Orpo HS:ssä: Suomessa on kummallinen tilanne

[Roope]

Tämä SIB-malli on yksi niistä kotouttamisen nimissä kasatuista rahanlypsykoneista, jollaiset perussuomalaisten olisi pitänyt tappaa kehtoonsa jo vuonna 2015. Sijoittajat saavat valtiolta rahaa siitä, että pieni osa maahanmuuttajista työllistyy, vaikka sitten kantaväestön kustannuksella.

Ylen tv-uutisissa malli esitettiin sellaisena, että ensin sijoittajat maksavat maahanmuuttajien koulutuksesta ja sitten työ- ja elinkeinoministeriön maahanmuuttojohtaja Sonja Hämäläisen mukaan "saavat tuottoa sijoitukselleen", mikäli "maahanmuuttajat työllistyvät hyvin".

Kertomatta jäi, että vaikka "tässä eivät liiku lainkaan valtionhallinnon kotoutumiskoulutusrahat", niin niin koulutuksen kuin sijoittajien tuotonkin maksaa viime kädessä työ- ja elinkeinoministeriö eli veronmaksajat. On naurettava ajatus, että sijoittajat (mm. SOK ja Tradeka) riskeeraisivat rahaa markkinoita suuremmalla riskillä, mutta suomalaisille hanketta myydään muka riskittömänä ilmaisena lounaana. SIB-sopimuksen ehdot ja laskelmat on piilotettu julkisuudelta, eikä niitä käsitellä missään tätä graafia syvällisemmin.

– Koulutus rahoitetaan yksityisellä sijoittajarahalla, jonka olemme keränneet yksityisiltä pääomamarkkinoilta. Tässä eivät liiku lainkaan valtionhallinnon kotoutumiskoulutusrahat.

– Mikäli tulokset ovat hyviä ja maahanmuuttajat työllistyvät, sijoittajat saavat takaisin tuottoa sijoitukselleen, kertoo maahanmuuttojohtaja Sonja Hämäläinen työ- ja elinkeinoministeriöstä.

Yle: Suomeen muuttanut Clara haki töitä viisi vuotta kunnes: "Yrittäjä avasi oven ja uskoi minuun" 24.2.2018

[kivimies]

^Sijoittajista puheenollen:

– Koulutus rahoitetaan yksityisellä sijoittajarahalla, jonka olemme keränneet yksityisiltä pääomamarkkinoilta. Tässä eivät liiku lainkaan valtionhallinnon kotoutumiskoulutusrahat.

– Mikäli tulokset ovat hyviä ja maahanmuuttajat työllistyvät, sijoittajat saavat takaisin tuottoa sijoitukselleen, kertoo maahanmuuttojohtaja Sonja Hämäläinen työ- ja elinkeinoministeriöstä.

Koossa on 14 miljoonaa euroa.

– Siitä 10 miljoonaa on Euroopan investointirahastolta ja loput kotimaisilta sijoittajilta.

Mistä lähtien EU:n poliittisin motiivein myöntämät lainat ovat olleet "yksityistä rahoitusta"? 

[jmk]

– Mikäli tulokset ovat hyviä ja maahanmuuttajat työllistyvät, sijoittajat saavat takaisin tuottoa sijoitukselleen, kertoo maahanmuuttojohtaja Sonja Hämäläinen työ- ja elinkeinoministeriöstä.

Jumpe! Runsaudensarvi on keksitty. Sijoittajat noin vaan "saavat" tuottoa, eikä sitä tarvitse kenenkään maksaa!

[Ernst]

– Mikäli tulokset ovat hyviä ja maahanmuuttajat työllistyvät, sijoittajat saavat takaisin tuottoa sijoitukselleen, kertoo maahanmuuttojohtaja Sonja Hämäläinen työ- ja elinkeinoministeriöstä.

Jumpe! Runsaudensarvi on keksitty. Sijoittajat noin vaan "saavat" tuottoa, eikä sitä tarvitse kenenkään maksaa!

Sonja Hämäläinen keksi tämän jo vuonna 2016. Avaa linkki. Ei silti pidä sotkea sympaattiseen Youtube-Soikkuun, jolla on rasitteenaan tämä etunimi-ja-sukunimi -kaimasuhde.

https://kuntalehti.fi/uutiset/paatoksenteko/kuntien-nakokulma-pakolaisiin-laajentunut/

[Roope]

Ylen tv-uutisissa malli esitettiin sellaisena, että ensin sijoittajat maksavat maahanmuuttajien koulutuksesta ja sitten työ- ja elinkeinoministeriön maahanmuuttojohtaja Sonja Hämäläisen mukaan "saavat tuottoa sijoitukselleen", mikäli "maahanmuuttajat työllistyvät hyvin".

Kertomatta jäi, että vaikka "tässä eivät liiku lainkaan valtionhallinnon kotoutumiskoulutusrahat", niin niin koulutuksen kuin sijoittajien tuotonkin maksaa viime kädessä työ- ja elinkeinoministeriö eli veronmaksajat. On naurettava ajatus, että sijoittajat (mm. SOK ja Tradeka) riskeeraisivat rahaa markkinoita suuremmalla riskillä, mutta suomalaisille hanketta myydään muka riskittömänä ilmaisena lounaana. SIB-sopimuksen ehdot ja laskelmat on piilotettu julkisuudelta, eikä niitä käsitellä missään tätä graafia syvällisemmin.

Katainen esittää SIB-mallin suurena innovaationa, ja sitähän se onkin – valtion lypsämisessä.

Jyrki Katainen hehkuttaa suomalaista kotouttamishanketta – "Mullistaa onnistuessaan julkisen sektorin"

Komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen (kok.) piipahti Vantaalla markkinoimassa eurooppalaisille toimittajille suomalaista kotouttamisinnovaatiota. Mallia kokeillaan Suomessa seuraavaksi pitkäaikaistyöttömien työllistämiseen, sanoo työministeri Jari Lindström (sin.).
Kataisen tarkoittamassa uudessa sosiaalisessa innovaatiossa on kyse sijoitusrahan tuomisesta kotouttamistoimintaan. Suomessa mallilla on tarkoitus työllistää 2 500–3 700 maahanmuuttajaa ja tuottaa valtiolle 28 miljoonan euron säästöt vuoden 2019 loppuun mennessä.

–Tämä on sosiaalinen innovaatio jo itsessään. Jos tämä onnistuu, se mullistaa tavan, jolla yhteiskunnat ja julkinen sektori voivat uudistua tehokkaammiksi. Ja tällä kertaa se ei tapahdu ihmisten kustannuksella, vaan antamalla yhteistyön mahdollisuuksia yksityiselle ja julkiselle sektorille, Katainen hehkuttaa toimittajille Vantaalla Fazerin tiloissa.

Vierailu oli osa kaksipäiväistä lehdistömatkaa, jonka aikana esitellään EU:n rahoittamia työllistämishankkeita Suomessa ja Itävallassa.

Suomessa käynnissä olevassa kotouttamishankkeessa on kerätty runsaat 14 miljoonaa euroa SIB-rahastoon. SIB tulee sanoista social impact bond, joka tarkoittaa tulosperusteista rahoitussopimusta. Epiquksen hallinnoima rahasto investoi työllistymiseen tähtääviin kotouttamisprojekteihin ja tienaa jokaisesta työllistyneestä maahanmuuttajasta.

Koko rahoitustoiminnan juju piilee siinä, että rahoittajat kantavat riskiä toiminnan tehokkuudesta: jos tuloksia ei synny riittävästi, toiminta jää tappiolliseksi. Onnistuessaan hanke tuottaa kuitenkin voittoa paitsi rahoittajilleen myös valtiolle uusien tuloveronmaksajien ja vähentyneiden etuusmaksujen muodossa.

–Minun tietääkseni tämä on ensimmäinen kerta, kun tätä mallia käytetään kotouttamiseen. Periaatteessa tätä voi käyttää mihin vain työllisyyspolitiikkaan. Mallia on testattu muualla ja nyt sitä käytetään innovatiivisella tavalla. Jos tämä toimii, se voi olla todella merkittävä apu ihmisten työllistämiselle, Katainen sanoo.

Mallilla haetaankin uutta potkua maahanmuuttajien työllistämiseen. Tällä hetkellä maahanmuuttajien työttömyysaste on 2,5-kertainen natiiviväestöön verrattuna.

Eri maahanmuuttajaryhmien välillä on kuitenkin suuria eroja. Esimerkiksi Suomen toiseksi suurimman maahanmuuttajaryhmän, virolaisten työllisyysaste on suomalaisten tasolla. Sen sijaan viime vuosien suurimpien pakolaisryhmien, Irakissa ja Afganistanissa syntyneiden työllisyys on ollut vielä 15 vuotta Suomeen tulon jälkeen noin puolet heikompaa kuin natiiviväestön.

SIB-rahaston erityisenä painopisteenä onkin pakolaistaustaisten työllistäminen ja tavoite on työllistää 55 prosenttia toimenpiteisiin osallistuneista.

Tavoite vaikuttaa ensisilmäyksellä vaatimattomalta, mutta se on huikea, kun lukua vertaa kotouttamiskurssien työllistämiseen nykyisin. Työ- ja elinkeinoministeriöstä kerrotaan Uudelle Suomelle, että kotouttamiskurssin jälkeen työllistyy vain muutama prosentti osallistujista. Valtaisaa eroa selittää se, että kursseja on toistaiseksi pidetty ensiaskeleina suomalaiseen yhteiskuntaan. Ja vaikka siihen sisältyy työelämä- ja yhteiskuntataitojen opintojaksoja, ne keskittyvät enemmän ohjaamaan maahanmuuttajia eteenpäin koulutukseen tai työnhakuun. Nyt osallistujia siis ohjataan heti työn pariin.

Toiminnallaan Epiqus tähtää laskennallisesti kahdeksan prosentin vuosituottoon. Epiquksen toimitusjohtaja Samir Omar kertoo Uudelle Suomelle, että yksi työllistynyt tuottaa rahastolle useamman tuhat euroa. Tuloksia seurataan kolmen vuoden jaksolla.

–Kyllä se kokoluokka on useampi tuhat euroa per työllistynyt. Se on reilusti vähemmän kuin kymmenen tuhatta euroa mutta enemmän kuin pari tuhatta. Kun kyse on vaikeasti työllistettävien ryhmästä korvaussumman pitää olla 4500–5000 euroa, sanoo Omar.

Työllistämistavoitteestaan rahasto on Omarin mukaan toistaiseksi hieman jäljessä, kun prosenttiluku on noin 50. Suurempi huoli on asiakkaiden löytyminen. Kesäkuussa 2016 käynnistetyn rahaston rahoittaman ohjelman oli helmikuun alkuun mennessä aloittanut 614 ihmistä. Se on yli puolet vähemmän tavoiteltuun nähden.

Omar arvioi, että heikon sisäänottoluvun taustalla on julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyön alkuvaikeudet.

–Tässä pitää ehdottomasti painaa kaasua. Tällä hetkellä keskustellaan ministeriön ja työvoimatoimistojen kanssa, että saataisiin volyymia lisättyä. Se pitäisi yli tuplata, Epiquksen toimitusjohtaja kertoo.

[...]

Euroopan komissio on varannut kaikkiaan 10 miljardia euroa sosiaalisten hankkeiden investointiin. Katainen pitää kotouttamishanketta malliesimerkkinä sellaisista paikallista arvoa luovasta hankkeesta, joka tarvitsee EU:n tukea. Ja vaikka Suomen hanke vastaa vain promillea koko EU-potista, näkee Katainen, että SIB-mallilla voi tulevaisuudessa olla selvästi suurempi rooli sosiaalisissa investoinneissa.

–Se voi nousta merkittävästikin. Mitään yläkattoa ei ole. Mutta pitää olla sillä tavalla nöyrä, että nyt ollaan vasta aloitettu ja mallia varmaankin pitää justeerata myöhemmin, Katainen toteaa.

Uusi Suomi 19.3.2018

[Kim Evil-666]

^Tuosta lurkista nimeltä Katainen ei näemmä pääse eroon millään. Suomen alasajo jatkuu ja Kataisen mielestä me edelleen tienataan tällä.

En tiedä uskooko Katainen itsekään visioihinsa, mutta ulostuloistaan voi päätellä miehen olevan seinähullu. Toinen vaihtoehto on tietenkin se, että eurostoliiton isoilla pojilla on puristusote Siilinjärven kyyn palleista ja ovat laittaneet ressukan lobbaamaan kurjuutta koko maanosan laajuisesti.

Vauhdilla mennään alaspäin, niin että rytinä käy.

[internetsi]

Kannatan ideaa. Maahan otetaan juuri sen verran "koneinsinöörejä" kuin yksityiset sijoittajat sijoittaa rahaa. Lasketaan paljonko on yhden "koneinsinöörin" kulut missäkin tapauksessa, sitten kun sijoittajat ovat sijoittaneet niin sen myötä sitten avataan Suomen ovea. Kun kotouttamisprosessi on sitten päättynyt, niin sijoittajalla on optio palkata tämä "koneinsinööri" sitten omaan korporaatioonsa, samoin työehdoin kuin muutkin. Niin kauan, kun "koneinsinööri" sitten on töissä, hän saa olla Suomessa. Jos poistuu eläkkeelle, niin eläkevakuutusmaksut on maksettu työuran aikana. Jos "koneinsinööri" sitten osoittautuu täysin hyödyttömäksi (mikä ei tietenkään mitenkään koskaan missään tapauksessa ikinä voi pitää paikkaansa) niin sijoittaja kärsii tappiota ja "koneinsinöörin" ole lopetetaan.

Eihän tämä tule toimimaan ja muutenkin tämä "haisee" ihmiskaupalta. Mutta noilla ehdoilla voin suostua.

Syy on siinä, että tämä tervehdyttäisi tilannetta. Nythän maahan otetaan sosialististen perusteiden mukaan porukkaa, joiden sitten pitäisi työllistyä markkinatalouden perusteiden mukaisesti. Tämä nyt ei onnistu missään. Tässä mallissa maahan otettaisiin porukkaa markkinatalousperusteisesti, niin sekin olisi askel oikeaan suuntaan. Lisäksi, taloudellisen riskin kantaisi yksityinen sijoittaja, eikä veronmaksaja kuten nyt.

Mutta ei tule toteutumaan, koska sosialismiperusteisesta haittamaahanmuutosta ei voida luopua ja markkinataloudessa tuollaiseen yksityisen rahan sijoittamista pidettäisiin perusteena potkuille.

[kivimies]

Ongelmana on tietysti, että se "yksityinen raha" ei ole yksityistä. Valtio maksaa sijoittajille korvausta tietyn määrän, mikäli tietty tavoitetyöllisyys toteutuu, jolloin tuo lähinnä toimii kasinoversiona palkkatuesta ja TE-toimiston palveluista.

Yritykset palkkaavat haluamansa työntekijät tulijoista (ohjelmassa 55% työllistämistavoite) ja kuittavat valtion maksamat palkkiot, jotka maksetaan palkkatuen sijaan 4000-5000€:n "sijoittajapalkkioina" (ensimmäinen kerta muuten, kun kuulee noita rahavirtoja avattavan julkisuudessa).
Rannalle jääneet pääsevät silti muuhun kotoutukseen, eli heidän työllisyysongelma ei katoa mihinkään.

Toisekseen, melkein kaikki "yksityinen raha" on tullut, yllätys, yllätys EU:sta.
"Me tienaamme tällä."

[ISO]

Mitä syvemmälle kuoppaan me tämän maahanmuuttohulluuden kanssa itsemme kaivetaan, sitä enemmän orpo ja katainen tilannetta ylistää .

On ne sekaisin.

[Ville Hämäläinen]

Mä en ainakaan ymmärrä sellasta että jos yli 2000 hakijaa niin ei löydy osaavaa työvoimaa. Se nyt vaan on niin että sen osaavuuden näkee vasta ku henkilö tekee töitä. Työnantajalla on silloin liian tiukat kriteerit. Sitä varten on koeaika että näkee pystyykö hommaan. Rekrytoinnissa on vikaa ei kaikissa hakijoissa. Nykyään oletetaan aina paperit kertoo kaiken, työ tekijäänsä opettaa

[writer]

SIB-rahaston erityisenä painopisteenä onkin pakolaistaustaisten työllistäminen ja tavoite on työllistää 55 prosenttia toimenpiteisiin osallistuneista.

...

Työllistämistavoitteestaan rahasto on Omarin mukaan toistaiseksi hieman jäljessä, kun prosenttiluku on noin 50. Suurempi huoli on asiakkaiden löytyminen. Kesäkuussa 2016 käynnistetyn rahaston rahoittaman ohjelman oli helmikuun alkuun mennessä aloittanut 614 ihmistä. Se on yli puolet vähemmän tavoiteltuun nähden.

Omar arvioi, että heikon sisäänottoluvun taustalla on julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyön alkuvaikeudet.

–Tässä pitää ehdottomasti painaa kaasua. Tällä hetkellä keskustellaan ministeriön ja työvoimatoimistojen kanssa, että saataisiin volyymia lisättyä. Se pitäisi yli tuplata, Epiquksen toimitusjohtaja kertoo.

Eli siis kesäkuusta 2016 helmikuuhun 2018 eli 21 kuukauden aikana Suomesta löytyi kyseiseen puliveivaukseen 614 työtöntä maahanmuuttajaa ja näistä noin 300 on saanut sitten työpaikan niin heidän työllistämisensä hoitanut rahasto on saanut tuottoa sen noin 4000 euroa per työllistynyt.

Sitten Jyrki Katainen tuo kansainvälistä lehdistöä katsomaan että Suomessa on saatu 300 maahanmuuttajaa työllistettyä...

 

Ihan muutamia kysymyksiä tulee mieleen:

Ovatko näitä työttömiä maahanmuuttajia työllistäneet yritykset saaneet yhteiskunnan tukia näiden maahanmuuttajien työllistämiseen eli esim. Palkkatukea?

Onko kyseinen sijoitusrahasto maksanut yrityksille jotka työllistävät työttömiä maahanmuuttajia palkkioita eli jos rahasto saa itse 4000 niin silloin kannattaa tietenkin maksaa ilomielin 2000 euroa yritykselle joka työttömän maahanmuuttajan (palkkatuella) työllistää esim. ostamalla rahastolle palveluja kyseiseltä yritykseltä 2000 eurolla?

Onko työttömien maahanmuuttajien palkkaus sosiaaliturva-optimoitu eli työpaikka on osa-aikainen niin että silti saa asumistukea ja toimeentulotukea?


Tää projekti vaikuttaa vedätykseltä.

Noh EU kuitenkin kustansi toimittajien loman Suomeen....

[writer]

Mä en ainakaan ymmärrä sellasta että jos yli 2000 hakijaa niin ei löydy osaavaa työvoimaa. Se nyt vaan on niin että sen osaavuuden näkee vasta ku henkilö tekee töitä. Työnantajalla on silloin liian tiukat kriteerit. Sitä varten on koeaika että näkee pystyykö hommaan. Rekrytoinnissa on vikaa ei kaikissa hakijoissa. Nykyään oletetaan aina paperit kertoo kaiken, työ tekijäänsä opettaa

Monet hölmöistä yrittäjistähän laittaa 5 vuoden työkokemuksen pääsyvaatimukseksi työpaikkaan ja olisivat valmiita maksamaan kuitenkin vain tes-minimin ja sitten kun ei ole hakijoita niin huutvat työvoimapulaa vaikka kyseessä on liian kovat vaatimukset ja liian alhainen palkka.

Jos ei vaadi vuosien työkokemusta niin työvoimaa voi ehkä löytää tes-minimilläkin.

Parhaiten työvoimaa löytää kun maksaa kunnon palkan eli REILUSTI yli tes-minimin.

[Ville Hämäläinen]

Olen samaa mieltä, palkat liian pienet tai vaatimukset liian kovat tai molemmat.

[Ville Hämäläinen]

Sitten kun suomesta tulee kuningaskunta niin hakijoilta odotetaan 5v kokemus kuninkaana olosta, kuninkaan ylempi korkeakoulututkinto, mr finland kisan voitto, mäkihypyn ja keihään olympiamitali. Leasing auto ja 1300€ kouraan

[MW]

***

Työministeri Jari Lindström: "Viesti on harvinaisen selvä - kotouttaminen on hoidettava hyvin. Piste."
***
Maahanmuuttajaperheissä usein naiset jäävät kotiin hoitamaan perhettä ja mies osallistuu kotouttamistoimintaan.
- Tähän on erityisesti puututtava. Naisten kotoutumisen edistäminen on elinarvoisen tärkeää, Lindström sanoo.[/b]
***

Joo. Julkisissa tiloissa tilaisuuttaan odotellen notkuvat miesjoukkiot ovatkin "kotoutuneet" hienosti.

[Jorma M.]

Olen 105% varma että ei edes Pihvi ole näin tyhmä. Kalju pallopää on mukana salaliitossa.

[Kapseli]

Jes. Hyvä että nyt on sitten löytynyt lääke pakolaisongelmiin. Kotouttamiseen pitää panostaa. Hetkinen, missä olen kuullut tuon aikaisemmin? Ai niin jumankauta jo vuosia ja vuosia joka tuutista. 

Suosittelen kokeilemaan seuraavaksi kotiuttamista. Vain yksi kirjain pitää muuttaa.

[Sibis]

"Toiminnallaan Epiqus tähtää laskennallisesti kahdeksan prosentin vuosituottoon. Epiquksen toimitusjohtaja Samir Omar kertoo Uudelle Suomelle, että yksi työllistynyt tuottaa rahastolle useamman tuhat euroa. Tuloksia seurataan kolmen vuoden jaksolla."

Jos Valde takaa niin satsaan 200.000 euroa pankkitileiltäni.

[MW]

En koskisi kepilläkään.

[ämpee]

Ulkomaalaistaustaisten miesten työllisyys on puolestaan lähes suomalaismiesten tasolla.

Paljonko on lähes ?
Täytyy muistaa, että vitonenkin on oikein katsottuna vajaa satanen.

Ulkomaalaistaustaisten miesten työllisyyttä tarkasteltaessa ei laisinkaan pidä väheksyä virolaisten rakennusmiesten, puolalaisten putkimiesten ja venäläisten bussikuskien panosta.
Sopivasti samaan läjään mättämällä alkaa taustaisuuskin näyttämään siedettävältä, mutta siellä ne todelliset ongelmat taustalla edelleen ovat.

[kivimies]

Hämäläinen ja Lindström sanovat, että ilman maahanmuuttoa väki Suomessa vähenee.

- Tarvitaan maahanmuuttoa, jotta pidetään työmarkkinat käynnissä, Hämäläinen sanoo.

Olen täysin sanaton.

[Roope2]

- Tarvitaan maahanmuuttoa, jotta pidetään työmarkkinat käynnissä, Hämäläinen sanoo.

   =  Tarvitaan maahanmuuttoa, jotta itse pysyn leivänsyrjässä kiinni, Hämäläinen tarkentaa.

[Titus]

Työpaikat Suomessa vähenevät.

Tuottavat ihmiset vähenevät (kantikset).

Otetaan lisää matuja jotka kuluttavat enemmän kuin tuottavat.

? ? ?

= profit

[Jorma M.]

Kokkarien mielestä kyseessä on aito tuotto.

Vaihdetaan pieni- tai ilmaispalkkaisia niiden tilalle jotka ovat saaneet normaalia palkkaa. Ja sitten valtio maksaa näille pieni- ja ilmaispalkkaisille tukia. Tukia saadaan pidettyä kohtalaisella tasolla kun pieni- ja keskituloisten verotusta nostetaan.

Sehän on selvää tienaamista Kokoomuksen taustayhteisöille. Helppoa kuin heinänteko. Ja sitte myydään sivussa kansalaisvarallisuutta alihintaan ulkomaille. Siitä saadaan lisäbalanssit budjettiin.

[diipadaapa]

"Maahanmuuttajaperheissä usein naiset jäävät kotiin hoitamaan perhettä ja mies osallistuu kotouttamistoimintaan."

Suomeksi: perheenpää käy "töissä" kuuntelemassa vääräuskoisten löpinöitä, sillä aikaa kun vaimo opettaa 4-6 lapselle millainen on kunnon muslimi.

Näistä eväistä on maahanmuuttajagetot tehty.

[Tavis]

Mihin tahansa malliin tarvittaisin se elementti, että muukalaisen maahantuonut -- tai muukalaisen maassapysymisen perusteena toimiva -- työllistäjä pidetään itsekin rikosoikeudellisessa vastuussa, jos muukalainen suorittaa rikoksia.

Edit: tarkennusta.

[kivimies]

Eläkkeiden maksu on jo turvattu nostamalla eläkemaksuja ja eläkeikää.

On turha kuvitella, että tulijat muka "ratkaisisivat eläkepommin", koska hekin ikääntyvät ja tulevat saamaan eläkettä.

[Sitruunamelissa]

Yle uutisoi SIB-mallista tänään 20.6.2018 seuraavasti.
https://yle.fi/uutiset/3-10265169

Meksikolaisnainen sai töitä, kun maahanmuuttajille luotiin pikakaista työelämään sijoittajien riskirahalla – kokonaistulokset ovat vaisuja

Hallitus on jo päättänyt kokeilusta, jossa myös pitkäaikaistyöttömistä tehdään sijoituskohde. Jos säästöjä syntyy, valtio maksaa niistä osan sijoittajille.

Meksikolainen Alva Arias-Tello oli viime vuoden keväänä alamaissa. Kansainvälistä kauppaa opiskellut nainen oli ollut Suomessa kuukausia työttömänä. Aktiivinen työhakemusten lähettäminen oman alan työpaikkoihin oli poikinut vain yhden haastattelukutsun. Sekään ei ollut tärpännyt.

Arias-Tello kuuli alkamassa olevasta akateemisten maahanmuuttajien nopeaan työllistymiseen tähtäävästä kurssista. Se oli osa työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) uudenlaista kotouttamiskokeilua, jossa pyritään löytämään maahanmuuttajille työpaikka muutamassa kuukaudessa.

Tyypillisesti maahanmuuttajan työllistyminen vie Suomessa vuosia.

Kokeilun avulla pyritään löytämään työpaikka 2 500 maahanmuuttajalle, mutta toistaiseksi tavoitteesta on kasassa vasta murto-osa.

Arias-Tello pääsi mukaan kurssille, ja parin kuukauden päästä hänelle järjestyi työharjoittelupaikka metsäjätti UPM:llä. Nyt hän työskentelee yrityksessä hankinta-asiantuntijana.

– Voisin olla vieläkin työttömänä ilman kurssin tarjoamaa apua, Arias-Tello sanoo.

"Ulkomainen nimi syy rajata työnhakija pois vaihtoehdoista"

Hänen mielestään kielimuuri ei ole työllistymisen suurin este, koska Suomessa toimii myös isoja kansainvälisiä yrityksiä, joissa työskentelykieli on englanti.

Arias-Tellosin mielestä ulkomaalaisena on vaikeaa löytää töitä Suomesta, koska työnantajat suosivat suomalaista.

– Ulkomaalainen voi saada paikan, jos tarjolla ei ole yhtään suomalaista. Monille yrityksille jo ulkomainen nimi on syy rajata työnhakija pois vaihtoehdoista, hän sanoo.

– Sinänsä ymmärrän, että halutaan "suojella omia", mutta maahanmuuttajille se ei ole hyvä. Tämä on onneksi hiljalleen muuttumassa, vaikka pienemmissä yrityksissä ei kyllä ulkomaalaisia oikein näe.

Mikä Arias-Tellosin työllistäneessä kokeilussa oikein on uutta? Mikä on sen salaisuus?

Suomeen tulevat maahanmuuttajat käyvät usein kotouttamiskoulutuksen. Se kestää yleensä vuoden ja ohjaa jatkokoulutukseen tai työnhakuun. Työpaikan löytymiseen voi kulua vielä sen jälkeen vuosia.

Nyt tarkoitus on saada maahanmuuttaja töihin nopeaa kaistaa pitkin. Kokeiluun osallistuville opetetaan suomea, valmennetaan tiettyyn ammattiin ja kerrotaan Suomesta asioita, jotka helpottavat sopeutumista maahan. Pääpaino on kielenopetuksessa.

Lisäksi osallistujille järjestetään harjoittelu- ja työpaikkoja yrityksiin. Ammattiin perehtyminen ja kotoutumisen tukeminen jatkuvat työpaikalla.

Myös hankkeen rahoitus poikkeaa totutusta. Valtio ei ota kokeilussa taloudellista riskiä, vaan kustannukset maksetaan sijoittajilta kerätyistä rahoista.

Valtio palkitsee sijoittajia, jos kokeilun tulokset ovat tarpeeksi tehokkaita. Tästä SIB (social impact bond) -mallista kerrotaan lisää myöhemmin jutussa.

Joka toinen päässyt töihin

Valtaosa osallistujien työpaikoista on työvoimapulasta kärsivillä aloilla, kuten ravintola-alalla, rakentamisessa ja varastohommissa. Tarjolla on myös jonkin verran akateemisia työpaikkoja.

Sellaisen sai Alva Arias-Tello, joka on nyt enemmän kuin tyytyväinen. Työ on mielekästä, vastuuta tulee ja kollegat ovat auttavaisia.

Kaikki hankkeeseen osallistuvat eivät ole yhtä onnekkaita. Ohjelman tavoitteena on työllistää 2 500 jo oleskeluluvan saanutta maahanmuuttajaa vuoden 2019 loppuun mennessä. Kolmivuotinen kokeilu on nyt noin puolivälissä.

Tavoite siintää toistaiseksi kaukana. Toukokuun loppuun mennessä töitä oli löytynyt vain runsaalle 250 osallistujalle. Yli neljä viidestä työtä saaneesta on yhä samassa työpaikassa.

Vajaan viidesosan työsuhde on päättynyt. Päättyneistä työsuhteista valtaosa on ollut määräaikaisia ja jotkut on purettu työntekijän tai työnantajan tahdosta. Heistä, joiden alkuperäinen työsuhde on päättynyt, osa on saanut muita töitä ja osa on palannut koulutukseen.

Kaikkiaan kokeilussa oli aloittanut toukokuun loppuun mennessä noin 750 maahanmuuttajaa. Osalla heistä on vielä kurssi kesken, joten töitä saaneiden todellinen määrä noussee jonkin verran.

Koulutuksen käyneistä noin joka toiselle on löytynyt työpaikka. Pääpaino kokeilussa on oleskeluluvan saaneissa pakolaisissa.

Mukana on kuitenkin hyvin eritaustaisia ihmisiä.. Esimerkiksi Arias-Tello tuli alun perin Suomeen vaihto-oppilaaksi. Häntä kiinnosti Suomessa erityisesti koulutuksen korkea taso. Myös korkea elämisen laatu ja turvallisuus houkuttelivat häntä Suomeen.

Meksikolaisnainen palasi vaihtojakson jälkeen kotimaahansa, mutta sydän sykki Suomelle ja hän muutti takaisin. Nyt Arias-Tello voisi kuvitella kartuttavansa täällä työkokemusta ainakin parin vuoden ajan.

– Suomessa ainakin suuret yritykset katsovat tulevaisuuteen, kun taas Meksikossa eletään enemmän tässä hetkessä.

Kiinnostuneiden maahanmuuttajien löytäminen vaikeaa

Mistä sitten kiikastaa? Miksi kasassa on toistaiseksi vain murto-osa tavoitelluista työpaikoista? Työllistämishankkeen hallinnoinnista vastaa suomalainen vaikuttavuussijoitusyhtiö Epiqus. Se pyrkii löytämään tapoja tehdä taloudellista tulosta parantamalla ihmisten tai ympäristön hyvinvointia.

Työ-ja elinkeinoministeriön työllistämiskokeilussa Epiqus etsii maahanmuuttajille työpaikat ja vastaa koulutuksesta sekä rahoituksen keräämisestä.

Työ- ja elinkeinotoimistot ovat kertoneet maahanmuuttajille kokeilusta, mutta osallistuminen perustuu vapaaehtoisuuteen. Hanketta on mainostettu myös sosiaalisessa mediassa.

Ohjelman johtaja Samir Omar Epiquksesta kertoo, että kokeiluun oli alussa vaikeaa löytää tarpeeksi maahanmuuttajia. Oikean kohderyhmän rajausta ei ollut mietitty tarpeeksi.

– Opimme matkan varrella, että tämä sopii parhaiten maahanmuuttajille, jotka ovat jo käyneet kotoutumiskoulutuksen ja joilla on kielitaitoa. Lyhyessä 3–6 kuukauden koulutuksessa ehtii prepata kieltä ja opetella tietyn alan sanastoa, Omar sanoo.

Hänen mukaansa alussa oli käynnistymisvaikeuksia puhtaasti myös siksi, että kyseessä on täysin uudenlainen kokeilu. Valtiolla, maahanmuuttajilla ja eri yrityksillä oli paljon toiveita, jotka piti sovittaa yhteen.

Maahanmuuttajien osaamisen ja yritysten toiveiden yhdistäminen kaikkia tyydyttävällä tavalla on vienyt aikaa.

Omarin mukaan tavoitteista jäämisessä ei ole kyse siitä, etteikö työpaikkoja olisi tarjolla tarpeeksi. Suomen yleisesti vahvasta taloustilanteesta on apua. Mukaan on lähtenyt esimerkiksi Valmet Automotiven ja Fazerin kaltaisia isoja yrityksiä.

Meksikolainen Arias-Tello sai tietää kokeilusta te-toimistolta. Hän oli myös jo aiemmin käynyt kotoutumiskurssin, jossa kerrottiin työntekijän oikeuksista, työehtosopimuksista ja annettiin vinkkejä työnhakuun.

– Te-toimistosta on saanut paljon tietoa. Siitä on ollut iso apu, hän sanoo.

Samir Omar uskoo kiinnostuksen kokeilua kohtaan vielä kasvavan. Koulutuksiin haetaan lisää monipuolisuutta, ja niitä järjestetään aiempaa laajemmin eri puolilla Suomea.

– Nykyisellä vauhdilla arvioimme pystyvämme työllistämään vähintään tuhat maahanmuuttajaa hankkeen loppuun mennessä.

Tähtäimessä jättisäästöt ilman taloudellista riskiä

Maahanmuuttojohtaja Sonja Hämäläinen työ- ja elinkeinoministeriöstä sanoo, että valtio hakee kokeilulla 20–30 miljoonan euron säästöjä. Tähän päästään, jos 2 500 maahanmuuttajalle löytyy työpaikka.

– Vauhtia pitää kiristää ilman muuta, Hämäläinen toteaa.

Säästötavoite perustuu siihen, että nopeasti työllistyvät maahanmuuttajat nostavat verokertymää ja toisaalta alentavat kotouttamiskoulutus- ja työttömyysturvakustannuksia.

Valtiolla ei ole hankkeessa menetettävää., Kulut maksetaan Epiquksen hallinnoimasta rahastosta. Siihen on kerätty sijoittajilta noin 14 miljoonaa euroa.

Suurimmalla, kymmenen miljoonan potilla on mukana Euroopan investointirahasto. Suomalaisia sijoittajia ovat esimerkiksi SOK ja Tradeka-Yhtiöt.

Tällaisessa SIB-mallissa eli tulosperusteisessa rahoitussopimuksessa sijoittajat rahoittavat hyvinvointia edistävät palvelut ja kantavat taloudellisen riskin. Julkinen sektori maksaa vain sovitun mukaisista tuloksista, tässä tapauksessa työpaikan saaneista maahanmuuttajista.

Käytännössä valtio maksaa rahastolle puolet siitä summasta, joka kokeilun avulla nopeasti työllistyvästä maahanmuuttajasta säästyy verrattuna kuluihin, jotka syntyisivät tämän osallistumisesta työ- ja elinkeinotoimiston perinteisiin kotouttamistoimiin.

Vertailu tehdään hankkeen päättymisen jälkeen. Silloin lasketaan, kuinka paljon kokeiluun osallistuneet ovat maksaneet veroja ja kuinka paljon käyttäneet työttömyysetuuksia. Yhdestä maahanmuuttajasta maksetaan rahastolle enintään 10 000 euroa.

Rahaston vuosittainen tuottotavoite on kahdeksan prosenttia pääomasta. Toistaiseksi rahastolla on siis ollut vain kuluja.

Samir Omarin mukaan SIB-mallia ei ole aiemmin käytetty Euroopassa maahanmuuttajien työllistämiseen samassa laajuudessa kuin nyt Suomessa.

Siksikin odotukset ovat kovat. Ulkomailla seurataan tarkasti Suomen kokemuksia.

Pitkäaikaistyöttömistä uusi sijoituskohde?

Maahanmuuttajien nopean työllistämishankkeen kokemuksia ja SIB-mallia on tarkoitus hyödyntää loppuvuodesta tai viimeistään vuoden 2019 alusta lähtien Suomen pitkäaikaistyöttömien työllistämiseen keskittyvässä hankkessa.

Hallitus päätti niin sanotusta Työllisyys-SIBistä jo kevään 2017 kehysriihessä, mutta hankkeen valmistelut ovat venyneet. Parhaillaan on menossa neuvottelu- ja kilpailutusvaihe potentiaalisten yhteistyöyritysten kanssa.

Hankkeen kautta on tarkoitus alkaa tarjota työllistymispalveluja vähintään vuoden työttömänä olleille loppuvuodesta tai viimeistään ensi vuoden alusta lähtien, kertoo erityisasiantuntija Timo Lindholm työ- ja elinkeinoministeriöstä.

Malli toimii kuten nyt maahanmuuttajien työllistämiskokeilussa. Yritykset valmentavat pitkäaikaistyöttömiä ja etsivät samalla heille työpaikkoja.

Kulut maksetaan rahastosta, johon pyritään keräämään sijoittajilta saman kokoluokan summa kuin maahanmuuttajien hankkeessa.

– Tästä halutaan kohtuullisen iso ja pitkäaikainen hanke. Puhutaan pikemminkin tuhansista kuin sadoista työttömistä, Lindholm kertoo.

Omasta mielestäni artikkelin "pihvi" on siinä, että projektilla menee vähän heikosti, koska halukkaita tai sopivia maahanmuuttajia ei löydy riittävästi. Eikä ilmeisesti myös työpaikkoja ole löytynyt riittävästi, vain 250 toukokuun loppuun mennessä, vaikka osallistujia on ollut hulppeat 750. Kokonaistavoite on 2500 työllistynyttä maahanmuuttajaa, ja nyt ollaan ajallisesti jo hankkeen puolivälissä. Tietenkin selitellään alkuvaikeuksista ja siitä, että tällaista projektia ei ole ennen yritetty, eikä kohderyhmää ole tavoitettu kunnolla.

Vaikka tämä fantastinen idea oli alunperinkin tarkoitus ulottaa myös suomalaisiin pitkäaikaistyöttömiin, niin luulen, että siitä puolesta yritetään saada aikaan jonkinlainen pelastus koko hankkeelle. Vaikka tarkoitus onkin tehdä ei-maahanmuuttajille erillinen rahasto-himmeli, niin jos pitkäaikaistyöttömiin kohdistuva hanke onnistuu, niin niistä tullaan puhumaan samana asiana, eli kokonaisuutta katsoen onnistuneena hankkeena.

[Shemeikka]

Jos ei pysty omin nokkinensa hankkimaan työpaikkaa, pystyykö ilman tukea tekemään työtäkään?

[Pekka Kemppainen]

Jos ei pysty omin nokkinensa hankkimaan työpaikkaa, pystyykö ilman tukea tekemään työtäkään?

Mitens jos pakotetaan tekemään ainakin yksi työhakemus viikossa, tai muuten katkee korvaukset? Oisko tää vastoin Suomen t. Tavjan allekirjoittamia kansainvälisiä sopimuksia?