2014-03-07 SK: Jörn Donner: Joskus häpeän Suomen pimeitä voimia

[Skeptikko]

Lisäsinpä linkin Jörnin kulttuuritekoihin. Katsokaa omalla vastuulla. Etenkin kummankin osapuolen ilmeet. Metoo Jörn, metoo.

Googlen kuvahaulla löytää sitten lisää kuvia eri asennoissa ja milloin minkäkin osapuolen haarat esillä. Yhdessä kuvassa on muuten tällainen kuvateksti: "Gambialainen opiskeija Jagne syytti jo seuraavassa Hymyn numerossa Donneria rasismista"

Näiden alastonkuvien gambialainen Ida-tyttönen kuoli vähän myöhemmin traagisesti synnytyskomplikaatioihin. Sen yhteydessä kuitenkin kiistettiin, että lapsen siittäjä olisi ollut Donner.

PS, Hymyn mukaan myöhemmin olisi selvinnyt, että Ida ei olisikaan ollut 15-vuotias, vaan jo 18-vuotias:

Hymy 55 vuotta: Tämä kohukuva Donnerista "15-vuotiaan Idan" kanssa alastomana päällekkäin muistetaan vieläkin!
https://hymy.fi/uutiset/hymy-55-vuotta-tama-kohukuva-donnerista-15-vuotiaan-idan-kanssa-alastomana-paallekkain-muistetaan-vielakin/

Vuonna 1971 Donner poseerasi 15-vuotiaan gambialaisen Ida-neidon kanssa alastonkuvassa hiekkarannalla. Myöhemmin tosin selvisi, että Ida oli jo 18-vuotias.

Alastonkuvat herättivät suurta kohua. Gambia antoi Donnerille porttikiellon maahan kuvien takia. Ida taas menehtyi samana vuonna kun kuvat otettiin. Hymy vieraili Idan haudalla. Myöhemmin Donner herätti jälleen huomiota siviilielämällään kun kävi ilmi, että hän on Veikko Vennamon Meri-tyttären aviottoman lapsen isä.

[Acres]

Näiden alastonkuvien gambialainen Ida-tyttönen kuoli vähän myöhemmin traagisesti synnytyskomplikaatioihin. Sen yhteydessä kuitenkin kiistettiin, että lapsen siittäjä olisi ollut Donner.

Maissa, joissa terveydenhuolto on edes jollakin tasolla, valkoisen miehen ja mustan naisen lapsi päästetään aina keisarinleikkauksella, koska lapsen pää on liian iso mahtuakseen ulos luonnollista tietä.

Ei ihme että asia kiistettiin.

[siviilitarkkailija]

Jörn Donner ihmeellisesti kaatui alasti 15 vuotiaan gambialaistytön päälle, joka nousee ylös 18 vuotiaana ja kuolee synnytuskomplikaatioihin. Ihme on tapahtunut...ihme. Se että Gambia kielsi Donneria palaamasta koskaan takaisin ei ole ihme vaan ainoa järkevä päätös. Sivistymättömässä Schengen- Suomessa vastaavan päätöksen teko ja valvonta on mahdotonta.

[Bordercollide]

Hesarikin uutisoi tästä kulttuuripersoonasta:

Jörn Donnerilla on kuusi lasta, joista vain kahdelle nuorimmalle hän on ollut isä – poika Rafael kuuli pienenä kavereiltaan isänsä syövästä
https://www.hs.fi/kuukausiliite/art-2000005550688.html

Jo syntyessäni olin lööppi Ilta-Sanomissa: Donnerille poika: 'kauhea rumilus'. Tuntui, että olen vain jatkumo jollekin suuremmalle. Siitä tuli minulle monenlaisia kriisejä ja itsetunto-ongelmia.
...
Tarkoituksenamme oli olla Los Angelesissa neljä vuotta, mutta Jörn viihtyi vain puolitoista vuotta. Limusiinimaailmasta muutimme maaseudulle Bromarviin, josta lähimpään kauppaan oli 20 kilometriä.

Miehekkyys oli landella todella tärkeää, mutta olin hyvin herkkä lapsi. Saatoin itkeä koko oppitunnin, jos en saanutkaan matikankokeesta täysiä pisteitä. Kamppailin jatkuvasti itkua vastaan ja laskin päiviä siitä, milloin olin viimeksi itkenyt. Myöhemmin kuulin Jörniltä, että hänkin oli itkenyt paljon pienenä ja se oli ollut myös hänelle todella hankalaa.
...
Olen tavannut kaikki Jörnin neljä lasta hänen muista suhteistaan. Tunnen syyllisyyttä siitä, että Jörn on ollut minulle isä, mutta ei heille. En ole ansainnut sitä. Kahdella Jörnin lapsista on ollut tosi rankka elämä. Toinen joi itsensä vähän aikaa sitten hengiltä, ja toinen oli huumeriippuvainen kymmenen vuotta.

Jörn ei tunne syyllisyyttä siitä, ettei ole ollut muiden lastensa elämässä mukana. Sen sijaan hän on kertonut julkisuudessa, ettei pidä pojastaan ja että hän yritti saada toisen lapsensa kohdalla abortin. Rehellisyys on tärkeä osa Jörnin identiteettiä, mutta en pidä siitä, miten hän on julkisuudessa kohdellut lapsiaan.

Toisaalta myös Jörn on olosuhteiden vanki. Hänen isänsä kuoli, kun Jörn oli kaksi. Hän ei ole koskaan ymmärtänyt, mikä isän rooli on tai kuinka paljon tuollaiset kommentit satuttavat. Hän on myös tuntenut paljon vihaa lastensa äitejä kohtaan.
...
Neljän muun lapseni kanssa en ole ollut juuri tekemisissä. Päätin aikoinaan katkaista yhteydet kahteen ensimmäiseen poikaani, jotka syntyivät 21-vuotiaana solmimastani avioliitosta. Entinen vaimoni oli hyvin hankala, eivätkä mitkään tapaamisajat sopineet hänelle.
...
Minulla ei ole aavistustakaan siitä, millaisen miehen mallin olen Rafaelille antanut. Ainakin olen ollut tasa-arvoinen feministi, joka on propagoinut naisten aseman parantamiseksi. En ole koskaan raiskannut naisia tai lähennellyt heitä ilman heidän lupaansa.

Mitenköhän tämän Jörn Donnerin väitetyn feminismin kanssa oikein istuvat ne takavuosien Hymyssä julkaistut kohukuvat gambialaisen alaikäisen tytön kanssa? Niissähän ollaan mm. alasti päällekäin eri asennoissa ja erässä kuvassa Jörnin kädet tytön rinnoissa kiinni. Vai tapahtuiko tämä ennen feministiksi ryhtymistä?

Let me guess miten tämä taru tulee jatkumaan: Döner pelaa terapiakulttuurin piikkiin; odottaa että kyllä yleisö kohta alkaa näiden julki esitettyjen sensaatiomaisten lausuntojen jälkeen aivot savuten pohtia sellaisia jatkokysymyksiä kuin:

- Hmmmm... Miksiköhän Jörnistä tuli noi tunteeton?

- Mitähän sielunvammoja hänellä mahtaa olla?

- Varmasti jotain traagista hänelle itselleen tapahtui lapsena kun hänestä tuli noin tunnevammainen isä joka ei yhtään ymmärrä mitä hän on lapsilleen tehnyt. Ehkä hän ihan vilpittömästi pitää tällaista lasten kohtelua normaalina, koska häntä itseäänkin kohdeltiin niin.

- Voi Jörn parkaa, hän on itse oman lapsuutensa uhri. Hänellä itsellään on varmasti tosi paha isätrauma. Ehkä äititraumakin. Ei lapsesta noin kyynistä vanhempaa kasva ilman syytä.

- Sukupolvien kierre.

- Oikeastaan hänen omien lastensa pitäisi ymmärtää häntä ja tuntea häntä kohtaan myötätuntoa. Jos eivät ymmärrä, he ovat julmia Jörn- poloa kohtaan. Olihan Jörnillä itsellään sentään ongelmallinen lapsuus ja siksi hän ei (muka) "ymmärrä" miten on lapsiaan kohdellut.

- Sukupolvien kierre- niminen luonnonilmiö aiheutti sen etten Jörniä voi pitää syyntakeisena.

- Talvisota?

- Sodissa traumatisoituneet sotasukupolven miehet ja seurannaisvaikutukset.

- Suomalainen tunnevammaisuus.

- Ei Jörn ole mitään aikuisen miehen omia valintoja tehnyt itsenäisesti. Yhtään ei tajua mitä on tehnyt. Eikä vilpittömästi ymmärrä miksi hänen lausuntonsa edes aiheuttavat paheksuntaa. Hän on vain omaksunut tuollaisen pahiksen identiteetin jo kyynisessä lapsuudessaan. Siksi hänellä on ollut oikeus harjoittaa sadismia julkisesti omia lapsiaan kohtaan, saada sillä tavalla julkisuutta itselleen ja myyntiä tuotoksilleen. Eli mainetta ja mammonaa. 

- Pikku- Jörn on Uhri. 

- Antakaa hänelle anteeksi sillä hän "ei tiedä" mitä hän tekee. Eihän hänellä ole vasta kuin 84- vuotta elämää takana. Ei siinä ajassa ehdi mitään oppia.

- Jörn on jo iäkäs ja haurastunut. Antakaa hänen jo olla. Ei harmaapäitä mistään saa syyttää.

Jotenkin tota rataa tämäkin loru tullee menemään. 

[JJohannes]

Lisäsinpä linkin Jörnin kulttuuritekoihin. Katsokaa omalla vastuulla. Etenkin kummankin osapuolen ilmeet. Metoo Jörn, metoo.

Ida ja Gambia nyt ovat täysin sivujuonne koko hommassa. Oletko nähnyt Jörn Donnerin elokuvia? Mustaa valkoisella (1968) tai Sixtynine 69 (1969)? Tai Naisenkuvia (1970), jossa myös pääosaa näyttelee Jörkka itse. Naisenkuvissa Jörkan hahmo on likainen ja juoppo pornografi, joka ahdistelee ja manipuloi naisia riisutumaan elokuviinsa. Rooli on eittämättä autobiografinen, siitä ei liene epäilystä. Vuonna 1978 ilmestyi feministinen kostofantasia Miestä ei voi raiskata, mutta tuonkin elokuvan "feminismi" oli yhtä aitoa kuin vastaavissa amerikkalaisissa tekeleissä (esim. samana vuonna ilmestynyt I Spit on Your Grave), tai women in prison -elokuvissa. Onhan Jörkka toki kulttiohjaaja ja nämä elokuvat omat omalla tavallaan nerokkaita mutta kyllä ne aika karua kieltä kertovat hänestä ihmisenä.

Ehdottomasti paras Donnerin tuotos on Yhdeksän tapaa lähestyä Helsinkiä (1982) joka lienee edelleen yksi parhaimmista suomalaisista dokumenttielokuvista Pirjo Honkasalon Melancholian 3 huonetta -filmin (2004) ohella. Huomionarvoista on tosin, että Honkasalo oli myös Yhdeksän tavan apulaisohjaaja.

[Ernst]

Jörn on myös ahne vanhus. Katsoin suoraa lähetystä Helsingin kaupunginvaltuuston kokouksesta, jossa Jörn jörni paikalleen nimenhuutoon (tmv) ja jörni kohtapuoliin, noin 20 minuutin jälkeen, pois paikalta. Eihän toki kokouspalkkiolla rikastu, mutta kiva se on kotimatkan (voi maksaa kaupungin matkakortilla) varrella käydä 385 euroa kuittaamassa. Jos kokous venyy yli kolmen tunnin, korotus%=50.

[Bordercollide]

Jörn on myös ahne vanhus. Katsoin suoraa lähetystä Helsingin kaupunginvaltuuston kokouksesta, jossa Jörn jörni paikalleen nimenhuutoon (tmv) ja jörni kohtapuoliin, noin 20 minuutin jälkeen, pois paikalta. Eihän toki kokouspalkkiolla rikastu, mutta kiva se on kotimatkan (voi maksaa kaupungin matkakortilla) varrella käydä 385 euroa kuittaamassa. Jos kokous venyy yli kolmen tunnin, korotus%=50.

Kauhea ajojahti. Antakaa vanhan miehen jo olla. 

[-PPT-]

Donnerilla on oma uskollinen kannattajakuntansa, mikä takaa sen että hän voi vaaleissa asettua ehdolle minkä tahansa puolueen ehdokkaana ja läpimeno on todennäköinen.

Jostain syystä suomalaisiin vetoaa kaikenlainen perseily ja huono käytös. Sellaista pidetään oman tien kulkemisena, kuvia kumartelettomuutena yms vaikka kyseessä olisikin vain ja ainoastaan huono käytös.

Donner vielä on yhdistänyt häpeilemättömän elitistisyyden ja renttuilun.

[Tulevaisuus]

Itselläni on kaksi lasta jotka on tarkoituksella ja harkiten hankittu, en hylkäisi heitä koskaan vaikka eroaisin lasten äidistä.
En ymmärrä miten nämä kaksi asiaa liittyvät toisiinsa, tuollaiset "miehet" jotka hylkäävät lapsensa ovat alhaista saasta, näin se vain on. Vaikka käy heittämässä lastit "sivuraiteella" vastuu kannetaan, niin toimii oikea mies.

[Tabula Rasa]

Jörn on myös ahne vanhus. Katsoin suoraa lähetystä Helsingin kaupunginvaltuuston kokouksesta, jossa Jörn jörni paikalleen nimenhuutoon (tmv) ja jörni kohtapuoliin, noin 20 minuutin jälkeen, pois paikalta. Eihän toki kokouspalkkiolla rikastu, mutta kiva se on kotimatkan (voi maksaa kaupungin matkakortilla) varrella käydä 385 euroa kuittaamassa. Jos kokous venyy yli kolmen tunnin, korotus%=50.

Kauhea ajojahti. Antakaa vanhan miehen jo olla. 

Tuo syöpä ei jätä yhteiskuntaa rauhaan joten niin kauan kuin tuota paskaa pitää katsella uutisista ja maksaa sille senttiäkään julkisrahaa niin ei toivoakaan. Varsinkaan kun ajaa suomalaisvastaista paskaa kuten muutkin afrikka ja arabipoikia adoptoivat matubisneksen ytimen maantuhoajat.

[Lahti-Saloranta]

Olen aina pitänyt Jörkkaa ylimielisenä ja omahyväisenä paskiaisena. Tuo että hylkää omat lapsensa eikä edes vaivaudu tyttärensä hautajaisiin kertoo kyllä kaiken tuosta maailmanparantajasta. Esittää niin älykköä mutta taitaa katsoa vain omaan napaansa.

[l'uomo normale]

Esittää niin älykköä mutta taitaa katsoa vain omaan napaansa kyrpäänsä.

Muokkasin vähän.

[Ernst]

Jörn on myös ahne vanhus. Katsoin suoraa lähetystä Helsingin kaupunginvaltuuston kokouksesta, jossa Jörn jörni paikalleen nimenhuutoon (tmv) ja jörni kohtapuoliin, noin 20 minuutin jälkeen, pois paikalta. Eihän toki kokouspalkkiolla rikastu, mutta kiva se on kotimatkan (voi maksaa kaupungin matkakortilla) varrella käydä 385 euroa kuittaamassa. Jos kokous venyy yli kolmen tunnin, korotus%=50.

Kauhea ajojahti. Antakaa vanhan miehen jo olla. 

Vanhan miehen pitäisi olla meitä nuorempia viisaampi eikä vittuilla joutavista.

[Vaniljaihminen]

Ida ja Gambia nyt ovat täysin sivujuonne koko hommassa. Oletko nähnyt Jörn Donnerin elokuvia? Mustaa valkoisella (1968) tai Sixtynine 69 (1969)? Tai Naisenkuvia (1970), jossa myös pääosaa näyttelee Jörkka itse. Naisenkuvissa Jörkan hahmo on likainen ja juoppo pornografi, joka ahdistelee ja manipuloi naisia riisutumaan elokuviinsa. Rooli on eittämättä autobiografinen, siitä ei liene epäilystä. Vuonna 1978 ilmestyi feministinen kostofantasia Miestä ei voi raiskata, mutta tuonkin elokuvan "feminismi" oli yhtä aitoa kuin vastaavissa amerikkalaisissa tekeleissä (esim. samana vuonna ilmestynyt I Spit on Your Grave), tai women in prison -elokuvissa. Onhan Jörkka toki kulttiohjaaja ja nämä elokuvat omat omalla tavallaan nerokkaita mutta kyllä ne aika karua kieltä kertovat hänestä ihmisenä.

Olen katsonut nuo, ja kyllä ne hiukan humpuukin ja provosoinnin puolelle menevät. En siitä Perkele! Kuvia Suomesta -leffastakaan oikein mitään Suomea löydä, tarkoitus siinäkin lienee lähinnä todistella Ruotsin superioriteettia jopa pornon alalla. Sikäli ne ovat kyllä ansiokkaita tuotoksia, että ne ovat vaihteeksi olevinaan jotain muutakin ja on niihin päätynyt yllättävän paljon hyviä yksittäisiä juttujakin.

Helsinki-dokumentissa Donner tokaisi jonkun aivan tolkuttoman tulkinnan Suomen sodista. En muista miten se meni, mutta se oli niin perus-jörkkaa.

[l'uomo normale]

Jospa Jere Karalahden muistelmat olisivat ainakin tiedostamatta innostaneet Donneria omilla sikailuillaan rehvasteluun? Uudet normit on asetetettu ja vanha intellektuaali haluaa peesata. Muutoin arkkivasemmistolaista ideologiaa: yksi siitttää, toinen kasvattaa, valtio omistaa.

[f-35fan]

Perintörahat Jörkkä on aikaa sitten seikkailullaan menettänyt.
Hän kuuluu hyvin kunniakkaaseen sukuun.

Isänsä professori Kai Donner oli fennomaani, joka teki tukimusmatkoja suomensukuisiksi olettamiensa kansojen pariin.
Hän on ollut myös Mannerheimin adjutanttinakin, jos oikein muistan.
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Kai_Donner

Isä Donner kirjoitti kirjan: "Blant Samojeder I Sibirien". Erittäin mielenkiintoinen kirja.
Donner luuli olevansa heimosukulaistensa parissa. Nykyisen tiedon valossa aika huvittavaa, että selkeästi skandinaavisen ulkonäön omaava olisi ollut jotain sukua Samojedeille.
Silloin luultiin että kielisukulaisuudella olisi suuri ennuste heimosukulaisuudelle.
Tästä on myös suomenkielinen painos.

Luulempa vaan että poika-Donner on salaisesti germaanisen ylirodun kannattaja.
Meri Vennamolle siittämänsä lapsien hylkääminen viitta paljolti tähän.

[S.O.Mali]

Lisäsinpä linkin Jörnin kulttuuritekoihin. Katsokaa omalla vastuulla. Etenkin kummankin osapuolen ilmeet. Metoo Jörn, metoo.

Ida ja Gambia nyt ovat täysin sivujuonne koko hommassa. Oletko nähnyt Jörn Donnerin elokuvia? Mustaa valkoisella (1968) tai Sixtynine 69 (1969)? Tai Naisenkuvia (1970), jossa myös pääosaa näyttelee Jörkka itse. Naisenkuvissa Jörkan hahmo on likainen ja juoppo pornografi, joka ahdistelee ja manipuloi naisia riisutumaan elokuviinsa. Rooli on eittämättä autobiografinen, siitä ei liene epäilystä. Vuonna 1978 ilmestyi feministinen kostofantasia Miestä ei voi raiskata, mutta tuonkin elokuvan "feminismi" oli yhtä aitoa kuin vastaavissa amerikkalaisissa tekeleissä (esim. samana vuonna ilmestynyt I Spit on Your Grave), tai women in prison -elokuvissa. Onhan Jörkka toki kulttiohjaaja ja nämä elokuvat omat omalla tavallaan nerokkaita mutta kyllä ne aika karua kieltä kertovat hänestä ihmisenä.

Ehdottomasti paras Donnerin tuotos on Yhdeksän tapaa lähestyä Helsinkiä (1982) joka lienee edelleen yksi parhaimmista suomalaisista dokumenttielokuvista Pirjo Honkasalon Melancholian 3 huonetta -filmin (2004) ohella. Huomionarvoista on tosin, että Honkasalo oli myös Yhdeksän tavan apulaisohjaaja.

Samaan pornokategoriaan menee myös Asfalttilampaat, joka kertoo Donnerin mieltymyksistä paljon:

Hurja ja herkkä rakkauselokuva muuttui ohjaaja Mikko Niskasen ja tuottaja Jörn Donnerin tahtojen taistelutantereeksi.
Ensin Donner kielsi Niskaselta värifilmin käytön, ja hän otti lopulta koko leikkauspöydän haltuunsa.
Lisäksi Donner muutti koko elokuvan herkän tyylin lisäämällä käsikirjoitukseen seksikohtauksia, jotka lisäisivät kaupalista kiinnostavuuta ja joista hänen oma tuotantonsa oli tullut tunnetuksi. Se oli viimeinen niitti kaksikon tulehtuneille väleille.
Ohjaajan kauhuksi Donner kuvasi leikkausvaiheessa uuden kohtauksen, jossa hän itse esitti gynekologia, joka raiskaa raskaana olevan tytön. Niskanen ei omien sanojensa mukaan katsonut koskaan valmista elokuvaa.

http://mesta.net/tanaan-tvssa-suomi-leffa-jonka-seksikohtaukset-aiheuttivat-valirikon/

[Skeptikko]

Jörn Donnerin täysi piittaamattomuus omista lapsistaan ylitti ihmisten rajat – koska hän ei välitä edes kaikkein pyhimmästä
https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000005554020.html

Nyt sosiaalisessa mediassa hänen haastattelunsa on herättänyt valtavan tuohtumuksen. Itsekin hätkähdin, vaikka olen lukenut hänen niin sanotuista lähisuhteistaan jo muistelmateoksesta Mammutti (2013). Siis sen, miten hän päätti katkaista välinsä kahteen vanhimpaan poikaansa, eikä halunnut olla tekemisissä kahden seuraavan lapsen kanssa, "jotka ovat vahinkoja".

Facebookissa kyseltiin, eikö kulttuurin jättiläinen osaa käyttää kondomia.

NÄHDÄKSENI Donnerin herättämä raivo johtuu siitä, että hän ei osoita katumusta. Siis toisin kuin kaikki kiireiset ja ansioituneet yritysjohtajat elämän ehtoon kunniakirjoissaan.

Jörn Donnerin puheet omista lapsistaan järkyttivät kuolleen tyttären äitiä: "Hän antaa Susannan elämästä ilkeän, leimaavan ja yksipuolisen kuvan"
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005554544.html

MERI Vennamo, 70, kertoo järkyttyneensä luettuaan Jörn Donnerin, 85, haastattelun lauantaina ilmestyneestä Helsingin Sanomien Kuukausiliitteestä.

– Hän muistaa aivan väärin. Onkohan Donnerilla dementia. Hän kertoo asioita, jotka eivät ole totta. Ja hän antaa Susannan elämästä ilkeän, leimaavan ja yksipuolisen kuvan.
...
"En halunnut olla tekemisissä myöskään kahden muun lapseni kanssa, sillä he olivat vahinkoja", Donner jatkoi tilitystään.

Vennamo ihmettelee.

– Ei se niin mennyt. Susanna oli lapsena hänen luonaan Bromarvissa monena vuonna. Siitä on kymmenittäin valokuvia.

– Ja kun Jörn oli konsulina Los Angelesissa, Susanna vietti hänen luonaan kuukauden. Heillä oli yhteys koko ajan, ei läheinen ja tiivis, mutta asiallinen ja Susanna kunnioitti isäänsä.

Vennamo kertoo Donnerin olleen huomaavainen Susannan kuoleman jälkeen.

– Hän oli koko ruljanssin ajan kauhean ystävällinen ja avulias. Ei minulla ollut mitään pahaa sanottavaa. Kysyi vielä lopuksi, jaksanko ja selviänkö. Siksi tämä tuli aivan kuin salama kirkkaalta taivaalta.

– En ymmärrä, miksi tällainen tilitys. Luulen, että hänkin on järkyttynyt Susannan kuolemasta ja purkaa sitä tällä tavalla, Vennamo miettii.
...
Vennamo kertoo Susannan käyttäneen viimeisen elinvuotensa aikana railakkaasti alkoholia, mutta alkoholi ei ollut hänen kuolinsyynsä. Patologinen raportti ei ole edes valmis.
...
Susanna sairasteli viimeisen elinvuotensa, kävi säännöllisesti tutkimuksissa, mutta oireiden syytä ei löydetty. Kuolema ehti ensin. Susanna sai mahdollisesti aortan pullistumaan liittyneen massiivisen sisäisen verenvuodon.

– Hän ehti teho-osastolla kirjoittaa meille viestit. Haimme lapset koulusta ja olimme kaikki vuoteen ympärillä, kun elintoimintojen ylläpitohoito lopetettiin, Meri Vennamo kertoo.

[Pakkanen]

Kuvottava tuo Donner. Puolustaa jotain ahdistelijaohjaajakaveriaan, ennemmin kuin omaa edesmennyttä lastaan.

Pitäisi suunsa kiinni. On häpeäksi kaikille suomalaisille.

[l'uomo normale]

https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000005552721.html

Jörn Donnerin romaanin Vesi on verta sakeampaa käynnistyskohtauksessa Rajajoen yli Suomen puolelle räpiköivä venäläismies vaeltaa kevään 1918 kiivauksia vältellen Terijoella sijaitsevaan huvilaansa ja kohtaa siellä tuntemattoman naisen, joka osoittaa häntä revolverilla.

Kyllä, sisällissodan loppuräiskeissä aseet paukkuvat, mutta tästä nimenomaisesta revolverista miehen huomio "kiinnittyy naisen lantioon, ja hän miettii, onko tällä synnyttäjän vartalo".

Jotain naisen lantion seudulta on lopulta ilmaannuttava!

DONNER palaa nyt Lauri Törhösen vuonna 2007 ohjaaman elokuvan Raja 1918 asetelmiin, jotka perustuivat Suomen ja Venäjän rajamaan komendanttina vuosina 1918–1919 toimineen kirjailijan isän Kai Donnerin kokemuksiin.

Välillä saman alueen komendanttina sekä Viipurin poliisimestarina toimi myös K. N. Rantakari, ja hänen päiväkirjansa Donner mainitsee myös teoksensa jälkisanassa.

Muitakin arkisto- ja kirjallisuuslähteitä uutuudessa piisaa. Donner ei ole ihmeemmin edes yrittänyt upottaa esimerkiksi valkoisten valtaamassaan Viipurissa toimeenpaneman, muualla jo moneen kertaan dokumentoidun verilöylyn kuvausta päähenkilöiden rakkauskertomukseen, saati millään lailla muihin henkilöihin liittyvän toimittaja Gunnar Mörnin osuutta.

Toki dokumentaariset liitospalat luovat varsinaiselle tarinalle taustaa. Mutta pitäisihän sen kantaa ilmankin.

Joko Donner ei luota lukijaansa, tai sitten hän ei luota omaan tarinaansa. Yksi vaihtoehto on se, että hän ei ole raaskinut tappaa darlingejaan eli luopua esimerkiksi juuri Mörnin osuudesta. Otaksun, että kenelläkään kustantamossa ei ole ollut kanttia tehdä Ison D:n käsikirjoitukselle mitään. Ei edes ehdottaa muutoksia.

LOPPUTULOS on repaleinen.

Vähän väliä romaanissa luetaan jonkun muistiinpanoja ja fundeerataan, mitä ne mahtavat tarkoittaa. Tai mitä ne eivät tarkoita. Ystävä voi olla vihollinen ja vihollinen kenties ystävä.

Aika oli sekasortoinen, kun valkoisten ja punaisten lisäksi rajamaalla vaikuttivat myös venäläiset, saksalaiset ja englantilaiset. Edes rakastavaiset eivät näemmä oikein tienneet, kenen tai keiden hyväksi petipartneri työskentelee. Ja onko armas ostanut heille molemmille vapauksia naimalla toisaalla? Ehkä jopa henkiinjäämisen.

Kuten Donner kirjoittaa: "Voiko Ei kenenkään maassa, suola-aavikolla, rakastaa?"

Juuri sellainen Venäjän vastaisen rajan seutu on. Kirjassa komendantti – sydämessään kai omasta mielestään ihanteellinen isänmaallinen kulttuuripersoona – lähettää kylmällä kädellä siviilejä kuolemaan.

Kun käy ilmi, että oma isä on menetellyt näin, miten häntä pitäisi ymmärtää?

TULKITSEN sekä romaanin nimen että siinä rasittavuuteen saakka esiintyvän arvuuttelun käsikirjoitusten äärellä todisteeksi siitä, miten etäiset välit lapsilla on vanhempiinsa. Tai vanhemmilla lapsiinsa. Niin olemattomat, että toisen poissaoloa ei osaa edes surra.

Enemmän kuin rakkautta Vesi on verta sakeampaa peilailee kuiluja niin sanottujen läheisten välillä. Ei siis mikään ruusuinen romaani.

Jälkinäytöksessä vuosien 1918–1919 näyttämön toisiaan kiertävät, kaartavat ja syleilevät henkilöt vajoavat hämyisiksi alaviitteiksi jälkeläisten olemassaolossa. Ken haluaa tietää menneistä enemmän, penkokoon epämääräisiä paperinivaskoja.

Siten romaani ikään kuin palaa alkuun, omaisten arvoituksellisuuteen. Kahden maan, pienen ja suuren, rajaa merkinneen joen virtaava vesi kuljettaa vastausta kaikkialle maailman ääriin. Kuljettaa ja hajottaa väkevämmin kuin mikään verenperintö.

Nyt ostoksille. 

[siviilitarkkailija]

Jörn Donnerin matka ruotsalaisen vihakansanpuolueen moraaliseksi ja älylliseksi majakaksi, on lähinnä järkyttävä ja kammottava osoitus kekkoslovakian aikaan asti ulottuvasta täydellisestä moraalin ja älyn puutteesta Suomen moraalisessa kulttuuriälymystössä.

Kun pohdimme mm monikulttuuriväkivallan ja maahanmuuttajien moraalikatastofin syntymekanisneja, mielipuoliset lähiöiden väkivaltakulttuurit sekä huumejengit ovat eräänlaisia luonnollisia seurauksia siitä mitä tapahtuu kun Donnerin kaltaiset ihmishirviöt alkavat politiikassa ja kulttuurielämässä "moraalisäteilemään".

Donneria on helppo arvostella kovin sanoin kun hän on isättä kasvanut feministi jolle miehisyys ja vastuu ovat vieraita käsitteitä, mitä reppana yrittää korvata esiintymällä feministinä. Lasta(?elokuvan mainoksessa)  hyväksikäyttävä feministi. Valitettavasti sosialistipuolueen vastaava ihmishirviö Tuula Haatainen puhuu täsmällisesti ilman skandaaleja mutta tuottaa täysin saman monikulttuuriväkivaltaisen lopputuloksen kuin Donner.

Minusta on hyvä että vihdoinkin voidaan puhua mm Suomen kulttuurielämässä vaikuttaneiden perverssien edesottamuksista niiden oikeilla nimillä.

En mitenkään pysty näkemään että mm vieraasta kulttuurista tuleva tp-hakija voisi edes käsittää miten mm Donnerin kaltainen (omat lapsensa hylkäävä) pervo tai toimija voisi olla hänen (tai edes kenenkään muun kuin itsensä) puolellaan tai hyödyksi kenellekään. Mutta moraalityhjiössä oleva Suomalainen kulttuuriväki elää ja puhuu kuin muka olisi. Ns maahanmuuttoteollisuuden ikävä totuus on se että sen äänekkäät puolustajat ja toimijat ovat valhemedian julkisuudesta huolimatta Suomen pimeimpiä voimia eivätkä edes häpeä itseään.

He ovat ihmisten hyväksikäyttäjiä...pahimpia sellaisia.

[Bordercollide]

Jörn Donnerin puheet omista lapsistaan järkyttivät kuolleen tyttären äitiä: "Hän antaa Susannan elämästä ilkeän, leimaavan ja yksipuolisen kuvan"
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005554544.html

MERI Vennamo, 70, kertoo järkyttyneensä luettuaan Jörn Donnerin, 85, haastattelun lauantaina ilmestyneestä Helsingin Sanomien Kuukausiliitteestä.

– Hän muistaa aivan väärin. Onkohan Donnerilla dementia. Hän kertoo asioita, jotka eivät ole totta. Ja hän antaa Susannan elämästä ilkeän, leimaavan ja yksipuolisen kuvan.
...

Vennamo kertoo Donnerin olleen huomaavainen Susannan kuoleman jälkeen.

– Hän oli koko ruljanssin ajan kauhean ystävällinen ja avulias. Ei minulla ollut mitään pahaa sanottavaa. Kysyi vielä lopuksi, jaksanko ja selviänkö. Siksi tämä tuli aivan kuin salama kirkkaalta taivaalta.

– En ymmärrä, miksi tällainen tilitys. Luulen, että hänkin on järkyttynyt Susannan kuolemasta ja purkaa sitä tällä tavalla, Vennamo miettii.
...

Onpas Vennamon käsitys tilanteesta ristiriitainen. Kuka valehtelee? Nyt tulee jo mieleen onkohan toimittajalla nyt sormet pelissä.

Jos Donnerilla olisi vähän siistimpi menneisyys ja vähemmän perverssit tuotokset vuosien varrelta uskoisin melkein että hän on nyt jonkun mustamaalauksen uhri. Mutta jospa tämä onkin vain julkisuustempaus?

[l'uomo normale]

Jörn Donnerin sosiaalinen elämä on ollut aina niukkaa. Niin hän kertoo itse Alberto Herskovitsin ja Olavi Linnan uudessa dokumentissa Elokuva Jörn Donnerista. Dokumentti esitetään Teemalla & Femillä perjantaina 1. maaliskuuta.

Niukkuus heijastuu ystävien lisäksi myös perhesuhteisiin.

– Minullahan on kuusi lasta, mutta kahteen poikaan minulla ei ole mitään yhteyttä. He syntyivät 1955 ja 1959 tai jotain sinne päin.

Donner myös kertoo, miksi välit katkesivat. Hän syyttää tapahtuneesta entistä vaimoaan.

– Erosin vuonna 1961. Asuin Ruotsissa, ja ex-vaimoni asetti kaikenlaisia ehtoja lasten tapaamiselle. Lopulta hän ilmoitti, että mikäli halusin käyttää lain määräämää tapaamisoikeuttani, minun olisi soitettava poliisille.

Niin Donner ei kuitenkaan tehnyt.

– En pitänyt siitä, vaan pistin kaikki välit poikki.


– Ex-vaimoni oli katkera ja hapan. Hän kävi psykoanalyysissa.

Kaikkiin muihinkaan lapsiinsa Donner ei ole pitänyt yhteyttä. Hän kertoi asiasta Helsingin Sanomien Kuukausiliitteen [...]

https://www.iltalehti.fi/tv-ja-leffat/a/dd1c9dc0-fb9f-4f55-873c-2ebd6d342d4f

Taas. Mitä sitten tilitettävänä?

[Pentecost]

He syntyivät 1955 ja 1959 tai jotain sinne päin.

Alaikäisten tapaaminen saattaa olla hankalaa, jos toinen osapuoli ei halua siitä sopia ja varsinkin, jos asutaan toisessa maassa. Sitten taas Jörnillä on ollut aikaa tavata näitä kahta poikaansa sellainen reilu neljä vuosikymmentä kun ovat jo olleet aikuisia.

Ainakin itselleni Donner aiheuttaa tunteen, että on harvinaisen vastenmielinen ihminen monessa suhteessa. Hän tuntuu syyttävän kaikkia muita ihmisiä omista vioistaan ja kyvyttömyydestään, mikä on esimerkiksi alkoholisteille ja narsisteille tyypillistä käytöstä.

[Viljami]

Jörkalla on vahva taipumus olla arvostelemassa muita milloin mistäkin ja lyödä perusteettomia leimoja milloin kehenkin. Itse en mokomalta p*skahousulta menisi elämänohjeita kyselemään, saati niitä vastaanottaisi. Niljakas olio, jonka luonto pian hoitaa.

[Lucce]

Hedonisti Egoisti Donner se jaksaa yllättää, vaikka ei tavallaan edes pitäisi.
Mies on heilunut muna kädessä koko elämänsä milloin missäkin pippaloissa ja on pokkaa moralisoida muita .
Täysin näköalaton Tolvana.

[Tulevaisuus]

Minulle oli itsestään selvää että huolehdin lapsistani ennen kuin rupesin niitä tekemään. Lapseni tulivat toivottuina ja ovat syvästi rakastettuja, kaikkein tärkeintä mitä on. Miten tuollainen äijä painaa menemään ja laskee (laski) siementä minkä ehti. Ei tainnut olla edes aikomusta hoitaa hommia kuten mies. Paska tyyppi ei voi muuta sanoa.

[Supernuiva]

Niljakas olio, jonka luonto pian hoitaa.

Ei hoida, hän antaa kommentteja varmaankin ainakin lähemmäs pari kymmentä vuotta. Onko tuo aika pian? Minusta ei.

Miksi ihmeessä kaikki luulevat, että vanhemmat ihmiset kuolevat pian. Eivät he kuole, elämme pian yhteiskunnassa, jossa sadan vuoden ikä on täysin tavallinen ja normaali. (Kun ei itse hölmöile. Voisi sanoa, että kaikki nuorempana kuolleet ovat itse hölmöilleet oman ikänsä lyhyemmäksi.)

Itse ainakin kärsin tässä maailmassa varmasti ja paljon yli satavuotiaaksi.

Suuret ikäluokat elävät vanhoiksi, eikä mene enää kauaa, kun satavuotiaiden määrä lasketaan Suomessa useissa tuhansissa.

[Roope2]

Jokunen vuosi sitten, kun oli keskustelua pakkoruotsista, niin yhteen tilaisuuten osallistui JD. Olisi ollut mahdollisuus maisterismiehen terävän sanan säilän tuoda ilmoille uusia tuoreita asiaa valoittavia argumentteja.

Ei, sen sijaan röyhtäilyn välistä tuli ikäänkuin sammuspisteessä olevalta yksittäisiä taustoittamattomia sanoja kuten juntti, yksinkertaisuus, sivistymättömyys, jne. Ehkä joku Donneria ei niin hyvin tunteva saattoi luulla, että puhuja kertoi omista ominaisuuksistaan.

Silloin tuli mieleeni pelko, että ei kai herra D ole koko elämäänsä ollut siinä jamassa, kuin hän tuolloin oli, vaan että se oli pelkästään vanhuuden oire.

[Saturnalia]

Jörn on samaa sukupolvea ja ikäluokkaa, kuin isäni. Tuollaisia ne on. 50-luvun ihmisiä, suuria ikäluokkia edeltänyttä sukupolvea. Olen syntynyt 60-70 lukujen taitteessa, mutta mahdollinen veljeni voisi olla syntynyt 50-luvulla. Tuosta 30-luvun polvesta on aika huikea aikamatka tähän nykyaikaan. Liian pitkä matka, ei aivojen venymiskyky riitä molempiin todellisuuksiin yhtaikaa. Tuon sukupolven ukot ampuisivat mieluummin itseään päähän kuin alkaisivat tunteilemaan ketään kohtaan. Jörnin sukupolvelle hänen asenteensa lapsiinsa on meriitti, josta hänen nuoruudessaan sai vielä kehuja koska se on äijää. Vitun pennut, missä lie! Äijää. En Jörniä lahtariksi kutsuisi, ennemminkin vasuri se on. Tämä nykyinen sosiaalinen facekulttuuri on tuon sukupolven ukoista yhtä kaukana kuin naapurigalaksi. Jörnin kannattaisi ehkä jo pikkuhiljaa eläköityä tuosta intellektuellin roolista.