Kansalaispalkka/perustulo (yhdistetty)

[Golimar]

Osinko, se on sellaista rahaa jonka minä saan yhtiöistä joihin olen sijoittanut omia rahojani joiden tienaamiseen yksikään sosiaalipolitiikan tohtorikoulutettava Tampereen yliopistossa ei ole osallistunut vaan lähinnä haitannut.

Perustulo tuo oikeuden yhteiseen varallisuuteen
Perustuloa ei pitäisi ajatella vain sosiaaliturvauudistuksena vaan jokaiselle kuuluvana sosiaalisena osinkona.

PERUSTULON kannattajien ja vastustajien välinen kädenvääntö tiivistyy yleensä kysymykseen siitä, parantaako vai heikentääkö perustulo työnteon kannustimia.

Perustulon kannattajat uskovat, että perustulo poistaisi suurimmat sosiaaliturvaan liittyvät kannustinloukut. Perustulon uskotaan myös vähentävän byrokratiaa ja ehkäisevän putoamista sosiaaliturvan eri muotojen väliin.

Vastustajat puolestaan kysyvät, miten vastikkeeton perustulo voisi kannustaa paremmin kuin sellainen tuki, jonka ehtona on aktiivinen työnhaku. Perustulon vastikkeettomuus koetaan moraalisesti vääränä, koska se antaisi periaatteellisen ­oikeutuksen olla osallistumatta ansiotyöhön. Perustulon pelätään rapauttavan työmoraalia ja johtavan siihen, että osa ihmisistä jättäytyy elämään toisten kustannuksella.

SUOMESSA parhaillaan käynnissä olevan perustulokokeilun valmistelu osoitti, kuinka vaikeaa on laatia malli, joka täyttäisi kaikki perus­tulon kannustavuuteen liittyvät odotukset.

Pelkkiin kannustinvaikutuksiin takertuminen rajoittaa keskustelua ja estää näkemästä perustulon laajempaa yhteiskuntapoliittista merkitystä. Tärkeää olisi puhua siitä, miten tulonjako hoidetaan digitalisaation aikakaudella ja miten sosiaaliturvajärjestelmässä voidaan ottaa huo­mioon se työn moninaisuus, jonka esimerkiksi alustatalous tekee mahdolliseksi.

Perustulon idean ymmärtämiseksi sosiaaliturvaa koskevan keskustelun asetelma olisi käännettävä ylösalaisin. Pelkän sosiaaliturva­uudis­tuksen sijaan perustulo olisi näh­tävä osuutena ihmiskunnan yhteisestä varallisuudesta. Tämä asettaa myös kysymyksen vastikkeettoman tulon ­oikeutuksesta uuteen ­valoon.

NYKYISET sosiaaliturvajärjestelmät ovat kehittyneet yhtäältä kuntien ja kirkon hoitamasta köyhäinavusta ja toisaalta teollistumisen kauden so­siaalivakuutuksista, joiden tehtävä oli turvata työntekijöitä ja heidän perheitään elämän riski­en varalta.

Perustulon idea rakentuu histo­riallisesti hyvin erilaiselle logiikalle. Erityisesti Thomas Painella ja muilla 1700- ja 1800-lukujen ajattelijoilla perustulon kaltainen järjestelmä esiintyy jokaiselle kuuluvana osinkona jostain sellaisesta taloudellista arvoa tuottavasta resurssista, joka voidaan katsoa ihmiskunnan yhteiseksi omaisuudeksi.

Teollistumisen alkuaikoina tällaiseksi yhteisomaisuudeksi käsitettiin erityisesti maa ja myöhemmin myös sen tuottamat luonnonvarat. Ilmastonmuutoksen aikana on esitetty, että yhteisen ilmakehän saastuttajien pitäisi verotuksen kautta maksaa hyvityksenä osinkoa kaikille.

DIGITALISAATION on ennustettu tuovan mukanaan massatyöttömyyttä, ja samaan aikaan tuloerojen pelätään kasvavan. Tämä herättää kysymyksen vuosisatojen saatossa kertyneen teknologisen ja älyllisen perinnön jakamisesta.

Vaikka robotit ja tietokoneet ovat yksityisomaisuutta, kukaan ei voi väittää omistavansa kaikkea sitä osaamista, joka mahdollistaa niiden tuottamisen. Digitalisaatio takoo suunnattomia voittoja yksille ja sysää toiset turvatusta työsuhteesta työmarkkinoiden marginaaleihin.

Jos perustulo mielletään osingoksi yhteisen omaisuuden tuotosta, on luontevaa ajatella, että perus­tuloa maksettaisiin yhtäläisesti jokaiselle ilman velvoitteita.

Perustulomallien rahoituksessa pitäisi siirtää painopistettä ihmistyön verotuksesta kohti veroratkaisuja, jotka jakaisivat digitalisaation hyötyjä aiempaa laajemmin sekä auttaisivat ohjaamaan ihmisten ja yritysten käyttäytymistä. Näin voitaisiin hillitä esimerkiksi ilmastonmuutosta.

MYÖS perustulon suhde sosiaaliturvaan olisi ajateltava uudelleen. So­siaalisena osinkona ymmärrettävä perustulo voisi olla käyttöönotto­vaiheessa alhaisempi, jolloin sitä voitaisiin maksaa muun sosiaali­turvan lisänä. Ja jos osinkoajattelu voimistuisi, perustuloa voitaisiin ­tulevaisuudessa kasvattaa ja korvata sillä so­siaaliturvan osia.

Ajatus ihmiskunnan yhteisestä omaisuudesta haastaa myös ajattelemaan perustuloa globaalina ratkaisuna. Globaali osingonjako kytkeytyisi luontevasti aloitteisiin globaaleista veroista ja niiden hallinnointiin perustettavista globaalin demokratian instituutioista.

Johanna Perkiö

Kirjoittaja on sosiaalipolitiikan tohtorikoulutettava Tampereen yliopistossa.

https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000005408209.html

[Raksa_Mies]

Kyllä perustulo olisi niin mukavaa...

http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201710132200458044_u0.shtml

"Ideologisesti työtön" Ossi, 39, elää tuilla ilman pienintäkään aikomusta mennä töihin: "Aika helpolla on selvinnyt".  Helsinkiläinen Ossi Nyman, 39, on vältellyt koko aikuisikänsä töitä, joita ei pidä itseään kiinnostavina. Hänen mielestään jokaisen pitäisi tehdä töitä vain vapaaehtoisesti.

Helsinkiläinen Ossi Nyman on työtön tuilla eläjä ja ylpeä siitä. Hänen mukaansa työmarkkinatuen nostaminen ilman pienintäkään aikomusta työllistyä on helppoa. Nymanin mielestä elämässä tärkeintä pitäisi olla itsensä kehittäminen.

Loput linkin takana.

[Tabula Rasa]

Vähän kuin myyjän työt joita mainostetaan kokoajan ja keskipalkka neljä tonnia tms eikä kelpaa. Sitä ei vaan kerrota kuinka haasteellista on myydä rahattomille sen enempää asuntoja kuin vaikka huvijahteja. Lisäksi myyntipuolella vaaditaan se ylisosiaalinen asiakaspalveluhenkilöitymä joka on suoranaista vittuilua itsemurhayksiöiden sosiaalisesti estoisille.

[Raksa_Mies]

Kyllä perustulo olisi niin mukavaa...

http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201710132200458044_u0.shtml

"Ideologisesti työtön" Ossi, 39, elää tuilla ilman pienintäkään aikomusta mennä töihin: "Aika helpolla on selvinnyt".  Helsinkiläinen Ossi Nyman, 39, on vältellyt koko aikuisikänsä töitä, joita ei pidä itseään kiinnostavina. Hänen mielestään jokaisen pitäisi tehdä töitä vain vapaaehtoisesti.

Helsinkiläinen Ossi Nyman on työtön tuilla eläjä ja ylpeä siitä. Hänen mukaansa työmarkkinatuen nostaminen ilman pienintäkään aikomusta työllistyä on helppoa. Nymanin mielestä elämässä tärkeintä pitäisi olla itsensä kehittäminen.

Loput linkin takana.

Legendaa. En edes jaksa lukea montako vuotta lähinnä kirjamainoksena pyörivän artikkelin Ossi on ollut työttömänä ja mikä on kaverin pohjakoulutus. Viestintäalan paikkoja on runsaasti tarjolla, sopisi todennäköisesti tekstinikkarille.  Tosin niissä on melkoisia vaatimuksia alakena verkottumisesta ja kielitaidosta aina videonkuvaamiseen ja verkkoviestintään.
Normaalisti tuon ilkäinen pitkäaikaistyötön olisi jo tippunut tuilta ellei olisi osallistunut työvomapoliittisiin toimenpiteisiin. Joten en osta Ossin tarinaa kun en usko.

YTuo on totisinta totta ja täysin yleistä Suomessa. Siksi onkin hyvä että byrokraatit tekevät jotain palkkansa eteen ja soittelevat noille luusereille.

[Tabula Rasa]

YTuo on totisinta totta ja täysin yleistä Suomessa. Siksi onkin hyvä että byrokraatit tekevät jotain palkkansa eteen ja soittelevat noille luusereille.

Samalla tapaa yleistä kuin rasismi? Tuota samaa tarinaa on kierrätetty niin kauan että sille tulisi laittaa lihaa luiden ympärille. Yksikään tutkimus ei osoita mitään merkittävää ryhmää tuolla asenteella. Nistit ja anarkomarkot ovat kuitenkin marginaaliporukka työttömistä joten ihan sikamaista mustamaalausta kun ei ole näytetty tuota toteen. Ja se että mitä hyötyä on työhön kykenemätöntä tunkea sinne? Markan suutarilla satasen vahinkoa vain.

[Roope]

Osinko, se on sellaista rahaa jonka minä saan yhtiöistä joihin olen sijoittanut omia rahojani joiden tienaamiseen yksikään sosiaalipolitiikan tohtorikoulutettava Tampereen yliopistossa ei ole osallistunut vaan lähinnä haitannut.

Perustulo tuo oikeuden yhteiseen varallisuuteen

Perustuloa ei pitäisi ajatella vain sosiaaliturvauudistuksena vaan jokaiselle kuuluvana sosiaalisena osinkona.
...
Perustulon idean ymmärtämiseksi sosiaaliturvaa koskevan keskustelun asetelma olisi käännettävä ylösalaisin. Pelkän sosiaaliturva­uudis­tuksen sijaan perustulo olisi näh­tävä osuutena ihmiskunnan yhteisestä varallisuudesta. Tämä asettaa myös kysymyksen vastikkeettoman tulon ­oikeutuksesta uuteen ­valoon.
...
Perustulon idea rakentuu histo­riallisesti hyvin erilaiselle logiikalle. Erityisesti Thomas Painella ja muilla 1700- ja 1800-lukujen ajattelijoilla perustulon kaltainen järjestelmä esiintyy jokaiselle kuuluvana osinkona jostain sellaisesta taloudellista arvoa tuottavasta resurssista, joka voidaan katsoa ihmiskunnan yhteiseksi omaisuudeksi.

Teollistumisen alkuaikoina tällaiseksi yhteisomaisuudeksi käsitettiin erityisesti maa ja myöhemmin myös sen tuottamat luonnonvarat. Ilmastonmuutoksen aikana on esitetty, että yhteisen ilmakehän saastuttajien pitäisi verotuksen kautta maksaa hyvityksenä osinkoa kaikille.
...
Jos perustulo mielletään osingoksi yhteisen omaisuuden tuotosta, on luontevaa ajatella, että perus­tuloa maksettaisiin yhtäläisesti jokaiselle ilman velvoitteita.
...
Ajatus ihmiskunnan yhteisestä omaisuudesta haastaa myös ajattelemaan perustuloa globaalina ratkaisuna. Globaali osingonjako kytkeytyisi luontevasti aloitteisiin globaaleista veroista ja niiden hallinnointiin perustettavista globaalin demokratian instituutioista.

Johanna Perkiö

Kirjoittaja on sosiaalipolitiikan tohtorikoulutettava Tampereen yliopistossa.

https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000005408209.html

Oli helppo arvata, mihin kirjoittaja päätyy.

[Ari-Lee]

Kyllä perustulo olisi niin mukavaa...

http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201710132200458044_u0.shtml

"Ideologisesti työtön" Ossi, 39, elää tuilla ilman pienintäkään aikomusta mennä töihin: "Aika helpolla on selvinnyt".  Helsinkiläinen Ossi Nyman, 39, on vältellyt koko aikuisikänsä töitä, joita ei pidä itseään kiinnostavina. Hänen mielestään jokaisen pitäisi tehdä töitä vain vapaaehtoisesti.

Helsinkiläinen Ossi Nyman on työtön tuilla eläjä ja ylpeä siitä. Hänen mukaansa työmarkkinatuen nostaminen ilman pienintäkään aikomusta työllistyä on helppoa. Nymanin mielestä elämässä tärkeintä pitäisi olla itsensä kehittäminen.

Loput linkin takana.

Legendaa. En edes jaksa lukea montako vuotta lähinnä kirjamainoksena pyörivän artikkelin Ossi on ollut työttömänä ja mikä on kaverin pohjakoulutus. Viestintäalan paikkoja on runsaasti tarjolla, sopisi todennäköisesti tekstinikkarille.  Tosin niissä on melkoisia vaatimuksia alkaena verkottumisesta ja kielitaidosta aina videonkuvaamiseen ja verkkoviestintään.
Normaalisti tuon ikäinen pitkäaikaistyötön olisi jo tippunut tuilta ellei olisi osallistunut työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin. Joten en osta Ossin tarinaa kun en usko.

korjattu: kiireessä tulleet kirjoitusvirheet.

Ei tarvinnutkaan ostaa. Valemedia se siellä vain valehteli koko asian oikean laidan. Nyt Ossi Nyman on närkästynyt.

Lisää tässä toisessa ketjussa.

[Nikolas]

Palaan vielä tähän:

4. Asunnon ja ruoan tarjoaminen henkilölle, joka on niin työrajoitteinen ettei edes valtion yrityksessä pysy, ei edelleenkään ole mitään keskitysleiritouhua. Keskitysleireissä on aidat ja aseistetut vartijat, eikä sieltä noin vain poistuta. En esittänyt mitään vartioitua leiriä. Esitin järjestelyä, johon voi osallistua tai olla osallistumatta, laitosta josta voi lähteä silloin kun sopivalta tuntuu.

Esimerkiksi Suomessa elää Suomen kansalaisia, joilla on elämänhallinta kadoksissa siten että heillä ei ole asuntoa, edes minikokoista.

Se on ollut tiedossa pitkään, ettei stereotyyppistä asunnotonta ole. Yleisen käsityksen mukaan kadulle joudutaan päihdeongelmien vuoksi, mutta Hultin mukaan niin ei ole.

– Erilaisissa elämänkriiseissä voimavarat vain loppuvat.

Jyväskylän Katulähetyksen asiakkailla on valtaosalla päihdeongelma, mutta on heitäkin, joilla ei ole. Voi olla mielenterveysongelmia – tai ero parisuhteesta, josta on lapsia.

– Tulee ero ja mies jää asunnottomaksi, eikä hänellä ole luottotietoja. Sellainen on hyvin tyypillinen asunnonhakija meillä tänä päivänä, Jyväskylän Katulähetyksen johtava työntekijä Hanna-Riikka Alasippola sanoo.

• Tomberg, Tenho & Savela, Sanna: Heitä on 7500, näkymättömiä, kuten Unto – "Piilopaikkoja on tosi vaikea löytää" Yle Uutiset, 2017-10-17.

[Golimar]

"Saan fyysisestä työstä käteen 800 e, Kelalta saisin 697e"

– Teen 21–23 tuntia viikossa fyysistä osa-aikatyötä ja saan siitä noin 800 euroa käteen kuukaudessa. Tuloveroa en ­juurikaan joudu maksamaan. Lisäksi saan asumistukea, koska lienee jotakuinkin selvää, etten tule palkallani toimeen pää­kaupunkiseudulla. Voin yrittää parantaa asemaani hakemalla paremmin palkattua työtä tai tekemällä lisätunteja toisesta työstä.

Kirjoittaa tokaisee ironisesti olevansa ilmeisesti vain hölmö. Hän olisi sanojensa mukaan kohtalaisen vastikkeettomasti saanut perus­päivärahan, koska ansiosidonnaisen edellyttämiin työttömyyskassan jäsenmaksuihin ei tietystikään ole mahdollisuutta näin pienillä ­tuloilla.

– Kelan sivuston mukaan työttömyysetuus olisi keskimäärin 697 euroa kuukaudessa (verottomana). Mutkat oikoen: tekemällä töitä ansaitsen noin sata euroa kuukaudessa.

– Tekemiäni töitä on tarjolla. Työnantajani etsii jatkuvasti uusia tekijöitä. Vaatimuksena on vain luku- ja kirjoitustaito. Ikäkään ei ole este. Ihmetteleekö vielä joku, miksi monikaan ei lähde töihin. Minä ihmettelen sitä, keskittyykö ay-liike aktiivimallin parissa olennaiseen.

https://www.verkkouutiset.fi/saan-fyysisesta-tyosta-kateen-800-e-kelalta-saisin-697e/

[kivimies]

Mitä luultavimmin Lindtströmin tai Vartiaisen avustajan kirjoittama provo. Työttömyyskorvauksen 697 eurosta otetaan 20% vero.
Kela maksaa työttömyyskorvausta myös työssäkäyvälle ja 800€:n palkalla sitä saa 424€ (-verot), tätä ei tietenkään viitsitty mainita tekstissä. 

[no future]

Niin, se kelan päivärahahan on n. 518 euroa käteen kuukaudessa. Toimeentulotuen minimi on yksinasuvalla n. 485 euroa, eli käytännössä jokainen vuokralla asuva peruspäivärahan saaja saa myös toimeentulotukea.

[Dangr]

Näinkin voi tehdä:
http://www.55vuotiaanaelakkeelle.com/2016/05/yrittaja-voi-saada-asumistukea.html

Eikä varmasti saa toimeentulotukea.

Lisätty lainaus:
"...
Koska olen yrittäjä, niin tulot tässä tapauksessa koostuivat osinkotuloista ja yrittäjän työtulosta, mikä minulla on tällä hetkellä minimissään eli olen alivakuutettu. Pian kolahti postiluukusta asumistukipäätös ja aloin saamaan Kelalta asumistukea, mikä oli käytännössä n. 60% asumiskuluista.
...
Päätin sitten laittaa asunnon myyntiin ja muutin vuokralle.

Nyt Kela maksaa vuokrastani sen 60% ja koska minulla ei ole enää isoa asuntolainaa taakkanani, asumiskuluni tippui huimat 1000€/kk. Tämän ansiosta pystyin laskemaan kuukausipalkkaani, mikä mahdollistaa sen, että minun ei tarvitse yrityksestäni maksaa niin paljon ansiotuloveroja, firman kassaan jää enemmän rahaa ja pystyn maksamaan itselleni firmastani hieman enemmän osinkoja tilikauden päätteeksi.
..."

[no future]

Eli kela ei huomioi kertaluontoisia yrittäjän osinkotuloja mitenkään enää, eikä tukea siis karhuta takaisin? Mielebkiintoista, ja täytyy itsekin pitää mielessä kun saattaa olla hyvinkin ajankohtainen asia itsellekin lähitulevaisuudessa. 

[Nikolas]

Perustulokokeilu on lyhyt ja kapea. Miksi ns. aktiivimallin toimivuutta ei ensin selvitetty kokeilemalla pienessä mittakaavassa?

Kaksivuotinen perustulokokeilu ei jatku tai laajene tämän vuoden jälkeen. Tutkijaryhmän suositus oli, että kokeilu olisi laajentunut työttömistä muihin ryhmiin jo kuluvana vuonna. Koe olisi voinut olla myös kestoltaan pidempi kuin kaksi vuotta.

Hallitukselta ei ole kuitenkaan löytynyt halukkuutta lisärahoitukseen. 20 miljoonan budjetti kuluu käynnissä olevaan kokeiluun.

– Jos oikeasti halutaan tietää, miten perustulo toimii, niin olisi pitänyt varata riittävät resurssit. Kuten esiraportissa todettiin, mukaan olisi voinut poimia esimerkiksi freelancereita ja toiminimellä toimivia itsensä työllistäjiä, mikroyrittäjiä ja pienituloisia palkansaajia, Kangas luettelee.

Perustulokokeilua on arvosteltu alusta asti sen yksipuolisesta koeasetelmasta, lyhyestä kestosta, koeryhmän pienuudesta ja etuuden verottomuudesta.

• Orispää, Oili: Koko maailma seuraa Suomen perustulokokeilua – mutta kokeilu on jäämässä torsoksi, sanoo tutkimusta johtava professori Yle Uutiset, 2018-01-14.

[Nikolas]

Olisi kuulemma liian kallis tai antaisi liian alhaisen sosiaaliturvan. Selitys kuulostaa siltä että mallia vastustetaan periaatesyistä.

Suomalainen perustulokokeilu herättää runsaasti huomiota maailmalla. Kansalaispalkaksikin kutsuttu perustulo on ollut etenkin teknologiaväen patenttivastaus kysymykseen, miten ihmiset elävät kun robotit valtaavat työelämän.

Suomessa tästä hankkeesta ei kuitenkaan olla oltu enää pitkään aikaan innostuneita. Kokeilua on alusta asti arvosteltu yksipuolisesta koeasetelmasta, lyhyestä kestosta, koeryhmän pienuudesta ja etuuden verottomuudesta.

Esimerkiksi Kelan yhteiskuntasuhteiden johtaja, professori Olli Kangas toteaa sen jääneen torsoksi.

Uusi naula suomalaisen perustulokeskustelun arkkuun lyötiin keskiviikkona, kun OECD julkisti maaraporttinsa. Raporttia esitellyt apulaispääsihteeri Mari Kiviniemi totesi, että perustulomalli saattaisi jopa lisätä köyhyyttä.

– Olemme tarkkaan käyneet läpi, että näin kävisi, jos kaikille jaettava perustulo toteutuisi valtion tulojen ja menojen kannalta kustannusneutraalisti.

OECD:n laskelmien mukaan perustulo olisi joko liian kallis tai antaisi liian alhaisen sosiaaliturvan. Nykyjärjestelmään verrattuna pariskunnat voittaisivat yksinasuviin nähden ja 150 000 ihmistä putoaisi köyhyysrajan alapuolelle.
Tilalle brittimalli

Mikä siis neuvoksi? Tällä hetkellä sosiaaliturvajärjestelmä koostuu työttömyysturvasta, toimeentulotuesta, asumistuesta, kotihoidontuesta ja monesta muusta pienestä palasesta, joita tukien käyttäjät pyrkivät optimoimaan.

Liian usein lopputulos on se, ettei työnteko yksinkertaisesti kannata.

– Suomen kannattaa kehittää mallia, jossa yhdistetään työttömyysturva, toimeentulotuki, asumistuki ja myöskin kotihoidontuki sekä katsottaisiin myös päivähoitomaksuja. Näitä yhteen sovittamalla voitaisiin luoda malli, joka kannustaa työn tekemiseen kaikissa tilanteissa, Kiviniemi sanoo.

OECD:n mallilaskelmien mukaan brittimallin mukainen niin kutsuttu yleistuki (universal credit) olisi perustuloa järkevämpi ratkaisu. Järjestön mukaan tuon mallin käyttöönotto olisi eri väestöryhmien kannalta neutraalimpi, mutta nostaisi 90 000 suomalaista köyhyydestä.

– Tuota tukea ei jaettaisi kaikille vaan tuen määrä laskisi tasaisella käyrällä sitä mukaa kuin työtulot lisääntyvät, Kiviniemi kuvaa.

Kiviniemen mukaan brittimallin mukainen järjestelmä voisi pohjata Suomen nykyjärjestelmään ja pian käyttön otettavaan tulorekisteriin. Tähän malliin olisi upotettavissa myös Suomen hallituksen ajama aktiivimalli, josta myös OECD pitää.

– OECD:n näkemyksen mukaan aktiivimalli on askel oikeaan suuntaan. Samalla on pidettävä huolta, että maakuntien työvoimahallinnon puolella kyetään vastaamaan tähän haasteeseen, Mari Kiviniemi sanoo.
Maaraportti: Ruoan vero ylös

OECD kiinnitti keskiviikkona julkaisemassaan maaraportissa erityistä huomiota työn verotuksen laskemiseen.

– Ansiotuloverotuksen lasku kannustaisi kasvuun, työllisyyteen ja parantaisi myös kilpailukykyä, Mari Kiviniemi

– Mutta koska Suomessa on hyvin toimiva julkinen sektori ja siitä halutaan pitää kinni, verotuloja tarvitaan jostain muualta.

Kiviniemen mukaan veroja voitaisiin kerätä nykyistä enemmmän arvonlisäveroina, kiinteistöveroina sekä erilaisina ympäristöveroina. Ne eivät haittaisi talouskasvua.

Ympäristöveroja suomalaiset todennäköisesti sietävät kinteistöveroja paremmin. Alennettujen arvonlisäverokantojen poistuminen nostaisi varmasti äläkän. Harva haluaa vapaaehtoisesti maksaa täyttä 24 prosentin alvia esimerkiksi ruoasta.

Mikään yllätys tämä OECD:n ehdotus ei ollut.

– Tämä on ollut OECD:n perinteinen kanta. Mahdollisimman laajat veropohjat tuovat parhaan tuloksen, Kiviniemi sanoo.

Hän toteaa ministerinä ollessaan vastustaneensa ruoan arvonlisäveron laskua, mutta jääneensä keskustassa ja hallituksessa vähemmistöön.

• Mäntylä, Juha-Matti: OECD:n Kiviniemi: Perustulo ei toimisi Suomessa – se jopa lisäisi köyhyyttä Yle Uutiset, 2018-02-28.

[Nikolas]

Kenties tämä aihe ansaitsisi oman ketjunsa, mutta jatkan tässä ketjussa, kun tätä aihetta on tässä ketjussa aiemminkin käsitelty.

Näin HS-lehdessä mielipidekirjoituksen:

Tuntuvasta poliittisesta vastarinnasta huolimatta Suomi on yhä niiden maiden joukossa, jotka tarjoavat kansalaisilleen parhaat edellytykset toteuttaa unelmiaan ja elää tasa-arvoisina muiden kanssa. Yhteiskunnallisen aseman ansiopohjaisuus ja mahdollisuuksien tasa-arvo kärsivät kuitenkin eräästä aristokratian reliikistä, joka on silkkaa dopingia rehellisessä kilpailussa yksilöiden välillä.

Kyse on tietenkin perinnöstä ja sen kiistattomasta roolista yhteiskunnassa. Vaikka syntymäperustaisia oikeuksia on tasaisesti kavennettu jo yli sadan vuoden ajan, perintö on pysynyt suhteellisen koskemattomana etuna – siitä huolimatta, että se on avoimessa sanaharkassa mahdollisuuksien tasa-arvon kanssa. Onko mitenkään perusteltavissa, että lapsi, joka syntyy rikkaaseen perheeseen, saa elinikäisen vakuutuksen kaikkia kuviteltavissa olevia riskejä vastaan siinä missä muut elävät epävarmuudessa?

Kuten muun muassa Thomas Piketty on osoittanut, perinnön kautta kasautuva varallisuus on suurimpia tuloerojen tuottajia. Perintö onkin eräänlainen eri­arvoisuuden erikoistehoste, joka yllyttää kaikkia muita tasa-arvoisia lähtökohtia murentavia mekanismeja. Meriitteihin perustuvan yhteiskuntajärjestelmän on mahdotonta toimia ihanteellisesti, jos jotkut saavat etumatkaa muihin nähden.

Perintökeskustelun perisynti onkin se, että pohditaan, pitäisikö perintövero poistaa tykkänään vai prosenttiosuutta pienentää. Tämän sijaan olisi syytä miettiä koko perintöjärjestelmän mielekkyyttä. Ehta tasa-arvoisuus syntyessä on merkittävämpää kuin ihmisten oikeus siirtää omaisuuttaan eteenpäin jälkeläisille, joilla ei ole sen kartuttamiseen osaa eikä arpaa.

Perintö itsessään tulisi lakkauttaa ja ihmisten elinaikanaan kerryttämä omaisuus lunastaa valtiolle kuoleman jälkeen. Siten rahat saisi kana­voitua esimerkiksi kolutukseen, infrastruktuuriin tai vastaaville yleishyödyllisille tahoille.

Roy Sandberg

Helsinki

• Sandberg, Roy: Koko perintöjärjestelmä tulisi lakkauttaa Helsingin Sanomat, 2018-03-25.

Toisin kuin Sandberg tuossa päättelee, minun mielestäni varallisuuden perimiseen omilta vanhemmilta on hyvät perusteet. Jokainen sukupolvi perii edeltäjiensä saavutuksia, ja tämä yksityinen oikeus periä varallisuutta omilta vanhemmiltaan on sama asia pienessä mittakaavassa. Sivilisaatio perustuu pitkälti luotettavaan varallisuuden perimiseen. Kuvitelkaa että edeltävän sukupolven saavutukset katoaisivat aina edeltävän sukupolven poistuessa. Ei olisi mitään sivilisaatiota.

• Oikeistolaisena ymmärrän, että verotus on laillistettua ryöstöä ja 100% perintövero olisi 100% ryöstöä.
• Realistina ymmärrän, että ryöstöstä huolimatta verotukselta ei voida välttyä, koska parempaakaan ei ole keksitty.
• Distributistina ymmärrän, että periminen on eräs pääomien keskittymistä lisäävä yhteiskunnan mekanismi.

Mitä tässä eniten kaivattaisiin, olisi taitavasti määritelty kompromissi.

Tähän asiaan puutuin jo aiemmin tässä ketjussa:

Minusta luksuselämää kiinnostavampi on kysymys pääomasta, jonka varassa pääsee tuottavilla pääomasijoituksilla positiiviseen kierteeseen, joka voi jatkua sukupolvesta toiseen. Päättelin että siinä-ja-siinä raja olisi noin 2 000 000 € sillä oletuksella, että perillisiä on kaksi, sukupolvien kiertoaika on 30 vuotta, pääoman reaalinen tuotto on 4 % vuodessa ja sijoittaja kuluttaa rahaa noin 30 000 € vuodessa kaikkeen muuhun kuin uudelleensijoittamiseen. Tällöin perilliset pääsevät aikanaan perityn pääoman avulla samaan kierteeseen. Jos sijoittajalla on muitakin tuloja kuin pääomatulot, mikä on tavallista, pääoma kertyy nopeammin. Tein tässä myös sellaisen epärealistisen oletuksen että perintöveroa ei mene lainkaan.

Nähdäkseni tarvittaisiin perintöverotukseen sellainen sopiva progressio ja mitoitus, että jokainen voisi saada perintöä täysin verottomasti siihen asti, että alkaa koroilla ja pääomatuloilla elämisen positiivinen kierre tulla realistiseksi mahdollisuudeksi. Siitä rajasta eteenpäin perintövero voisi olla suurikin mutta ei kuitenkaan 100%.

[ikuturso]

Nythän hallitus ajaa Englannin mallin mukaista tukien yhdistämistä, koska perustulokokeilu on lopuillaan.

Mikä on tuo malli? Tuen tarvitsija saa vain yhtä tukea monen tuki-instrumentin sijaan. Yksinkertaistaa byrokratiaa. Miten tämä siis eroaa perustulosta?
Korporaatiokommunistinen Kokoomus sortaa jälleen pienyrittäjiä. Saadakseen uuden tukimuodon, yrittäjän pitää lopettaa yritystoiminta, poistua alv-rekisteristä ja ennakkoperintärekisteristä saadakseen tuen. Perustulossa yksinyrittäjäkin saa tukea huonoille kuukausilleen automaattisesti.

Kokoomus on korporaatioiden asialla. Käsittämätöntä, että porvaripuolue voi näin taas kääntää fokuksen pienyrittäjiä sortavaan suuntaan, mikäli olen siis tämän uuden tukimuodon oikein ymmärtänyt.

-i-

[guest14935]

Nythän hallitus ajaa Englannin mallin mukaista tukien yhdistämistä, koska perustulokokeilu on lopuillaan.

Ilmeisesti saadaan vihdoin ilmainen terveydenhuolto, ilmaiset hammaslääkärit jne. tännekin.
Kuten lupaili jo Saksan ja Tanskan mallitkin. Elikkäs varattomathan läntisen Euroopan maissa saavat ilmaisen hoidon. Täälläkin neekerit, mutta suomalaiset unohtuneet tuosta. Vai lasketaanko alkuperäiset kasvikuntaan edelleenkin.

Ennenhän haukkuivat Englantia jotta luokkayhteiskunta (vaikka suomikin oli) ja nyt sitten otetaan sieltä mallia kun siellä on ollut jo pitkään parempi perusturva kuin täällä. Noh, eiköhän noita uusiakin maita löydy joista mallia ottaa. Josko suoraan somalia niin ei tarvii montaa maata kierrättää samassa asiassa.

[no future]

Ja Alligaattori varmaan mielellään kertoo miten varattoman/toimeentulotuen asiakkaan lääkärimaksut Suomessa eroavat riippuen ihonväristä?

[kivimies]

Nythän hallitus ajaa Englannin mallin mukaista tukien yhdistämistä, koska perustulokokeilu on lopuillaan.

Mikä on tuo malli? Tuen tarvitsija saa vain yhtä tukea monen tuki-instrumentin sijaan. Yksinkertaistaa byrokratiaa. Miten tämä siis eroaa perustulosta?
Korporaatiokommunistinen Kokoomus sortaa jälleen pienyrittäjiä. Saadakseen uuden tukimuodon, yrittäjän pitää lopettaa yritystoiminta, poistua alv-rekisteristä ja ennakkoperintärekisteristä saadakseen tuen. Perustulossa yksinyrittäjäkin saa tukea huonoille kuukausilleen automaattisesti.

Kokoomus on korporaatioiden asialla. Käsittämätöntä, että porvaripuolue voi näin taas kääntää fokuksen pienyrittäjiä sortavaan suuntaan, mikäli olen siis tämän uuden tukimuodon oikein ymmärtänyt.

-i-

Tarkoittaa käytännössä, että työttömyyskorvauksia (ainakin työmarkkinatuki) jaettaisiin kotitalouskohtaisesti.
Työttömyyskorvausta leikattaisiin, jopa nollaan asti, mikäli samassa kotitaloudessa asuvalla on tarpeeksi tuloja.
Eli sossu- ja asumistuen menettely otettaisiin käyttöön myös työttömyystuissa, samalla kun ne yhdistetään.

Universal Credit -etuuteen on yhdistetty minimietuudet kotitalouskohtaisesti. Kuukausittain seurataan, kuinka paljon kotitaloudelle kertyy tuloja. Töitä on haettava aktiivisesti, ja osa-aikaisesti työskentelevän on pyrittävä kokoaikatöihin, muuten etuuden maksaminen lakkaa.

Sosiaalivakuutus.fi (15.9.2017)

Lisäksi siihen sisältyisi työttömien tiuhemmat haastattelut ja isommat karenssit.

Sosiaaliturvassa keskeinen ero on se, että Britannian tukimalli on selvästi holhoavampi kuin Suomessa. Etuuksien saaminen edellyttää hakijalta sitoutumista henkilökohtaiseen ohjaukseen ja jopa päivittäisiä käyntejä työvoimatoimistossa. Jos työtön ei noudata velvoitteitaan, tuki voidaan perua useaksi vuodeksi.

Taloussanomat (25.3.2018)

[Uuno Nuivanen]

Kokoomus haluaa laskea sosiaalitukien pohjatasoa ja palkita työnteosta – "Kriisivaihetta on vaikea välttää"

Kokoomuksen ehdotus uudeksi perusturvamalliksi yhdistäisi eri tukia, laskisi sosiaaliturvan pohjatasoa ja palkitsisi työtuloista nykyistä enemmän.
Työttömät ja pienituloiset suomalaiset seikkailevat Suomessa tiheässä tukiviidakossa: ensin haetaan työttömyystukea, sitten asumistukea vuokraan ja usein vielä toimeentulotukea päälle. Palkkatulot leikkaavat tukia varsin monimutkaisesti.

Muun muassa tähän useat eduskuntapuolueet haluavat muutosta, kun ne suunnittelevat ensi hallituskaudella toteutettavaa sosiaaliturvan kokonaisuudistusta.

Perjantaina omaa vaihtoehtoaan esitteli kokoomus, joka esittää eri tukien yhdistämistä yhdeksi "yleistueksi".

Kansanedustaja Juhana Vartiaisen mukaan kokoomuksen mallin tavoitteena on, että mahdollisimman moni suomalainen työllistyisi.

– Kyllä tähän myös patistusta kuuluu. Jos tukea saisi vastikkeetta, kuten esimerkiksi perustulossa, sosiaaliturvan taso olisi väistämättä alhainen, Vartiainen sanoo.

Pohjataso laskee, "passiivisuudesta" lisäleikkaus
Kokoomuksen mallin perusidea menee näin:

Työtön on oikeutettu yleistukeen, johon on sisällytetty ainakin nykyinen työttömyystuki ja toimeentulotuki. Sen päälle tulee asumisosa, jonka suuruus riippuu asuinpaikasta.

Tuen taso on lähtökohtaisesti jonkin verran alhaisempi kuin se, minkä toimeentulotuella oleva työtön nykyään saa. Vain työttömyys- ja asumistukea saaville muutos olisi pieni.

Tukea voidaan leikata samalla tavoin kuin aktiivimallissa, jos henkilö ei täytä hänelle asetettuja velvoitteita, jotka voivat liittyä esimerkiksi työpaikkojen hakemiseen.

Väistämätön seuraus muutoksesta olisi, että etenkin korkean vuokratason kaupungeissa monien työttömien tuet pienenisivät ja heidän olisi tavalla tai toisella onnistuttava esimerkiksi hakeutumaan halvempiin asuntoihin.

– Kriisivaihetta on vaikea välttää, mutta muutoksia on välttämätöntä tehdä. Asumistukimenot kasvavat jatkuvasti, Vartiainen sanoo.
...

Asumistukimenojen kasvuun ei ilmeisesti vaikuta raivokas mamutus kolmannesta maailmasta. Noinkohan työttömien matujen täytyy hakeutua pois suurten kaupunkien kalliista asunnoista, vai onko tarkoitus käynnistää etninen puhdistus noilla alueilla? Ei suomalaisia Suomeen, ei suomalaisia minnekään, kuten eräs hommatoveri tapaa sanoa.

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005632352.html

[Tabula Rasa]

Ja Alligaattori varmaan mielellään kertoo miten varattoman/toimeentulotuen asiakkaan lääkärimaksut Suomessa eroavat riippuen ihonväristä?

Vaikkapa siten että vokkitädit huolehtivat koko hommasta ajanvarauksesta taksin tilaamiseen eikä maksa mitään. Kun taas kantis saa rämpiä millä pääsee ja maksaa itse. Jos siis saa joskus ajan.

[no future]

Jaa. Itse kun viimeksi käytin julkista terveydenhuoltoa pitkähkön tauon jälkeen, niin terveystarkastuksen tehnyt hoitaja kyllä järjesti niin laboratorio- kuin hammaslääkärivarauksetkin. Samoin neuvola ja lastenlääkäripuolelta on lähinnä positiivisia kokemuksia. Näin valkoihoisena sorrettuna heteromiehenä.

[kivimies]

Asumistukimenojen kasvuun ei ilmeisesti vaikuta raivokas mamutus kolmannesta maailmasta. Noinkohan työttömien matujen täytyy hakeutua pois suurten kaupunkien kalliista asunnoista, vai onko tarkoitus käynnistää etninen puhdistus noilla alueilla? Ei suomalaisia Suomeen, ei suomalaisia minnekään, kuten eräs hommatoveri tapaa sanoa.

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005632352.html

Vartiainen haluaa "kasvattaa työvoiman tarjontaa" haalimalla tänne mahdollisimman paljon porukkaa  ja sen jälkeen inisee, että miksi asumistukimenot nousevat.
Ne nousevat, koska suurimmat kaupungit pääkaupunkiseudulla kasvavat nopeasti. Helsingin 74 tuhannen asukkaan kasvusta viimeisen 10 vuoden aikana 63,3% on vieraskielisiä.
Vantaalla ja Espoossa osuudet ovat suurempia.

Hänen ratkaisunaan on häätää köyhät asunnoistaan pihalle karenssien avulla, ei se, että tätä typerää "työvoiman tarjonnan kasvattamisen" politiikkaa ajatellaan uudelleen.

Sama pätee myös palkkojen suuruuteen ns. matalapalkka-aloilla. Vartiainen valittaa, että työehtosopimukset pitää poistaa ja kysynnän ja tarjonnan lain määrittää palkat.
Samalla hän kuitenkin vaatii työvoiman tarjonnan kasvattamista matalapalkka-aloilla (tarveharkinnan poisto, turvapaikanhakijat), vaikka se johtaa siihen, että palkkojen on saman lainalaisuuden mukaan laskettava.

Vartiaisen tavoitteena onkin työntekijäalojen palkkojen polkeminen ja köyhien kyykyttäminen, ei mikään muu.

[Golimar]

VATT:n grafiikka osoittaa karulla tavalla, kuinka bruttopalkan rajukaan nousu ei nosta käytettävissä olevia tuloja juuri lainkaan.
Kannustinloukulle ei ole yksiselitteistä määritelmää. Yhteiskunnallisessa keskustelussa sitä käytetään kuitenkin tuiki tiheään. Yleensä tällöin kannustinloukulla tarkoitetaan tilannetta, jossa henkilön on vaikea lisätä käytettävissä olevia tulojaan lisäämällä työtekoa tai muuta tulonhankintaa. Esimerkiksi siis bruttotulojen nousu ei nosta käytettävissä olevia tuloja.

Kannustinloukkuihin on monia syitä. Yleisimpiä syitä ovat valtion tuloverotuksen progressiivisuus, eli se että tuloveroprosentti on sitä korkeampi mitä korkeammat ovat henkilön bruttotulot.

Kannustinloukkuja aiheuttavat myös työttömyysturva sekä tarveharkintainen sosiaaliturva. Työttömän ei kannata ottaa vastaan mitä tahansa työtä, koska työstä saatava nettopalkka saattaa olla alhaisempi kuin peruspäiväraha ja ansiosidonnainen yhteensä.

Valtion taloudellinen tutkimuslaitos VATT julkaisi kuvaajan, joka osoittaa selkeästi että asumistuki ja toimeentulotuki, jotka ovat tarveharkintaisia tukia, voivat johtaa yllättävän pahaan kannustinloukkuun.

VATT:n esimerkissä on vuokralla asuva pienen lapsen yksinhuoltaja, joka saa työmarkkinatukea.

Kuvaaja osoittaa selvästi että yksinhuoltajan bruttopalkan noustessa 800 eurosta noin 2400 euroon kuussa, käytettävissä olevat tulot eivät nouse juuri lainkaan. Bruttotulojen kolminkertaistuminen ei näy yksinhuoltajan arjessa lainkaan.

Vasta bruttotulojen noustessa lähemmäs 3000 euroa, alkaa bruttotulojen nousu näkyä käytettävissä olevissa tuloissa.

Kuvaajan osoittaa tässä tapauksessa kannustinloukun johtuvan asumistuesta ja toimeentulotuesta, jotka ovat tulosidonnaisia tukia. Sen sijaan elatustuki ja lapsilisät eivät riipu tuloista. Myös ansiotulojen marginaaliverotus luo kannustinloukkua.

Kannustinloukkuja on yritetty purkaa.

Vuoden 2014 alusta on ollut mahdollista ansaita 300 euroa kuukaudessa ilman, että työttömyysturva kärsii. Myös parhaillaan kokeiltavalla perustulolla on tarkoitus loiventaa kannustinloukkuja, koska työnteko ei söisi perustuloa.

Asiantuntija Maarit Ahomäki Hämeen TE-toimistosta kertoo Etelä-Suomen Sanomille, että työn vastaanottamisen kannattavuus nousee keskusteluissa asiakkaiden kanssa usein esiin. Jos henkilö kieltäytyy ottamasta työtä vastaan, hän joutuu antamaan selvityksen ratkaisustaan. TE-toimisto punnitsee, ovatko esitetyt perustelut riittäviä kieltäytymiselle.

"On paljon hyväksyttäviä syitä, mutta jos niitä ei ole, niin karenssi (so. työttömyysetuuden menetys määrärajaksi) on mahdollinen."

Yksi esitetty keino kannustinloukkujen purkamiseksi on osallistava sosiaaliturva, jota Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professorin Heikki Hiilamon vetämä työryhmä ehdottaa. Siinä pitkäaikaistyöttömät osallistuisivat esimerkiksi järjestöjen palvelutehtäviin tai erilaisiin muihin auttamistehtäviin ja saisivat töistään osallistamistuloa. Työstä kieltäytyminen vähentäisi maksettua korvausta.

https://www.salkunrakentaja.fi/2017/04/tama-kannustinloukku-kolminkertaistuva-bruttopalkka-kaytettavissa-olevat-tulot-eivat-muutu/

[kivimies]

Kiinnostavaa, että kannustinloukkuesimerkkiin otettiin juuri kaikkein eniten tulonsiirtoja saava (yksinhuoltaja), kun puhutaan kaikista työttömistä. Katsoin kyseistä tutkimusta ja löysin sieltä vastaavan kaavion yksinasuvalle työttömälle.
Hyvä, että jutussa oltiin sentään mainittu, että työttömyystuet eivät ole automaattisia ja työkkärin käskyistä kieltäytyminen johtaa karenssiin (allaolevassa kuvassa vaaleanpunainen alue katoaa).

Työtarjoukset tuplaantuneet, samoin sanktiot – näin valtio patistaa työttömiä töihin

Tänä vuonna työtarjouksia lähetetään jopa puoli miljoonaa. Työtarjousten määrän kasvun myötä ovat kaksinkertaistuneet myös työnhakuvelvoitteen laiminlyönnistä annetut sanktiot. Työtarjouksia kritisoidaankin siitä, että pahimmillaan ne pakottavat työttömät hakemaan töitä, joita he eivät halua.

[...]

"Kyse ei ole työn tarjoamisesta vaan työnhakuvelvoitteesta"

Samalla kun työttömälle tarjotaan porkkanaa, häntä uhataan kepillä.

Mikäli työtön ei hae työtarjouksessa ehdotettua työpaikkaa, TE-toimisto saattaa rankaisuna katkaista työttömyysturvan määräajaksi. Työtarjousten määrän kasvaessa tällaisten sanktioiden määrä on kaksinkertaistunut.

Työnhakuvelvoitteen laiminlyönnistä annettiin kesäkuun loppuun mennessä 12 729 sanktiota. Viime vuonna niitä annettiin vastaavaan aikaan 5 866.

Työttömien etujärjestön mukaan onkin harhaanjohtavaa puhua työn tarjoamisesta.

– Oikeampi nimitys voisi olla työnhakuvelvoite. Eli siinä velvoitetaan työnhakija hakemaan paikkaan, jonka TE-toimisto on valinnut, sanoo Työttömien Valtakunnallisen Yhteistoimintajärjestö TVY:n puheenjohtaja Jukka Haapakoski.

Haapakosken mukaan työttömiä korpeaa myös se, että työtarjouksessa ilmoitetun työpaikan hakematta jättäminen tulkitaan "työstä kieltäytymiseksi".

– Työtön ei ole kieltäytynyt työstä, vaan hän jättää hakematta työpaikkaa, jota mahdollisesti hakee moni muukin.

Yle (24.7.2015)

[Nikolas]

Jussi Halla-aho on myös kiinnittänyt huomiota sosiaaliturvan toteutukseen, päätyen suunnilleen samaan johtopäätökseen kuin minäkin.

Parasta sosiaaliturvapolitiikkaa onkin se, että ihmisillä on töitä, eivätkä he tarvitse tulonsiirtoja.

Tästä olen kuitenkin jossain määrin eri mieltä:

Selvää on, että jotain vastikkeellisuutta sosiaaliturvassa pitäisi olla, koska ongelmana on se, että ihmiset ottavat nykyään ihmisoikeutena sellaiset asiat, jotka aiemmin olivat ihmisille keskeinen syy käydä töissä. Pitäisin parempana, että julkinen valta keksisi näille ihmisille jotain tekemistä sinä aikana kun he ovat työttömänä. Tätä ei pidä nähdä rankaisutoimenpiteenä, vaan työkykyä ylläpitävänä toimintana.

Sosiaaliturvan vastikkeellisuuden vaatiminen on tavallaan ymmärrettävää, mutta siinä samalla ikään kuin hyväksytään työkykyisen aikuisväestön jako kahteen osaan, joista ensimmäinen ja (toivottavasti) suurempi osa käy normaalisti oikeissa palkkatöissä, ja toinen osa osallistuu erilaisiin turhauttaviin tempputoimintoihin saadakseen nauttia sosiaaliturvasta. Voipa olla, että hyvin toteutettuna tempputoiminta ylläpitää työttömän työkykyä, tai sitten se vain lisää työttömän tympääntymistä. Minkä verran tällaisesta toiminnasta olisi sitten apua kansantaloudelle tai yhteiskunnan kokonaishyvinvoinnille, on mielestäni kyseenalaista ja jäänyt osoittamatta.

Toisaalta aivan kaikenlaiset tulonsiirtoihin perustuvat sosiaaliturvan mallit ja niiden parannelmat vain venyttävät myöhemmäksi tämän aikakauden loppua. Tämä koskee myös erilaisia perustulon tai negatiivisen tuloveron varaan kehitettyjä malleja. Kyse ei ole näiden tulonsiirtomallien toteutettavuudesta vaan siitä, että niihin tarrautuminen viivyttää seuraavan aikakauden mallin tuloa ja kokonaisvaltaista uudistusta.

Sanotaan myös, että perustulo tulisi liian kalliiksi, tai kuten Halla-aho asian ilmaisee:

Hallituksen perustulokokeilussa satunnaisotannalla valituille henkilöille maksetaan kahden vuoden ajan perustuloa 560 euroa kuukaudessa. Halla-ahon mielestä järjestely on liian kallis, eikä yhteiskunnalla ole pitkällä tähtäimellä siihen varaa.

Tuo ajatus että "ei meillä ole siihen varaa" on siinä mielessä pseudoargumentti, että perustulojärjestelmästä voidaan tehdä juuri niin kallis tai halpa kuin halutaan. Asiaa pohtivalle saattaa aiheuttaa mielenmyllerryksen jos vaivautuu ajattelemaan rinnakkain kahta toteutusta:

• Perustulo. Perustuloon tarvittavat rahat otetaan verottamalla, ja koska perustulo kuuluu kaikille kansalaisille, perustulon rahoittamiseksi verotusta täytyy kiristää. Suomessa on jo ennestään korkea kokonaisverotuksen taso.
  
  
• Negatiivinen tulovero. Tämä on itse asiassa vaikutuksiltaan täysin identtinen perustulon kanssa, paitsi yhdessä asiassa: Negatiivisen tuloveron toteutus siirretään verottajan huoleksi, ja koska negatiivinen tulovero on luonteeltaan veronpalautus, sen käyttö vähentää kokonaisverotusta ja madaltaa kokonaisveroastetta. Tällä tavoin laskettuna negatiivinen tulovero tulisi paljon halvemmaksi kuin nykyinen tulonsiirtoihin perustuva sosiaaliturva.

Lukijan tulee ymmärtää, että oikeasti nuo kaksi mallia ovat samanlaiset, ja vain niiden toteutuksessa on vähän eroa, millä ei ole tavalliselle kansalaiselle mitään merkitystä. Perustulojärjestelmä olisi nykyiseen sosiaaliturvaan verrattuna yksinkertaisempi, halvempi ja kannustinloukuton. Nämähän ovat kieltämättä suhteellisesti hyviä ominaisuuksia ja parannuksia nykyiseen verrattuna. Ongelma on siinä, että myös perustulo tai negatiivinen tulovero kuuluvat tähän aikakauteen, jonka loppu lähestyy.

Seuraavan aikakauden kokonaisvaltainen sosiaaliturvan järjestelmäuudistus merkitsee työmarkkinoiden perinpohjaista myllerrystä. Siihen kuuluu sujuva ja automaattisesti itseään korjaava työn jakamisen ja uudelleenjakamisen käytäntö. Se ei suhtaudu ylenkatsovasti eikä halveksivasti yhteiskunnan tavoitteeseen järjestää työllistävää liiketoimintaa, vaan siihen tarvittavat rakenteet luodaan, ja todella lähelle täystyöllisyyttä päästään näillä keinoilla. Työttömyys jää fyysisesti ja henkisesti työkyvyttömille, ja tarveharkintaisen tuen määrä aikuisväestölle saadaan minimoitua. Muita vastikkeettoman tuen saajia ovat sitten enää lapset ja vanhukset.

Lainaukset ovat lähteestä:
• Halla-aho: Parasta sosiaaliturvapolitiikkaa on se, että ihmisillä on töitä, eivätkä he tarvitse tulonsiirtoja Suomen Uutiset, 2018-04-08.

[Nikolas]

Orpon päässä on vilkahtanut joku tuikku tai kiiltomato:

Kokoomuksen puheenjohtaja, valtiovarainministeri Petteri Orpo arvioi, että 2000-luvulla laskeneet syntyvyyslukujen taustalla on suuri ongelma. Hän viittaa valtiovarainministeriön kansliapäällikön, valtiosihteeri Martti Hetemäen havaintoihin syntyvyyslukujen laskusta.

–Huoleni nuorista miehistä kasvaa. 25-34-vuotiaiden, eli parhaassa perheenperustamisiässä olevien miesten työllisyysaste on 2000-luvulla heikentynyt samaa tahtia kuin syntyvyyskin. Ongelma on suuri, niin henkilökohtaisella tasolla kuin yhteiskunnankin kannalta, Orpo kirjoittaa Facebookissa.

Talouselämä kertoi perjantaina, kuinka syntyneiden lasten määrä on romahtanut miltei käsi kädessä nuorten miesten työllisyysasteen kanssa. Helsingin Sanomien mukaan luvut ovat selvästi alittaneet myös väestöennusteen tason. Ennusteen varaan on laskettu ja tehty poliittisia uudistuksia kuten eläke- ja sote-uudistus.

Orpon mukaan tytöt ja pojat eivät enää kohtaa entiseen tapaan.

–Pojilla on vaikeuksia koulussa oppimisessa, ja liian moni jää ilman peruskoulun jälkeistä tutkintoa. Tytöt pärjäävät paremmin, eivätkä he siksi edes kohtaa. Tämä näkyy jo syntyvyystilastoissa, kun lapsia syntyy Suomessa vähemmän kuin 150 vuoteen! Orpo hämmästelee.

Poikien avuksi hän esittää hallituksen laatimia varhaiskasvatuksen ja ammattikoulun uudistamista. Oppositiosta käsin ne on tosin tuomittu ennen muuta leikkaustoimiksi. Kehysriihen alla Orpo toteaa, että nuorten miesten auttamiseksi pitää olla varaa.

–Yksinäisestä, vailla tekemistä ja tulevaisuudenuskoa olevasta nuoresta miehestä ei koskaan ole seurannut mitään hyvää. Ei hänelle itselleen, kuin muillekaan. Heidän moittimiseen meillä ei ole varaa, auttamiseen pitää olla.

• Paalasmaa, Petteri: Syntyvyyslukuihin havahtui nyt Petteri Orpo: Tällaisesta nuoresta miehestä ei ole koskaan seurannut mitään hyvää Uusi Suomi, 2018-04-09.

Misinteri on osannut päätellä että nuoret miehet tarvitsevat töitä, etteivät he olisi syrjäytyviä ja ylenkatsottuja heittopusseja, jollaiset eivät kunnon tytöille kelpaa ainakaan perheen perustaminen mielessä. Siispä pelkkä aktiivimalli, keppi ja kyykytys ei riitäkään, vaan yhteiskuntaa pitäisi oikeasti järjestellä siihen malliin, että töitä olisi töitä tarvitseville.

[Uuno Nuivanen]

Kokoomus palauttaa orjuuden. Ei koskene mamuja.

Kokoomus on esitellyt oman mallinsa sosiaaliturvan uudistamiseksi.
Kokoomus esittää vastikkeellista sosiaaliturvaa.

Sosiaaliturvan uudistaminen on ensi vaalikauden ehkä suurin kysymys, ja kaikki puolueet ovat kertomassa omista malleistaan sotu-uudistuksessa.

– Sosiaaliturvamalli on tullut tiensä päähän, työelämä on muuttunut, sosiaaliturva ei pysty tähän vastaamaan, se on liian passiivinen. Meille tärkeää on, että vahvan perusturvan lisäksi kannustimet ovat kunnossa, puheenjohtaja, valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok) sanoi.

Kokoomus olisi yhdistämässä eri tulonsiirrot – toimeentulotuen, asumistuen, peruspäivärahan ja työmarkkinatuen - yhdeksi yleistueksi Iso-Britannian tapaan.

– Esitämme vastikkeellista sosiaaliturvaa. Kootaan eri malleja yhdeksi tueksi, joka vähenee, kun työtulo kasvaa. Sillä olisi helpompaa ottaa työtä vastaan, se ottaa huomioon itsensä työllistäjät. Olemme pyrkineet löytämään mallin, joka minimoi kannustinloukut.

Kokoomuksen mallissa aktiivinen työnhaku on edellytys yleistuen saamiseksi.

Malliin tulisi nykylain mukaiset 20 tai 40 prosentin leikkaukset tukitasoon, jos tuen saaja ei ole aktiivinen työnhaussa tai osallistu työllistymistä edistäviin palveluihin.

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005701556.html

[no future]

Siitä 491€ kun leikataan vielä 40%, niin aktiivisuus ja työnhaku onkin helvetin helppoa kunhan ei tarvitse esim. liikkua kuukauteen mihinkään, tai maksella mitään laskuja.

Voiko ruokajonoissa käymällä saada aktiivisuuspisteet täyteen?