2015-10-09 Tanskan maahanmuuttopolitiikka (yhdistetty)

[Roope]

Humanitäärisestä maahanmuutosta ja turvapaikkajärjestelmästä — Valtteri Aaltonen
http://valtteriaaltonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250686-humanitaarisesta-maahanmuutosta-ja-turvapaikkajarjestelmasta

Yleensä hyvä keino testata jonkin vakiintuneen ratkaisun toimivuutta ajatuksen tasolla, on miettiä, että jos samaan ongelmaan pitäisi nyt tyhjästä kehittää ratkaisu, tulisiko siitä nykyisenkaltainen.

Kun tätä metodia soveltaa nykyiseen humanitäärisen maahanmuuton järjestelmään, on helppo havaita, kuinka huono tuo järjestelmä on. Jos kansainvälisen yhteisön pitäisi tänä päivänä tyhjästä kehittää malli miljoonien kotimaastaan pakenevien ihmisten auttamiseksi, tuskin kellekään tulisi mieleen ehdottaa mitään nykyistä humanitäärisen maahanmuuton järjestelmää muistuttavaa.
...
Millainen voisi sitten olla tehokkaampi, inhimillisempi ja kestävämpi järjestelmä? En väitä, että minulla olisi tähän patenttivastauksia, mutta joitain ajatuksia ajattelin tähän nostaa kansainvälisestä keskustelusta.

Ensinnäkin hyvän järjestelmän tarkoitus on auttaa kaikkia todella apua tarvitsevia. Ei vain niitä, jotka pääsevät ovellesi koputtamaan. Tarkoitus pitäisi olla, että taataan kaikille pakolaisille välttämättömät elämisen edellytykset. Siis toisin kuin nyt, ne resurssit mitä käytetään, tulisi käyttää mahdollisimman järkevästi ja tasaisesti.

Tämähän kuulostaa suht fiksulta. Mikä voisi mennä vikaan?

Tämä tarkoittaa nähdäkseni sitä, että toimiva järjestelmä voi rakentua vain EU:n yhteisen pakolaispolitiikan varaan ja sen täytyy perustua Euroopan ulkopuolella oleviin pakolaisleireihin, tai mieluummin kaupunkeihin, yhdistettynä kiintiöpakolaisjärjestelmään.
...
Leireiltä sitten otettaisiin kiintiöpakolaisjärjestelmän (ja selkeästi nykyistä suurempien kiintiöiden) kautta pakolaisia Eurooppaan kiireellisyysjärjestyksessä, eli niitä joiden edellytykset pärjätä leireillä ovat huonoimmat. Siis orpolapsia, yksinhuoltajia, sairaita, yksin jääneitä vanhuksia, kokonaisia perheitä jne. Fiksua olisi, että EU-maiden rahoitusosuus systeemissä kytkettäisiin pakolaiskiintiöiden kokoon. Eli jos otat vähemmän, maksat enemmän.

Patenttiratkaisu kaikkeen on vallan siirtäminen EU:lle ja niskuroivien maiden pakottaminen ruotuun taloudellisilla sanktioilla. Euroopalle vahingollista maahanmuuttoa ei voi kyseenalaistaa, vaan hyvesignalointi hoidettaisiin muuttamalla maahanmuuton laatu suomalaisen kiintiöpakolaisperinteen mukaisesti (mm. Yhdysvallat valikoi kiintiöpakolaisiksi yhteiskuntaan parhaiten integroituvia, ei huonoiten integroituvia kuten Suomi) vielä huonommaksi ja kalliimmaksi. Näin luotaisiin entistäkin selvemmin muusta väestöstä eroava maahanmuuttajien alaluokka, jonka hoivaamiseen ja tukemiseen toisaalta tarvittaisiin kulttuuritulkkien ja sosiaalityöntekijöiden armeija. Se tehokkaasta auttamisesta. Jos EU-järjestelmä haluttaisiin saada aikaan aikaan, EU:n roolin olisi oltava auttava ja koordinoiva, ei määräävä ja saneleva.

Olennaista Aaltosen ehdotuksessa on kuitenkin sen myöntäminen, että rajat voitaisiin perustellusti sulkea turvapaikanhakijoita. Toivo Euroopan porttien avautumisesta hiipuisi silloin miljoonilta ihmisiltä pysyvästi, sillä Aaltosen valikointikriteereillä heillä ei olisi pakolaiskiintiöiden kymmenkertaistuessakaan mahdollisuutta päästä kiintiöpakolaisena Eurooppaan.

[Roope]

Analyysi: Kaikki melkein kuin tavallisesti

Tanskalainen turvapaikkakeskustelu osoittaa, kuinka pohjoismainen humanitaarinen ihanteemme rappeutuu.

Tanskalla on Pohjoismaiden tiukin turvapaikkapolitiikka. Viime vuonna maan turvapaikanhakijaluvut laskivat alimmilleen kymmeneen vuoteen. Tästä huolimatta tanskalaiset sosialidemokraatit haluavat tiukentaa turvapaikkaoikeutta entisestään. Puolueella on puheenjohdtaja Mette Frederiksenin johdolla 27 prosenttia Folktingetin paikoista, mutta se on oppositiossa.

Sosialidemokraattien (S) ehdotus on kuin scifi-romaanista. Tanska perustaisi turvapaikanhakijaleirejä Euroopan ulkopuolelle ja mieluiten maksaisi muille maille, jotta ne hoitaisivat turvapaikanhakijakiintiöistä, jotka hallinnollisesti ja moraalisesti kuuluisivat Tanskalle. Spontaani turvapaikanhakuoikeus halutaan peruuttaa ja vastoin vuoden 1951 kansainvälistä turvapaikkasopimusta voitaisiin Tanskan rajalta turvapaikkaa hakevat lähettää pois.

"Rajat kiinni" näkyy Suomessa edelleen äärinationalistien iskulauseena. Näin ei ole enää Tanskassa. "Rajapuomi alas. Meillä on oltava kontrolli omasta maastamme" kirjoittaa sosialidemokraattien eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Dan Jørgensen, 42.

Retoriikassa käytetään käsitettä "ei-länsimaiset" ihmiset itsestäänselvänä terminä ja ennen kaikkea Euroopan ulkopuolisista maista tulevat halutaan siirtää. Harva johtava poliitikko huomauttaa, että se on ihmisarvon luokittelevaa rasismia.

On myös selvää, kuinka argumentointi on uponnut muissa puolueissa, kuten pääministeri Lars Løkke Rasmussenin liberaalissa Venstressä. Sosialidemokraattien argumentteja ei pidetä epäinhimillisinä ja moraalittomina, vaan paremminkin epärealistisina ja toteuttamiskelvottomina. Eli ajatus on hyvä, mutta...

1900-luvulla Pohjola edusti korkeita globaaleja ja humanitaarisia tavoitteita, muun muassa nuoren YK:n johdossa. Sosialidemokraatit tukivat kansainvälistä solidaarisuutta. Nykyään tämä ihanteellisuus on rapistumassa.

Sekä EU:n että Pohjoismaiden passiunioni on käytännössä historiaa. Tanska vaatii passia Saksan rajalla ja Ruotsi teki samaa Öresundin sillalla 16 kuukautta. Nyt poliisilla on sillalla valvonta ja ruotsalaisille kylteille ominaisella iloisen leikkisällä sävyllä matkustajia tiedotetaan, että kaikki on "melkein kuin tavallisesti" ja että poliisi voi tehdä kielitestejä "varmuuden vuoksi".

Toisaalta ei tarvitse kallistua jonkinlaiseen "antaa kaikkien tulla"-fundamentalismiin maahanmuutossa ja turvapaikanhakijaliikenteessä. On tietenkin oikein miettiä aktiivisesti inhimillisiä ja rakentavia vaihtoehtoja, koska integraatiossamme on pullonkauloja. Perimmäisenä esteenä on kuitenkin usein meidän superpehmustettu järjestelmämme, ei se, etteivät uudet tulijat ymmärtäisi, että täällä maan päällä meidän on usein vedettävä hanskat käteen ja tehtävä töitä ruuan eteen.

Me voisimme olla tehokkaampia globaalissa diplomatiassa ja kansainvälisessä painostuksessa alueellisten konfliktien ratkaisemiseksi. Me voisimme myös vaatia rikkaita maita esimerkiksi Lähi-idässä avaamaan rajansa pakolaisille.

Kansallisen moraalimme vuoksi olisi tärkeää osoittaa, että vastavuoroisuus ja etiikan kultainen sääntö koskevat muitakin maita. Saadaksemme muilta apua jotain päivänä, meidän on itse autettava muita tänään.

Siinä mielessä Tanska voidaan kuvitella maaksi, joka jonain päivänä kärsii hallitsemattomista Itämeren ilmasto-olosuhteista, energiakriiseistä, kulkutaudeista tai sodista, voi olla syytä miettiä jo nyt, kuinka silloin muiden maiden "rajapuomit" on suljettu tanskalaisilta.

Me joskus uskomme, että maailma yhdistyy samalla tavalla kuin viime kerralla. Kun Hitler tuli valtaan vuonna 1933.

Toinen historiallinen tapaus, jossa ihmisarvo äkillisesti romahti Euroopassa, voisi olla rotuhygienian aalto, joka ylitti Pohjoismaat ja nuoren Baltian 1930-luvulla. Viiden vuoden ajan kaikki maat tekivät lakeja epätäydellisen aineksen pakkosterilisoinnista. Se aalto ei alkanut Kolmannesta valtakunnasta vaan meistä.

Ensimmäisenä toimi Tanskan hallitus vuonna 1929, jossa oli oikeusministerinä rotuhygieenikko Karl Kristian Steincke. Hallitusta johtivat sosialidemokraatit.  (käännös)

Jan-Erik Andelin on Hufvudstadsbladetin pääkirjoitustoimittaja

Hbl: Allt nästan som vanligt 10.2.2018

Nautin.

[chacha2]

Tanskan Venstren Mads Fugelede kävi Ruotsissa SVTn haastattelussa kertomassa syyt Tanskan maahanmuuttopolitiikan kiristymiseen.
Emme halua samanlaiseksi maaksi kuin Ruotsi on sanoi hän.
Jos kehitys jatkuu samanlaisena ,
vuonna 2050 Ruotsi tulee olemaan aivan erilainen yhteiskunta kuin nyt.
Ruotsi on muuttumassa lähi-idän maaksi.
Me taas haluamme säilyttää Tanska Tanskana:

"Vi vill inte att Danmark ska bli mer som Mellanöstern": Dansk liberal sågar svensk politik

SVERIGE "Målet är att Danmark inte ska bli som Sverige" säger den danska venstre-politikern Mads Fuglede i SVT Aktuellt och varnar för en utveckling där Sverige är på väg att bli som ett land i Mellanöstern.– Allt för många kommer från Mellanöstern till Danmark bara för att leva på bidrag i ett parallellsamhälle, förklarar han.

Det var minst sagt klarspråk och raka rör när SVT Aktuellt under torsdagen intervjuade den danska politikern Mads Fuglede från Liberalernas systerparti Venstre. Frågeställningarna handlade uteslutande om Danmarks hårdare linje i asylfrågor och Fuglede var tydlig med att Danmark vill minska invandringen från just Mellanöstern.

– Målet är att Danmark inte ska bli som Sverige. Vi vill se en åtstramning på en rad områden så att vi få ner antalet asylsökande till Danmark. Vi vet att åtstramningar hjälper och att antalet spelar in. Vi stramar in på bred front för att göra det oattraktivt att söka asyl i Danmark, säger Fuglede.

Och varför det är viktigt att just människor från Mellanöstern inte ska söka asyl i Danmark är ingen hemlighet.

– Allt för många kommer från Mellanöstern till Danmark bara för att leva på bidrag i ett parallellsamhälle.

Fuglede: Sverige är på väg att bli som Mellanöstern

Sedan nämnde den danska politikern en rad problem som han förknippar med invandring från Mellanöstern. Bland annat säger han att kvinnosynen skiljer sig mot Danmark, men även att kriminalitet följer i invandringens spår. När SVT Aktuellt invänder att sådana påståenden är generaliserande, fick de snabbt svar på tal.

– Statistisken ljuger inte. I Danmark för vi, i motsats till Sverige, statistik över vilka som begår brott och vi ser att det här inte är gripet ur luften. Det är ett allmänt och stort problem som måste tar på allvar för att Danmark inte ska bli ett annat samhälle än det är idag.

Den danske politikern jämförde även hur invandringen sett ut till Sverige och Danmark. Han berättar att Danmark tagit emot 170 000 invandrare sedan 1995 och att Sverige under samma period tagit emot en miljon människor. Samtidigt varnade Fuglede för att Sverige är på väg i fel riktning.

– Vi vill inte att Danmark ska bli mer som Mellanöstern. Vi vill att det ska förbli danskt. I Sverige är man på väg i motsatt riktning.

https://www.svtplay.se/video/16936210/aktuellt/aktuellt-15-feb-21-00-1?start=auto , näkyy valitettavasti ainoastaan Ruotsissa

Mutta on luettavissa täällä:
https://nyheteridag.se/vi-vill-inte-att-danmark-ska-bli-mer-som-mellanostern-dansk-liberal-sagar-svensk-politik/

Ja katseltavissa facebookin kautta täällä:
https://www.facebook.com/asyldepression/videos/2078661919013840/

[Maastamuuttaja]

Korostan sitä, että Suomen asema/maine keskeisenä maahanmuuttoystävällisenä maana korostuu sitä selkeämmin, mitä enemmän muut EU-maat rajoittavat mamupolitiikkaansa.

Jos vaikkapa Ruotsi ensi vuoden vaaleissaan tulisi järkiinsä, niin Pölhö-Kustaan asemaan yhä syvemmälle tipahtanut Suomi joutuisi pohtimaan, mitä tehdä Tukholmasta Helsinkiin räjähdysmaisesti lisääntyneen matkustajaliikenteen niille matkailijoille, jotka pitävätkin Helsinkiä loppuelämänsä määränpäänä? 

[Alaric]

Tässä suomennettu versio tuosta chacha2:n postaamasta uutisesta.

https://www.kansalainen.fi/tanskan-venstre-puolue-emme-halua-etta-tanska-alkaa-muistuttamaan-lahi-itaa/ (18.2.2018)

Tanskan Venstre-puolue: Emme halua, että Tanska alkaa muistuttamaan Lähi-itää

Tanskan Venstre-puolue kannattaa kireää maahanmuuttopolitiikkaa.

Tanskan hallituksessa olevan keskusta-oikeistolaisen Venstre-puolueen kansankäräjien (eduskunta) edustaja Mads Fuglede oli 15.2 ruotsalaisen SVT:n Aktuellt-ohjelmassa. Ohjelmassa käsiteltiin Tanskan kireämpää maahanmuuttopolitiikkaa, jossa on suuria eroja maahanmuuton suurvallan Ruotsin käytäntöihin verrattuna.

Mads Fuglede: Tavoitteena on, että Tanska ei päädy samaan tilanteeseen kuin Ruotsi. Me haluamme, että turvapaikanhakijoiden määrä laskee huomattavasti. Tarkoituksena on tiukentaa useita eri osa-alueita, jolloin Tanska ei ole houkutteleva maa hakea turvapaikkaa. Aivan liian moni tulee Lähi-idästä vain elääkseen sosiaalituilla rinnakkaisyhteiskunnassa. Ongelmia on muun muassa naiskäsityksessä ja rikollisuudessa sekä monissa muissa asioissa. Työllisyysaste on aivan liian alhainen, erityisesti naisten keskuudessa.

Haastattelija: Eikö tämä ole rankkaa yleistystä kokonaisesta lähi-itäläisestä väestöryhmästä?

Mads Fuglede: Tilastot eivät valehtele. Meillä Tanskassa tilastoidaan rikokset kansallisuuden mukaan toisin kuin Ruotsissa, joten tämä ei ole tuulesta temmattua. Tämä on suuri ja vakava ongelma, joka tulee ottaa tosissaan, ettei tanskalainen yhteiskunta muutu tulevaisuudessa aivan toiseksi.

Haastattelija: Eikö sosioekonomisilla tekijöillä ole tässä huomattava merkitys?

Mads Fuglede: Sosioekonomisilla tekijöillä on varmaankin osuutensa, mutta tämä on kulttuurinen ilmiö. Ne, jotka omaksuvat tanskalaiset arvot, integroituvat paremmin ja sopeutuvat yhteiskuntaamme. Tanskassa halutaan kieltää ongelmalähiöissä asuvilta perheenyhdistäminen tai aviopuolison noutaminen Lähi-idästä. Emme halua enää kustantaa heidän elämistään sosiaalituella rinnakkaisyhteiskunnassa.

Perheenyhdistämisellä emme edistä integraatiota vaan pahennamme ongelmia. Tätä emme halua enää kustantaa. Ruotsi on ottanut vuodesta 1995 alkaen miljoona maahanmuuttajaa. Tanska on samaan aikaan ottanut 170 000 maahanmuuttajaa. Me emme halua, että Tanska alkaa muistuttamaan enemmän Lähi-itää.

Haluamme Tanskan pysyvän tanskalaisena, näemme Ruotsissa toisenlaisen kehityksen ja sitä me emme halua meille.

(...)

[Iku-routa]

Analyysi: Kaikki melkein kuin tavallisesti
Jan-Erik Andelin on Hufvudstadsbladetin pääkirjoitustoimittaja

Hbl: Allt nästan som vanligt 10.2.2018
Nautin.

Tuohan on kunnianosoitus. En ymmärrä missä vaiheessa alkoi mennä niin, että yritetään pitää yllä mahdollisimman naivia, hyväuskoista ja kyvytöntä kuvaa ja kuvitella, että se on jonkinlainen ylin hyve. Ei kukaan kunnioita sellaista muuten kuin muistopuheissa.

[Maastamuuttaja]

Muistopuheet tukahtuvat kurkkuun. Joko liikutuksesta tai teräaseen vaikutuksesta.

[Alaric]

Tanskan kansanpuolue ja demarit haluavat pistää Irakin seinää vasten: joko otatte kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet läpsyttelijänne takaisin tai taloudelliset avustukset loppuvat. Irak on kieltäytynyt ottamasta kansalaisiaan vastaan Tanskasta vuodesta 2011.

Tanskan vähemmistöhallitus on riippuvainen kansanpuolueen tuesta, joten saattaapa hyvinkin toteutua.

http://www.friatider.se/danska-hotet-till-irak-ta-hem-era-medborgare-eller-f-rlora-bist-nd (24.2.2018)

Danska hotet till Irak: Ta hem era medborgare – eller förlora bistånd

Dansk Folkeparti och Socialdemokraterna vill nu pressa Irak att ta tillbaka asylsökare som fått avslag på sin asylansökan i Danmark. Annars ska biståndet till landet dras in, anser partierna, rapporterar Berlingske.

Den irakiska staten måste ta tillbaka personer som fått avslag på sin asylansökan i Danmark.

Det anser Dansk Folkeparti och Socialdemokraterna.

De båda partierna vill att Irak ska pressas att ta tillbaka sin egna medborgare. Om inte så ska landet förlora sitt ekonomiska bistånd.

Enligt Berlingske börjar partierna bli otåliga eftersom Irak sagt nej till detta i sju år.

Ända sedan 2011 har Irak vägrat att ta tillbaka irakiska medborgare som är bosatta i Danmark, men som fått avslag på sin asylansökan.

[Alaric]

Ei varsinaisesti maahanmuuttopolitiikkaa, mutta liippaa tarpeeksi läheltä.

Tanskassa hallitus aikoo esittää joidenkin ongelmallisten mamurikkaiden asuinalueiden muuttamista erityisrangaistusalueiksi. Niillä tehtävistä tietyistä rikoksista saisi jatkossa kaksinkertaisen rangaistuksen verrattuna muualla maassa tehtyihin vastaaviin rikoksiin. Demarit ja kansanpuolue tukevat eli läpi menee.

Tässä on jo vähän yritystä.

https://yle.fi/uutiset/3-10093193 (26.2.2018)

Tanskan hallituksen linjaus ongelmalähiöiden rikollisuutta vastaan: rikoksista kaksinkertainen rangaistus

Tanskan keskusta-oikeistolainen vähemmistöhallitus saa linjaukselleen tukea maahanmuuttovastaisilta puolueilta.

Tanskassa on puhjennut kiivas keskustelu tietyille alueille keskittyvän rikollisuuden torjunnasta.

Maan keskusta-oikeistolainen hallitus aikoo esitellä linjauksensa rikollisuuden vastaisista toimista torstaina, mutta sanomalehti Berlingske on jo saanut tietoonsa sen keskeiset osat.

Yksi hallituksen esityksistä on lehden mukaan se, että tietyt ongelmalliset asuinalueet julistetaan erityisrangaistusalueiksi. Niillä tehtävistä rikoksista saisi jatkossa kaksinkertaisen rangaistuksen verrattuna muualla maassa tehtyihin vastaaviin rikoksiin.

Tanskassa on tällä hetkellä 22 tämänkaltaista ongelmalähiötä, ghettoa, kertoo Ruotsin radio. Ghettojen ominaispiirteitä ovat asukkaiden heikko työllisyys- ja koulutusaste, samoin kuin maahanmuuttajien suuri osuus väestöstä.

Hallitus ei ole vielä määritellyt, mitkä rikokset olisivat kaksinkertaisesti rangaistavien piirissä.

Oikeusministeri Søren Pape Poulsen kertoo, että kyseeseen voisivat tulla esimerkiksi ryöstöt, laittomat uhkaukset ja omaisuuden tuhoamiset.

Erityisrangaistusalueiden perustamisesta vastaisivat paikalliset poliisipäälliköt.

Julkisuuteen vuotanut hallituksen linjaus on jo saanut tukea suurimmalta oppositiopuolueelta sosiaalidemokraateilta, samoin kuin maahanmuuttovastaiselta Tanskan kansanpuolueelta.

Myös arvostelua satelee. Esityksen vastustajat toteavat hallituksen nyt ilmaisevan, etteivät kaikki Tanskan asukkaat ole yhdenvertaisia lain edessä, vaan että ihmiset jaetaan eri ryhmiin asuinpaikan mukaan.

[Lahti-Saloranta]

Tanskan kansanpuolue ja demarit haluavat pistää Irakin seinää vasten: joko otatte kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet läpsyttelijänne takaisin tai taloudelliset avustukset loppuvat. Irak on kieltäytynyt ottamasta kansalaisiaan vastaan Tanskasta vuodesta 2011.

Tanskan vähemmistöhallitus on riippuvainen kansanpuolueen tuesta, joten saattaapa hyvinkin toteutua.

http://www.friatider.se/danska-hotet-till-irak-ta-hem-era-medborgare-eller-f-rlora-bist-nd (24.2.2018)

EU:n pitäisi antaa sama ukaasi Irakille.
Tanskassa on saatu tarkeeksi läpsyistä ja mamuista ylipäätään. Samoja ongelmia kaikkialla mutta jostain kumman syystä tänne halutaan aina vain lisää tulijoita kehitysmaista. Pariisin esikaupunkialueella on kahviloita joihin naiset ei pääse. Se ei kuitenkaan sureta feministejä.

[Skeptikko]

Tanskassa hallitus aikoo esittää joidenkin ongelmallisten mamurikkaiden asuinalueiden muuttamista erityisrangaistusalueiksi. Niillä tehtävistä tietyistä rikoksista saisi jatkossa kaksinkertaisen rangaistuksen verrattuna muualla maassa tehtyihin vastaaviin rikoksiin. Demarit ja kansanpuolue tukevat eli läpi menee.

Vaikka pidänkin Suomessa vallitsevaa rangaistustasoa mm. väkivaltarikoksista liian löysänä, niin suhtaudun vähintään jossain määrin varauksella tähän Tanskan hankkeeseen. Jos rangaistustason kasvattaminen on hyvä asia, niin miksi ulottaa se vain erityisrangaistusalueille? Tällainen voi lisäksi johtaa myös siihen, että esimerkiksi ryöstelijät alkavat operoida entistä enemmän myös niillä paremmilla asuinalueilla.

[Lahti-Saloranta]

Suomessahan rangaistusta kovennetaan jos teolla on rasistinen motiivi. Minusta turvapaikan hakijan ja sen saanee tekemään rikoksesta annettua tuomiota voisi koventaa samoin perustei. Turvis on tullut tänne hakemaan turvaa ja suojelua ja rötöstelyllään on pettäny valtion luottamuksen. Tuomio tulisi tehdystä rikoksesta plus kovennus luottamuksen pettämisestä.

[takalaiton]

Tanskan hallitus käy "maahanmuuttaja­ghettoja" vastaan: lapset pakolla päiväkotiin ja opettajalle vankeutta, jos hän ei puutu ongelmiin

Tanskan hallitus aikoo päästä eroon ghetoista vuoteen 2030 mennessä.

TANSKAN oikeistohallitus aikoo puuttua kovalla kädellä maahanmuuttajavaltaisten asuinalueiden ongelmiin. Hallitus esittelee torstaina laajan ohjelman, jota se kutsuu ghettopaketiksi.

Pääministeri Lars Løkke Rasmussenin mukaan tavoite on, että vuoteen 2030 mennessä Tanskassa ei enää ole "maahanmuuttajaghettoja", joissa on mahdollista elää "rinnakkaisyhteiskunnassa".

Tanskan viranomaiset ovat listanneet niin sanottuja ghettoja vuodesta 2010 lähtien. Ne ovat keskimääräistä heikommin toimeen tulevia alueita, joissa asuu vähintään tuhat ihmistä.

Tuoreimmassa viime joulukuussa julkaistussa listassa tällaisia ghettoalueita oli 22.
...
Ghettoalueilla asuvien perheiden on laitettava lapsensa päiväkotiin, kun hän täyttää vuoden, kertoo Kristeligt Dagblad -lehti.

Päivähoito on maksutonta. Jos perhe kieltäytyy päivähoidosta, se saattaa menettää lapsilisänsä.

Nykyisin kolmannes 1–2-vuotiaista maahanmuuttajalapsista ei ole hoidossa kodin ulkopuolella. Etnisesti tanskalaisten vanhempien lapsista seitsemän prosenttia ei ole päivähoidossa.
...
Hallitus esittää, että asuntoyhtiöiden olisi nykyistä helpompaa häätää rikoksesta tuomitut ja heidän perheensä asunnoistaan, kertoo Politiken-lehti.

Häädön voisi toteuttaa välittömästi, jos asukas olisi saanut ehdottoman tuomion viiden vuoden sisällä ja jos rikos olisi tehty kilometrin säteellä asunnosta.
...
Esimerkiksi jos lapsella on paljon poissaoloja koulusta, viranomaisten pitäisi päästä katsomaan, onko lapsen perheestä ilmoituksia kotiväkivallasta tai ovatko vanhemmat jättäneet väliin tapaamisia työvoimatoimistossa, kertoo Tanskan TV2:n uutiset.

Hallitus esittää viranomaisille kuten opettajille ja sosiaalityöntekijöille jopa vuoden vankeusrangaistusta, jos he eivät puutu haavoittuvassa asemassa olevan lapsen tilanteeseen.
...
Hallitus esittää, että lukiot voisivat valita nykyistä suuremman osan opiskelijoistaan, kertoo Jyllands-Posten.

Kouluille tulisi oikeus vaatia opiskelijoiden tasaisempaa jakoa koulujen kesken, jos maahanmuuttajataustaisten oppilaiden osuus koulussa ylittäisi 20 prosentin rajan.
...
Kuntien tulisi hallituksen mukaan saada rahapalkkio, jos kunnassa asuvat maahanmuuttajat opiskelevat tai ovat töissä.

Koulutuspuolella palkkion voisi saada esimerkiksi silloin, jos oppilaat, joilla on "ei-länsimainen" tausta, saisivat parempia arvosanoja kuin edellisvuonna, kertoo Politiken.
...
Hallitus ei ole vielä päättänyt, millä alueilla rikoksesta voisi saada kaksi kertaa pidemmän rangaistuksen kuin muualla Tanskassa.

Sitäkään ei ole päätetty, mistä rikoksista kaksinkertaisen rangaistuksen voisi saada. Oikeusministeri Søren Pape Poulsen on sanonut, että se voisi koskea esimerkiksi vandalismia, varkauksia ja uhkauksia.
...
https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005585958.html

Vähän lisää Tanskan ghettopaketista. Tanskan hallitus aikoo päästä eroon ghetoista vuoteen 2030 mennessä, Suomen valtio aikoo toimiensa perusteella synnyttää useita ghettoja samassa ajassa.

[qwerty]

Kieltä osaaville koko ohjelma löytyy Tanskan hallituksen sivuilta.

Her er regeringens strategi "Ét Danmark uden parallelsamfund - Ingen ghettoer i 2030

[Blanc73]

Tanskalle on nostettava hattua. Tämän lisäski on huomioitava että Skandinaviaan suuntautuvan turvapaikkaturismin kannalta maa on erinomaisen tärkeässä paikassa maantieteelliseti katsottuna.

Tuo aiemmin tässä ketjussa linkitetty höblän suvakki-itkupotkuraivari on nautinnollista luettavaa. Siinäkin oikeastaan korostuu se että unelmoiva hörhö-osasto haaveilee kansainvaihdosta Pohjois-Euroopassa, joka on eri mieltä, on natsi. On muuten erinomaisen idioottimainen veto sanoa että "me itsekkin voimme joskus tarvita apua" ja sillä puffata muslimien kansainvaellusta Eurooppaan. Natsikortin käyttö höblän kolumnissa oli jo niin vajaaälyistä, ettei siitä sen enempää..

[akez]

Saksalaislehden juttu Tanskan hallituksen rinnakkaisyhteiskunnan vastaisesta taistelusta. Ongelma on tunnettu jo kauan, kuten havaitaan seuraavasta ketjusta: 2010-10-01 Tanska: Ghettojen määrä kaksinkertaistunut.

Rinnakkaisyhteiskunnat

Tanskan hallitus ryhtyy maahanmuuttajaghettojen vastaiseen taisteluun

2.3.2018 Junge Freiheit juttu saksaksi

Tanskan hallitus on esitellyt rinnakkaisyhteiskuntien vastaisen toimenpidesuunnitelman. Pääministeri Lars Løkke Rasmussenin hallitus haluaa sen avulla torjua maahanmuuttajien rikollisuutta ja ghettojen syntyä. "Jos he asuvat ja kasvavat täällä, niin heillä tulee olemaan elämässä vähemmän mahdollisuuksia verrattuna siihen, että he varttuisivat jossakin muualla", sanoi Løkke Rasmussen ongelmien kohteeksi joutuneessa Kööpenhaminan kaupunginosassa järjestetyssä lehdistökonferenssissa. Hän vaati: "Ghettojen on kadottava".

Tämän tavoitteen saavuttamiseksi on mm. eräissä maahanmuuttajakaupunginosissa annettava ankarampia rangaistuksia kuin muualla maassa. Maahanmuuttajaperheet pakotetaan jatkossa antamaan lapsensa päivähoitoon. Koulut voivat vuorostaan jatkossa valita itse oppilaansa, jonka pitäisi vähentää maahanmuuttajien osuutta ongelmakouluissa.

74.000 henkeä rinnakkaisyhteiskunnissa

Lisäksi hallitus tulee säätelemään vahvemmin muuttoa ghettoutuneille alueille. Maahanmuuttajat, joille maksetaan integroitumistukia, eivät saa enää muuttaa näille alueille. Rakennusryhmittymien purkaminen on myös osa toimenpideohjelmaa.

Eräästä hallituksen teettämästä tutkimuksesta selviää, että 5,7 miljoonan asukkaan Skandinavian maassa elää 74.000 henkilöä rinnakkaisyhteiskunnissa. Løkke Rasmussen ilmoitti lakien tiukentamisesta jo uudenvuoden puheessaan. Äskettäin myös oppositiossa olevien sosiaalidemokraattien puoluejohtaja Mette Frederiksen asettui tiukemman turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikan taakse.

Meillä taas uusi sisäministeri Mykkänen on Hölmölän perinteitä noudattaen aivan pihalla kaikesta.

2018-02-10 Sisäministeri Mykkänen: Suomi voisi ottaa jopa 10 000 kiintiöpakolaista

[kriittinen_ajattelija]

Ghettoalueilla asuvien perheiden on laitettava lapsensa päiväkotiin, kun hän täyttää vuoden, kertoo Kristeligt Dagblad -lehti.

Päivähoito on maksutonta. Jos perhe kieltäytyy päivähoidosta, se saattaa menettää lapsilisänsä.

Sosiaalidemokraattista hyysäystä pahimmillaan.

[ISO]

Mitä pitempään tätä kehitysmaalaisten hyysäystä harrastetaan sitä hullummaksi se menee.

Aina tulee uutta vielä sekopäisempää ideaa ja vaatimusta.

Jossain vaiheessa se sitten katkaisee kamelin selän ja seurauksena on hirvittävä verilöyly.

[pekka2409]

https://pt-media.org/2018/02/22/maahanmuuttajat-jalkelaisineen-maksoivat-nettokuluina-tanskalle-33-miljardia-yli-4-miljardia-euroa-jo-vuonna-2015/

Tästä voi lukea mitä maksaa Tanskan mamut.

[RP]

https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005604153.html

Tanska on Pohjoismaiden maahanmuuttopolitiikan kovanaama. Sen linjaukset ovat tavallisesti kautta linjan ankarampia kuin pohjoisnaapuri Ruotsin. Suomeenkin verrattuna keskustelun sävy on tiukempi, vaikka tulijamäärät ovat nyt olleet pienempiä. Tanskasta haki turvapaikkaa vuosina 2015, 2016 ja 2017 yhteensä 31 000 ihmistä, saman verran kuin Suomesta pelkästään vuonna 2015.

Syy ja seuraussuhteet? Miltei kaikki Suomesta ja Ruotsista turvapaikkaa hakeneet tekivät niin kuljettuaan Tanskan läpi. Varsinkaan Suomen osalta todennäköisiä syitä tuskin olivat parempi ilmasto tai paremmat talous/työllisyysnäkymät.

Demarit ehdottivat, että turvapaikkaa ei enää ollenkaan voisi hakea Tanskan maaperällä ja että Tanskaan otettavien "ei-länsimaalaisten" määrälle asetettaisiin raja. Tällaisia etnisesti määriteltyjä kiintiöitä eivät ole ehdottaneet Ruotsissa edes ruotsidemokraatit tai Suomessa perussuomalaiset.

Siis paikalliset demarit

Tanskan hallitusta johtaa liberaali Venstre-puolue. Sen nokitus tähän kilpaan on tuore "ghetto-suunnitelma".
(..l)
Laki antaisi poliisille mahdollisuuden päättää, että esimerkiksi Korsørin Motalavejenillä tehdyistä rikoksista saisi kaksinkertaisen rangaistuksen määrättynä aikana. Muutos koskisi tiettyjä rikoksia, esimerkiksi huumerikoksia ja vahingontekoja.
(...)
"Jos asut yhdellä näistä alueista, jotka me määrittelemme ghetoiksi, sinun on pakko panna lapsesi päiväkotiin. Se ei ole yleinen sääntö tanskalaisessa yhteiskunnassa."

Ghettojen lapset pantaisiin myös kielitestiin ennen koulun aloittamista, toisin kuin muut tanskalaislapset. "Sekin on vain kohtuullisesti syrjivää. Siksi päätimme avoimin mielin tehdä nämä ehdotukset", [pääministeri] Rasmussen toteaa.

Säännöistä lipsuvia vanhempia rangaistaisiin lapsilisien menetyksellä.
(...)
Tanskan ghetto-suunnitelmassa puretaan maahanmuuttajavaltaisten naapurustojen vuokrataloja. Tilalle rakennetaan omistusasumista ja kalliimpia vuokra-asuntoja.

Tanska pitää yllä listaa ghetoiksi kutsumistaan alueista. Listaa päivitetään vuosittain, jolloin listalta on myös mahdollista päästä pois.

Listauksessa katsotaan alueen keskimääräistä tulotasoa, koulutustasoa, rikollisuutta, työttömyyttä ja ei-länsimaalaisten asukkaiden osuutta.

Uusimmalla ghetto-listalla on 22 asuinaluetta eri puolilta Tanskaa. Kaikilla niistä on yli tuhat asukasta ja "ei-länsimaalaisten" asukkaiden osuus on yli 50 prosenttia.

[Alaric]

Onko arvon asiantunteilijaa huolestuttanut lainkaan tähän mennessä tapahtunut kehitys mamughetoissa? Ei sitä pullahalauksella saada käännettyä.

http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/201803152200814351_ul.shtml (15.3.2018)

Tanskassa ehdotetaan "kohtuullisesti syrjivää" lakia maahanmuuttajalähiöille - suomalaisasiantuntijalta täystyrmäys: Vakavaa leimaamista

Tanskan pääministeri Lars Løkke Rasmussenilla on suunnitelma. Hänen Vänstre-puolueensa - joka johtaa Tanskan hallitusta - tarkoituksena on, että Tanskassa ei olisi ghettoja vuonna 2030. Ghetolla tarkoitetaan tässä yhteydessä asuinaluetta, joka on eriytynyt tietyn etnisen tai kulttuurisen ryhmän alueeksi. Ghetot ovat usein kaupungin köyhimpiä alueita.

(...)

"Olen hyvin huolestunut"

Helsingin yliopiston maantieteen laitoksen kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara tyrmää lakiehdotuksen täysin. Hän suhtautuu kriittisesti tällaisten ongelmien ratkomiseen rankaisemalla.

- Ja vieläpä naapurustokohtaisesti. Kuulostaa varsin huolestuttavalta.

Ehdotus kuulostaa hyvin päinvastaiselta siihen nähden kuin Vaattovaara toivoisi tapahtuvan.

- Reaktiivista ja rankovaa sen sijaan, että se olisi tilannetta korjaavaa, hän sanoo.

Vaattovaaran mukaan ehdotus kuulostaa aika vakavalla tavalla syrjivältä ja syyllistävästä.

- Jos leimaamista voidaan tehdä, niin se tehdään vakavimmin tämän tyyppisellä tavalla. Jos asut väärässä paikassa, niin sinua rangaistaan siitä.

Pääministeri Rasmussen kommentoi HS:lle, että ehdotus ei ole lainkaan syrjivä, koska se koskee kaikkia tanskalaisia, jotka tekevät rikoksen kyseisellä alueella.

- Olen hyvin huolestunut, jos kehitys menee tämän suuntaiseksi.

(...)

[Roope]

Tanskassa ehdotetaan "kohtuullisesti syrjivää" lakia maahanmuuttajalähiöille - suomalaisasiantuntijalta täystyrmäys: Vakavaa leimaamista

Bishir Kahzen
"Rikolliset vain ratkaisevat ongelmansa menemällä johonkin toiseen paikkkaan tekemään samoja rikoksia. Joten se ei ole ratkaisu."

Laura Nielsen
"Kaksoisrangaistuksella rohkaistaan ihmisiä menemään muualle tekemään rikoksia, koska tällä alueella on tapahtunut niin paljon kaikkea laitonta."

Eli pääministeriä ei voi syyttää ainakaan maahanmuuttajien syrjinnästä.

[rooster]

^^ Jos Abdi, Muhis ja Hassan menevät polttamaan autoja juuttien asuinalueelle, niin saattaa nuivistuminen lähteä nousuun ihan uudella tavalla. Onkos Tanskassa huudeltu kv-soppareita, perustuslakia yms tuon lain tiimoilta?

Sinänsä tuo alueellinen ero rangaistuksen tasossa on mielestäni aika huono. Lain pitäisi olla valmiiksi riittävän ankara ja en nyt tarkoita enemmän linnaa tai korvauksia vaan automaattista monoa jos mahdollista ja jos kansalainen tms, niin sitten vaikka pakkotyötä, jos ei ole rahaa maksaa vahinkoja.

Voi siinä ainakin vituttaa kun muutaman vuoden teet 8/h päivä linnassa rekisterikilpiä tai muuta vastaavaa.

[KTM]

Bishir Kahzen
"Rikolliset vain ratkaisevat ongelmansa menemällä johonkin toiseen paikkkaan tekemään samoja rikoksia. Joten se ei ole ratkaisu."

Laura Nielsen
"Kaksoisrangaistuksella rohkaistaan ihmisiä menemään muualle tekemään rikoksia, koska tällä alueella on tapahtunut niin paljon kaikkea laitonta."

Eli sellaista vaihtoehtoa ei näköjään sitten ole olemassa että matut olisivat tekemättä rikoksia.

[l'uomo normale]

Ihan kiinnostava idea tanskalaisilla. Tarkoitus lienee estää jengejä saamasta alueita hallintaansa. Yksittäiset rötökset muualla eivät luo tukialuetta omalle porukalle. Jos saavat tuollaisen lain voimaan, voidaanko se koeponnistaa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa?

[internetsi]

En ole lukenut tästä juuri mitään, mutta Tanskassa on käsittääkseni sellainen laki, jonka perusteella voidaan rajoittaa kriminaalien menemistä tiettyihin paikkoihin. Vähän samantapainen kuin Suomessa poliisin antama poistumiskielto, mutta pidempiaikainen. Tällä on tarkoituksena se, että jos joku huumediileri diilaa esim. tietyssä ostoskeskuksessa tai metroasemalla, niin hänen meneminen sinne voidaan kieltää ja jos hänet tavataan siellä, niin kyseessä on rikos ja koppiin lähtee. Tällä siis ei rajata mitään alueita millä kriminaali saa liikkua kuten esimerkiksi matkustuskiellolla, vaan määritellään joku paikka/paikat jonne hän ei saa mennä.

Samaa muistaakseni suunnittelivat moderaatit Sveigestaniassa, mutta ei varmaan sama systeemi ole tulossa sinne.

Tämä on varmaan jatkumoa tälle systeemille, siis tämä nyt kyseessä oleva ehdotus. Eihän tuo sinänsä äkkiseltään ajateltuna kuulosta järkevältä, koska kriminaali siirtyy muualle. Kuitenkin pitää muistaa, että jengiytyminen ja niiden huumekauppa ovat paljon pahempi ongelma Tanskassa kuin täällä, niin tässä valossa ei tuo tunnu niin kummalliselta. Vaikkei tämä menisi läpi tai kaatuisi johonkin perustuslaillisiin ongelmiin, niin silti hyvä että ehdottavat. Se kertoo siitä, että Tanskassa ollaan edelleen jatkamassa tiukemmalla linjalla, myös demareiden toimesta, joka tietenkin on hyvä asia.

[Parzival]

Miksi meillä Suomessa saadaan vain unelmoida Tanskan kaltaisesta läpikäyvästä nuivistumisesta? Tuollahan ovat demaritkin melkein Halla-Aholaisia. Vaikuttaako meillä Ruotsi niin voimakkaana "esikuvana"?

[Alaric]

https://www.verkkouutiset.fi/tuntuu-suomalaisesta-kasittamattomalta-tanskassa-ghetot-ovat-arkipaivaa/ (24.3.2018)

"Tuntuu suomalaisesta käsittämättömältä" – Tanskassa ghetot ovat arkipäivää

Helsinkiläisvaltuutetun mielestä kaupunkisuunnittelulla ja asuntopolitiikalla voidaan välttää Tanskan virheet.

Helsingin kaupunginvaltuutettu Dani Niskasen (kok.) mukaan Suomessa ei saa toistaa Tanskan virheitä maahanmuutto- ja lähiöpolitiikassa.

Keskustelu Tanskan lähiöongelmasta on käynyt kiivaana siitä asti, kun Tanskan hallitus esitteli maaliskuun alussa poikkeuksellisen kovia toimia sisältävän ohjelmansa, jolla yritetään pureutua ghettojen ongelmiin. Dani Niskanen oli tällä viikolla Helsingin kasvatus- ja koulutuslautakunnan kanssa tutustumassa tilanteeseen Kööpenhaminassa.

– Lähes jokaisessa oppilaitoksessa, jossa vierailimme, keskustelua värittivät segregaatiokehityksestä johtuvat ongelmat. Tanskassa ghetoista puhuminen on arkipäivää ja myös virallista kielenkäyttöä, mikä tuntuu suomalaisesta näkökulmasta käsittämättömältä, helsinkiläisvaltuutettu sanoo tiedotteessaan.

Tanska on määritellyt ghetoiksi tietyt ongelmalähiönsä muun muassa ulkomaalaistaustaisten osuuteen, työttömyyteen ja rikollisuuteen perustuvien mittareiden perustella. Korkeimmillaan ulkomaalaisten osuus on Tanskassa tietyillä alueilla jopa noin 90 prosenttia.

– Segregaatiokehityksessä häviäjiä ovat kaikki, niin kantaväestö heikenneen taloudellisen ja turvallisuustilanteen myötä kuin maahanmuuttajatkin, joiden mahdollisuudet integroitua uuteen kotimaahan vaikeutuvat, Niskanen sanoo.

Vaikka Suomessa ollaan Tanskan luvuista vielä kaukana, Niskanen muistuttaa, että Helsingissäkin on jo alueita, joissa maahanmuuttajien osuus on noin 35-40 prosenttia väestöstä. Niskasen mukaan tästä on syytä olla huolissaan.

– Jos lumipalloefekti lähtee kerran käyntiin, sitä on kenties mahdotonta enää pysäyttää, Niskanen sanoo.

Helsinkiläisvaltuutetun mielestä ainoa tapa välttää Tanskan tie Suomessa on jatkaa nykyistä sosiaalisen sekoittamisen politiikkaa (), mikä tarkoittaa erityisesti järkevää kaupunkisuunnittelua ja asuntopolitiikkaa. Niskasen mukaan ongelma ei ole kuitenkaan ratkaistavissa vain kaupungin päätösvaltaan kuuluvin toimin, vaan myös valtion harjoittamalla maahanmuuttopolitiikalla on merkitystä.

– Hyvin olennaista on pitää maahanmuuton kokonaisvolyymi riittävän pienenä, jotta maahanmuuttajaväestön integroituminen Suomeen on käytännössä mahdollista. Tämä seikka unohtuu usein julkisessa keskustelussa, Niskanen sanoo.

[Lahti-Saloranta]

https://www.verkkouutiset.fi/tuntuu-suomalaisesta-kasittamattomalta-tanskassa-ghetot-ovat-arkipaivaa/ (24.3.2018)

"Tuntuu suomalaisesta käsittämättömältä" – Tanskassa ghetot ovat arkipäivää

Helsinkiläisvaltuutetun mielestä kaupunkisuunnittelulla ja asuntopolitiikalla voidaan välttää Tanskan virheet.

Helsingin kaupunginvaltuutettu Dani Niskasen (kok.) mukaan Suomessa ei saa toistaa Tanskan virheitä maahanmuutto- ja lähiöpolitiikassa................

– Hyvin olennaista on pitää maahanmuuton kokonaisvolyymi riittävän pienenä, jotta maahanmuuttajaväestön integroituminen Suomeen on käytännössä mahdollista. Tämä seikka unohtuu usein julkisessa keskustelussa, Niskanen sanoo.

Tuosta olen täysin samaa mieltä. Vielä kun ottaisivat sen laadunkin huomioon.

[Tulevaisuus]

Minä en suostu asumaan alueella missä on näitä "kansallisuuksia" kummaa touhua kun väkisin sekoitetaan porukkaa kantisten sekaan ja kohteilta ei tietenkään kysytä onko homma ok. Ei tälläinen kysyminen kuulu tapoihin, hyväksy tai hyväksy pakolla. En muuten hyväksy! sorry siitä.