Poikien oppimistulokset romahtaneet viimeisen 10 vuoden aikana

[maltti on valttia]

Työelämässä, jossa kilpailu palaa takaisin kuvioihin, miehet taas yllättäen peittoavat naiset osaamisessa (tarvitsee vain katsoa palkkoja).

Voi sekin vaikuttaa, että koneen hoitamisesta maksetaan parempaa palkkaa kuin ihmisen hoitamisesta.

Koneen hoitaminen on paljon vaikeampaa kuin ihmisen hoitaminen.

Mikä vaikeus on ihmisen hoitamisessa,  ruokkimisessa, kääntämisessä,  paskan pyyhkimisessä? Hohhoijaa.

Jokainen tervejärkinen ihminen osaa hoitaa ihmistä. Ihmisiä on osattu hoitaa jo tuhansia vuosia ennen kuin on keksitty ensimmäistäkään konetta.
 
Olisiko hoitotyön  "vaikeus"  tullut siinä että hoitotyössä on nykyisin apuna koneita? Ennen riitti jos osasi käyttää tekniikan ihmettä nimeltä suihkuhana.

[Ernst]

Koneen hoitaminen on paljon vaikeampaa kuin ihmisen hoitaminen.

Edellinen on kirjoitettu mitä ilmeisimmin oman ymmärryksen vahvasti sanelemissa rajoissa.

[Chew Bacca]

Ei pidä aliarvioida pienenkään rikkauden osuutta otannasta. Kun osuus on lähes sataprosenttisesti kuraa. 25 vuoden kokemuksella ammattikasvattajan suusta: "yhdeksän somalipoikaa kymmenestä ei tee mitään vapaaehtoisesti, koskaan." Mitä tuohon lisäisi kun semikukkis opettajamummo sanoo noin, ja ääni somaliyhteisön sisältä vahvistaa havainnon. Liittynee jotenkin kulttuurin sisäiseen järjestykseen: isiä ei ole, tai jos on, he ovat työttömiä pummeja suomalaisen kulttuurin mukaan, eikä poikien sovi kurottaa isää korkeammalle.

Käy järkeen. Miksi helvetissä kaikista maailman vitsauksista Suomi sai osakseen juuri somalit. Ehkä "Jumala" katsoi että vain sitkeät, talvisodan ja pettuleivän kestävät suomalaiset selviävät tästäkin.

[guest11919]

Muistutan vielä, että oppilaiden mamuudesta ei kouluilla ole tilastoja, vaan indikaattori S2- opetus on epätäydellinen, joskin useimpiin tarkoituksiin riittävän lähellä. Haluttaessa ja sopiva koulu valikoimalla ko. indikaattori voi olla hyvinkin kaukana oletetusta mamuudesta, erityisesti "varsinaisesta".

Tuossa yllä olevassakin lainauksessa tehdään viittaus erikseen ensimmäisen- ja toisen sukupolven maahanmuuttajiin. Sitä ei näe edes epätarkasti s2-luvuista. Kouluilla ei ole tilastoja, mutta voisihan tuo olla toteutettu kyselytutkimuksena testin yhteydessä (näköjään tutkimuksessa kyseltiin myös kaikenlaista "sosioekonomisesta-asemastakin"). Jos tiedot lähtevät koululta yhdistettyinä testatun henkilöllisyyteen, Suomessa tuon voi selvittää väestörekisteristäkin.

Ei tietenkään näe. Todennäköisin vaihtoehto on se, että tiedot on kysytty testin yhteydessä oppilaalta itseltään. Jos erillisiä testauksia on järjestetty, niihin on täytynyt jotenkin valikoida oppilaat, sillä näitä kysyttyjä tietojahan ei ole vielä ollut käytettävissä.

Jos voisin käyttää omaa nimeäni, kysyisin asiasta vastaavalta virkamieheltä, onko erillisiä testauksia järjestetty S2-kriteerillä ja missä kouluissa.

[newspeak]

Oma kantani on, että nyky-yhteiskunta on melko naispainotteinen ja se näkyy yleensä poikien vähättelynä. Samaa on jatkunut jo vuosikymmeniä, joten mitään uutta tässä ei ole, eikä sikäli ole lainkaan yllättävää, että poikien koulumenestys on laskusuhdanteista. Se, että tytöt hakeutuvat hyvästä koulumenestyksestään huolimatta eri aloille kuin pojat, on mielestäni hyvinkin luonnollista, enkä näe siinä mitään väärää, että kympintyttö perustaakin mieluummin perheen, eikä ryhdykään feminismin esitaistelijaksi. Enkä näe mitään vikaa siinäkään, että pojat hakeutuvat itseään edes etäisesti kiinnostavalle alalle.

Mutta tämä poikien tyhmentäminen tulee eräänä päivänä tälle maalle kalliiksi.

Koneen hoitaminen on paljon vaikeampaa kuin ihmisen hoitaminen.

Mikä vaikeus on ihmisen hoitamisessa,  ruokkimisessa, kääntämisessä,  paskan pyyhkimisessä? Hohhoijaa.

Jokainen tervejärkinen ihminen osaa hoitaa ihmistä. Ihmisiä on osattu hoitaa jo tuhansia vuosia ennen kuin on keksitty ensimmäistäkään konetta.
 
Olisiko hoitotyön  "vaikeus"  tullut siinä että hoitotyössä on nykyisin apuna koneita? Ennen riitti jos osasi käyttää tekniikan ihmettä nimeltä suihkuhana.

Ihminenhän on koneista kaikista monimutkaisin. Vaikka tiede on ponnistellut tuhansia vuosia koittaessaan ymmärtää ihmistä, raaputamme vieläkin vain pintaa koettaessamme ymmärtää tuota ihmeellistä koneistoa sen sisällä.

Kun kone lakkaa toimimasta toivotulla tavalla, se myydään romuksi. Ihmisestä kuitenkin pidetään kiinni. Kuinka moni koneenhoitaja koittaisi pitää käynnissä konetta, joka ei tuota muuta kuin vaivaa?

[Lalli IsoTalo]

Rehtori julisti kouluun armeijakurin – arvosanat lähtivät hurjaan nousuun
2 maaliskuu 2017

Ilkivalta, yleiset häiriöt ja uhmakkaat oppilaat olivat iso ongelma eräässä koulussa Ruotsin Eslövissä.

Sitten koulun rehtori ja entinen ammattisotilas Truls Katsler päätti panostaa armeijahenkiseen kurinpitoon. Muutos oli häkellyttävä.

Nyt oppilaiden arvosanat ovat nousseet 20 prosenttia vain parissa vuodessa.

¨
... Truls Katsler ... aikoi tuoda kouluun järjestystä ja siisteyttä – selkeät säännöt, kurin, opiskelurauhan ja kannustavan ilmapiirin.

"Meillä on tiukat säännöt, mutta tärkeää on, että oppilaat ymmärtävät, että se johtuu siitä, että välitämme heistä. Säännöt tulevat sydämestä. Emme halua rangaista heitä. Jos ilmapiiri on rauhallisempi, oppilaat voivat paremmin – ja saavat parempia tuloksia, Truls Katsler sanoo Skånska Dagbladet -lehdelle.

Yksi Katslerin laatimista uudistuksista on, että oppilaat kokoontuvat nykyään riviin koulun pihalle maanantaisin. Heille kerrotaan tulevista tapahtumista, kehutaan, jos asiat ovat menneet hyvin ja huomautetaan, jos on jotain parannettavaa.

Truls Katsler on myös kieltänyt kokonaan pipojen ja muiden ulkovaatteiden käytön luokissa. Puhelimien käyttö on kielletty muussa kuin opetukseen liittyvissä tilanteissa, muuten ne takavarikoidaan. Lukujärjestys on selkeämpi ja lounastauot säännölliset.

"Tällaisissa vaatimuksissa ei ole mitään pahaa, kaikki on kiinni siitä, miten ne esittää. On mahdollista sanoa ystävälliseen sävyyn, että tästä asiasta ei neuvotella", Truls Katsler sanoo Skånska Dagbladetille.

Kokeilu on ollut suuri menestys. Oppilaiden arvosanat ovat nousseet 20 prosenttia muutaman vuoden aikana, ja lukiokelpoisten oppilaiden määrä on noussut 74 prosentista 95 prosenttiin.

"Avain menestykseen on asettaa oppilaille sellaisia vaatimuksia, jotka osoittavat, että heistä välitetään", Truls Katsler selittää Skånska Dagbladetille.

[yks vaan]

Ei sovi kasvatuspedagogien totuuteen tuo, ainoastaan maalaisjärkeen ja käytäntöön.

[RP]

Rehtori julisti kouluun armeijakurin – arvosanat lähtivät hurjaan nousuun
2 maaliskuu 2017

Lähteenä ilmeisesti tämä: http://fi.newsner.com/rehtori-julisti-kouluun-armeijakurin-arvosanat-lahtivat-hurjaan-nousuun. En tunne sivustoa. Mutuna, että liikeideana on poimia maailmalta uutisia joista saa kirjoitettua jutun, joka on suosittu facebook-levitykseen. Ei siinä mitään. Linkattuna primäärilähteenä ilmeisesti ihan OK paikallislehti: http://www.skd.se/2017/03/01/betygen-rusade-i-hojden-med-militar-disciplin/ , eikä käännöksesä nähdäkseni ole virheitä.

Sen verran pisti silmään, että varsinkin kun olemme Hommaforumilla, että tuosta jatkojalostetusta versiosta oli jätetty pois kohta

Truls Katsler tycker egentligen att det är självklart att 95 procent av niorna på Ölycke ska bli behöriga till gymnasiet.
– Här är 95 procent svenska barn från svenska hem. Det finns ingen anledning att de ska misslyckas. Det är svårare om vi får många nyanlända som kommer till förberedelseklassen vårterminen i nian utan att kunna svenska. Då går det inte.

Rikkoisi tietysti hyvän olon tunnetta jutussa, ja tiputtaisi (vaikka koulukurin ja teidätte-kyllä-minkä kannattajien joukossa onkin varmasti paljon yhteistä) Facebook-jakajista aravatenkin joitakin kymmeniä prosentteja pois.

[Lalli IsoTalo]

Lähteenä ilmeisesti tämä: http://fi.newsner.com/rehtori-julisti-kouluun-armeijakurin-arvosanat-lahtivat-hurjaan-nousuun.

Jeps. Kiitos täydennyksestä. Oli vielä liian aikaista aamulla ...

[Siili]

Tässähän ei sinänsä ole mitään uutta

Kouluosaaminen on pysynyt romahtaneella tasolla – Vantaan opetuspomo huolissaan: "Pojat tulee saada lukemaan enemmän"

http://www.vantaansanomat.fi/artikkeli/535627-kouluosaaminen-on-pysynyt-romahtaneella-tasolla-vantaan-opetuspomo-huolissaan-pojat

Ihmettelen kuitenkin johtopäätöstä, että koska luokkien välillä on eroja, oppilasainesta on sekoitettava, jotta luokkien väliset erot pienenevät:

Vantaan perusopetuksen johtaja Ilkka Kalo pitää myönteisimpänä tutkimustuloksena sitä, että Vantaalla eri alueiden ja koulujen väliset erot oppilaiden osaamisessa ovat pysyneet viime vuosina pieninä. Sen sijaan monissa kouluissa rinnakkaisluokkien koulumenestyksen erot ovat toivottua suuremmat. Ne tosin olivat vielä isommat 2004.

– Jatkossa kouluissa on kiinnitettävä yhä enemmän huomiota siihen, miten luokkia muodostetaan. Erilaista oppilasainesta on sekoitettava aiempaa enemmän, jotta luokkien erot kapenevat.

Ilmeisesti keskimääräisen suorituksen aleneminen ei ole niin hälyyttävää, eikä edes keskihajonnan kasvu yksittäisessä luokassa, kunhan ikäluokan eri luokkien keskiarvojen keskihajonta pysyy aisoissa.  Sehän onnistuu mainioisti myös esimerkiksi sabotoimalla hyvien oppilaitten oppimista paremmin pärjäävissä luokissa. 

Itse näkisin kyllä etuna suurissa kouluissa nimen omaan sen, että voidaan muodostaa eri tasoisia rinnakkaisluokkia.  Arvaukseni on, että moisella strategialla saadaan nostettua keskimääräistä suoritustasoa.

[Tabula Rasa]

Montakos prosenttia 17vee matuja olikaan nykyään kouluissa? Tuokin tekee tilastoharhan kun 90% maahantulevista on miehiä.

[Tappivanukas]

https://yle.fi/uutiset/3-9940240

Aiheesta ylessä tänään.

Suomalaiskoululaiset ovat maailman kärkikastia pulmien ratkomisessa porukalla. Tämä tuore tieto on peräisin viimeisimmästä Pisa-tutkimuksesta, jonka muut tulokset kerrottiin viime vuoden lopulla.

Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön OECD:n Pisa-ohjelmassa arvioidaan kolmen vuoden välein 15-vuotiaiden osaamista matematiikassa, luonnontieteissä ja lukutaidossa. Kaksi kertaa mukana on ollut myös neljäs aihealue, kyky ratkaista ongelmia – ensin yksin ja tällä kertaa joukkovoimalla.

Virallisesti sitä kutsuttiin yhteistoiminnalliseksi ongelmanratkaisuksi. Tähän arviointiin osallistui 51 maata kaikkiaan 73 Pisa-maan joukosta.

Arvioinnin painopiste oli vuorovaikutus- ja keskustelutaidoissa, ei kyvyssä ratkaista vaativia ongelmia. Pisteitä ropisi ryhmille, joissa tunnistettiin toisten näkökulmat ja vahvuudet sekä saatiin keskustelemalla aikaan yhteinen päätös ja sen toteutus ja vieläpä niin, että jokainen hoiti oman sovitun osansa.

Pronssimitalille kahdeksan ottajaa

Pisa-kisan kulta- ja hopeamitalit menivät Aasiaan eli Singaporeen ja Japaniin, mutta pronssikorokkeella oli ruuhkaa. Kahdeksan maan piste-erot eivät ole tilastollisesti merkittäviä. Euroopasta joukkoon mahtuivat vain Suomi ja Viro.

561 Singapore
552 Japani
541 Hongkong
538 Korea
535 Kanada
535 Viro
534 Suomi
534 Macao
533 Uusi-Seelanti
531 Australia
Viron Suomea pisteen parempi sijoitus kiillottuu siitä lisätiedosta, että Virossa oli vähemmän oppilaita alimmalla hyväksytyllä tasolla tai sen alla kuin Suomessa.

Pohjoismaista Islanti jäi pisteen OECD:n 500 pisteen keskitasosta. Tanskalle kertyi pisteitä 520, Ruotsille 510 ja Norjalle 502.

Suomen kouluilla ei ole suuria eroja

Suomi loisti aiemmin Pisa-maana, mutta viime vuosien tulokset ovat vetäneet vakaviksi – eivät vain huonontuneiden pistemäärien vuoksi, vaan myös siksi, että erot sukupuolten, koulujen ja kotitaustaltaan erilaisten lasten välillä ovat kasvaneet. Nyt tutkijoilla oli niistä sekä hyviä että huonoja uutisia.

Lukemisessa, matematiikassa ja luonnontieteissä venyneiden erojen sijasta yhteisessä ongelmanratkaisussa oli suomalaiskoulujen välillä vain pientä hajontaa. Se oli Suomea vähäisempää vain Islannissa.

Myös muut Pohjoismaat sijoittuivat tässä vertailussa hyvin, toisin kuin varsinaisessa mitalitaulukossa loistavat aasialaismaat. Siinä missä Suomen koulujen keskinäinen ero oli vain 6,3 prosenttia, Singaporen prosenttiluku oli lähes 24 ja Japanin peräti yli 28. Virossakin luku lähenteli kolminkertaista Suomeen verrattuna.

Myös vanhempien koulutus ja varallisuus olivat muualla keskimäärin ratkaisevampia kuin Suomessa. Kärkikymmenikön maista ero oli Suomessa toiseksi pienin Macaon jälkeen. Singapore ja Japani ovat selviä johtajia myös tässä negatiivisessa taulukossa.

Suomen tytöt ovat loistavia

Suomen tytöt ovat OECD-vertailussa erinomaisia, mutta asialla on myös kääntöpuoli: tyttöjen ja poikien välillä ei ole missään yhtä suuria suorituseroja kuin Suomessa.

Tytöt selvittivät tehtävät kaikkialla paremmin kuin pojat, mutta Suomessa sukupuolten välinen piste-ero oli peräti 48, kun se OECD:ssä keskimäärin oli 29.

OECD:n keskiarvo tytöillä 515
Suomen tytöt 559
OECD:n keskiarvo pojilla 486
Suomen pojat 511
Suomalaiset Pisa-tutkijat selittävät eroa osittain sillä, että tehtävissä korostuivat lukutaito ja tottumus chat-keskusteluihin. He arvelevat, että chattailu on tytöille vapaa-ajalta tutumpaa puuhaa kuin pojille. Lukemisessa Suomen tytöt ovat päihittäneet pojat aina Pisa-tutkimusten alusta eli vuodesta 2000 asti.

Tyttöjen ja poikien ero luku- ja yhteistyötaidoissa on niin merkittävä, että se on otettava huomioon, kun kehitetään koulutusta, Pisa-tutkijat sanovat.

[Tappivanukas]

Uutisissa tutkiskelija peräänkuulutti poikien potentiaalin saamista käyttöön. Ihan hyvä. Mutta sama tutkiskelija hehkutti miten ihanaa onkaan "laaja-alainen osaaminen" joka ei rajoitu "kapea-alaisiin oppiaineisiin."

Tietääkseni oppiaineet kuten kielet, historia, matematiikka, fysiikka, kemia eivät ole kapea-alaisia, vaan käsittämättömien laajojen tieteenalojen alkeita. Jotka nivoutuvat toisiinsa luonnollisesti. Ongelmaksi koetaan ilmeisesti se että matikkanerot eivät osa puhua tunteistaan ja laatia värikästä posteria tai vääntää kahoottia muuttaakseen osaamisensa sosiaaliseksi pääomaksi, eli paskanjauhannaksi. Laaja-alaisuudella tarkoitetaankin naisille tyypillistä, faktoista piittaamatonta paskanjauhantaa ja liibalaabaa, ryhmätöiden värkkäämistä väkisin yhteensopimattomien yksilöiden kanssa ja loputonta puhumista, puhumista, puhumista.

Vähemmän nännistis-lellististä paskaa ja enemmän kovaa tiedettä, käytäntöön pantuna. Kumma jos ei poikia ala kiinnostaa. Samalla saadaan tyttöjen osaamistasoa pudotettua lähemmäs realismia, ja feminatsit saavat taas pikkarit persvakoonsa kun patriarkaatti lyö.

Aastudio aiheesta NYT.

[Teaparty]

Naisen euro on 70 senttiä!!1!

Eiku.

[Roope]

– On pohdittava, mitkä kouluun tai yhteiskuntaan liittyvät muutokset ovat johtaneet siihen, että niin monia poikia ei kiinnosta koulussa tarjottu oppimisen malli, sanoo opetusministeri Grahn-Laasonen.

Onhan tuota pohdittu, mutta tuntuu olevan ylittämätön kynnys myöntää, että suomalainen koulu suosii Pisa-testienkin perusteella aivan erityisellä tavalla tyttöjä.

Pisa-tutkija ei allekirjoita ehdotusta, jonka mukaan poikien oppimismenestys paranisi miesopettajia lisäämällä: "Kuulostaa aataminaikaiselta ajattelulta"

Pisa-tutkijan mukaan ei ole näyttöä, että poikien kyykännyt oppimismenestys kohenisi miesopettajia lisäämällä.

Apulaisprofessori Juhani Rautopuron mielestä asiantuntijat tarjoavat yksinkertaisia esityksiä monimutkaiseen ongelmaan.

Opetushallitus julkisti elokuun alussa kehittämisohjelmansa, jossa ehdotetaan miesopettajien lisäämistä erityisesti alaluokille mahdollisena keinona parantaa poikien koulumenestystä.

– Tuloksemme eivät anna eväitä minkäänlaisiin johtopäätöksiin opettajan sukupuolen vaikutuksista oppimistuloksiin tai oppilaiden motivaatioon, Rautopuro sanoo.

Jyväskylän yliopiston apulaisprofessori maalailee seinille mieskiintiön muotoisia piruja. Hän epäilee, että joku saattaisi tehdä johtopäätöksiä jopa naisopettajien ammattitaidosta.

Rautopuron mielestä suurempi ongelma on oppimistulosten lasku ylipäätään.

– Ehdotus kuulostaa aataminaikaiselta ajattelulta. Poikien ja tyttöjen välinen ero on ongelma, mutta suurempi ongelma on oppimistulosten lasku kautta linjan.

Hänen mielestään tasa-arvo on kantava periaate, ja ratkaisun löytämiseksi tarvitaan kunnollista tutkimustietoa eikä pikapolitiikkaa ja mielipiteitä.

Rautopuro arvelee, että laajalle tutkimukselle olisi tilausta.

Professori on samoilla linjoilla kuin STT:n aiemmin haastattelema Opetushallituksen pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen: asiantuntijoilla ei välttämättä ole riittävästi tietoa.

– Jos olisi helppoja ratkaisuja, ne olisi jo ajat sitten tehty, Rautopuro painottaa.
...

MTV 22.8.2019

Apulaisprofessori Rautopuron argumentointi kuulostaa epäilyttävän tutulta. Ihan kuin Katainen, Korkman ja ketä niitä onkaan urputtamassa "populistien yksinkertaisista ratkaisuista monimutkaisiin ongelmiin".

En väitä, että juuri miesopettajien lisääminen olisi paras keino parantaa poikien oppimistuloksia, mutta opetusrauhan parantaminen lähes keinolla millä hyvänsä voisi hyvinkin olla sitä sekä pojille että tytöille.

Hänen mielestään tasa-arvo on kantava periaate, ja ratkaisun löytämiseksi tarvitaan kunnollista tutkimustietoa eikä pikapolitiikkaa ja mielipiteitä.

Rautopuro arvelee, että laajalle tutkimukselle olisi tilausta.

Professori on samoilla linjoilla kuin STT:n aiemmin haastattelema Opetushallituksen pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen: asiantuntijoilla ei välttämättä ole riittävästi tietoa.

– Jos olisi helppoja ratkaisuja, ne olisi jo ajat sitten tehty, Rautopuro painottaa.

Ei tosiaankaan olisi tehty, kuten hyvin tiedämme toisilta politiikan alueilta, jos kyseessä ovat tärkeiden eturyhmien taloudelliset ja/tai ideologiset intressit, joita koulussa totisesti riittää.

Koulumaailman viime vuosien muoti-ilmiöitä kuten ilmiöoppimista, itseohjautuvuutta ja inkluusiota ei voi sanoa helpoiksi mutta ei myöskään parhaalla tutkimustiedolla perustelluiksi ratkaisuiksi. Kokemukset tuntuvat paremminkin viittaavan niiden haitallisuuteen. Mieluummin vaihteeksi vaikka niitä helppoja ratkaisuja.

[törö]

^ Pyrkyri pitää uudistuksista, joiden avulla hän voi tuoda itseään esille, ja siksi ei voida palata niihin opetusmenetelmiin, jotka toimivat, vaan pitää keksiä huonojen tilalle jotain uutta paskaa.

[Roope]

Halonen möläytti aikoinaan Kunta-lehden haastattelussa, että poikien Pisa-tulokset paranevat, kunhan poikia kasvatetaan kuin tyttöjä:

Tarja Halonen Pisa-tuloksista: Tyttöjen kasvatuksesta mallia pojille

Oppimiserojen tasaamisessa tyttöjen ja poikien välillä tulisi ottaa poikien kasvatukseen mallia tyttöjen kasvatuksesta, sanoo presidentti Tarja Halonen.

Viime viikolla julkaistujen, 15-vuotiaiden ongelmaratkaisutaitoja kartoittaneiden, tuoreiden Pisa-tutkimustulosten mukaan erot tyttöjen ja poikien välillä ovat Suomessa suuremmat kuin missään muussa tutkitussa OECD-maassa.

– Ensimmäiseksi pitää kysyä, olemmeko muistaneet kiittää tyttöjä siitä, että tytöt ovat tehneet mahtavan loikan eteenpäin, Halonen sanoi Kuntalehdelle kasvuyritys- ja teknologiatapahtuma Slushissa torstaina ja viittasi Pisa-tuloksiin tyttöjen osalta.

– Sen jälkeen voidaan miettiä, mitä meillä on opittavaa tyttöjen perinteisestä kasvatuksesta poikien puolelle.

Halonen muistuttaa, että vaikka pojat ovat poikia, heidän pitää sopeutua sellaiseen yhteiskuntaan, jossa ihmiset ovat lähellä toisiaan.

– Ehkä perinteinen tyttöjen kasvattaminen on lähempänä sitä mallia.

Kunta-lehti 30.11.2017

Suomen tulokset poikkeavat kaikista muista Pisa-maista niin suuresti luultavasti juuri siksi, että täällä esiopetuksesta alkaen kaikkia oppilaita yritetään kasvattaa kuin tyttöjä, ja sen pahempi pojille, jos he eivät sopeudu siihen.

[nollatoleranssi]

En väitä, että juuri miesopettajien lisääminen olisi paras keino parantaa poikien oppimistuloksia, mutta opetusrauhan parantaminen lähes keinolla millä hyvänsä voisi hyvinkin olla sitä sekä pojille että tytöille.

Jos puhutaan opettajien määrän koostuvan nykyisin naisista 80-90-%, niin miesopettajien määrällä voi olla vaikutusta.

Enemmän kyse voi olla koulurauhasta ja - motivaatiosta. Hyvin tiedetään, ettei sama trendi eri oppimistuloksissa ole mikään maailmanlaajuinen ilmiö.

[Veikko]

Missään muualla tyttöjen ja poikien ero ei ole näin näkyvä kuin Suomessa.

Erot olivat kylläkin muutamassa maassa vielä suuremmat. Itävallassa ero oli yhtä suuri mutta poikien hyväksi. Esimerkiksi Virossa, Saksassa, Norjassa ja Tanskassa pojat olivat parempia. Ruotsissa tytöt olivat parempia, mutta Suomeen verrattuna vain pienellä marginaalilla.

Opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen (kok) mielestä paras tapa ehkäistä eroja koululaisten menestyksessä on opettajien täydennyskoulutus.

Hän tarkoittaa siis täsmällisesti hanketta, joka alkoi tammikuussa 2016 ja jonka tarkoituksena on uudistaa opettajankoulutusta.

Oppilaiden halukkuus tai haluttomuus oppia uutta nykyisenlaisessa koulussa selittää jonkin verran tuloksia. Tutkijat huomasivat esimerkiksi, että tytöillä on tapana käyttää tekniikkaa lukeakseen uutta. Pojat käyttävät teknologiaa "suppeammin", mikä viittaa kaikesta päätellen viihteellisempään käyttöön.

– On pohdittava, mitkä kouluun tai yhteiskuntaan liittyvät muutokset ovat johtaneet siihen, että niin monia poikia ei kiinnosta koulussa tarjottu oppimisen malli, sanoo opetusministeri Grahn-Laasonen.

Onhan tuota pohdittu, mutta tuntuu olevan ylittämätön kynnys myöntää, että suomalainen koulu suosii Pisa-testienkin perusteella aivan erityisellä tavalla tyttöjä.

Olen ollut kerran tekemässä näitä tutkimuksia opiskelijana. Saimme tutkimuskohteena olleessa koulussa pojille paremmat tulokset kuin tytöille. Se ei käynyt laatuun kun esitimme sen toimeksiantajille ja alettiin pohtia, miten poikien tulosta voisi mulkata alemmaksi.

[Roope]

Enemmän kyse voi olla koulurauhasta ja - motivaatiosta. Hyvin tiedetään, ettei sama trendi eri oppimistuloksissa ole mikään maailmanlaajuinen ilmiö.

Ei tosiaankaan vaan jotain ainutlaatuista:

...
Kärkipäässä, OECD-maiden kolmansina, olivat Suomen tytöt. Suomen pojat olivat kaukana kärkimaiden pisteistä samalla tasolla kuin esimerkiksi englantilaiset ja yhdysvaltalaiset pojat.

Osaamiserot sukupuolten välillä ovat Suomessa OECD-maiden suurimmat.

Suomalaisten tyttöjen ja poikien valtavaa piste-eroa Andersson ei noteeraa saati määrittele sitä vakavaksi tasa-arvokysymykseksi, kuten lopputuloksen tasa-arvon vaatija normaalisti tekisi. Raportissa Suomen kanssa samaan ryhmään niputettiin tässä suhteessa vain Jordania, Pohjois-Makedonia, Qatar, Saudi-Arabia ja Arabiemiraatit.

[Jorma M.]

Totta kai poikien oppimistulokset romahtavat, koska

- koulujen järjestys- ja kuriongelmat pahentuneet
- opettajilta viety välineet ja keinot hoitaa opetusta
- matuja tuotu liikaa kouluihin
- media ja päättäjät ovat saaneet liikaa hokea tyttöjen kärsimyksistä, paineista ja ongelmista. Poikien vastaavia vähätelty
- rahoja viety kouluilta
- tarkkailu- ja erityisluokkia lopetettu
- feminismiä, homosaatiota, transjankkausta uitettu liikaa kouluihin
- jne tms 

[Beef Supreme]

Totta kai poikien oppimistulokset romahtavat, koska

- koulujen järjestys- ja kuriongelmat pahentuneet
- opettajilta viety välineet ja keinot hoitaa opetusta
- matuja tuotu liikaa kouluihin
- media ja päättäjät ovat saaneet liikaa hokea tyttöjen kärsimyksistä, paineista ja ongelmista. Poikien vastaavia vähätelty
- rahoja viety kouluilta
- tarkkailu- ja erityisluokkia lopetettu
- feminismiä, homosaatiota, transjankkausta uitettu liikaa kouluihin
- jne tms

-yksinhuoltajuuden normalisoiminen, poikien kasvaminen ilman isää
-kilpailuasema vanhempien ja aikaisemmin kypsyvien mamujen kanssa urheilussa ja parisuhteissa
-jatkuva syyllistäminen siitä että mielenkiinnon kohteet ovat pojille tyypillisiä, kuten pelit ja mopoilu

[Bellerofon]

En väitä, että juuri miesopettajien lisääminen olisi paras keino parantaa poikien oppimistuloksia, mutta opetusrauhan parantaminen lähes keinolla millä hyvänsä voisi hyvinkin olla sitä sekä pojille että tytöille.

Jos puhutaan opettajien määrän koostuvan nykyisin naisista 80-90-%, niin miesopettajien määrällä voi olla vaikutusta.

Enemmän kyse voi olla koulurauhasta ja - motivaatiosta. Hyvin tiedetään, ettei sama trendi eri oppimistuloksissa ole mikään maailmanlaajuinen ilmiö.

On muuten jännä juttu, että tiedän useamman ADHD pojan (villin pojan) "rauhoittuneen" naisopettajan vaihduttua miesopettajaksi. Miesopettajan kommentit koulukeskustelussa on ollut kutakuinkin, että mikäli ylivilkkautta on aiemmin ollut niin sellaista ei ole enää havaittavissa.
Voisiko nykyiset erityisoppilasmäärät ja "käytöshäiriöt" johtua yksinkertaisesti siitä syystä, että poikia survotaan samaan malliin tyttöjen kanssa. Erityisoppilaista valtaosa on poikia.

[Juffe]

Missään muualla tyttöjen ja poikien ero ei ole näin näkyvä kuin Suomessa.

Onhan tuota pohdittu, mutta tuntuu olevan ylittämätön kynnys myöntää, että suomalainen koulu suosii Pisa-testienkin perusteella aivan erityisellä tavalla tyttöjä.

Olen ollut kerran tekemässä näitä tutkimuksia opiskelijana. Saimme tutkimuskohteena olleessa koulussa pojille paremmat tulokset kuin tytöille. Se ei käynyt laatuun kun esitimme sen toimeksiantajille ja alettiin pohtia, miten poikien tulosta voisi mulkata alemmaksi.

Minkähänlaisia mahtoivat olla "nämä tutkimukset"?  Pisa-tutkimuksissa suomalaispojat saavat tyttöjä huonompia tuloksia, mutta joissain muissa tutkimuksissa joita olit suorittamassa poikien tulokset olivat parempia, ja tämä ei siis miellyttänyt toimeksiantajaa?

[Juffe]

Halonen möläytti aikoinaan Kunta-lehden haastattelussa, että poikien Pisa-tulokset paranevat, kunhan poikia kasvatetaan kuin tyttöjä:

Tarja Halonen Pisa-tuloksista: Tyttöjen kasvatuksesta mallia pojille

Halonen muistuttaa, että vaikka pojat ovat poikia, heidän pitää sopeutua sellaiseen yhteiskuntaan, jossa ihmiset ovat lähellä toisiaan.

Kunta-lehti 30.11.2017

Onpa muuten idioottimainen näkemys, kun vähän pysähtyy miettimään. Eivät pojat voi sopeutua yhteiskuntaan, vaan yhteiskunnan tulisi sopeutua heihin. Aikuisilta ihmisiltä ehkä voi odottaa sopeutumista, koska he kykenevät ymmärtämään kuinka heidän toimintatapansa ja valintansa vaikuttavat heidän pärjäämiseensä. Aikuiset myöskin saattavat ymmärtää sitä ympäristöä, mihin heidän tulee sopeutua ja nähdä mahdollisen ristiriidan luonnollisten taipumustensa ja ympäristön asettamien vaatimusten välillä.  Lapsella ei tällaista ymmärrystä ole. Jos oppimisympäristö ei sovi pojalle, ei hänen tilannettaan paranna sen toteaminen että hänen tulisi sopeutua. "Sinun tulee keskittyä koulunkäyntiin jotta pärjäisit elämässä" on sisällöltään samanlainen ohje ja yhtä tehokas, eli tehoton. Jos lasten pärjäämistä halutaan parantaa, ei ole muuta vaihtoehtoa kuin muuttaa heidän ympäristöäään, koska lapset ovat sitä mitä ovat. Yhtä järkevää olisi todeta, että jos koirat eivät pärjää hyvin kissoille optimoiduissa oloissa, niin ratkaisu on että koirien tulee sopeutua sellaisiin oloihin.

[Veikko]

Minkähänlaisia mahtoivat olla "nämä tutkimukset"?  Pisa-tutkimuksissa suomalaispojat saavat tyttöjä huonompia tuloksia, mutta joissain muissa tutkimuksissa joita olit suorittamassa poikien tulokset olivat parempia, ja tämä ei siis miellyttänyt toimeksiantajaa?

Kyseessä oli juuri PISA-tutkimukset. Olin suorittamassa muiden opiskelijoiden ohella yhdessä koulussa ja siellä poikien saamat pisteet olivat keskimäärin korkeammat kuin tyttöjen.


Lainauspyramidi pois. Max. 3 sisäkkäistä lainausta foorumin siisteyden vuoksi.

[Roope]

Reijo Ruokasen kolumni: Piikki auki, lasku muille

Kapakassa on hienoa tilata kalliisti, jos voi luottaa siihen, että lasku menee toiseen pöytään.

Perheestämme on käyty ala- ja yläkoulua Saksassa ja Englannissa. Tiedän, kuinka hyvin Suomessa ovat asiat.

Nyt joku siellä ja nousee ja alkaa kiihkoilla opetussuunnitelmasta ja karttakepistä ja siitä, kuinka ennen oli kaikki paremmin. Ei ollut. Oppilaat oppivat nyt paljon enemmän kuin silloin ennen.

Meillä on maailman korkeimmin koulutetut opettajat, joille pitäisi maksaa paremmin. Ehdottomasti.

[...]

Kirjoittaja on Tekniikan Maailman päätoimittaja.

Ilta-Sanomat 30.1.2020

On aika noloa, kun Ruokasen kirjoitukselta putoaa pohja pois jo kolmannella rivillä. Oppilaat nimittäin oppivat selvästi vähemmän kuin ennen. Näin on esimerkiksi äidinkielessä ja matematiikassa, joiden tason romahtamista on kauhisteltu yliopistoissa jo pitkään. Kieliä osataan vähemmän kuin aikoihin, paitsi englantia, jonka osaamisen tason huima nousu taas ei liity kouluopetukseen.

Eikä tämä ole Ruokaselle ensimmäinen kerta, vaan hän on osoittanut olevansa yhtä lailla pihalla esimerkiksi maahanmuuton ja ilmastonmuutoksen faktoista. Ennen tuollaiselle olisi tokaistu, että mars koulunpenkille, mutta sattuneesta syystä se sanonta ei enää toimi.

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Voi sekin vaikuttaa, että koneen hoitamisesta maksetaan parempaa palkkaa kuin ihmisen hoitamisesta.

Sekin tietysti vaikuttaa, että konepajateollisuuden voitoilla maksetaan sosiaali- ja hoivatätien palkat.

Ei vaikuta, vaan on selkeä syy. yhtälö jossa 500 eurolla maksetaan tonnin kulut ei vaan toimi.

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Pitääkö hyvät pisa tulokset peruskoulusta olla itseisarvo? Mielestäni ei. Olisi paljon suurempi pohdinnan aihe se että miksi naiset ei perusta menestyviä yrityksiä ja johda niitä. Yleensäkin pitäisi perehtyä siihen että miksi yliopistotutkimus ei näy kansankapitalismissa ja menestyvinä pörssiyrityksinä. Yhdysvalloissa yliopistot ovat bisneshautomoita ja meillä turhan usein politikoinnin keitaita. Paljon paskempi juttu, kun joku pisa menestys.
Venäjällä on ollut aina akateemista osaamista mutta bisnes kusee ja kun bisnes kusee niin maa on rutiköyhä paskastan vaikka luonnonvaroja piisaa. Meilläkin on resursseihin nähden selvää alisuorittamista.

[Roope]

Pitääkö hyvät pisa tulokset peruskoulusta olla itseisarvo?

Ei lähtökohtaisesti, mutta on syytä vaatia uskottavampia selityksiä, mistä Suomen tulosten suunta ja erikoisuudet johtuvat ja mitä asialle aiotaan tehdä. Tuloksista valehtelemista (esim. Tarja Halonen) ei pidä sietää ollenkaan.