2018-03-21 Hallituksen eriarvoisuusraportti (professori Juho Saaren työryhmä)

[Roope]

Eriarvoisuutta käsitellyt työryhmä luovutti loppuraporttinsa pääministerille

Pääministeri Juha Sipilän runsas vuosi sitten asettama työryhmä esittää toimia useille eri elämänalueille eriarvoisuuden torjumiseksi ja vähentämiseksi. Työryhmän tuli etsiä uusia toimintatapoja ja keinoja, joilla luodaan edellytykset kaikkien Suomessa asuvien henkilöiden pärjäämiselle ja osallistumiselle yhteiskunnassa. Työryhmä luovutti loppuraporttinsa pääministerille keskiviikkona 21. maaliskuuta.

"Suomalaisten elintaso, elämänlaatu ja elämäntavat ovat yleisesti nousseet, mutta kaikki eivät ole päässeet mukaan myönteiseen kehitykseen. Työryhmän tehtävänä on ollut vähentää osalle kertynyttä takamatkaa ja mahdollistaa osallisuutta yhteiskuntaan", sanoo työryhmän puheenjohtaja professori Juho Saari.
...

VNK 21.3.2018

Eriarvoisuutta käsittelevän työryhmän loppuraportti (pdf)

Tausta

Eriarvoisuudella viitataan tässä raportissa kolmeen toisiinsa kytkeytyvään asiakokonai-
suuteen. Ensinnäkin eriarvoisuus liittyy ihmisten pärjäämiseen yhteiskunnassa. Pärjäämi-
sen eriarvoisuus kytkeytyy rakenteellisiin eroihin ja kulttuurisiin jakoihin, jotka rajoittavat
mahdollisuuksien tasa-arvoa ja sosiaalista liikkuvuutta. Toiseksi eriarvoisuus kytkeytyy
ihmisten kykyyn käyttää julkisen vallan ja elinkeinoelämän luomia mahdollisuuksia. Tavan-
omaisia ihmisten selviytymistä ja toimintakykyä rajoittavia tekijöitä ovat käyttäytymistä
ohjaavat byrokratia- ja kannustinloukut. Kolmanneksi eriarvoisuus viittaa niihin sosiaalisiin
tilanteisiin, joissa henkinen autonomia ja fyysinen terveys jäävät riittävässä määrin toteu-
tumatta: käytännössä esimerkiksi pitkäaikainen köyhyys ja suhteellisen lyhyt elinajanodo-
te kytkeytyvät tämänkaltaiseen tarpeiden tyydyttämisen vajeeseen.

Suomalaisessa yhteiskuntapolitiikassa (joka käsitteenä kattaa sosiaali- ja terveyspolitiikan
ohella muun muassa talous-, koulutus- ja työllisyyspolitiikan sekä soveltuvin osin suku-
puolten tasa-arvon ja kestävän kehityksen) luonteva tapa käsitellä näitä eriarvoisuuksia
aiheuttavia tekijöitä on kiinnittää huomiota kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien
ryhmien aseman muutoksiin. Yhtä keskeistä on kuitenkin se, että koko väestö pidetään
samojen riskinhallintajärjestelmien piirissä, sillä väestön suuren enemmistön tuki on hy-
vinvointivaltion rahoituksen ja hyväksyttävyyden kannalta ratkaisevaa.

Systemaattiseen tutkimukseen perustuva ymmärrys eriarvoisuuden kokemuksen merki-
tyksestä ihmisten toimintakyvylle ja pärjäämiselle on vahvistunut. Tasa-arvoisempi yhteis-
kunta on toistuvasti osoittautunut hyväksi yhteiskunnan suurelle enemmistölle. Tutkimuk-
set ovat toistuvasti osoittaneet koetun yhteiskunnallisen aseman eli statuksen vaikutukset
hyvinvointiin ja terveyteen. Mitä eriarvoisemmaksi suomalaiset kokevat yhteiskuntansa,
sitä suuremmat ovat yhteiskunnalliset statuserot, ja sitä enemmän yhteiskunnassa on eri-
arvoisuudesta aiheutuvia sosiaalis-terveydellisiä ongelmia.

Tasa-arvoinen yhteiskunta perustuu kannustinrakenteisiin, jotka tukevat kansalaisten pys-
tyvyyden ja autonomian tunnetta, osallisuutta ja toimijuutta. Se edellyttää myös tulojen ja
menojen tasapainoa, sillä jatkuva taloudellinen niukkuus lisää stressiä, heikentää ihmisen
toimintakykyä ja itsetuntoa ja siten myös vaikeuttaa hyvinvoinnin ja terveyden kannal-
ta tärkeää sosiaalista vuorovaikutusta. Niukkuuden kuormittama ihminen ajautuu muita
useammin lyhytnäköisiin ratkaisuihin ja investoi vähemmän toimintakykyä vahvistaviin
ratkaisuihin, kuten koulutukseen, säästämiseen, terveisiin elämäntapoihin ja työllisyyttä
edistäviin toimenpiteisiin.

En ole perehtynyt, enkä siksi ota nyt kantaa pääministeri Sipilän tilaaman Saaren työryhmän raporttiin muilta osin, mutta maahanmuuton ja etenkin turvapaikkamaahanmuuton osalta sisältö on täyttä tuubaa.

Raportin lähtökohta on täysin kestämätön ja perustelematon ajatus, että nykyistäkin helpompi huonosti pärjäävien maahanmuutto ja heidän nostamiseensa tarkoitetut suuremmat etuudet ja massiivisemmat kotouttamistoimet olisivat ratkaisu maahanmuuton ongelmiin, joita tämän raportin yhteydessä käsitellään hämäävästi "eriarvoisuutena" ja "eriarvoistumisena".

Raportissa ehdotetaan ratkaisuina muun muassa perheenyhdistämisen helpottamista, turvapaikanhakijoiden kouluttamista ja työllistämistä jo vastaanottokeskuksissa sekä koulutuksen kielivaatimusten poistamista. Esitettyjen ratkaisujen vaikutuksia ei yritetäkään arvioida millään tasolla.

Perheen noutaminen Suomeen ei tietenkään ratkaise ongelmia, vaan luo yhä enemmän ongelmatapauksia yhteiskunnan niskoille. Aivan erityisesti alaikäisen perheenyhdistäjän kohdalla perheenyhdistäminen tyypillisesti vain vaikeuttaa integraatiota. Helppo perheenyhdistäminen on lisäksi merkittävä vetotekijä, joka houkuttelee Suomeen (vrt. vuosi 2015) yhä enemmän turvapaikanhakijoita.

Vastaavasti turvapaikanhakijoiden kouluttaminen vastaanottokeskuksissa olisi mitenkään järkevää korkeintaan silloin, jos koulutus voitaisiin etukäteen kohdentaa niihin, joilla tullaan toteamaan perusteet myönteiseen turvapaikkapäätökseen. Muiden osalta prioriteetti on saada heidät pois Suomesta mahdollisimman nopeasti ja vähin kustannuksin. Kielteisen päätöksen saavien koulutus ja työllistäminen voisi johtaa siihen, että he saisivat oleskelulupia opiskelun tai työpaikan perusteella, mikä olisi jälleen sellainen vetotekijä, jota ei saa missään nimessä synnyttää.

4.4 Maahanmuuttajien kotoutumisen tehostaminen

Nykyiset toimintatavat ja normit eivät riittävästi tue varhaista kotoutumista. Onnistuneella
kotoutumisella ja työllistymisellä voidaan osittain vastata väestön ikärakenteen muutok-
sesta aiheutuvaan julkisten menojen kasvuun sekä ehkäistä osattomuudesta ja näköalat-
tomuudesta aiheutuvia turvallisuusriskejä. Onnistunut kotoutuminen on entistä tärkeäm-
pää, kun vaikeista olosuhteista tulleiden pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden määrä on
Suomessa ja muualla Euroopassa aiemmin totuttua suurempi.

Kotoutumisen tehostamiseksi on tärkeä panostaa alkuvaiheen toimenpiteisiin: fyysisen ja
psyykkisen terveydentilan kartoitukseen ja hoitoon sekä osaamisen kartoitukseen. Kielen
oppiminen ja muu oppiminen tukevat toisiaan. Lasten osalta on kyse sekä uuden kielen
oppimisesta, että oman äidinkielen taidon opetuksesta. Tavoitteeseen pääsemiseksi tar-
vitaan muun muassa säädösten ja valtionavustuskriteereiden avartamista. Työ- ja opis-
kelutoiminnan käynnistäminen jo vastaanottokeskuksissa edellyttää säädösmuutoksia
ja eri hallinnonalojen maahanmuuttoon liittyvien palveluiden parempaa koordinaatiota.
Perheenyhdistämisen edellytysten kohtuullistaminen edistää tehokkaasti kotoutumista ja
tukee lasten ja perheiden integroitumista osaksi suomalaista yhteiskuntaa.

Työryhmän ehdotus:
Edistetään varhaista kotoutumista vastuunjakoa ja koordinointia parantamal-
la. Maahanmuuttajien kuten muidenkin haavoittuvien asemassa olevien koh-
dalla huono-osaisuudesta irtaantumiseksi tarvitaan kohderyhmän tarpeisiin
vastaavia palveluita ja tukitoimenpiteitä.

Toimenpiteet:
11 Edistetään maahanmuuttajien varhaista kotoutumista

Edistetään maahanmuuttajien varhaista kotoutumista poistamalla esteitä työ- ja opiske-
lutoimilta sekä kansalaisena asioinnilta ja palveluihin pääsyltä. Tarkennetaan eri hallinno-
nalojen keskinäistä vastuunjakoa sekä koordinoidaan maahanmuuttoon ja kotoutumi-
seen liittyvät säädökset ja palvelut aiempaa paremmin, esimerkiksi yhdenmukaistamalla
koulutukseen pääsyn edellytykset eri palvelukanavissa. Poistetaan lainsäädännölliset ja
hallinnolliset esteet työ- ja opiskelutoiminnan käynnistämiseltä jo vastaanottokeskuksis-
sa (saatavuusharkinnan aikaraja, koulutusoikeuden statusperustaisuus). Estetään koulujen
välisten erojen kasvu turvaamalla koulutuksellisen tasa-arvon edistämiseen riittävä valtion
erityisavustus (jatko puoliväliriihen ratkaisuille 2018-19). Turvataan yksin maahan alaikäisi-
nä turvapaikanhakijoina tulleiden jälkipalvelut heidän siirtyessään asumisperusteisen sosi-
aaliturvan piiriin. Myönnetään vahvan sähköisen tunnistautumisen mahdollistava henkilö-
tunnus väestötietojärjestelmästä mm. sähköiseen asiointiin.

Vastuu: OKM, SM, STM ja TEM (edellyttänee VNK:n ohjausta)
Aikataulu: Selvitys 2019, lainsäädännön uudistus 2020.
Kustannukset: Ei suoria kustannusvaikutuksia.

34   Tuetaan maahanmuuttajien kotoutumista kielikoulutuksella
Ehdotusten tavoitteena on parantaa maahanmuuttajien kotoutumista parantamalla
kielen oppimista ja poistamalla tarpeettoman tiukoista kielitaitovaatimuksista aiheutuvia
koulutukseen pääsyn esteitä. Toteutetaan OKM:n Maahanmuuttajien koulutuspolut ja
integrointi -työryhmän 37 kielitaidon kehittämistä koskevat toimenpide-esitykset, erityisesti
seuraavat: Laajennetaan vieraskielisten suomen/ruotsin kielen‐opetukseen ja muuhun op-
pimisen tukeen tarkoitettua valtionavustusta koskemaan myös varhaiskasvatusta ja piden-
netään enimmäisaika kahdeksaan vuoteen (tavoite kaikki vieraskieliset lapset osallistuvat
varhaiskasvatukseen vähintään osa-aikaisesti ja että käyttöaika riittäisi paremmin myös
lukiokoulutukseen). Yleisestä kielitaitovaatimuksesta luovutaan ammatillisen koulutuksen
pääsyvaatimuksena. Vapaan sivistystyön oppilaitoksissa kehitetään joustavia luku‐ ja kir-
joitustaidon tai latinalaisen kirjaimiston oppimiseen tähtääviä opintoja sekä yhteistyössä
kuntien kanssa toimintamalleja, jotka mahdollistavat kotona lapsia hoitavien vanhempien
osallistumisen koulutukseen.
Vastuu: OKM

35   Helpotetaan maahanmuuttajien integroitumista työmarkkinoille
Toimenpiteillä pyritään nopeuttamaan työmarkkinoille integroitumista puuttumalla pit-
kiin odotusaikoihin, kohtuullistamalla työperusteisuuden ehtoja ja kehittämällä yritys-
toiminnan tukipalveluja. Nopeutetaan työnteon perusteella haetun oleskeluluvan (EU:n
ulkopuolelta) käsittelyprosessia (määräajat, resurssit) sekä käytetään kokonaisharkintaa
ulkomaalaislaissa säädetyn toimeentuloehdon soveltamisessa. Kehitetään maahanmuut-
tajien tarpeisiin vastaavia yrittäjyyden tukipalveluita.
Vastuu: TEM, SM

36   Tehostetaan turvapaikanhakijoiden terveydentilan arviointia, hoitoa ja sosiaalipalveluihin pääsyä
Toimenpiteillä arvioidaan turvapaikanhakijoiden terveyden ja hyvinvoinnin näkökulmis-
ta keskeisiä palvelutarpeita ja tehostetaan näihin palveluihin pääsyä. STM ohjeistaa kuntia
paperittomien välttämättömistä terveydenhuollon ja sosiaalihuollon palveluista siten, että
ohjeistus ottaa huomioon terveydenhuolto- ja sosiaalihuoltolakien säädökset sekä perus-
tuslain edellyttämän välttämättömän huolenpidon turvaamiseksi tarvittavat toimenpiteet.
Laaditaan valtakunnallinen ohjeistus turvapaikanhakijoiden terveyden ja hyvinvoinnin
riskitekijöiden kartoitukselle ja palvelutarpeen arvioinnille sekä tehostetaan palveluihin
pääsyä varmistamalla kotoutumislain mukaisten valtion korvausten riittävyys.
Vastuu: STM

37    Kohtuullistetaan maahanmuuttajien perheenyhdistämistä
Toimenpiteillä kohtuullistetaan perheenyhdistämiseen liittyviä säädöksiä ja käytäntöjä ja
edistetään siten tehokasta kotoutumista sekä lasten ja perheiden integroitumista suoma-
laiseen yhteiskuntaan. Perheenyhdistämistä koskevien säädösten ja soveltamiskäytäntö-
jen kohtuullistaminen siten, että hakemuksen voi panna vireille myös perheenkokoaja ja
että toimeentuloehdon soveltamisessa noudatetaan lapsen ja perheen edun huomioivaa
kokonaisharkintaa, kun kyseessä on toissijaisen suojelun perusteella oleskeluluvan saanei-
den perheenyhdistämisestä tai pakolaiskiintiöön hyväksyttyjen perheenjäsenistä.
Vastuu: SM, STM, OM

Työryhmän sihteereinä ovat toimineet Liisa Heinämäki sosiaali- ja terveysministeriöstä
(1.10.2017 lukien valtioneuvoston kansliasta) ja Ulla Rosenström valtioneuvoston kanslias-
ta. Asiantuntijana on toiminut muutosjohtaja Tomi Ståhl Kelasta.

Puheenjohtaja:    Juho Saari

Jäsenet:       Elli Aaltonen       Olli Kangas
             Juhani Eskola       Tuire Santamäki-Vuori
             Olli-Pekka Heinonen    Kirsti Lonka
             Anna-Kaisa Ikonen    Markku Tervahauta
             Karina Jutila        Juha A. Pantzar
             Juha Kaakinen       Päivi Hentunen
             Ulla Nord        Kaarlo Simojoki

Ovatko nämä oikeasti näin tyhmiä, vai onko tämä vain tilaustyö, jonka perusteella on tarkoitus kasvattaa ei-toivottu maahanmuutto ja sen tarvitsema byrokratia ja kotouttamiskoneisto uudelle tasolle?

[MiljonääriPlayboy]

..luodaan edellytykset kaikkien Suomessa asuvien henkilöiden pärjäämiselle ja osallistumiselle yhteiskunnassa.

Niinpä niin. Kunhan vaan asuu Suomessa. Vaikka sitten paperittomana, laittomasti, oikeutta paossa, rikollista elämää viettävänä, maahantulokiellossa, jne. Kunhan on rajan yli perseensä raahannut. Kyllä Sipilän hallitus huolehtii hyysäämisestä.    Kansalaisille on jäänyt enää maksajan rooli tässä matu-sirkuksessa.

(perheenyhdistämisissä)... toimeentuloehdon soveltamisessa noudatetaan lapsen ja perheen edun huomioivaa kokonaisharkintaa...

Jep. Jep. Tyhmäkin ymmärtää mitä tuo "perheen edun huomioiva kokonaisharkinta" käytännössä tarkoittaa.  Ohjeellinenhan se ehto on ollut tähänkin asti, tuo tarkoittaa sitten täydellistä ehdosta luopumista.

Puheenjohtaja:    Juho Saari

Jäsenet: Elli Aaltonen       Olli Kangas
             Juhani Eskola       Tuire Santamäki-Vuori
             Olli-Pekka Heinonen    Kirsti Lonka
             Anna-Kaisa Ikonen    Markku Tervahauta
             Karina Jutila        Juha A. Pantzar
             Juha Kaakinen       Päivi Hentunen
             Ulla Nord        Kaarlo Simojoki

Olisipa hauska tietää mitä pieni ristiintaulukointi RHC-Rasmus akselilla, sekä Vas-Vihr. puoluekortistosta paljastaisi tästä "asiantuntijajoukosta". Jotain yhteiskunnan loisia vuorenvarmasti joka iikka.

e:pari muotoilua

[Roope]

Olisipa hauska tietää mitä pieni ristiintaulukointi RHC-Rasmus akselilla, sekä Vas-Vihr. puoluekortistosta paljastaisi tästä "asiantuntijajoukosta".

Asiantuntijoina käytetyt "tutkija- ja sidosryhmät" sitten vielä erikseen. Niitä ei luetella.

Tässä toisesta ketjusta Saaren aivoituksia:

Juho Saari vastaa 12 polttavaan kysymykseen.
...
3 Mitkä ovat kolme parasta keinoa ­taistella syrjäytymistä vastaan?

"Tulonsiirtojen ja palvelujen parempi yhteensovittaminen, tämä liittyy erityisesti sairauteen, työttömyyteen, asumiseen ja koulutukseen. Toisena asumiskustannusten alentaminen maankäytön, liikenteen ja asumisen MAL-sopimuksia uudistamalla. Keskeistä on lisätä kohtuuhintaisten asuntojen tarjontaa kasvukeskuksissa. Kolmanneksi tasamääräisten sosiaaliturvaetuuksien määräytymisperusteiden lähentäminen, parempi koordinaatio ja johdonmukaistaminen suhteessa palkkatuloihin. Silloin voidaan samanaikaisesti poistaa byrokratia- ja kannustinloukkuja."

Saari ei mainitse lainkaan maahanmuuttopolitiikkaa, vaikka etenkin pääkaupunkiseudulla suurin osa syrjäytyneiden määrän kasvusta tulee maahanmuuttajista.

Ylivoimaisesti helpoin tapa ehkäistä syrjäytyneiden nuorten määrän kasvua on maahanmuuttopolitiikan tiukentaminen.

9 Miten maahanmuuttajien kotouttaminen onnistuu meiltä?

"Riippuu siitä, minkälaisesta maahanmuutosta on kysymys. Euroopan unionin sisällä ei ole suurempia ­ongelmia ja oleskeluoikeutta koskevien KHO:n päätösten jälkeen pelisäännöt pitkäaikaisen sosiaali­turvan käytön osalta ovat selkiytyneet. Euroopan unionin ulkopuolelta tulevien kotouttaminen on parantunut vaiheittain, mutta edelleen olisi paikallaan lyhentää maahantulon ja kotouttamisen aloittamisen välistä viivettä. Samaten perheenyhdistämisessä voisi olla enemmän joustavuutta."

Saari sekoittaa (tarkoituksella) intergroitumisen ja kotouttamistoimet puhuessaan kotouttamisesta. Kotouttamistoimien aloittamisen ajankohdalla ei ole osoitettu olevan erityisen merkittävää vaikutusta integroitumisen onnistumiseen.

Perheenyhdistämisen "enempi joustavuus" lisäisi integraation ongelmia lisätessään ongelmatapausten määrää.

10 Ovatko maahanmuuttajat liian iso taloudellinen painolasti Suomelle?

"Kansantalouden kokoon nähden kustannukset eivät ole niin merkittäviä, etteikö Suomi niitä pystyisi taloudellisesti kantamaan – varsinkin kun kyse on Suomessa kiertävästä rahasta. Se kiertää olennaisin osin Suomessa tapahtuvaan kulutukseen. Maahan tulevien pakolaisten määrä on palannut vuosien 2015–2016 pakolaisaaltoa edeltäneelle tasolle. Keskeistä on nyt se, että oleskeluluvan saaneiden integroituminen yhteiskuntaan onnistuu. Sosiaaliturvan kannalta lyhyellä aikavälillä Kelalle aiheutuu kustannuksia, pitkällä aikavälillä työeläkejärjestelmä hyötyy lisätyöllisistä."

Hinta Suomelle on elinkaarikustannuksina kymmeniä miljardeja euroja. Suomi "selviytyy" maahanmuuttopolitiikastaan ottamalla kymmeniä miljardeja euroja lisää velkaa. On myös muita seurauksia, joista ei "selviydytä" ikinä.

Oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden kotouttaminen tiedetään sekä Suomen että muiden maiden kokemuksen perusteella epäonnistuvaksi. Saaren mainostamat "lisätyölliset" ovat tilastojen mukaan kaikilla aikaväleillä keskimäärin nettosaajia, eivät nettomaksajia. Me ei tienata tällä, vaikka Juho Saari ja kaverinsa tienaavat maalaamalla mustan valkoiseksi.