Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka

[Bordercollide]

Katselin noita vanhempia American Reneissance kanavan konfresseja läpi ja siellä oli mielenkiintoinen kielitutkija? joka kertoi miten Afrikan kielissä ei välttämättä ole sanoja tai tapoja ilmaista ennakolta suunnittelemista. Heiltä siis puuttuu jopa kielellisesti kyky varautua tulevaisuuteen. Tämä on vahva osoitus siitä, että samanlainen käytös, jota näkyy länsimaissa johtuu pääasiassa aivoista ja älyn osittaisesta puutteesta.

Ja se, että aivot on koko ihmiselämän ajan muokkautuva elin, on tieteellisesti todistettu fakta. Aivot muokkautuvat ympäristötekijöiden mukaan ja aivoja voi muokata myös itse. Jotkut jopa väittävät että sen, onko henkilö soittanut jotain instrumenttia, voi nähdä aivojen rakenteesta. Aivojen muokkautuvuus ja siitä syntyvä tapa hahmottaa maailmaa ja ymmärtää asioita on todistettu monella tavalla. Täysin terveenä syntynyt lapsi voi kasvaa kehitysvammaiseksi ja jäädä jälkeen ns. "älyllisesti" vain ja ainoastaan laiminlyöntien ja kaltoinkohtelun seurauksena. Ja useimmat lapsinerot ovat lapsineroja lähinnä siksi että heillä on ollut vanhemmat jotka ovat alkaneet kouluttaa ja treenata lastaan jo sikiönä. Myös älykkyystesteihin voi treenata etukäteen.

Edelleen ottaisin tähän yhteyteen esimerkiksi savantit ja kysyisin ovatko he sitten älykkäitä vai tyhmiä?

Ja jokainen joka osaa edes yhden vieraan kielen tietää miten kieli muuttaa asioiden hahmotusta. Jos pelkästään niinkin yksinkertainen sana kuin "rakkaus" on suomen kielessä eri sävyinen sana kuin englannin kielessä jne. Se että joltakin kieliryhmältä puuttuu kielellinen ilmaisu jostakin sellaisesta jolle meillä on kielellinen ilmasu ei tarkoita että he ovat tällä perusteella tyhmempiä kuin me. Meiltä puuttuu aivan samalla tavalla kielellisiä ilmaisuja joita toisilla kieliryhmillä on. Kysymys on siinäkin vain ihmisten ominaisuuksista; eli siit millän tavalla tietty ihmisryhmä on oppinut hahmottamaan todellisuutta.

Rotujen erot ovat mielenkiintoinen keskustelun aihe mutta tämän rotujen välisen älykkyyserorölötyksen voisi jättää vähemmälle. Se ei vaan kertakaikkiaan kestä päivänvaloa lähemmässä tarkastelusssa.

[Mehud]

Älykkyysosamäärä on siitä erikoinen asia, että pitämällä suunsa kiinni, voi vuosikausia antaa kuvan itsestään pohdiskelevana ja tarkkailevana älykkönä. Ja kun avaa suunsa monikulttuurisuuden erinomaisuudesta, niin järkevämmänkin oloisen ihmisen äo tuloksia alkaa epäilemään väärennetyiksi.

[Bordercollide]

Älykkyysosamäärä on siitä erikoinen asia, että pitämällä suunsa kiinni, voi vuosikausia antaa kuvan itsestään pohdiskelevana ja tarkkailevana älykkönä. Ja kun avaa suunsa monikulttuurisuuden erinomaisuudesta, niin järkevämmänkin oloisen ihmisen äo tuloksia alkaa epäilemään väärennetyiksi.

Hyvä huomio. 

Ja mitä tehokkaammin osaa pilkata muita, olla epäkohtelias vittuilija ja provokaattori sitä älykkäämpänä henkilöä yleensä pidetään. Tämän näkee jo siitä millaiset persoonallisuudet on nostettu jalustalle erityisen intellektueelleina.

Toisaalta jos hymyilet liikaa ja olet ystävällinen, otat toiset huomioon ja annat tilaa muille, sitä tyhmempänä sinua pidetään. Jos hymyilet vähän liikaa olet vähän niinkuin hölmö tyhjäpää. Kannattaa siis pitää suu tiukkana ja ilme mahdollisimman kyynisenä ja olla mahdollisimman töykeä niin sitten sut otetaan vakavasti ja kuunnellaan mitä sulla on asiaa koska olet selvästi älykkö. 

Näin se menee.

[Profit]

Katselin noita vanhempia American Reneissance kanavan konfresseja läpi ja siellä oli mielenkiintoinen kielitutkija? joka kertoi miten Afrikan kielissä ei välttämättä ole sanoja tai tapoja ilmaista ennakolta suunnittelemista. Heiltä siis puuttuu jopa kielellisesti kyky varautua tulevaisuuteen. Tämä on vahva osoitus siitä, että samanlainen käytös, jota näkyy länsimaissa johtuu pääasiassa aivoista ja älyn osittaisesta puutteesta.

Ja se, että aivot on koko ihmiselämän ajan muokkautuva elin, on tieteellisesti todistettu fakta. Aivot muokkautuvat ympäristötekijöiden mukaan ja aivoja voi muokata myös itse. Jotkut jopa väittävät että sen, onko henkilö soittanut jotain instrumenttia, voi nähdä aivojen rakenteesta. Aivojen muokkautuvuus ja siitä syntyvä tapa hahmottaa maailmaa ja ymmärtää asioita on todistettu monella tavalla. Täysin terveenä syntynyt lapsi voi kasvaa kehitysvammaiseksi ja jäädä jälkeen ns. "älyllisesti" vain ja ainoastaan laiminlyöntien ja kaltoinkohtelun seurauksena. Ja useimmat lapsinerot ovat lapsineroja lähinnä siksi että heillä on ollut vanhemmat jotka ovat alkaneet kouluttaa ja treenata lastaan jo sikiönä. Myös älykkyystesteihin voi treenata etukäteen.

Edelleen ottaisin tähän yhteyteen esimerkiksi savantit ja kysyisin ovatko he sitten älykkäitä vai tyhmiä?

Ja jokainen joka osaa edes yhden vieraan kielen tietää miten kieli muuttaa asioiden hahmotusta. Jos pelkästään niinkin yksinkertainen sana kuin "rakkaus" on suomen kielessä eri sävyinen sana kuin englannin kielessä jne. Se että joltakin kieliryhmältä puuttuu kielellinen ilmaisu jostakin sellaisesta jolle meillä on kielellinen ilmasu ei tarkoita että he ovat tällä perusteella tyhmempiä kuin me. Meiltä puuttuu aivan samalla tavalla kielellisiä ilmaisuja joita toisilla kieliryhmillä on. Kysymys on siinäkin vain ihmisten ominaisuuksista; eli siit millän tavalla tietty ihmisryhmä on oppinut hahmottamaan todellisuutta.

Rotujen erot ovat mielenkiintoinen keskustelun aihe mutta tämän rotujen välisen älykkyyserorölötyksen voisi jättää vähemmälle. Se ei vaan kertakaikkiaan kestä päivänvaloa lähemmässä tarkastelusssa.

Älykkyysosamäärä on aika vakaa läpi elämän.(ihminen tyhmenee vanhetessaan, mutta tulos suhteutetaan aina ikään) Nuorena ja vaarina henkilö sijoittuu about samalle tasolle yleensä testeissä. Lapsineroissakin synnynnäinen komponetti on todella vahva. Savant tarkoittaa käsittääkseni jotain erikoiskykyä eikä älykkyysosamäärää. Rotujen erot on kiinnostava tieteellinen kysymys. Rotujen erot Yhdysvalloissa säilyy, vaikka lapset kasvaisivat koko elämänsä samanlaisessa ympäristössä puhuen samaa kieltä ja eläen samanlaisessa perheessä.

Jos pidät älykkyyttä ihmisarvona ja kaikkien ihmisarvoa samana, on maailmankuvasi pahassa ristiriidassa todellisuuden kanssa. Myöskin on turha haihatella tuollaista, että jokainen pystyy mihin vaan. Erot on huomattavia ja todellisia.

[Profit]

Ja Yalen käyneeltä korkeasti koulutetulta Taylorilta älykkyystesteihin vetoaminen vaikuttaa melkein tarkoitukselliselta yleisön harhaanjohtamiselta. Ei noin korkeasti koulutettu henkilö voi olla tietämättä ettei älykkyystestejä pitäisi heilutella tieteellisenä todisteena yhtään mistään.

Käytät itse Yalen brändiä mittana pätevyydestä. Noiden amerikkalaisten huippuyliopistojen brändi pohjautuu todellisuudessa viime kädessä älykkyystestaukseen, mitä Yhdysvalloissa harrastetaan massiivisessa mittakaavassa kouluvalinnoissa.

Jos Yale alkaisi ottamaan alemman testitason oppilaita, niin sen brändi vajoaisi nopeasti.

[Bordercollide]

Profit voisi nyt ihan ensi alkuun lukea ajatuksella ja ilman turhanpäiväistä ennakkoasennetta toisen tekstit ja ymmärtää mieluusti myös niiden asiasisällöt ennen kommentoimista.

Olen kyseenalaistanut koko älykkyys- käsitteen olemassaolon. Pätevyys ei ole sama kuin älykkyys edes arkikielenkäytössä.

[Mora]

Toisaalta jos hymyilet liikaa ja olet ystävällinen, otat toiset huomioon ja annat tilaa muille, sitä tyhmempänä sinua pidetään.

Olen joissakin asioissa kanssasi samaa mieltä, mutta tämä on kyllä todella sakeaa...

Se on älykkyyttä (tai nokkeluutta) että osaa sanoa (viestiä) ihmisille sen mitä he haluavat kuulla. Useimmat lienevät samaa mieltä.

[Profit]

Olen kyseenalaistanut koko älykkyys- käsitteen olemassaolon. Pätevyys ei ole sama kuin älykkyys edes arkikielenkäytössä.

Käytät Yalen yliopiston statusta selvästi jonkinlaisena faktuaalisuuden mittarina. Kyseinen yliopisto valitsee testatusti älykkäitä oppilaita.

[Iku-routa]

^ Tuo on 80-90 lukujen taitteessa vallalle noussut käsitys älykkyydestä. En sitä sinänsä kiistä mutta puhuisin noiden kohdalla ennemminkin jo mainitusta "lahjakkuudesta". Ks. Uusikylä etc.

Älykkyys on asia, jota mitataan sen testaamiseen tarkoitetuilla testeillä ja tulokseksi saadaan jotain, jota joskus/yleensä kutsutaan älykkyysosamääräksi. Noiden tulokset korreloivat sitten vahvasti erilaisissa matemaattisissa/loogisissa tehtävissä suoriutumisen kanssa.

Se, että mallilla voidaan ennustaa melko tarkastikin asioita, on jo viite suuntaan, että ainakin lähellä totuutta ollaan. Se, että psykologia on ns. pseudotiede on lopulta aika huono argumentti. Jos älykkyystutkimuksen tulokset nakkaa ikkunasta pihalle, samalla voi toki heittää lopunkin psykologian, sillä älykkyys on psykologian eniten tutkittu osa-alue.

Kyllähän tämä elämä on helppoa, kun nakataan psykologian teoriat ikkunasta pihalle. Ja miksei samalla taloustieteen myös. Ja ilmastokaan ei lämpene, koska eihän sellaista ilmastoa tai ilmastotiedettä ole olemassakaan.

[Kirjolohikäärme]

Olen kyseenalaistanut koko älykkyys- käsitteen olemassaolon. Pätevyys ei ole sama kuin älykkyys edes arkikielenkäytössä.

Aloita aiheeseen tutustuminen vaikkapa täältä:

https://en.wikipedia.org/wiki/General_intelligence

On koko joukko kognitiivisia tehtäviä joissa pärjääminen korreloi positiivisesti.  Jos näytät minulle peruskoululaisen joka vetää matematiikasta tasaisesti kymppejä voin antaa hyvän arvauksen miten hän pärjää äidinkielessä, historiassa ja ÄO-kokeessa - aineissa joissa matemaattinen osaaminen ei ole relevanttia.  Korrelaatio ei ole 100% mutta se on suurempi kuin 0%.  Yllämainittu artikkeli esittelee tästä tutkittua tilastotietoa.

Älykkyyden ja elämässä pärjäämisen välille ei pidä vetää vedenpitäviä yhtäläisyysmerkkejä - tosin tästäkin yllämainittu artikkeli antaa tutkittua tilastotietoa. (Spoiler: yleinen älykkyys korreloi mm. koulumenestyksen, ammatillisen menestyksen, tulotason ja elinajanodotteen kanssa.  Taaskaan ei 100% - älykäskin voi jäädä bussin alle - mutta tilastollisesti merkittävästi.)

Älykkyyskoe ei tietääkseni ennusta henkilön sosiaalista lupsakkuutta. Eikä se yritäkään.  Älykkyyskokeiden haukkuminen tästä syystä on kuin haukkuisi kelloa siitä, että se ei kerro lämpötilaa.  Ajan olemassaoloa ei ole älykästä (heh) sillä perusteella kyseenalaistaa.

[Iku-routa]

Älykkyyskoe ei tietääkseni ennusta henkilön sosiaalista lupsakkuutta. Eikä se yritäkään.  Älykkyyskokeiden haukkuminen tästä syystä on kuin haukkuisi kelloa siitä, että se ei kerro lämpötilaa.  Ajan olemassaoloa ei ole älykästä (heh) sillä perusteella kyseenalaistaa.

Sosiaalinen vuorovaikutus ilmeisesti saattaa jopa kärsiä liiasta älykkyydestä. Joskushan heitettiin, että hyvä kauppamies ei ole kovin paljon asiakasta älykkäämpi. On vaikea hahmottaa muiden ihmisten ajatuksenjuoksua ja mielenkiinnon kohteita, jos omat ovat hyvin erilaisia. Toki voidaan pohtia, että älykäs ihminen kykenee hahmottamaan paremmin itseään tyhmempien ajatuksenjuoksua kuin tyhmempi älykkäämpien, mutta havainnointi ei ole sama kuin mukanaolo.

Ja kuten sanoit, älykäs ihminen saattaa silti "hävitä". Ehkä hänellä on sosiaalisia vaikeuksia. Ehkä hänellä on keskittymisongelmia tai motivaatio-ongelmia.

[IDA]

Älykkyysosamäärän ei tarvitse vaikuttaa maahanmuuttopolitiikkaan mitenkään. Sitä ehkä toivoisi, että poltiikasta päättävillä se olisi hieman nykyistä tasoa korkeampi.

[BarkAtTheMoon]

ÄO tuskin vaikuttaa tässä asiassa kuin osalla rauhalllisesti ja punnitsevasti ajattelevista ihmisistä kuten Hommalla tupataan olemaan, muilla se vaikuttava tekijä on sitten pikemminkin pelko omien mielipiteiden ilmaisemisen seurauksista sillä porukalla joka voisi asiat järkeväksi muuttaa sekä sitten tunteet, kuinka käsittämättömiä sitten ovatkin tällä suvaitsevaisuusrintamalla. Eli pohjimmiltaan jonkinsorttinen tunneparviäly on länsimaita maailmaloppuun viemässä

[starsailor]

Ja se, että aivot on koko ihmiselämän ajan muokkautuva elin, on tieteellisesti todistettu fakta. Aivot muokkautuvat ympäristötekijöiden mukaan ja aivoja voi muokata myös itse. Jotkut jopa väittävät että sen, onko henkilö soittanut jotain instrumenttia, voi nähdä aivojen rakenteesta. Aivojen muokkautuvuus ja siitä syntyvä tapa hahmottaa maailmaa ja ymmärtää asioita on todistettu monella tavalla. Täysin terveenä syntynyt lapsi voi kasvaa kehitysvammaiseksi ja jäädä jälkeen ns. "älyllisesti" vain ja ainoastaan laiminlyöntien ja kaltoinkohtelun seurauksena. Ja useimmat lapsinerot ovat lapsineroja lähinnä siksi että heillä on ollut vanhemmat jotka ovat alkaneet kouluttaa ja treenata lastaan jo sikiönä. Myös älykkyystesteihin voi treenata etukäteen.

Rotujen erot ovat mielenkiintoinen keskustelun aihe mutta tämän rotujen välisen älykkyyserorölötyksen voisi jättää vähemmälle. Se ei vaan kertakaikkiaan kestä päivänvaloa lähemmässä tarkastelusssa.

Olen jossain määrin (paljon) eriävää mieltä kanssasi älykkyydestä. Sen perusteella mitä olen asiasta lukenut, niin sanoisin, että genetiikka määrää ne raamit, eli kapasiteetin, johon ihmisillä on mahdollisuus ja varhaislapsuus, sairaudet ja ravinto estävät ihmistä saavuttamasta täyttä potentiaaliaan. Opiskelu ja esim. musiikin harjoittelu ei nosta merkittävästi älykkyyttä, vaan luo tähän kyseiseen taitoon liittyviä yhteyksiä aivoihin. Henkilön, joka on lähtökohtaisesti älykäs geneettisesti, on helpompi oppia lähes mitä tahansa, koska hänen aivonsa toimivat nopeammin prosessoiden uutta tietoa.

Savantien älykkyys on käytännössä vain loogisella puolella ja sielläkin valikoivasti. Heidän yleinen älykkyytensä ei ole yleensä kovin korkea, vaikka eroja on toki yksilöissä. Heidän suurimmat ongelmat tulevat sosiaalisesta vuorovaikutuksesta, joka vaatii myös älyä ja genetiikkaa sen puolesta. Jos ei voi rikkoa päivärutiineja, niin henkilö ei myöskään todennäköisesti pysty ajattelemaan out-of-box tyylisesti, jota tarvitaan uuden luomisessa. Japanilaisia pidetään yleisesti vähän tämän tyylisinä, että heillä on korkea kopiointikyky ja älykkyys, mutta heiltä puuttuu luovuus samassa määrin kuin länsimaisilta ihmisiltä, mutta olen myös lukenut selityksen, että vaikka kaukoidän keskiäo on korkeampi kuin lännessä, niin heillä on vähemmän populaatiota keskimäärin siellä kärjessä kuin lännessä ja taas lännessä on enemmän tyhmiä ja keskiverto kuin kaukoidässä. Prof. J. Philippe Rushton teki omarahoitteisen älykkyystutkimuksen Etelä-Afrikan yliopistossa lahjakkaiden mustien oppilaiden parissa ja sai keskiäo:ksi 85, joka on paikalliseen tasoon nähden korkea, mutta länsimaisesti alhainen. Sama äo on mustilla keskimäärin Yhdysvalloissa.

Todennäköisesti mustien äo voisi nousta samalla tasolle lännen kanssa, mutta tämä voi kestää satoja tai tuhansia vuosia ja vaatisi jonkun sortin evoluutiopainetta, joka nyky-yhteyskunnassa ei tapahdu. Sosiaalipuoli elättää kaikki ja lapset, vaikka isää ja äiti ei kiinnosta kasvatus. Aikaisemmin luonto hoiti tyhmimmät pois tavalla tai toisella. Nyt he kansoittavat ghettoutuvia kaupunginosia ja saavat elannon suoraan luukulta huumeiden myynnin lisäksi.

Älykkyys näyttää lisäksi suojelevan mielenterveysongelmilta, joita on vähemmän paremman tuloksen saavilla. Heidän looginen kykynsä hahmottaa maailmaa ja elämäntilanteita antaa paremmat mittasuhteet, jolloin pimahtamisia tapahtuu vähän vähemmän. Korkea impulssi testoa kohdussa taas vaikuttaa negatiivisesti miehen aivoihin ja hänestä tulee kunnon soturi, mutta älyn kanssa voi käydä vähän huonosti. Heitä ei (toivottavasti) tarvita nyky-yhteiskunnassa kuten ennen, joten tämä on jäänne menneisyydestä. On todella helppo löytää looginen selitys miksi mustat ovat agressiivisempi ja tyhmempiä, eikä sitä edes tarvitse selittää: riittää kun katsoo heidän yhteiskuntiaan ja mikä siellä on toimintakulttuuri.

[arijaarnio]

Ja muistetaan nyt taas, että rotujen sisältä löytyy sitä vaihtelua isommin kuin rotujen väliltä.

Tämä ei kuitenkaan mitätöi rotujen välisiä eroja, älykkyyden tai minkään muunkaan tekijän suhteen.
Kyseessä on ns. Lewontinin virhepäätelmä, mokuttajien suosikkipropagandaa.

Toinen Waden viitoskappaleen lopuksi käsittelemä argumentti on Richard Lewontinin väite, jonka mukaan rodut eivät voi olla todellisia, koska vaihtelu rotujen sisällä on suurempaa kuin rotujen välinen vaihtelu, josta taas johtuu, että tarkastelemalla satunnaisen henkilön DNA:n satunnaista lokusta, mahdollisuus erehtyä hänen rodustaan on 30%.

Tämä on argumentti, josta näkee aina toisinaan erilaisia variaatioita myös täkäläisessä propagandakoneistossa. Mielestäni se on hyvin helppo kumota jo pelkällä maalaisjärjellä, vaikkapa seuraavasti: niin miesten kuin naistenkin keskinäiset pituuserot ovat paljon suurempia kuin miesten ja naisten keskimääräinen pituusero, mutta se ei poista tosiasiaa, että miehet ovat keskimäärin pidempiä kuin naiset, eikä myöskään tee erosta merkityksetöntä. Wade kuitenkin esittää, että Lewontinin väite on puutteellinen toisellakin tavalla (tämän havaitsi jo brittiläinen geneetikko ja tilastotieteilijä A. W. F. Edwards, joka lanseerasi ns. Lewontinin virhepäätelmän käsitteen): laajentamalla tarkastelu useampaan geenilokukseen, todennäköisyys erehtyä laskee hyvin nopeasti lähelle nollaa.

Sarastuksen artikkeli Nicholas Waden teoksesta A Troublesome Inheritance.

[IDA]

Selkeä fakta on, että ÄO-testit mittaavat jotain ja niillä on hyvä korrelaatio modernissa, länsimaisessa yhteiskunnassa pärjäämisen kanssa.

Se onko modernissa, länsimaisessa yhteiskunnassa pärjääminen fiksua, vaiko jopa puhtaasti itsetuhoista on sitten kokonaan toinen juttu.

[arijaarnio]

Kuulostaa ihan siltä, että 'sosiaalinen äly' = 'tunneäly'. Eli sillä ei ole paljoakaan älykkyyden kanssa tekemistä.

Keksin sille jo asteikon:

Sosiaalinen älykkö - Sosialisti - Sosiopaatti

Tunneälyä löytyy myös esim. ihmisapinoilta, mutta ne eivät rakenna avaruusasemia tai ydinvoimaloita.

[Ernst]

Kyllähän tämä elämä on helppoa, kun nakataan psykologian teoriat ikkunasta pihalle. Ja miksei samalla taloustieteen myös. Ja ilmastokaan ei lämpene, koska eihän sellaista ilmastoa tai ilmastotiedettä ole olemassakaan.

Juu, humanistiset tieteenalat jo lopetettiin, joten Homman talipaanit jatkoivat tietään kohti parempaa maailmaa, jossa ikävät tieteet eivät päätä rasita. Mikä seuraavaksi?

[arijaarnio]

Selkeä fakta on, että ÄO-testit mittaavat jotain ja niillä on hyvä korrelaatio modernissa, länsimaisessa yhteiskunnassa pärjäämisen kanssa.

Se onko modernissa, länsimaisessa yhteiskunnassa pärjääminen fiksua, vaiko jopa puhtaasti itsetuhoista on sitten kokonaan toinen juttu.

Ainakin länsimaisten yhteiskuntien täyttäminen lähi-itäläisillä ja afrikkalaisilla on länsimaisille ihmisille itsetuhoista.

[arijaarnio]

Savantien älykkyys on käytännössä vain loogisella puolella ja sielläkin valikoivasti. Heidän yleinen älykkyytensä ei ole yleensä kovin korkea, vaikka eroja on toki yksilöissä. Heidän suurimmat ongelmat tulevat sosiaalisesta vuorovaikutuksesta, joka vaatii myös älyä ja genetiikkaa sen puolesta. Jos ei voi rikkoa päivärutiineja, niin henkilö ei myöskään todennäköisesti pysty ajattelemaan out-of-box tyylisesti, jota tarvitaan uuden luomisessa. Japanilaisia pidetään yleisesti vähän tämän tyylisinä, että heillä on korkea kopiointikyky ja älykkyys, mutta heiltä puuttuu luovuus samassa määrin kuin länsimaisilta ihmisiltä, mutta olen myös lukenut selityksen, että vaikka kaukoidän keskiäo on korkeampi kuin lännessä, niin heillä on vähemmän populaatiota keskimäärin siellä kärjessä kuin lännessä ja taas lännessä on enemmän tyhmiä ja keskiverto kuin kaukoidässä. Prof. J. Philippe Rushton teki omarahoitteisen älykkyystutkimuksen Etelä-Afrikan yliopistossa lahjakkaiden mustien oppilaiden parissa ja sai keskiäo:ksi 85, joka on paikalliseen tasoon nähden korkea, mutta länsimaisesti alhainen. Sama äo on mustilla keskimäärin Yhdysvalloissa.

Rushton luennoi aiheesta

[Ajnabi Al-Finlandi]

Aivot ovat plastiset ja älykkyysosamäärä jopa muuttuu iän myötä. Älykkyys ei johdu ihonväristä, eikä edes kotimaasta.

https://en.wikipedia.org/wiki/Neuroplasticity

[starsailor]

Aivot ovat plastiset ja älykkyysosamäärä jopa muuttuu iän myötä. Älykkyys ei johdu ihonväristä, eikä edes kotimaasta.

Älykkyys on geneettinen siinä missä pituus, joten kyllä se johtuu perimästä ja samoista lähteistä, joista tulee muita tulee erityyppisiä tasoja älykkyyden suhteen, jos tarkastellaan suurta joukkoa ihmisiä.

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Aivot ovat plastiset ja älykkyysosamäärä jopa muuttuu iän myötä. Älykkyys ei johdu ihonväristä, eikä edes kotimaasta.

https://en.wikipedia.org/wiki/Neuroplasticity

Eiköhän aivot ja älykkyys ole osittain periytyviä ja älykkyys kehittyy kun treenaa, kuten lihakset. Esim. juutalaisten ählämeitä korkeampi älykkyys selittyy sekä perimällä että treenillä. Sillä ordodoksijutkut ovat älykkyydeltään yhtä matalalla tasolla kuin alueen ählämit.

[Bordercollide]

Olen kyseenalaistanut koko älykkyys- käsitteen olemassaolon. Pätevyys ei ole sama kuin älykkyys edes arkikielenkäytössä.

Käytät Yalen yliopiston statusta selvästi jonkinlaisena faktuaalisuuden mittarina.

Höpö höpö enhän käytä. Lue uudelleen missä asiayhteydessä viittasin Taylorin korkeaan koulutukseen. Tietyn tason koulutuksen omaavlta voi perustellusti odottaa tiettyjen asioiden tietämistä. Tässä kohtaa Taylor vaikuttaisi johtavat tahallaan yleisöä harhaan. En jaksa toistaa itseäni joten jos haluat jatkaa keksustelua kanssani lue uudelleen jo kirjoittamani tekstit.

[Ajnabi Al-Finlandi]

Eiköhän aivot ja älykkyys ole osittain periytyviä...

Voit verrata niitä lihaksiin. Älykkyysosamäärä johtuu pitkälti siitä, miten imeväisikä menee ja millaisessa ympäristössä varttuu.

[starsailor]

Voit verrata niitä lihaksiin. Älykkyysosamäärä johtuu pitkälti siitä, miten imeväisikä menee ja millaisessa ympäristössä varttuu.

Ei johdu. Se, että äo on 70 voi johtua sairauksista ja heikosta ravinnosta, mutta saman yksilön äo ei voi olla 130, tuskin edes 100. Genetiikka on kaikista merkittävin tekijä ja tämä on käynyt kiistattomasti ilmi kaksoistutkimuksista, joissa mustien lapsen äo on lähempänä biologisten kuin adoptiovanhempien äo:tä ja ero lähenee biologista taustaa 20 ikävuoden jälkeen, jolloin genetiikka vaikuttaa enemmän kuin ympäristö. Valkoisten vaihto mustiin vaikuttaisi yhteiskuntaan niin, että siitä tulisi mustien taitoja vastaava.

[Ernst]

Eiköhän aivot ja älykkyys ole osittain periytyviä...

Voit verrata niitä lihaksiin. Älykkyysosamäärä johtuu pitkälti siitä, miten imeväisikä menee ja millaisessa ympäristössä varttuu.

On koko lailla paljon todisteita, että g-tekijä, joka "selittää" valtaosan kokonaisälykkyydestä, on vahvasti perinnöllinen.

Aivojen ja lihasten rinnastus on lievästi sanottuna järjetön.

[Ajnabi Al-Finlandi]

Genetiikka on kaikista merkittävin tekijä ja tämä on käynyt kiistattomasti ilmi kaksoistutkimuksista, joissa mustien lapsen äo on lähempänä biologisten kuin adoptiovanhempien äo:tä ja ero lähenee biologista taustaa 20 ikävuoden jälkeen, jolloin genetiikka vaikuttaa enemmän kuin ympäristö. Valkoisten vaihto mustiin vaikuttaisi yhteiskuntaan niin, että siitä tulisi mustien taitoja vastaava.

Onko väitteesi se, että ihonväri ja älykkyysosamäärä korreloi keskenään riippumatta kulttuurista?

[starsailor]

Genetiikka on kaikista merkittävin tekijä ja tämä on käynyt kiistattomasti ilmi kaksoistutkimuksista, joissa mustien lapsen äo on lähempänä biologisten kuin adoptiovanhempien äo:tä ja ero lähenee biologista taustaa 20 ikävuoden jälkeen, jolloin genetiikka vaikuttaa enemmän kuin ympäristö. Valkoisten vaihto mustiin vaikuttaisi yhteiskuntaan niin, että siitä tulisi mustien taitoja vastaava.

Onko väitteesi se, että ihonväri ja älykkyysosamäärä korreloi keskenään riippumatta kulttuurista?

Ei, vaan että maantieteellinen tausta perimässä ja älykkyysosamäärä korreloi suurissa ihmisjoukoissa vahvasti. Yksilöiden kohdalla tulokset voivat olla mitkä tahansa, mutta ei tarvitse ottaa kovin suurta joukkoa, jotta huomaa selvät erot esim. Koulun oppilasmäärät kertovat jo aika hyvin laajojen älykkyystestien jakauman. Ihonväri johtuu auringon määrästä ja se ei suoraan vaikuta älykkyyteen, vaikka maantieteellisen lähtökohdan auringon valon määrä ja älykkyys voivat olla yhteydessä muiden mekanismien kautta.

2000-luvun alkupuolella Yhdysvaltalainen tutkija löysi geenejä, jotka liittyivät vahvasti älykkyystutkimuksien tuloksiin (eli älykkyyteen) ja hän lähti tiimin kanssa kehittämään siitä testiä, jolla pystyisi näkemään onko yksilö älykäs. Asiasta julkaistiin tutkimus Science lehdessä, mutta kun kävi ilmi, että näitä geenejä on enemmän länsimaisissa kuin Afrikkalaisissa, niin asista tuli rasismia ja tutkijan oli pakko lopettaa tieteen tekeminen. Hän sanoi itse, että "asiasta on tullut liian kiistanalainen ja on asioita, joita ei parana tietää liian tarkasti".

[Bordercollide]

Kyllähän tämä elämä on helppoa, kun nakataan psykologian teoriat ikkunasta pihalle. Ja miksei samalla taloustieteen myös. Ja ilmastokaan ei lämpene, koska eihän sellaista ilmastoa tai ilmastotiedettä ole olemassakaan.

Juu, humanistiset tieteenalat jo lopetettiin, joten Homman talipaanit jatkoivat tietään kohti parempaa maailmaa, jossa ikävät tieteet eivät päätä rasita. Mikä seuraavaksi?

Mä en tiedä yhtään kuka on "nakkaamassa psykologian teoriat ikkunasta pihalle".  Tieteistä puhumattakaan. En minä ainakaan.

Btw...

Aloitusviestistä ei tule esille tarkoitetaanko tässä maailman älykkyystilastojen top 5 kärkeä vaiko mitä?

Top 5 maata:

Hong Kong
Etelä-Korea
Japani
Taiwan
Singapore

Jos tämä tarkoittaa top 5 maita joissa älykkyysosamäärät ovat maailman parhaimmistoa, onkin jännittävää miten top vitoseen mahtuu Etelä- Korea mutta ei Pohjois- Koreaa.

JOS siis äly ja rotu korreloivat keskenään. Rodut eivät noudata valtioiden rajoja. Etelä- ja Pohjois- Korealaiset ovat käytännössä samaa rotua. Erikoista miten saman itäaasialaisen huippuälykkään rodun älykkyysosamäärä laskee vain valtion rajan kohdalla niin ettei Pohjois- Korea mahdu edes top vitoseen vaikka rotu on sama.