2018-01-05 US: Näkökulma: Maahanmuuttajia lisää Suomeen, kiitos

[Golimar]

Taantuma vaihtui nousuksi, työpaikkoja alkoi syntyä, turvapaikanhakijakriisi saatiin hallintaan, uusnatsismi ajettiin nurkkaan ja MV-lehden perustajakin kyllästyi luomukseensa.

Voimme hieman huokaista helpotuksesta, ja päättäjämme voivat keskittyä tulevaisuuden haasteiden ratkaisemiseen, kun akuutit uhkat ovat pienempiä.

Ihan vähäisiä nuo haasteet eivät olekaan, kun katsotaan varsinkin sitä, millä eväillä Suomi selviää huoltosuhteensa jyrkästä heikkenemisestä (katso tämän kirjoituksen yhteydessä oleva kuva). Huoltosuhde tarkoittaa sitä, kuinka paljon on työssäkäyviä suhteessa muuhun väestöön, kuten lapsiin ja eläkeläisiin. Tunnettua on, että eläkeikäisten määrä kasvaa parhaillaan voimakkaasti.

Yhdeksi ratkaisuksi päättäjät tarjoavat meille pakettia, jonka koukeroinen nimi on "Hallituksen maahanmuuttopoliittinen ohjelma työperusteisen maahanmuuton vahvistamiseksi". Se käy läpi Suomen tilannetta ja siinä luodataan tulevaisuuteen yleisellä tasolla, jopa niin yleisellä, että lukija välillä turhautuu. 

Ohjelma tiivistyy kolmeen linjaukseen, joissa hallitus toteaa ensin osaavan työvoiman tukevan Suomen kasvua, toiseksi toimivien kotoutuspalvelujen edistävän työvoiman houkuttelua ja kolmanneksi hyvien väestösuhteiden tukevan maahanmuuttajien kiinnittymistä Suomeen.

Ei sisäministeriön julkaisema ohjelma (Löytyy täältä pdf:nä) kuitenkaan jätä kylmäksi, kun sitä tarkemmin katsoo. Kiinnostavin osa löytyy tilastoista ja grafiikasta, joissa kuvataan Suomen väestörakenteen kehitystä.

Tilastokeskuksesta poimituista luvuista ilmenee, että ulkomaalaisten määrä Suomessa on noussut ehkä yllättävänkin tasaisesti vuosina 1990–2016.

Vuonna 2016 Suomessa asui noin 365 000 ulkomaalaistaustaustaista ihmistä, mikä ei jää kauhean kauaksi Tampereen ja Turun yhteenlasketusta asukasmäärästä. Osuus oli jo vajaa 7 prosenttia suomalaisista, kun esimerkiksi ruotsinkielisiä suomalaisista on alle 6 prosenttia.

Ylivoimaisesti eniten maahanmuuttajia on Suomeen tullut entisen Neuvostoliiton alueelta. Viro on tilastoissa selvä kakkonen. Sitten, kaukana näistä, tulevat Somalia, Irak, entinen Jugoslavia, Kiina, Vietnam ja Thaimaa.

Suomen väestömäärä on viime vuosina kasvanut maahanmuuton ansiosta, sillä Suomessa syntyneiden määrä on jo muutaman vuoden ollut kuolleiden määrää pienempi, raportissa myös muistutetaan, kuten myös siitä, että maahanmuuttajat ovat ikärakenteeltaan kantaväestöä nuorempia.

Ja lisäksi: maahanmuuton keinoin taloudelliseen huoltosuhteeseen vaikuttaminen edellyttää, että maahanmuutto on pysyvää, vuodesta toiseen suurena jatkuvaa ja että maahanmuuttajat työllistyvät hyvin.

Työllistyminen ei ole kuitenkaan kantaväestön tasoa, mihin ovat johtaneet monitahoiset syyt vaillinaisesta kielitaidosta ja humanitaarisista syistä saapuneiden maahanmuuttajien kotouttamisen puutteista lähtien. Mutta on tarjolla myös lohdullista näkymää, sillä yli kymmenen vuotta maassa asuneiden osalta eroa oli enää viisi prosenttiyksikköä. Lisäksi maahanmuuttajien ansiotason nousu on nopeutunut viime vuosina.

Suomen kestävyysvajetta paikataan nopeimmin työperäisen maahanmuuton kasvulla ja siinä houkuttelevuus on avainasia. Viime vuosi oli tässä mielessä positiivinen, sillä työperäinen maahanmuutto kohosi 11 prosenttia vuodesta 2016 lähemmäs 7 000 henkilöön. Sen taustalla lienee ensisijaisesti talouskasvu.

Kiinnostavaa on, että Suomi saa maabränditutkimuksessa hyviä arvioita Intiasta, Etelä-Koreasta, Egyptistä, Kiinasta, Brasiliasta ja Meksikosta. Eurooppalaisista maista työperusteinen muuttohalukkuus Suomeen oli suurinta Puolassa, Ranskassa ja Italiassa.

Houkuttelevuuden ja asettautumisen parantamiseksi ohjelmassa luetellaan toimenpiteitä verotukseen liittyvästä neuvonnasta kansainvälisiin kouluihin. Englanninkielisten palvelujen lisäämistä pidetään tärkeänä, vaikka enemmän olisi voinut korostaa sitä, että suomen tai ruotsin osaaminen ja siihen panostaminen on maahanmuuttajan juurtumisen kannalta ensiarvoisen tärkeää.

On huoltosuhde kohennettavissa toki muillakin konsteilla kuin maahanmuuton avulla. Esimerkiksi taloustieteen professori Matti Viren on tarjoillut täällä Puheenvuorossa mallia, jonka ytimessä on eläkeiän nostaminen 70 vuoteen.

https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/238675-nakokulma-maahanmuuttajia-lisaa-suomeen-kiitos?ref=suosituimmat

[Köhösen Keijo]

Porkkana ei kansalle kelvannut, nyt tarjotaan keppiä. Eli, jos et suostu tähän "huoltosuhteen parantamiseen", niin nostetaan sitä eläkeikää. Mitenkä on?
Alkaako jo maistumaan?

[Uuno Nuivanen]

Mutta kun ne mamut tuppaavat olemaan ns. "varsinaisia", joiden työllisyys- tai työttömyysaste on jotain pöyristyttävän ja kauhistuttavan väliltä. Pirttiviljely eli toisen polven syrjäytyjien tuotanto heiltä kyllä käy tehokkaasti.

[kivimies]

Mutta kun ne mamut tuppaavat olemaan ns. "varsinaisia", joiden työllisyys- tai työttömyysaste on jotain pöyristyttävän ja kauhistuttavan väliltä. Pirttiviljely eli toisen polven syrjäytyjien tuotanto heiltä kyllä käy tehokkaasti.

Eihän se ole mikään ongelma, koska

Sama nollasummapelin idea vinouttaa myös työllisyyttä koskevia väitteitä. Suomeen ei kuulemma kannata päästää ulkomailta työntekijöitä, koska suomalaisia on yhä runsaasti työttöminä. Näin yksinkertaista tämäkään ei ole. Työmarkkinat ei ole kakku, sitä voi syödä ja säästää. Työmarkkinoiden käytettävissä olevan väen lisääminen synnyttää uutta työtä ja työpanoksen kasvu verotuloja.

[Eisernes Kreuz]

Eikä pidä unohtaa, että maahanmuutto kasvattaa bruttokansantuotetta!

[Emo]

... ja MV-lehden perustajakin kyllästyi luomukseensa.

Voimme hieman huokaista helpotuksesta, ja päättäjämme voivat keskittyä tulevaisuuden haasteiden ratkaisemiseen, kun akuutit uhkat ovat pienempiä.

MV-lehti on "akuutti uhka", jonka olemassaolo estää päättäjiämme keskittymästä tulevaisuuden haasteiden ratkaisemiseen 

Ja nyt se uhka on taas auki!!

https://mvlehti.net/2018/01/04/jouko-pihon-uudenvuodenpuhe/

[Viljami]

Tuo Huusko on kyllä kanssa eräänlainen tapaus. Jos nyt hienosti muotoilisin, niin olisin valmis myöntämään hänelle Nobelin rauhanpalkinnon, koska hän ei todellakaan ole mikään ruudinkeksijä.

[Tommi Korhonen]

Työllistyminen ei ole kuitenkaan kantaväestön tasoa, mihin ovat johtaneet monitahoiset syyt vaillinaisesta kielitaidosta ja humanitaarisista syistä saapuneiden maahanmuuttajien kotouttamisen puutteista lähtien. Mutta on tarjolla myös lohdullista näkymää, sillä yli kymmenen vuotta maassa asuneiden osalta eroa oli enää viisi prosenttiyksikköä. Lisäksi maahanmuuttajien ansiotason nousu on nopeutunut viime vuosina.

Eikö tuossa sanota, että maahanmuuto ei ole kannattavaa Suomelle, joten sitä on kasvatettava?
Miksei tätä meitä puolustavat poliitkot saa sanottua ääneen? Tuohan on niin naurettavaa, että pitäisi kyllä nostattaa useampiakin kulmakarvoja kansalaisten keskuudessa.

Minä olen osaan suhtautua positiiviseen kansainvälisyyteen hyvinkin positiivisesti, mutta en vain voi ymmmärtää mikä logiikka on kaiken maahanmuuton suosimisessa sillä perusteella että se on Suomelle vahingollista? Miten tuollaisen tekstin voi julkaista noin vain pokkana, ja olla jotenkin vielä kunnioitettu poliittinen keskustelija?