Mikä liberaali maailmanjärjestys?

[Alarik]

Merkel puhui Davosissa (World Economic Forum Annual Meeting 2018) näin:

Merkel kannustikin maailman johtajia panostamaan monenkeskisiin suhteisiin ja puolustamaan liberaalia kansainvälistä järjestystä

Josta ansiokkaasti ja kiinnostavasti jäsen Pentecost kysyikin Trump-ketjussa, että

Liberaalia kansainvälistä järjestystä? Osaisiko joku suomentaa, mitä höpötäti tällä yrittää sanoa? Saksa saati Merkel ei ole mielestäni liberaalia nähnytkään eikä EU. Saati sitten monet muut valtiot, kuten Kiina sekä useimmat Afrikan tyrankivaltiot. Holtittomuus ja kontrollin puute ei ole "liberaalia"...

Tätä selvitellessäni tuli eteen tätä käsitettä avaava kiinnostava teksti sivuilta "European council on foreign relations" (englanninkieliseen tekstiin tässä linkki), jossa vilisee USA/Venäjä/EU/Saksa/Kiina ja soditaan niin perk**eesti että liberaalivaltojen suhteet pysyy lämpimänä...
- siellä tulee esiin niin maahanmuutto ja avoimet rajat kuin (sen seurauksena) tulevaisuudessa nähtävät uskontojen/ideologioiden väliset taistelut...
- ja tottakai tekstissä jo nyt tiedetään syyllinen niihin uskonto-ideologiasotiin, joka ei silloin olekaan liberalismi vaan ullatus, ullatus, tietenkin kapeakatseinen nationalismi!?

Minkä tulevaisuusnäkymän puolesta Suomi lienee johtajiensa johdolla lyönyt vetoa, nyt kun kaikki ovat häipymässä "Liberaalin maailmanjärjestyksen" raunioilta omiin puuhiinsa? Ollaanko Suomea vetämässä nenästä ja kölin ali tyhmänä, vai onko ulkopoliittinen johto tilannekuvansa osalta edes osin kartalla siitä, minne muut USAn johdolla on häipymässä.

Siksi yritin suomentaa ja laitan tähän omaksi ketjuksi (en etsimällä löytänyt että olisi jo esitetty Hommalla). Tässä sitä nyt tulee, sakeaa sakkaa ja paksua jöötiä politiikan hulluuksien kirjavista basaareista, huumehöyryisistä pommibunkkereista, sen sekavista ja pyörivistä takahuoneista:
Mikä liberaali maailmanjärjestys?
Kun maailmanlaajuinen voima on siirtynyt lännestä "lopuille", liberaali maailmanjärjestys on tullut entistä kiistanalaisemmaksi ajatukseksi.

Vuoden 2016 annus horribiluksen jälkeen useimmat poliittiset tarkkailijat uskovat, että liberaalinen maailmanjärjestys on vakavissa vaikeuksissa. Mutta tähän yksimielisyys päättyy. Äskettäin (2017) Münchenin turvallisuuskonferenssissa keskustelu aiheesta saksan liittokansleri Angela Merkelin, Yhdysvaltain varapresidentti Mike Pencen, Kiinan ulkoministeri Wang Yin ja Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrovin kesken osoitti, ettei ole yksimielisyyttä edes siitä, mikä on liberaali maailmanjärjestys. Tämän vuoksi on vaikea sanoa, mitä sille tapahtuu.

Kun länsi ja erityisesti Yhdysvallat hallitsivat maailmaa, liberaali maailmanjärjestys oli lähes mitä tahansa he sanoivat. Muut maat valittivat ja ilmaisivat vaihtoehtoisia lähestymistapoja, mutta pohjimmiltaan noudatettiin länsimaissa määriteltyjä sääntöjä. Mutta kun maailmanlaajuinen valta on siirtynyt lännestä "lopuille", liberaalinen maailmanjärjestys on tullut entistä kiistanalaisemmaksi ajatukseksi, kun nousevat valtuudet, kuten Venäjä, Kiina ja Intia, haastavat yhä enemmän länsimaisia näkökulmia. Ja jopa Merkelin kritiikki Venäjän Moskovassa Venäjän hyökkäämisestä Krimiin ja Syyrian presidentin Bashar al-Assadin tukemisesta vastaanotettiin Lavrovin väitteillä, että länsi jätti huomiotta kansainvälisen oikeuden suvereniteetin normin tunkeutumalla Irakiin ja tunnustaen Kosovon itsenäisyyden.

Tämä ei tarkoita sitä, että liberaali maailmanjärjestys on täysin hämärä käsite. Alkuperäinen iterointi - nimeltään "Liberal Order 1.0" - syntyi toisen maailmansodan tuhosta rauhan ylläpitämiseksi ja maailmanlaajuisen vaurauden tukemiseksi. Sitä tukivat instituutiot, kuten Kansainvälinen jälleenrakennus- ja kehityspankki, josta tuli myöhemmin Maailmanpankki, ja Kansainvälinen valuuttarahasto, sekä alueelliset turvallisuusjärjestelyt kuten Nato. Se korosti monenvälisyyttä, myös Yhdistyneiden Kansakuntien kautta, ja kannusti vapaakauppaan. Mutta käsitteellä "liberal order 1.0" oli rajat - nimittäin itsenäiset rajat. Yhdysvaltojen ja Neuvostoliiton välisen jatkuvan geopoliittisen taistelun vuoksi sitä ei voi edes kutsua "maailmanjärjestykseksi". Mitä maat tekivät "kotonaan" oli periaatteessa niiden oma asia, kunhan se ei vaikuttanut suurvaltakamppailuun.

Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen voittoisa länsi laajensi liberaalisen maailmanjärjestyksen käsitettä hyvin huomattavasti. Tulos - "Liberal Order 2.0" - tunkeutui maiden rajoihin ja käsittämään niissä oleskelevien oikeuksia. Sen sijaan, että kansallista itsemääräämisoikeutta tuettaisiin kaikin keinoin, tämä laajennettu käsite (2.0) pyrkii yhdistettyyn suvereniteettiin ja luomaan yhteisiä sääntöjä, joita kansallisten hallitusten on noudatettava. Monin tavoin "Liberal Order 2.0" - jota tukivat instituutiot, kuten Maailman kauppajärjestö ja Kansainvälinen rikostuomioistuin (ICC) - sekä uudet normit, kuten vastuu suojelusta (R2P) - pyrkivät muokkaamaan maailmaa länsimaiseen kuvaan. Mutta, aika nopeasti, suvereniteetti-hakuiset valtiot kuten Venäjä ja Kiina, pysäyttivät sen täytäntöönpanon. Katastrofaaliset virheet, joista länsimaiset politiikanpäättäjät olivat vastuussa - nimittäin Irakin pitkittynyt sota ja maailmanlaajuinen talouskriisi - sementoivat kääntymisen "Liberal Order 2.0":sta vastakkaiseen suuntaan.

Mutta nyt länsi itse on hylkäämässä järjestyksen (2.0) jonka se loi, usein käyttäen samaa suvereenisuuden logiikkaa kuin nousevat voimavaltiot käyttävät. Ja se ei ole vain viimeisimmät lisäykset, kuten ICC ja R2P, jotka nyt ovat vaarassa. Kun Yhdistynyt kuningaskunta (Brexit) on hylännyt Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump tuomitsee vapaakauppasopimukset ja Pariisin ilmastosopimuksen, niin jopa perustavanlaatuisempi "Liberal Order 1.0" näyttää olevan vaarassa. Jotkut väittävät, että länsi tavoitteli mahdottomia luodessaan "Liberal Order 2.0":n. Mutta jopa Trumpin Amerikka tarvitsee yhä "Liberal Order 1.0":n ja monenvälisyyden, joka tukee sitä. Muussa tapauksessa se voi kohdata uudenlaisen globalisaation, jossa yhdistyvät tulevaisuuden teknologiat menneisyyden vihamielisyyksien kanssa.

Tällaisessa skenaariossa, sotilaalliset väliintulot jatkuvat mutta ei postmodernissa muodossa, jonka tarkoituksena on "Liberal Order 1.0":n ylläpitäminen (esimerkkinä länsimaiset voimat vastustamassa kansanmurhia Kosovossa ja Sierra Leonessa). Sen sijaan modernit ja vähemmän modernit muodot ovat vallitsevia: tuki syrjäytetylle hallitukselle kuten Venäjä on antanut Syyriassa, tai etnis-uskonnolliset sijaissodat (proxy wars) kuten vaikka Saudi-Arabian ja Iranin toteuttamat Lähi-idän alueella. Internet, maahanmuutto, kauppa ja kansainvälisen oikeuden täytäntöönpano muuttuvat (tappaviksi tai vahingoittaviksi) aseiksi uusissa konflikteissa, eikä niitä säännellä tehokkaasti globaaleilla säännöillä. Kansainvälistä konfliktia ohjaa ensisijaisesti sisäinen politiikka, jota määrittelee yhä enemmän tilannepelko, epäluottamus instituutioihin ja ahdasmielinen nationalismi.

Euroopan maat ovat nyt epävarmoja siitä, miten vastata tähän uuteen maailmanlaajuiseen häiriöön. Kolme mahdollista selviytymisstrategiaa on esitetty:
1) Ensimmäinen edellyttäisi Saksan kaltaista maata, joka pitää itseään vastuullisena vetäjänä ja jolla on jonkin verran kansainvälistä painoarvoa, ottamaan haltuunsa liberaalin maailmanjärjestyksen ylläpidon johtoaseman. Tässä strategiassa, Saksa pyrkisi nostamaan "Liberal Order 1.0":aa globaalisti ja säilyttämään "Liberal Order 2.0":n Euroopan sisällä.
2) Toista strategiaa, jota Turkki esittelee nykyään presidentti Recep Tayyip Erdoğanin johdolla, voitaisiin kutsua "voiton maksimoinniksi". Turkki ei yritä kumota olemassaolevaa järjestystä, mutta se ei myöskään koe olevansa vastuussa sen ylläpidosta. Sen sijaan, Turkki pyrkii vetämään kotiinpäin mahdollisimman paljon Länsi-johtoisista instituutioista kuten EU: sta ja Nato:sta, ja samalla vaalien molempia osapuolia hyödyttäviä kahdenvälisiä valtiosuhteita esimerkiksi Venäjän, Iranin ja Kiinan kanssa jotka usein pyrkivät heikentämään niitä instituutioita.
3) Kolmas strategia on yksinkertainen tekopyhyys: Eurooppa puhuisi kuin vastuullinen vetäjä, mutta oikeasti toimisikin voiton maksimoijana. Tämän polun otti Britannian pääministeri Theresa May, kun hän tapasi Trumpin Washingtonissa. Silloin hän sanoi kaikki oikeat asiat Natosta, EU:sta ja vapaakaupasta, mutta vetosi Yhdysvaltojen kanssa olevaan erityiseen suhteeseen mainittujen puitteiden ulkopuolella.

Lähitulevaisuudessa monet johtajat joutuvat lyömään vetonsa siitä, pysyykö "Liberal Order" hengissä - ja siitäkin, pitäisikö heidän panostaa resursseja tämän tavoitteen edistämiseen. Länsimailla yhdessä olisi voimaa nostaa Liberal Order 1.0":aa. Mutta jos länsimaat eivät kykene yhteiseen näkemykseen siitä mitä haluavat "Liberal Order":in olevan tai mitkä heidän velvollisuutensa sen tukemiseksi ovat, on epätodennäköistä että ne edes yrittävät.

[Aksiooma]

Junckerin edeltäjä Jose Manuel Barroso vertasi EU:ta uudenlaiseksi imperiumiksi, mitä ei ole luotu perinteisesti väkivalloin ja pakottamalla itsenäiset maat osaksi EU imperiumia, vaan jokainen jäsenvaltio on luovuttanut itsenäisyyttään yhteisen hyvän puolesta https://youtu.be/c2Ralocq9uE.

Wikileaks paljasti Hillary Clintonin puheet Wall Streetilla järjestetyssä rahainkeruutapahtumassa. Hillary oli kertonut yleisölle, että tulevaisuuden maailmassa eletään ilman valtiollisia rajoja, ihmisistä tulee ns. maailmankansalaisia ja energiatuotanto perustuu kokonaan uusiutuvaan energiaan jne.

Hillary lisäsi, että EU toimii mahtavan laboratoriona, miten uusi liberaali maailmanjärjestys toimisi, missä keskushallinto rakentuu byrokraateista ja virkamiehistä, eikä poliitikoista.

Liberaalin maailmanjärjestyksen tavoite on luoda uusi maailmanjärjestys (NWO), missä ei siis ole kansallisvaltioita tai rajoja ja maailmaa hallitaan keskitetysti. Ai missä? No YK:sta käsin.

Tämän kehityksen tosiaan rikkoi vuonna 2016 Brexit ja Trumpin valinta. Heiluriliike. Suomen pellepoliitikot ovat vain ja ainoastaan hännystelijöitä, paitsi Laura Huhtasaari.

[Aksiooma]

EU on nyt rakentamassa liberaalia maailmanjärjestystä 1.5, minkä tavoite on rakentaa Euroopasta itsenäinen supervalta Yhdysvaltojen, Venäjän, Kiinan ja Intian sekaan. Tähän liittyy geopolitiikkaa jne.

Pahimmat ja radikaalimmat nationalistit löytyvät tänä päivänä Brysselistä. Siellä rakennetaan EU Armeijaa, EU presidenttiä, hallitusta, nostetaan EU lippua salkoon samalla kun soitetaan EU hymniä ja EU-sotilaat marssivat lippusalon ympärillä.

Federalistit EU:ssa eivät siis ole rakentamassa Liittovaltiota, kuten Yhdysvalloissa. Yhdysvalloissa osavaltio on paljon itsenäisempi, kuin mihin EU Projekti tähtää. Yhdysvalloissa osavaltiot voivat määritellä omia lakejaan hyvin itsenäisesti jne.

EU Projekti tähtää Eurooppa nimiseen kansallisvaltioon, missä on keskushallinto Brysselissä, mikä kerää verot, säätää lait, lähettää nuoret sotimaan jne.

[ApuaHommmaan]

Liberaali maailmanjärjestys on sitä, että 40 miljardin omistaja Alibaban perustaja kertoo kuinka muiden pitäisi yhteisillä rahoilla toimia, että köyhyys poistuisi. Ja kuinka yhteisiä rahoja pitää laittaa myös hänen tuulibusineksiinsa, koska se olisi epäreilua jos ei voi tuuletella kohta 50 miljardin kanssa.

Muuta ideologiaa ei sitten olekaan. Alibababan omistajien ja virkamiesten viitoittamalla tiellä helvettiin.

[Alarik]

Nostan esiin pari kohtaa, jotka alkoivat mietityttämään sen luettuani:

Tällaisessa skenaariossa, sotilaalliset väliintulot jatkuvat ... etnis-uskonnolliset sijaissodat (proxy wars) ... Internet, maahanmuutto, kauppa ja kansainvälisen oikeuden täytäntöönpano muuttuvat (tappaviksi tai vahingoittaviksi) aseiksi uusissa konflikteissa...Kansainvälistä konfliktia ohjaa ensisijaisesti sisäinen politiikka, jota määrittelee yhä enemmän tilannepelko, epäluottamus instituutioihin ja ahdasmielinen nationalismi.

Tuo tekstipätkä alkaa ihmetyttämään että olemmeko jo sodassa? Onko tänne hyökätty? Vai onko moderni sota "valtion" sisäistä ideologista sotaa, jota käydään nytkin koko ajan ja vihollisena jostain ihmesyystä nationalismi?
- Tänne on järjestetty massiivista maahanmuuttoa joka luo jännitteitä ja purkautuu tulijoiden etnis-uskonnollisten ryhmien väliseen matalan tason proxysotaan (näkyy välillä uutisissa poltettuina pitserioina ja välillä terrori-iskuina).
- Meille on viritetty nettipoliisia luomaan internetistä vahingoittavaa asetta väärinajattelijoita kohtaan.
- Kauppa luo uhkaa sitä kautta, että tutkitusti ja tuomitusti on jopa poliiseja järjestämässä huumekauppaa kansalaisten vahingoksi, eikä mitään yrttiruohoa vaan tappavia aineita.
- Oikeuslaitosta tietty käytetään vahingoittavana aseena kun tunnetusti tiedämme oikeusratkaisuja, joissa ei haluta nähdä totuutta vaan tuomitaan näennäis-pätevillä perusteilla (vaikka vrt. Halla-ahon tuomio).

Tuolla toiminnalla näennäis-liberaalit rapauttavat yhteiskuntaa aiheuttaen itse ihmisiin tilannepelkoa ja epäluottamusta instituutioihin, kuten teksti ennakoikin. Mutta tekstipä, ja hyökkääjät siis myös, syyttää siitä nationalismia (eikä itseään eli syylllistä) ja sitten ne käyvät yhä voimakkaammin ja voimakkaammin olematonta "nationalismin uhkaa" vastaan - ja sillä he taas rapauttavat aina vaan lisää kansaa, valtiota, EUta, instituutioluottamusta, oikeuslaitosluottamusta, luottamusta poliisiin jne...
- ja taas syyllinen on nationalismi, netissä kirjoittava tavallinen tyyppi joka oikeasti paskat nakkaa ideologioista, mutta valittaa rapautumisesta kun: "raiskaukset lisääntyy, poliisi ei kiinnostu rikosilmoituksista, oikeuslaitos ei ehdi ja tuomiot voi olla poliittisia, terroristi puukottaa Turun torilla...". Tavallista ihmettelijää syyttävät, mutta asioita ei panna kuntoon koska "rajat pidettävä auki ettei me sulkeuduta."
- Voisko aina ensin kysyä ovella "kuka siellä?" ennen kotiinsa kutsumista, eikä vastuuttomasti jättäisi oveaan auki kenen tahansa lampsia sisään ja ulos? Että ollaanko viisaita vai hölmöläisiä, kun nyt ollaan viimeajat oltu todella hölmöläisiä.

Meillä Pressakin kritisoi nationalismia tosi voimakkaasti, kuin jonain uhkana, vaikka sellainenhan on ihan täyttä Merkel-marttakerholaisten keksimää hömpänpömppää - ilmeisesti Merkel keksi sen kun tarvitaan tyhjästä joku uhka mitä voi syyttää omien tekojen perseelleenmenosta. Ja meidän valtiojohto uskoo kaiken, ei tajua yhtään mitä tapahtuu, ja ei huomaa kuka heitä vedättää.

[Alarik]

Ja sanotaan nyt sekin, että avoimet rajat (Liberal Order 2.0) on mennyttä ja valtioiden rajat on tulleet takaisin. Suomen valtiojohto ei ole sitä vielä tajunnut ja toimii jonain EU-mallioppilaana ja vaatii rangaistuksia niille EU-maille jotka pitää huolen omista rajoistaan.
Hei valtiojohto, kuuletteko, nyt on jo liian myöhäistä, se juna meni jo!

Kuten teksti kertoo niin Kiina ja Venäjä torjui avoimet rajat (2.0) ja turha luulla että USAn jättäytyminen pois (2.0:sta) ja raja-aita olisi pelkästään Trumpin agendaa. Kyllä USAssa on tehty syvälle menevä poliittinen johtopäätös ja valtiolaiva käännetty - ja brititkin pisti rajoja kontrolliin. Järkeviä johtajia.

Nyt Suomenkin valtiojohdon kannattaisi vetää oikeat johtopäätökset, että veikattiin väärää hevosta, ja ryhtyä järkevään politiikkaan palauttaen normaalit rajakontrollit - eli asiattomilta rajat kiinni.

[diipadaapa]

Nyt Suomenkin valtiojohdon kannattaisi vetää oikeat johtopäätökset, että veikattiin väärää hevosta, ja ryhtyä järkevään politiikkaan palauttaen normaalit rajakontrollit - eli asiattomilta rajat kiinni.

Ei ole näköpiirissä jos Sauli Niinistöön on uskominen, ja yli 60% äänestäjistä on nähtävästi samaa mieltä. Suomi sulkee rajansa viimeisenä.

[Ägräs]

Liberaali maailmanjärjestys tarkoittaa ja on aina tarkoittanut sitä, että rikkaimmat tekevät aivan mitä lystäävät, ja muiden on näiden itsensä painamia poletteja vastaan annettava kaikki resurssinsa ja aikansa, jotta maailmaan voi kertyä kasoittain hyödykkeitä, jotka liikkuvat poletteja vastaan eteenpäin ja jonoksi asti tarjouksia palveluista, eikä kukaan keskity lopulta olennaiseen, paikalliseen ja merkittävään, varsinkaan pieneen ja kuluttomaan. Kaikkea tuotetaan liikaa ja kaikkea on liikaa kierrossa, mikä tarkoittaa, että kaiken arvo kokee merkittävän inflaation ja yhtäkään kiveä ei jätetä kääntämättä, yhtään puuta hakkaamatta ja yhtään vesistöä saastuttamatta, juuri nyt, sillä tekemättömyydestä ei kukaan myönnä poletteja. Polettien liikkeellelaskemista ei säädellä, joten poletin arvo laskee aikaa vasten jatkuvasti. Poletit ovat universaalisti ja ubiikisti käyviä, minkä vuoksi ne ovat äärimmäisen vaarallisia, sillä niitä vastaan voi kansat ja yhteisöt saada tekemään mitä tahansa järjetöntä, sillä perustoimeentulo on tehty mahdottomaksi ilman polettisysteemiin osanottoa ja siinä kovaa oravanpyörässä juoksemista.

[Vaniljaihminen]

Mun mielestä liberaali maailmanjärjestys tarkoittaa sitä, että rikkaiden lisäksi jokainen muukin saa tehdä mitä lystää ja sitten muut maksavat sen. Tässä ovat ihmisoikeudet ja niiden sentimentaalinen julistaminen tärkeä tekijä ja keskeisin peruste. Prager Universityä lainaten, kun sinulle annetaan jäätelö you don't say 'thank you', you say 'what else am I entitled to'.

Kuvitellaan, että jokainen voi olla turhapuro ja vaatia oikeuksiaan joltain henkilökohtaiselta tuuraltaan. Todellisuudessa yhtä tuuraa kohden on kuitenkin paikallisesti kymmenentuhatta uunoa, ja globaalisti noin miljoona.

[Totti]

Luulen, että liberalismi saa uuden merkityksen sen mukaan miten vasemmisto ja globalistit haluavat asioitaan ajaa.

Liberaalina, siis vapaamielisenä, pidettiin ennen ihmistä, joka kannatti laajoja yksilövapauksia, käytännössä siis markkinataloutta kannattava porvari. Vastapuoli oli tietysti silloin totalitarismia ja kollektivismia kannattava vasemmistolainen.

Tämä oli ns. klassinen liberalismi, missä ajateltiin, että valtion ei pidä säätää ihmisten yksityiselämää kovin paljon. Lähinnä valtion rooli oli asettaa rajoja välttääkseen anarkian. Kaikkea ei kuitenkaan voida sallia edes yksilöllisellä tasolla jos halutaan organisoitu yhteiskunta.

Vasemmisto on sen jälkeen tehnyt saman tempun kun he aina tekevät: määrittelevät sanat uudestaan ja kaappaavat ne käyttöönsä positiivisessa tai negatiivisessa merkityksessä.

Ennen liberalismi oli vasemmistolle kirosana, mutta koska suurin osa ihmisistä, myös vasemmistolaiset, haluavat laajoja yksilövapauksia, sana kaapattiin kuvaamaan vasemmiston agendaa.

Tämän myötä vasemmiston kollektivismi, kuten esim. rajojen avaaminen koko maailmalle on nyt liberalismia. Liberalismi on siis muuttunut yksilön vapauksista ryhmän vapauksiin. Ryhmä, jonka vapauksia ajetaan on sitten vasemmiston agendasta kiinni.

Merkelin puheet "liberaalista kansainvälisestä järjestyksestä" pitää siis nähdä kollektivistisessa mielessä. Emme enää ole yksilöitä vaan olemme osa jotain ryhmää, jonka vapauksia ajetaan.

Mutta samalla lailla kun yksilövapaudet voivat olla konfliktissa yksilöiden kesken ja sen takia rajoitetaan valtion toimesta (toisen halu tappaa ilkeä naapuri alistetaan naapurin oikeudelle elää), myös ryhmien vapaudet voivat olla konfliktissa toistensa kanssa ja rajoitetaan valtion puolesta. Uusi vasemmistolainen ja globalistinen liberalismi on sen takia vain valikoitujen ryhmien etujen ja vapauksien ajamista toisten kustannuksella.

Esimerkiksi suuri maahanmuutto on ristiriidassa kantaväestön intressien kesken. Tämä tarkoittaa, että Merkelin liberaalisuus koskee maahanmuuttajia, joille halutaan tarjoa vapaus ja jopa oikeus muuttaa Eurooppaan. Vastavuoroisesti kantaväestön oikeuksia on pakko rajoittaa konfliktien välttämiseksi.

Merkelin liberaalinen maailma voidaan siis ymmärtää juuri vasemmistolaisen kollektivismin kautta, missä ryhmä ei yksilö, on oikeuksien nauttija.

Merkel ei liene vasemmistolainen sanan varsinaisessa merkityksessä mutta hän on globalisti. Globalisteilla on kuitenkin täsmälleen sama kollektivistinen lähestymistapa politiikkaan kun vasemmistollakin.

Globalismihan on käytännön tasolla politiikkaa, jossa koko maailma on näyttämönä. Pienin ihmisyksikkö sellaisessa perspektiivissä on vähintään miljoonia. Globalisti siis ajattelee ihmisiä miljoonien, kymmenien tai satojen miljoonien yksiköissä, joihin tulee vaikuttaa. Tämä johtuu siitä, että globalistilla ei yksinkertaisesti ole aikaa paneutua yksilötason ongelmiin eikä ne todennäköisesti edes kiinnosta. Yhden muurahaisen kohtalo on yhdentekevää kun hallitaan koko kekoa.

Tämä ei koske pelkästään poliitikkoja. Globaalit yritykset ja niiden globalistijohtajat ajattelevat samalla karkealla tasolla. Heitä ei kiinnosta muutaman ihmisen markkinat vaan he tähtäävät vähintään kymmenien miljoonien markkinoille. Sen takia se suuntaavat katseensa mieluiten miljardin ihmisen Kiinaan kun muutaman miljoonan Suomeen.

Minusta tämä onkin juuri globalismin ongelma. Me maan matoset, jotka olemme vain osaa miljoonien ihmisten laumaa, olemme merkityksettömiä Merkelille ja hänen kavereilleen. Hän paskat välittää siitä jos ihmiset kuolevat  ennenaikaisesti hänen maahanmuuttopolitiikan seurauksena koska olemme näkymättömiä.

Globalismi onkin kyynisten ja empatiakyvyttömien ihmisten politiikkaa. Heille on tärkeää olla maailman hallitsijoita, ei se, miten muiden elämä muokkautuu heidän toimensa seurauksena.

Tässä mielessä globalismi ja Merkelin maailmanliberalismi sen työkaluna, onkin eräänalaista diktatuuria, missä hallitsijoiden toiveet näkemykset ja usko menee muiden ihmisten etujen ja jopa hengen edellä.