorumilla, mutta eri ketjussa:

Mielestäni jokaisen humanoidinhumanistin opintoihin pitäisi kuulua ns. virkamiesmatematiikan kurssi, jossa oppikirjoina käytettäisiin jotain alan perusteosta, vaikka Russellin ja Whiteheadin Principia Mathematicaa.

Ja tässätapauksessa "pitäisi kuulua" tarkoittaisi sitä, että tutkintoa ei tulisi jos ko. kurssia ei läpäistäisi. Tämä vaatimus on vähemmän epäjärkevä kuin se, että ns. kovien tieteiden ja tekniikan aloillakin pitää oppia ruotsia vaikka sillä ei työelämässä olisi mitään hyötyä. Matematiikan osaamisella olisi kuitenkin olisi hyötyä jokaiselle.

[Nikolas]

Minä lisäisin vielä alueellisiksi vähemmistökieliksi ruotsin ja saamen kielet siellä, missä niiden puhujilla on merkittävä vähemmistö, merkittävyyden määrittäköön joku muu, anyone?

Vähemmistökielet voisi huomioida perustuslaissa klassisen ympäripyöreästi ja nimeltä mainitsematta. Tarkemmin vähemmistökielet huomioitaisiin muissa laeissa ja asetuksissa, myös omilla nimillään.

[Ville Hämäläinen]

Kyllä minun mielestä Halla-Ahon ehdotus on ok, jos kaksikielisiin kuntiin jää ruotsi ja muihin ei niin asialla on edes pienet mahdollisuudet toteutua, en usko että asialla on mitään mahdollisuutta mennä läpi koskemalla koko suomea ellei persut saa yli 50% kannatusta.

[Nikolas]

Useissa mielipidemittauksissa on havaittu että noin 2/3 suomalaisista kannattaa pakkoruotsista luopumista. Suomalaiset eivät kuitenkaan ole saaneet vielä aikaiseksi äänestää sitä eduskuntaa, joka asian korjaa kuntoon. Mikä mättää?

[Ville Hämäläinen]

Useissa mielipidemittauksissa on havaittu että noin 2/3 suomalaisista kannattaa pakkoruotsista luopumista. Suomalaiset eivät kuitenkaan ole saaneet vielä aikaiseksi äänestää sitä eduskuntaa, joka asian korjaa kuntoon. Mikä mättää?

Sen ku tietäs millä perusteella ihmiset äänestää ni olis viisas mies😀 tuntuu että mikään yksittäinen asia suomessa ei ole niin iso että saisi yli 50%. Ehkä persujen viimetulos on lähellä sitä mihin yhdellä asialla voi päästä. Ja eduskunnassa on vielä takinkääntöriski

[Dick Ursby]

Ongelma on poliittinen järjestelmämme. Niin suuri vääryys kuin pakkoruotsi vaatii pystyssä pysyäkseen tai kaatuakseen konsensuksen - mikään yksittäinen vanha puolue ei sitä yksinään tee saati lähde vaaleihin ruotsin kaataminen pääteemanaan. Uusien puolueiden tulo markkinoille taas on estetty tehokkaasti. Pakkoruotsin poisto edes yhtenä poliittisista teemoista on menolippu oppositioon, eikä yksikään puolue ota tavoitteekseen oppositiossa olemista. Kyseessä on domino jossa nappulat eivät vain millään lähde kaatumaan. Käytännössä kolmen suuren vanhapuolueen kopla takaa ruotsin aseman keskinäisenä pelinään; se joka lipeää rintamasta ei ole hallituksessa. Mutually Assured Destruction, kauhun tasapaino. Dominonappulat eivät kaadu koska ne nojaavat toisiinsa.

Se mitä nyt juuri tapahtuu on pakkoruotsikeskustelun nitistämistä. Kokeilut sabotoidaan ja todetaan sitten turhiksi, ruotsi pysyy, joten miksi jaksatte valittaa. Kansa on puhunut, ja kansa haluaa pakkoruotsia, katsokaa vaikka pieleen mennyttä kielikokeilua.

Tätä sivusta katsova, poliittisesti passiivinen sohvalla asuja ajattelee että pienin riesa on vain jatkaa kuten ennenkin, koska vaihtoehtoja ei ole näköpiirissä. Ollaan oppivinaan ruotsia, ollaan osaavinaan ruotsia. Hassatut miljoonat ja opiskeluvuodet on parempi vain unohtaa ettei ala lliikaa vituttaa.

Ongelma on sama kuin suomalaisen "rasismin" valjastamisessa politiikan keinoksi. Ne kaksi kolmasosaa todellakin haluaisivat ruotsin pois, ja vielä useampi keenerit kettuun öyh öyh, mutta sitä ei kukaan tarjoa vaihtoehdoksi. Ei ole poliittisesti viisasta mennä vaaleihin avoimella maahanmuuttovastaisuudella, anteeksi pyytelemättömällä rajat kiinni ja ruotsi pois -teemalla. Sen uhkapelin onnistumiseen vaaditaan 51% äänistä, yksipuoluehallitus ja pikaisia lainmuutoksia että olisi immuniteetti tulevia demla-oikeudenkäyntejä vastaan. Noilla teemoilla nimittäin mennään vain vankilaan jos se yksinkertainen enemmistö jää saamatta, ja puolue lakkautetaan alta ennen uutta yritystä. Jos ei muuten niin EUn tuella ja käskystä.

Toisin sanoen, Suomen ongelmat eivät ala aueta demokratian keinoin. Tarvitaan vallankumous.

[Roope]

Useissa mielipidemittauksissa on havaittu että noin 2/3 suomalaisista kannattaa pakkoruotsista luopumista. Suomalaiset eivät kuitenkaan ole saaneet vielä aikaiseksi äänestää sitä eduskuntaa, joka asian korjaa kuntoon. Mikä mättää?

Viime eduskunnassa pakkoruotsin vastustajia oli vaalikonevastausten mukaan enemmän kuin kannattajia. Siitä huolimatta kansanedustajat äänestivät murskaluvuin pakkoruotsin poistamista vastaan.