Kansalaisaloite: Kumotaan hallituksen esitys työttömien kyykyttämiseksi

[Kaarin M]

Miten niin oudolta. Tokihan kokkare haluaa siirtää kioskinsa sinne missä saa duunarin vaikka sillä sadallakahdellakympillä.

Samalla tavalla kun suurin osa palkansaajista haluaa sen halvemman H&M- kledjun sensijaan että sijoittaisi kotimaiseen vaateteollisuuteen. Ihan puoluetaustaan katsomatta.

Kyse on globaalista trendistä joka on jatkunut vaikka kuinka pitkään, siinä on mukana ihan sijoittajat, yrittäjät kuin kuluttajatkin- nehän sitä halvinta kärkkyvät.

Väärin. On olemassa paljon muitakin asioita jotka vaikuttavat vaatteen ostoon kuin hinta. Esim. tuotteen brandi, tyyli, sopivuus itselle, laatu ja kestävyys, mielikuva tuotteesta ja sen tuomasta statuksesta. Lisäksi myyjän ammattitaito on syytä mainita ostotapahtumassa kuten myös myymälän tunnelma ja se kuinka helppo tuotetta on ostaa.

Suomalainen vaateteollisuus tähtäsi Neuvostoliiton markkinoille, siinä ei tarvinnut paljon brändätä eikä miettiä mitään muutakaan, Suomessa myyjillä on kuukausipalkka joten miehitys minimissä sen sijaan että maksettaisiin pientä pohjapalkkaa ja sen päälle myynnistä provisiota ja bonusta. Myyjä nimikkeellä työskentelee lähinnä kassakoneen käyttäjiä joita saa huhuilla päästäkseen maksamaan itse valitsemansa tuotteen. Tämä ei toki ole työntekijän vika vaan yritysjohdon.

[diipadaapa]

Olisikin hyvä,  jos äänioikeuden saadakseen tulisi suorittaa koe, jossa mitataan tietämystä yhteiskunnasta. Kokeeseen saisi tulla minkä ikäisenä tahansa.

Periaatteessa mielenkiintoinen idea, mutta koekysymysten laatimisesta ja oikeiden vastausten määrittelystä voisi tulla vääntöä.

Kokeessa tulisi nimenomaan testata poliittista tietämystä, se että ymmärtää edes välttävästi mitä politiikkaa puolueet/ehdokkaat ajavat. Mutkun ihmiset äänestää tarjaa kun se on nainen ja saulia kun vauva tulossa ja kiva koira.

[Paju]

Samalla tavalla kun suurin osa palkansaajista haluaa sen halvemman H&M- kledjun sensijaan että sijoittaisi kotimaiseen vaateteollisuuteen. Ihan puoluetaustaan katsomatta.

Kyse on globaalista trendistä joka on jatkunut vaikka kuinka pitkään, siinä on mukana ihan sijoittajat, yrittäjät kuin kuluttajatkin- nehän sitä halvinta kärkkyvät.

Väärin. On olemassa paljon muitakin asioita jotka vaikuttavat vaatteen ostoon kuin hinta. Esim. tuotteen brandi, tyyli, sopivuus itselle, laatu ja kestävyys, mielikuva tuotteesta ja sen tuomasta statuksesta. Lisäksi myyjän ammattitaito on syytä mainita ostotapahtumassa kuten myös myymälän tunnelma ja se kuinka helppo tuotetta on ostaa.

Totta joo, mutta ainakin näin keskituloisena, jolla vielä on niukasti aikaa kunnon vaatehuoltoon (lue: heitä kirjopyykkiin ja jos meni pieleen, heitä pois), joutuu usein tuijottamaan hintalappua. Itsepalvelu valintamyymälässä sopii tähän kuvioon parhaiten. Ns. edustusvaatteet ovat asia erikseen, niitä tulee hankkineeksi pieteetillä.

Lisäksi aika moni on siirtänyt valmistuksen ulkomaille. Ainakin Andiata, Nanso ja Lee Cooperin farkut valmistetaan muistaakseni Virossa. Pienten toimijoiden kuten Miun valikoima muualla kuin Helsingissä on pieni, enkä ole valmistusmaasta varma. Toki suunnittelu ja hallinto työllistävät nekin ja voitot päätynevät Suomeen.

Pidän itseäni ihmisenä, joka pyrkii ottamaan huomioon niin kotimaisen työllistämisen kuin ympäristöarvot. Aina ei pysty toimimaan oikein, vaikka tiedostaisi ristiriidan ja harmittaisi. Jos tosissaan pyrkisi muuttamaan maailmaa, ei pitäisi lipsua kovin usein.

[guest14935]

Se että töissä on poliittisesti oikeappisia opettajia tai monikulttuuritutkijoita aivopesemässä sen sijaan että fiksut ja tuotteliaat olisivat töissä, tekee tästäkin romahduksesta yhtä katastrofaalisen kuin neuvostoliitosta aikoinaan.

Tokihan tuo sama tapahtuu myös matutukseen liittymättömillä aloilla. Osaltaan asiaan vaikuttaa kilpailun puute kun eivät kouluta kuin "tarpeellisen" määrän jolloin ajattelukykyisiä ei tarjolla ole.

Lisää valtion ryöstämiä verorahoja vaikuttavat olevan siirtämässä "aktiivi"malliin eli ottamassa lisää velkaa sekä vähentämässä ostovoimaa, heikentämässä elintasoa. Haulla aktiivimalli löytyy useampaa uutista siihen suuntaan.
http://www.iltalehti.fi/politiikka/201801082200652882_pi.shtml

Ministeri Lintilä Ylellä: Vapaaehtoistyö voisi kelvata aktiivimalliin
Maanantai 8.1.2018 klo 12.22
Elinkeinoministerin mukaan aktiivimallin avaamista vapaaehtois- ja järjestötyölle pitää harkita.

Lintilä myönsi, että hallituksen ajamaan aktiivimalliin liittyy ongelmia, kuten esimerkiksi yli 60-vuotiaiden työttömien ja pitkäaikaistyöttömien asema sekä TE-toimistojen resurssit.
- Tällainen 60 plus työtön tarvitsee ehdottomasti yksilöllisiä ratkaisuja, ja siksi näiden (TE-toimistojen) resurssien huomioiminen on erittäin tärkeää, Lintilä totes Ykkösaamussa.

https://www.ksml.fi/mielipide/mielipidekirjoitus/Hallitus-ei-aio-perua-aktiivimalli-uudistusta/1092080

Mitä velvoittavampi työttömyysturva meillä on, sitä parempi sen taso voi olla. Tanskan erittäin velvoittava joustoturva onkin tässä esimerkillinen. Työttömyysturva on Tanskassa korkea ja velvoittava. Samoin korkea on myös Tanskan lähes 75 prosentin työllisyysaste.

Tämä on se suunta, johon Suomenkin on edettävä, mikäli haluamme noin 70 prosentin työllisyysasteemme muiden Pohjoismaiden tasolle. Miksi näinkään maltillinen aktivointimalli ei kelpaa?

Vartiaisen vastine virheitten aallolle höpisee edelleen tanskasta valheellisesti.

[Roope]

https://www.ksml.fi/mielipide/mielipidekirjoitus/Hallitus-ei-aio-perua-aktiivimalli-uudistusta/1092080

Mitä velvoittavampi työttömyysturva meillä on, sitä parempi sen taso voi olla. Tanskan erittäin velvoittava joustoturva onkin tässä esimerkillinen. Työttömyysturva on Tanskassa korkea ja velvoittava. Samoin korkea on myös Tanskan lähes 75 prosentin työllisyysaste.

Tämä on se suunta, johon Suomenkin on edettävä, mikäli haluamme noin 70 prosentin työllisyysasteemme muiden Pohjoismaiden tasolle. Miksi näinkään maltillinen aktivointimalli ei kelpaa?

Hallituksen esittämän mallin velvoittavuudella ei ole Vartiaisen tarkoittamaa yhteyttä työttömyysturvan tason nostamiseen. Jos olisi, niin hallitushan olisi voinut parantaa työttömyysturvan tason samantien lähemmäksi tanskalaista tasoa. Kyse ei muutenkaan ole Tanskan mallista kuin irvikuvana.

Ihmisiä on kannustettava muuttamaan työn perässä nykyistä enemmän. Esimerkiksi Aallon mainitseman Karstulan vierestä alle 30 minuutin ajomatkan päästä Kyyjärveltä löytyy Betset Oy, joka kamppailee rekrytointivajeen kanssa. Työvoimapulasta ei kärsitä ainoastaan suurissa kaupungeissa, vaan puutetta eri alojen osaajista on myös maaseudulla.

Karmeasta rekrytointivajeesta kärsivä Betset Oy näyttää hakevan parhaillaan vain yhtä kuvaliikenneassistenttia, eikä sitäkään TE-palvelujen kautta. Edellisen kerran Betset haki laboranttia ja linjaesimiestä viime kesänä.

[guest14935]

Hallituksen esittämän mallin velvoittavuudella ei ole Vartiaisen tarkoittamaa yhteyttä työttömyysturvan tason nostamiseen. Jos olisi, niin hallitushan olisi voinut parantaa työttömyysturvan tason samantien lähemmäksi tanskalaista tasoa. Kyse ei muutenkaan ole Tanskan mallista kuin irvikuvana.

Jää siinä ottamatta muutakin huomioon tai siis käytännössä valehdeltua ihan suoraan kun kerran perehtynyt asioihin.
Samoin eivät Tanskan muusta sosiaaliturvasta/tuista puhu lain.

Kova hinku palkata lisää väkeä papereita pyörittään valtiolle kuitenkin vaikuttaa olevan, senkin lisäksi että yksityisille ovat taas antamassa avointa shekkiä, kelle vain suhteita riittää. Eiköhän tuolla saada elintasoa alas, työllisyyttä alas samalla kun omissa tilastoissaan näyttää työllisyys nousseen koska väki laitettu muualle kuin työttömien kirjoihin vaikkeivat töissä olisikaan.

Harmittavasti lannistettu kansa ei enää vaikuta aloitetta allekirjoittelevan kovinkaan ahkeraan, alle tuhat tänään tullut. Jää artikkeleista väärä kuva aloitteestakin kun puhuvat kaikesta muusta sen vain mainiten. Aloite kuitenkin oli selkeä, eli että peruutetaan viimeisin kehnonnus.

Näitä kehnonnuksia tullut niin paljon jo kauan sitten, että ne nimenomaan heikentävät töihin hakeutumista, työttömillä kun ei ole varaa hakeutua töihin, mitä enempi kehnontavat sitä vähempi varaa on.

[dothefake]

Ei auennut blogi, lienee ruuhkaa.

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Olisikin hyvä,  jos äänioikeuden saadakseen tulisi suorittaa koe, jossa mitataan tietämystä yhteiskunnasta. Kokeeseen saisi tulla minkä ikäisenä tahansa.

Periaatteessa mielenkiintoinen idea, mutta koekysymysten laatimisesta ja oikeiden vastausten määrittelystä voisi tulla vääntöä.

Kokeessa tulisi nimenomaan testata poliittista tietämystä, se että ymmärtää edes välttävästi mitä politiikkaa puolueet/ehdokkaat ajavat. Mutkun ihmiset äänestää tarjaa kun se on nainen ja saulia kun vauva tulossa ja kiva koira.

Ja höpö höpö

Ei äänestäjien tarvitse ottaa selvää asioista, jotka kuuluu poliitikoille. Poliitiikkojen tehtävä on politikoida ja äänestäjien äänestää.

[guest14935]

Kiinnostava on ettei laista tehty valmiiksi tulkintaa käytäntöön vaan sitä tehdään nyt kovalla vauhdilla jotta ehditään soveltamaan lakia käytännössä huhtikuussa.

Eikö lie ihan turhaakin olisi, kelahan muuttaa käytäntöjään miten sattuu ja kellekään ilmoittamatta kuitenkin, lisäksi käytännöt toimii eri henkilöille eri tavoin vaikka tilanne olisi sama.

[guest14935]

Aatelkaas jos persut olisivat ryhtyneet suomalaisia aattelevaksi puolueeksi, keräisikö virheet nyt kannatusta?
http://www.iltalehti.fi/politiikka/201801082200653166_pi.shtml

Aktiivimallia vastustava kansanedustaja kehottaa hakemaan työkyvyttömyyseläkettä leikkurin välttämiseksi: "Yksi keino tuoda epäreiluus esiin"

[Fiftari]

Ilmeisesti tuli hallituksen tahdon vastainen aloite liian nopeasti täyteen:

Kansalaisaloite hakee vielä muotoaan – allekirjoitusten määrää voidaan viilata

Lähivuosien aikana voidaan pohtia, pitäisikö kansalaisaloitteeseen vaadittavien nimien määrää nostaa. Nykyään 50 000 allekirjoitusta näyttää tulevan aika helposti ja nopeasti täyteen. Näin sanoo kansalaisaloitelakia valmistelemassa ollut Helsingin yliopiston valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen.

– Silloin, kun lakia valmisteltiin, haluttiin tällä lukumäärällä varmistaa, ettei se osaltaan nostaisi kynnystä liian korkealle.

Ojanen kuitenkin huomauttaa, että vähintään 50 000:n raja on perustuslaissa, joten sen muuttaminen olisi hankalaa. Kansalaisaloitelaki tuli voimaan vuonna 2012.

Ojanen pitäisi muoto- ja sisältövaatimukset edelleen väljinä. Hänen mielestään kansalaisaloitteen henkeen kuuluu, että kansa pääsee varsin vapaasti tuomaan näkemyksensä esiin. Eduskunnalla on laaja harkintavalta siinä, miten se kansalaisaloitteita lähtee käsittelemään ja millä intensiteetillä.

– Eduskunta voi karsia selkeät ylilyönnit ja tappaa ne pois päiväjärjestyksestä.

Professorin mielestä uutta välittömän vaikuttamisen mekanismia harjoitellaan vielä. Hän uskoo sen asettuvan ajan kuluessa uomiinsa, samoin kuin kansalaisten innostuksenkin.

Ojasen mielestä on positiivista, että ihmiset ovat ottaneet mahdollisuuden omakseen ja hakevat innostuneesti, mitä sillä voi saada aikaan.

– Ja onhan sillä yksi merkittävä laki jo saatu, hän muistuttaa viitaten sukupuolineutraaliin avioliittolakiin.

Vasta-aloitteiden ilmiö voi vaikuttaa politiikan tekemisen tapaan

Kansalaisaloiteinstituution tarkoitus on tuoda esille uusia, julkista poliittista keskustelua vaille jääneitä asioita. Sitä tarkoitusta aktiivimallin kumoamista vaativa kansalaisaloite ei täytä, Ojanen sanoo. Hän korostaa, ettei se ole kuitenkaan perustuslain vastainen.

Aiemmin tehtyjä päätöksiä vastaan kerätyt kansalaisaloitteet kertovat poliittisen kulttuurin muutoksesta ja voivat toisaalta myös vaikuttaa siihen, arvioi valtio-opin professori Maija Setälä Turun yliopistosta.

Ensinnäkin ilmiö kertoo Setälän mielestä politiikan tekemisen tavasta sen, ettei asioita enää valmistella niin laajasti ja konsensushakuista kuin aikaisemmin.

– Suomalaisessa järjestelmässä on aiemmin ehkä ollut enemmän konsensuaalista pyrkimystä ja on käytetty valmistelussa komiteoita, joissa erilaisia näkökulmia on tuotu esille.

Setälän mielestä ilmiö voi kertoa myös siitä, ettei poliittista päätöksentekoa seurata tai hahmoteta, mitä tietty asia omalla kohdalla tarkoittaa.

Kansalaisaloite nuorille mieluisaa vaikuttamista

Ojasen mielestä varsinkin nuoremmat sukupolvet kokevat yhteen konkreettiseen teemaan kohdistuvat suoremmat vaikutusmahdollisuudet paremmiksi kuin vaalien kautta vaikuttamisen. Kansalaisaloite on erityisesti heitä osallistava ja aktivoiva systeemi.

– Suomessa perinne on ollut, että vaaleja pidetään keskeisinä osallistumisen ja vaikuttamisen välineinä. Nuoria ei nappaa se, että kerran neljässä vuodessa mennään äänestyskoppiin.

Setälän mukaan aktiivimallitapauksessa näkee sen, että keskustelua, joka usein käydään ennen lain säätämistä, käydäänkin nyt.

Setälä arvioi, että ilmiö voi vaikuttaa politiikan tekemisen tapaan niin, että erilaisia näkökulmia halutaan ottaa laajemmin esiin jo valmisteluvaiheessa.

– Tai ainakin hallitusten pitää olla entistä valmiimpia perustelemaan niitä omia ratkaisuja.

SavonSanomat

[Joku Roti]

Tässä on lukemisen arvoinen teksti:
https://perustuslakiblogi.wordpress.com/2017/05/10/pauli-rautiainen-tyomarkkinatuen-ja-asumistuen-taso-loukkaa-euroopan-sosiaalista-peruskirjaa/

[Lalli IsoTalo]

"Erinäisiäkin korkeakoulut käyneitä haastattaneena pidän huolestuttavana että ... "

Suuri tuntemistani rahoitusalan ammattilaisista, joiden kanssa taannoin haastoin asiasta, eivät tunteneet uuden rahan luomismekanismia. Ne jotka tunsivat, olivat johtavissa asemissa.

[diipadaapa]

Ei äänestäjien tarvitse ottaa selvää asioista, jotka kuuluu poliitikoille. Poliitiikkojen tehtävä on politikoida ja äänestäjien äänestää.

Oliko sarkasmia vai meinaatko että sokkona äänestäminen on sitä parasta äänestämistä?

[kivimies]

Aktiivimallin vastuuministeri: Muutoksista ei ole neuvotteluja tiedossa – "Julkisuuden kautta en käy keskustelua

Paljon kritiikkiä saanut työttömien työllistämiseen suunniteltu aktiivimalli tuli voimaan vuoden vaihteesta. Hallituksessa mallin valmistelusta vastanneen sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattilan (sin.) mukaan hallitus ei ole suunnitellut neuvotteluja mallin haasteiden takia.

Ministeri Mattilan mukaan hallitus ei ole vielä käynyt läpi mallista tullutta palautetta.

Ministeri Mattila ei ole aikaisemmin vastannut kritiikkiin mallista. Hän on vastahakoinen käymään mallin mahdollisista ongelmista avointa keskustelua. Sen verran hän kertoo, että hallituksessa ei ole käynnissä nyt neuvotteluja, joiden perusteella mallin soveltamisesta tai mahdollisesta muuttamisesta voisi sanoa jotain varmaa.

– Julkisuuden kautta en käy keskusteluja, mikä tilanne on tässä ja nyt. Neuvotteluja, joiden perusteella voisin sanoa, että asia on noin tai näin, ei ole nyt käynnissä, pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallituksessa työttömyysturvasta vastaava ministeri Mattila kommentoi Ylelle.

Ministeri Mattilan mukaan työttömiä muun muassa työnhakuun ja työelämäkoulutukseen tönivän mallin vaikein pala on te-toimistojen palvelut. Niihin on hallituksen ohjelman mukaisesti lisätty noin 10 miljoonaa euroa. Näitä on jo käytetty lisääntyneiseen yhteydenpitoon työttömiin. Tavoitteena on ollut myös turvata työvoimapalveluiden resurssit.

Kova kritiikki ei ministeri Mattilaa yllätä.

– Ei reaktioista voi koskaan ennustaa etukäteen, mitä se on.

Mattila ei halua kertoa, minkälaisia keskusteluja malli on herättänyt oman puolueen, Sinisen tulevaisuuden sisällä.

Työ- ja elinkeinoministeriö vastaa muun muassa te-keskusten työvoimapalveluista. Ministeri Pirkko Mattila ei halua kertoa näkemyksiään siitä, kuinka hyvin työvoimapalveluita ja työllisyyskoulutusta on mallin toimivuutta ajatellen tarjolla.

– Tämä on te-palveluille haaste ja haastaa heidät siinä, miten asiassa edetään.

[VeePee]

Ministeri Mattila ei ole aikaisemmin vastannut kritiikkiin mallista. Hän on vastahakoinen käymään mallin mahdollisista ongelmista avointa keskustelua. Sen verran hän kertoo, että hallituksessa ei ole käynnissä nyt neuvotteluja, joiden perusteella mallin soveltamisesta tai mahdollisesta muuttamisesta voisi sanoa jotain varmaa.

– Julkisuuden kautta en käy keskusteluja, mikä tilanne on tässä ja nyt. Neuvotteluja, joiden perusteella voisin sanoa, että asia on noin tai näin, ei ole nyt käynnissä, pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallituksessa työttömyysturvasta vastaava ministeri Mattila kommentoi Ylelle.

Miten kumileimasin Mattila mitään voisi sanoakaan ilman isännältä saatuja sanoja. Ja nyt kun isännän määräys on, että äläpä kommentoi mitään niin parempi olla vaan hissuksiin. Vielähän tässä hetken saa nauttia audin nahkatakapenkistä.

[Tabula Rasa]

"Erinäisiäkin korkeakoulut käyneitä haastattaneena pidän huolestuttavana että ... "

Suuri tuntemistani rahoitusalan ammattilaisista, joiden kanssa taannoin haastoin asiasta, eivät tunteneet uuden rahan luomismekanismia. Ne jotka tunsivat, olivat johtavissa asemissa.

Keskuspankkien keskuspankki hoitaa koronohjauksen ja keskuspankit painaa pankeille rahaa. Missä minun johtava asema olikaan?

[hamppari]

Lähivuosien aikana voidaan pohtia, pitäisikö kansalaisaloitteeseen vaadittavien nimien määrää nostaa. Nykyään 50 000 allekirjoitusta näyttää tulevan aika helposti ja nopeasti täyteen. Näin sanoo kansalaisaloitelakia valmistelemassa ollut Helsingin yliopiston valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen.

Mielestäni nimien määrää pitäisi nostaa. Sopiva olisi 2 750 000 nimeä. Silloin tietäisimme varmasti, että aloitteen takana on enemmistö suomalaisista.

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Ei äänestäjien tarvitse ottaa selvää asioista, jotka kuuluu poliitikoille. Poliitiikkojen tehtävä on politikoida ja äänestäjien äänestää.

Oliko sarkasmia vai meinaatko että sokkona äänestäminen on sitä parasta äänestämistä?

Höh

poliitikkojen tehtävä on tuoda esiin mitä kannattavat ja mitä eivät ja sama tilanne vastapuolen osalta  jos tässä ei ole onnistuttu niin se on poliitikkojen eikä äänestäjien vika.

[guest14935]

Aloitteen tekijällä on twitterikin. Aktivoitunut siellä.
Martin-Éric Racine
‏

@perkelix
9 t9 tuntia sitten

Aikooko Suomen valtio romuttaa lopullisesti sosiaaliturvan? #aktiivimalli

http://vnk.fi/hanke?tunnus=VNK014%3A00%2F2017

Tiivistelmä

Hankkeen keskeinen tavoite ja tehtävä on tukea tietoon perustuvaa työskentelyä kevään 2019 eduskuntavaalien vaiheessa, sosiaaliturvaa laajasti kehittävän perusturvan ja toimeliaisuuden uudistuksen päätöksenteossa. Hanke työskentelee järjestelmätasolla.

Aloitteen tekijä asuu Helsingissä jossa semmonen sosiaaliturva on. Ei ole käynyt muualla ilmeisesti. Ja länsimaisena taitaa kuvitella Suomenkin olevan länsimaa jostain ihme syystä

[kivimies]

^Tuo on ns. perusturvan ja toimeliaisuuden kokonaisuudistus, jossa koko sosiaaliturva aiotaan uudistaa.

"Osallistaminen Hollannin malliin" tarkoittaa työn tekemistä siten, että palkaksi saa työttömyyskorvauksen ja 9 euroa päivässä. Meillä on jo nyt 9 euron töitä, mutta niiden osallistujamäärää halutaan näköjään kasvattaa.

Hyvinvointivaltiosta näköjään luovutaan tämän (sekä sote-yksityistämisen myötä), kuten tehtiin Ruotsissa, jotta humanitaarista maahanmuuttoa voitaisiin nopeuttaa.

Hallitus käynnistää uuden jättihankkeen - työnimenä "perusturvan ja toimeliaisuuden uudistus"

Pääministeri Juha Sipilän (kesk) hallitus on käynnistämässä uuden jättihankkeen, jonka työnimenä on perusturvan ja toimeliaisuuden uudistus.

Aikaisemmin julkisuudessa on puhuttu sosiaaliturvan uudistuksesta eli sotu-uudistuksesta, mutta hallituslähteen mukaan sotu-uudistus antaisi hankkeesta liian suppean kuvan.

Uudistusta valmistelee neljä eri ministeriötä: sosiaali- ja terveysministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö sekä valtiovarainministeriö. Selvityshenkilöitä asetetaan kolme.

Iltalehden tietojen mukaan poikkihallinnollinen hanke on erityisen tärkeä kokoomukselle.

Valtiovarainministeriö Petteri Orpo (kok) sanoi maaliskuussa Karjalaiselle, että "työelämän muutos pakottaa uudistamaan myös sosiaaliturvajärjestelmää niin, että se tulevaisuudessa täyttää tarkoituksensa".

Uudistuksen tavoitteena on nostaa työllisyysastetta, kannustaa työn tekemiseen ja yrittäjyyteen sekä torjua eriarvoisuutta. Uudistuksen on vastattava hallituksen mukaan "muuttuvaan perhe- ja kotitalousrakenteeseen".

Uudistusta tehtäessä otetaan huomioon muun muassa perustulokokeilun ja osallistumistuloselvityksen tulokset.

Uudistuksen valmistelun käynnistää istuva hallitus, mutta toteutus jää seuraavalle hallitukselle. Valmistelussa ovat mukana myös työmarkkinajärjestöt.

Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder ilmoitti tuoreeltaan kannattavansa sosiaaliturvan kehittämistä nykyistä osallistavampaan suuntaan.

Ajaako hallitus osallistumistuloa?

Poliittisesti kuuma kysymys on se, että aikooko hallitus esittää sosiaaliturvajärjestelmän uudistamista. Professori Heikki Hiilamon työryhmä esitti helmikuussa julkaistussa raportissaan, että Suomen tulisi ottaa mallia Hollannista.

Hollannissa sosiaaliviranomaiset tekevät pitkäaikaistyöttömälle integrointisuunnitelman, jonka myötä työttömien on osallistuttava yhteiskunnalliseen toimintaan. Toimeentulotukea saadakseen hyödylliseksi katsottua toimintaa tulisi olla vähintään 20 tuntia viikossa.

Osallistava sosiaaliturva voi nostaa työttömän tuloja Hollannissa enintään 200 euroa kuukaudessa. [Suomessa on vastaava 9€ päivässä käytäntö]

Hiilamon työryhmän raportissa hahmotellaan, että pitkäaikaistyöttömän tulisi osallistua osallistumistuloa saadakseen esimerkiksi kansalaisjärjestöjen toimintaan, naapurustoprojekteihin, ruokapiireihin, vertaistukiryhmiin tai maahanmuuttajien kielikursseille.

Joissain tapauksissa osallistumistuloa voisi saada lasten tai muiden läheisten hoitamisesta. Pelkkä harrastustoiminta ei riittäisi osallistumistulon saamiseen.

Osallistumistulo olisi rahallisesti työmarkkinatuen [518€/ maksujakso] tasolla. Osallistumistoiminnasta kieltäytyville maksettaisiin osallistumistuloa passiivitasolla, joka vastaisi tasoltaan toimeentulotuen perusosaa.

Sosiaali- ja terveysministeriössä tehdään parhaillaan jatkoselvitystyötä Hiilamon työryhmän raportin pohjalta. Hiilamon työryhmän mukaan aktivointitoimet auttaisivat ehkäisemään syrjäytymistä ja parantaisivat työttömien työmarkkinavalmiuksia.

Lisäksi ensi vuoden alussa on käynnistymässä kokeilu, jossa sosiaalityöntekijöille annetaan nykyistä enemmän välineitä tukea pitkäaikaistyöttömiä. Kokeilusta kertoi ensimmäisenä Etelä-Suomen Sanomat.

[guest14935]

Hyvinvointivaltiosta näköjään luovutaan tämän

Kansanvaihtohan se ideana on.
Pitää vain keksiä vaikka mitä sitä pimittään.
Ei täällä hyvinvointivaltiota ole ollut kuin osassa kuntia 80-luvulla. Toki ovat tukeneet ties mitä narkkareita ja neekereitä yms. mutta tavikset jätetty kaduille 80-luvullakin.

[guest14935]

https://yle.fi/uutiset/3-10013682

Työttömän elämä kiristyy: Kahden kuukauden karenssi, jos ei hae vähintään yhtä työpaikkaa viikossa

Aktiivimallia vastustavan kansalaisaloitteen on allekirjoittanut 120 000 ihmistä, mutta eivät muutokset tähän lopu.
10.1.2018 klo 06:00

Kappas ylekin aktivoitunut.

[Lasse]

Tuo on ns. perusturvan ja toimeliaisuuden kokonaisuudistus, jossa koko sosiaaliturva aiotaan uudistaa.

Vastasin eilen Taloustutkimus Oy:n tutkimukseen, jonka kysymyksissä sondattiin selkeästi vastaajan henkistä valmiutta laittaa työttömille "luu kurkkuun".

Jos asiat ovat nyt huonosti, niin ainakin ne ovat paljon paremmin, kuin tulevaisuudessa, kekkoomuksen "uudistusten" jälkeen...

[guest14935]

Vastasin eilen Taloustutkimus Oy:n tutkimukseen, jonka kysymyksissä sondattiin selkeästi vastaajan henkistä valmiutta laittaa työttömille "luu kurkkuun".

Kerro lisää 

[Golimar]

Aktiivimalli tarkoittaa sitä, että työttömyyspäivärahan hakijan täytyy osoittaa olevansa aktiivinen olemalla työssä, työllistymistä edistävässä palvelussa tai harjoittamalla yritystoimintaa. Jos hakija ei ole ollut laissa säädetyllä tavalla aktiivinen, päivärahan tasoa alennetaan 4,65 %. Aktiivimallin myötä työttömyyden alkaessa asetettavien omavastuupäivien pituus lyhenee seitsemästä päivästä viiteen päivään.

Aktiivisuutta seurataan 65 maksupäivän jaksoissa. Tämä tarkoittaa sitä, että kun työttömyyspäivärahaa on maksettu 65 maksupäivältä, työttömyyskassa tarkastaa, onko hakija ollut lain edellyttämällä tavalla aktiivinen. Jos edellytys ei täyty, työttömyyspäivärahaa alennetaan 4,65 % seuraavalta 65 maksupäivältä. Alennus tehdään täysimääräiseen työttömyyspäivärahaan. Jos aktiivisuusedellytys täyttyy, päivärahaa maksetaan normaalin päivärahan suuruisena seuraavat 65 maksupäivää, jonka jälkeen aktiivisuutta taas tarkistetaan kyseisten 65 päivän aikana. Aktiivisuuden seuranta alkaa 1.1.2018, joten aktiivisuuta tarkistetaan ensimmäisen kerran huhtikuussa, kun hakijalle on maksettu työttömyyspäivärahaa 65 maksupäivältä. Yhdenjaksoisena aikana 65 päivää vastaa noin kolmea kuukautta.

Minkälaista aktiivisuutta edellytetään?

Aktiivisuusedellytyksen täyttäminen on mahdollista työskentelemällä 65 maksupäivän aikana niin paljon, että se täyttäisi työssäoloehdon, jos työ tehtäisiin yhden kalenteriviikon aikana. Käytännössä tämä tarkoittaa 18 tunnin työskentelyä. Työaikajärjestelyiltään epätavallisilla aloilla riittää vähäisempi työskentely (esim. opetusala) tai työssäoloehdon täyttyminen voidaan laskea ansioista. Jos hakija harjoittaa yritystoimintaa, 65 päivän tarkastelujakson aikana tulisi ansaita vähintään 23 % yrittäjän työssäoloehtoon vaaditusta kuukausiansiosta. Vuonna 2018 tämä on 1 048 euroa ja 23 % ko. summasta on 241,04 euroa.

Aktiivisuusedellytys täyttyy myös, jos hakija osallistuu viitenä päivänä TE-toimiston järjestämään työllistämistä edistävään palveluun tai työllistymistä tukeviin palveluihin ja toimintoihin 65 maksupäivän aikana.

Lisäpäivillä (ns. "eläkeputki") olevat hakijat ovat myös aktiiviseurannan piirissä.

Aktiivisuutta ei edellytetä kaikissa tilanteissa

Jos hakijalla on vireillä työkyvyttömyyseläkehakemus, aktiivisuutta ei edellytetä ajalta, jona eläkehakemusta käsitellään ensiasteessa. Aktiivisuutta ei myöskään edellytetä, jos hakija työskentelee omais- tai perhehoitajana tai hän saa työkyvyttömyyden tai vamman perusteella myönnettyä sosiaalietuutta.

Lomautettujen kohdalla aktiivisuutta ei seurata, jos lomautusjakso on yhdenjaksoinen ja työttömyyspäivärahaa maksetaan alle 65 päivältä.

65 maksupäivän tarkastelujakson alkaminen alusta

Uusi 65 päivän tarkastelujakso alkaa ja ansiopäivärahan taso palautetaan ennalleen, kun hakijalle täyttyy työssäoloehto uudelleen tai hän on työllistynyt kokoaikatyössä tai päätoimisena yrittäjänä yhdenjaksoisesti yli kaksi viikkoa. Uusi tarkastelujakso alkaa myös, jos soviteltu työttömyyspäiväraha on hylätty 80 prosentin työaikarajan ylittymisen vuoksi, tulojen ylittymisen vuoksi tai siitä syystä, että työaikavalvonta puuttuu. Lisäksi tarkastelujakso alkaa alusta, jos TE-toimisto on määrännyt hakijalle korvauksettoman määräajan tai työssäolovelvoitteen.

http://www.prokassa.fi/fi/tiedotteet/tyottomyyspaivarahan-hakijaa-koskeva-aktiivimalli-on-tulossa-voimaan-1.1.2018.html

[Lasse]

Kerro lisää

*huokaus*

Kun klikkasin klikkaamasta päästyäni, tuli mieleen, pitäisikö ottaa kuvakaappaukset, ja laittaa tänne.
Sanotaan nyt niin, että ki'ni ei liikkunut siihen suuntaan.

Joten arvioni jää anonyymin epätäydelliseksi vaikutelmaksi. Kysely oli European Values Study.

[Melbac]

Eli porukan pitää hakea siihen samaan duuniin joka viikko vai onko tuolla erikseen sanottu että pitää hakea eri töihin?.Tulee kivat ajat työnantajille jotka ilmoittelee avoimia työpaikkoja.Vai onko ton tarkoitus pistää porukka sille työkyvyttömyys eläkkeelle mitä se yksi kansanedustaja kehoitti tekemään?.

[newspeak]

Niinistö aktiivimallista: Jos työtön täyttää velvoitteet, se ei heikennä hänen asemaansa – vasemmiston ehdokkailta täystyrmäys

Presidenttiehdokkaat pohtivat työttömyysturvaa vaalitentissä Oulussa.

...

Niinistö: Suomessa epänormaali tilanne

Niinistöltä tivattiin tentissä, heikentääkö aktiivimalli työttömän asemaa. Hänen mukaansa työttömän täyttäessä aktiivivelvoitteet malli ei heikennä työttömän asemaa.

– Vastaan, onko aktiivimalli työttömän edun kannalta heikentävä asia. Jos työttömänä oleva täyttää aktiivivelvoitteet, ei heikennä, Niinistö totesi.

– Sen vuoksi on tärkeää, että jokaisella on mahdollisuus täyttää aktiivitoimet, Niinistö sanoo.

Niinistö totesi Oulun vaalikeskustelussa, että ei ole normaalia, että yhtä aikaa Suomesta puuttuu työvoimaa ja työttömyyttä on runsaasti. Niinistön mukaan aktiivimalli ei välttämättä syvennä kansan kahtiajakoa.

– Jos turvataan mahdollisuus täyttää aktiivivelvoitteet, niin ei syvennä kansan kahtiajakoa, Niinistö sanoi.

https://yle.fi/uutiset/3-10015322

Jotkut vain ovat tasa-arvoisempia kuin toiset.

[artti]

Teksti sisältää ironiaa tästä mitä hallituksen esityksessä ei ole ja mitä hallituksen esityksessä on. Olemme parhaassa paikassa ihmiskunnan historiaa. Teemme sosiaaliturvaan robottien ja ihmisten suhteet. Teemme robottien ja ihmiskunnan keskeiseen kysymykseen ratkaisut. 

Kannatan tukien keskittämistä kelaan ja kannatan tukinimikkeiden yhdistämistä ja kannatan lisätienestiä sosiaaliturvan kannustimena ylläpitää kykyä tehdä työtä. Tuo, että julkiset palvelut pyrittäisiin muuttamaan yksityisen sektorin palveluiksi, joita julkinen hallinto ostaa mahdollistaa menojen leikkaamisen sillä tavalla, että julkiset menot eivät olisi enään julkisen sektorin henkilöstön palkanmaksua vaan ne menot olisivat palvelun ostamista yksityiseltä sektorilta, jota palvelun ostamiseen suunnattua rahaa on helpompi leikata tilanteessa, että verokertymän suuruus vaihtelee talouden suhdanteiden mukaan.

Äänestys hallituksen esityksestä eduskunnalle laeiksi työttömyysturvalain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta.

https://www.eduskunta.fi/FI/Vaski/sivut/aanestys.aspx?aanestysnro=3&istuntonro=135&vuosi=2017

Tuensaajaa kannustaisi lisätienestin hankkimiseen mahdollisuus hankkia lisätienestiä, rikkana rokassa on, että kelan toimeentulotuen lisätienestiosa on yhä edelleen 50 euroa kuukaudessa. Hallituksen esityksessä kannatettavaa on työttömyyskorvauksessa oleva porkkana etsiä lisätienestiä 300 euroa kuukaudessa.

http://www.kela.fi/asumisen-tuet-tulojen-vaikutus

http://www.kela.fi/toimeentulotuki-miten-tulot-ja-varat-vaikuttavat

http://www.kela.fi/soviteltu-tyottomyysetuus

Jos kuvat aukesivat suurina zoomaa laittamalla näppäimistöstä ctrl alas ja pyöritä hiiren rullaa.

Jos kuvakaappauksessa oleva PS:n äänestystulos ihmetyttää, niin katsopa mistä on oikeasti kyse: https://hommaforum.org/index.php/topic,124348.msg2808989.html#msg2808989