2011-10-11 TE: Suomen PISA-tulokset johtuvat mamujen vähyydestä

[Mikko pa]

Eli aika vähän tuo kertoo maahanmuuttajien suorittamista tutkinnoista, koska tilastoa sekoittaa nimenomaan ne ulkomailta kouluiän jälkeen jo muuttaneet, joilla saattaa olla tutkinto ulkomailta.

Meinaatko että noita tutkintoja on paljonkin ulkomaalaisilla, esim somaliasta, irakista ja afganistanista tulleilla? Siis näillä koneinsinööreillä joilla tutkintotodistukset ovat jääneet somaliaan?

En osaa sanoa. Esimerkiksi Irakissa on oletettavasti englantilaistyyppinen koulujärjestelmä ja voisi kuvitella, että lähes kaikki silloin käyvät myös "high schoolin" ellei nyt ihan jossain pystymetsässä olla. Somaliassa ja Afganistanissa tuskin. Tämä ei kuitenkaan ole niin oleellista vaan oleellisempaa on se, suorittavatko toisen polven maahanmuuttajat tai lapsena Suomeen tulleet toisen asteen tutkinnon vai eivät. Tämä kertoo enemmän maahanmuuttajien syrjäytymisestä kuin se, ovatko esim. suuren pakolaisaallon aikana tulleet 20-30-vuotiaat irakilaismiehet (jotka rumentavat tilastoja huomattavasti) ehtineet vielä suorittaa Suomessa jotain ammattitutkintoa.

ensimmäisen ja toisenpolven mamuilla ovat samansuuntaiset nämä suuntaviivat.

[Syämmistynyt]

Yle se taas onnistui uutisoinnissaan.  15-vuotiaiden tyttöjen pulmanratkontakyvyissä Suomi on sijalla 7. Viron jälkeen, niin uutinen aloitettiin kertomalla Suomen olevan edelleen kärkimaita maailmassa, ja kuvaan koululuokasta ilmestyi ensimmäisenä somalityttö. 

Ilman noita kaavutettuja oltaisiin edelleen kärjessä, mutta nämä mädättäjät meinaavat todistaa kuinka täällä on maailman viisaimmat somalit koulunpenkillä.

https://yle.fi/uutiset/tuoreimmat

Onko kuva vaihdettu?

päivitetty 21.11.2017 klo 11:47

vai tarkoititko tv-uutisia?

Joo, tarkoitin tv-uutisia, mutta ne eivät olleet niin tuoreeltaan Areenassa, niin siksi linkkasin samaan uutiseen Ylen sivulta. Voipi olla, että veivaavat tuota somalinkuvaa vielä iltauutisissakin.  Mutta aihe oli tuo, että Suomi sijalla 7..

[Aksiooma]

VIRO teki mahdottomasta mahdollisen: Pisa-tutkimuksen uudet ihmelapset tulevat etelänaapurista, ja he ovat poikia!!!

Virossa sukupuoli huomioidaan opetuksessa, mutta menestyksen eväät eivät liity pelkästään kouluun.

https://yle.fi/uutiset/3-9925480

[tweet]932991964525596672[/tweet]

[tweet]933248442805002240[/tweet]

[Roope2]

Oliko se nyt eilen kun puhuttiin jostain koulututkimuksesta. Radiosta jäi mieleen lausuma yhdestä selvästä muutoksesta aiempaan:

Aiemman tutkimuksen pohjasakka on nykyisin vielä huonompaa kuin ennen. Ei kuitenkaan tarkennettu, mistä se koostuu tai johtuu.

[Siili]

Ruotsissa näytetään nostettavan jo kädet pystyyn.  Opettajan hommasta on tulossa inhokkijobi, eikä päteviä opettajia saada millään koulutettua tarpeeksi.  Viranomaiset meinaavat, että pitää totuttautua siihen, että epäpätevät opettajat ovat uusi normaali:

https://samnytt.se/skolutredare-obehoriga-larare-nagot-vi-maste-vanja-oss-vid/

Milloin Suomessa?

[Histon]

Ruotsissa näytetään nostettavan jo kädet pystyyn.  Opettajan hommasta on tulossa inhokkijobi, eikä päteviä opettajia saada millään koulutettua tarpeeksi.  Viranomaiset meinaavat, että pitää totuttautua siihen, että epäpätevät opettajat ovat uusi normaali:

https://samnytt.se/skolutredare-obehoriga-larare-nagot-vi-maste-vanja-oss-vid/

Milloin Suomessa?

Nyt.

https://yle.fi/uutiset/3-10390342

Yksi viiltelee itseään, toinen tärisee pulpettinsa alla – yläkoulun opettaja: "Ennen suurin huoli oli, että onko läksyt tehty, mutta nyt päivät ovat selviytymistä"
Jyväskyläläisessä yläkoulussa sattuneet tapaukset ovat ääriesimerkkejä siitä, kuinka oppilaiden pahoinvointi näkyy.

Peruskoulu12.9.2018 klo 08:30

Muutama viikko sitten oppitunti keskeytyi jyväskyläläisessä yläkoulussa, kun yksi oppilas alkoi viillellä itseään luokassa. Säikähtänyt opettaja riensi auttamaan oppilasta ja lähti kiidättämään häntä terveydenhoitajalle.

– Totta kai hätäännyin ja huomioni opettajana meni ihan oikeutetustikin tähän itseään satuttaneeseen nuoreen. Osa muista oppilaista meni aivan paniikkiin, kertoo nimettömänä pysyttelevä opettaja.

Opetusalan Ammattijärjestön (OAJ) mukaan opettajat eivät uskalla julkisesti kertoa koulujen ahdingosta. He pelkäävät, että ongelmat yhdistetään heidän omiin oppilaisiinsa ja vanhemmat pahoittavat mielensä. Osa on huolissaan myös oman työpaikkansa puolesta.

Seuraavana päivänä saman opettajan aikaa vei pulpetin alla vapisevana maannut oppilas, joka myöhemmin kätkeytyi kaappiin.

Opettajien mukaan koulurauha järkkyy liian usein.
Opettajien mukaan koulurauha järkkyy liian usein.Simo Pitkänen / Yle
Tapaukset ovat ääriesimerkkejä siitä, miten peruskoulussa oppilaiden pahoinvointi näkyy yhä räikeämmin. Muutamat yksittäiset oppilaat vaativat yhä enemmän opettajan huomiota tunneilla.Tuntien pitäminen on enemmän järjestyksen ylläpitämistä kuin oman aineen opettamista.

– Ennen suurin huoli oli, että onko läksyt tehty, mutta nyt päivät ovat selviytymistä, yläkoulun opettaja sanoo.

Opettajan omat voimat ovat loppumassa: hän on surullinen pahoinvoivan nuoren puolesta, koska nuori ei saa tarpeeksi apua ja stressaantunut muun luokan puolesta.

Luokassa on myös lahjakkaita oppilaita, jotka eivät saa riittävästi opetusta.

– Siellä on myös oppilaita, joita ihan oikeasti kiinnostaisi opiskelu. Se on aika syövyttävä tunne, kun usein työpäivän jälkeen on olo, että en tänäänkään pystynyt antamaan kenellekään mitään.

Koululaitos kuilun partaalla?
Oppilaiden pahoinvointiin voi olla monia eri syitä, mutta yksi syyttävä sormi osoittaa peruskoulun rahoitukseen. Opetusalan Ammattijärjestön (OAJ) pitää Suomen peruskoulun tilaa hälyttävänä. Alamäen taustalla ovat OAJ:n mukaan juuri valtion perusopetuksen säästöt.

Kuntaliiton mukaan vuonna 2012 alkaneita kuntien valtionosuuksien leikkauksia on laskennallisesti kohdistunut esi- ja perusopetuksen perusrahoitukseen 520 miljoonaa vuodessa. Aikaisemmin valtion osuus opetusten kustannuksista oli 58 prosenttia ja nykyisin ainoastaan 25–26 prosenttia.

OAJ on vaatinut miljardia, jotta Suomi saavuttaisi pohjoismaisen opetuksen keskitason.

– Lisäämällä rahoitusta 520 miljoonaa euroa vuodessa, palauttaisimme vasta 2012 tason, sanoo OAJ:n erityisasiantuntija Jaakko Salo.

Valtion tuen vähetessä kuntien paine ottaa vastuuta perusopetuksen tuottamisesta on kasvanut. Suurin osa kunnista ei ole taakastaan selvinnyt, vaan opetukseen suunnatut varat ovat laskeneet viime vuosina eri puolilla maata.

Muutamien kuntien käyttämiä summia opetukseen per oppilas.Yle Uutisgrafiikka
Erot koulujen välillä ovat isot, sillä kunnat antavat koululaisille erilaiset lähtökohdat. Esimerkiksi Lahdessa opetukseen kohdistunut vähennys on lähes 450 euroa oppilasta kohden (siirryt toiseen palveluun) (Kouluikkuna).

Puolestaan Kuopion kaupunginvaltuusto päätti antaa muutama vuosi sitten miljoona euroa lisärahaa ryhmäkokojen pienentämiseen. Oppilasmäärien kasvaessa siellä haluttiin edelleen turvata laadukas opetus.

– Valtion erityisavustusten lakkauttaminen olisi muuten aiheuttanut ison loven ryhmäkokojen pitämisessä kohtuullisen kokoisena, sanoo Kuopion opetusjohtaja Leena Auvinen.

Kuntaliiton erityisasiantuntija Mari Sjöström vahvistaa, että valtionosuuksien vähentyminen väistämättä näkyy jollain tavalla kuntien tasolla.

– Kunnat joutuvat enemmän panostamaan perusopetukseen, ja toiset ovat lisänneet resursseja enemmän kuin toiset.

Rahan niukkuuden vuoksi ryhmäkoot paisuvat ja erityistukea tarvitsevia oppilaita on tavallisissa, isoissa luokissa.

– Yhä useammin kuuluu opettajilta viestiä, että lapsi lähtee psykiatriseen hoitoon. Siellä todetaan, että asia ei siellä korjaannu ja lapsi palaa takaisin tavalliseen luokkaan. Opettajat kertovat, että heillä ei ole eväitä pärjätä näiden lasten kanssa, sanoo OAJ:n Jyväskylän pääluottamusmies Petri Kääriäinen.

Ainakin Jyväskylässä ensimmäisellä luokalla saattaa olla 25–27 oppilasta, eikä yhtään avustajaa.

Laissa ei määritellä enimmäisoppilasmäärää luokalle. Perusopetuslaissa todetaan ainoastaan, että ryhmäkoot pitää määritellä sellaisiksi, että opetussuunnitelman tavoitteet voidaan saavuttaa.

– Tässä painottuu opetussektorin johtavien viranhaltijoiden vastuu, koska heidän tulisi kertoa poliittisille päättäjille, mikä on mahdollista koulussa ja mikä ei, toteaa Kääriäinen.

OAJ on pitkään ajanut lakimuutosta, joka määrittäisi tarkasti maksimiryhmäkoot. Kääriäinen pelkää, että Suomessa tehdään samat virheet opetuksesta leikkaamalla kuin naapurimaassa.

– Ruotsissa on päädytty siihen pisteeseen, että opettajat ovat kyllästyneet ja vaihtaneet alaa. Siellä on tällä hetkellä 50 000 opettajan paikkaa auki ja kuukausipalkkaa on jouduttu nostamaan tuhannella eurolla, eikä silti saada paikkoja täytetyksi, kertoo Kääriäinen.

Erityisopettajia tarvittaisiin kipeästi lisää
Ryhmäkokojen pienentäminen on OAJ:n mielestä kiireellisin tehtävä, toisena tulee erityisopetukseen panostaminen. Aikoinaan, kun erityisluokkia purettiin ja oppilaita siirrettiin tavallisiin luokkiin, opetusalan asiantuntijat varoittivat, ettei sitä voi käyttää säästökeinona. OAJ:n mielestä näin kuitenkin tapahtui.

– Nämä lapset ovat nyt siellä normaalissa ryhmässä, mikä on sinänsä ihan oikea ajatus. Mutta silloin normaalien ryhmien tulisi pienentyä, jotta lapset voisivat kokea saavansa sitä tukea, mitä laissa on heille luvattu, sanoo Petri Kääriäinen.

Haastatellun yläkoulun opettajan mukaan nyt on viimeinen hetki toimia. Moni hänen kollegansa on jo uupunut tai vaihtanut alaa, sillä yhä useampi opettaja kokee, ettei työllä ole enää merkitystä (siirryt toiseen palveluun) (Opetusalan työbarometri 2017).

Opettajan mukaan tarvittaisiin lisää joustavia pienryhmiä niille, jotka eivät pysty käymään perinteistä peruskoulua. Heitä ovat esimerkiksi erittäin levottomat, vaikeasti käytösongelmaiset tai masentuneet ja itsetuhoiset nuoret.

– Jos ei anneta lisää resursseja, niin alalle jäävät kohta enää ne, jotka pystyvät kyynistämään itsensä. He näyttävät vaan Powerpoint -esityksiä ja ummistavat silmänsä siltä, mitä ympärillä tapahtuu, sanoo yläkoulun opettaja.

Jyväskylässä ei ole leikattu eikä säästetty
Jyväskylän kaupungin sivistyksen toimialajohtaja Eino Leisimo ei tunnista ongelmia, joista yläkoulun opettaja puhuu. Leisimon mukaan kaupungissa on kohtuullisen tuottavasti järjestetty perusopetus ja kutakuinkin riittävät resurssit.

– On totta, että uudistuneet tilat syövät osaa resursseista ja haasteena ovat suoraan opetukseen kohdistettavat varat, mutta koko ajan tavoitteena on säilyttää vähintään nykyinen laatutaso.

Leisimon mukaan opetuksesta ei viime vuosina ole leikattu. OAJ:sta todetaan, että Jyväskylä ei ole suoranaisesti leikannut opetusvaroista, mutta ei myöskään niitä lisännyt oppilasmäärän lisäännyttyä.

Leisimo ei allekirjoita sitä, että Jyväskylä säästäisi lapsissa ja opetuksessa.

– Emme ole enää viime vuosina säästäneet, vaan pyrimme pitämään resurssit nykytasolla.

Jyväskylän kaupungin vuosibudjettivalmistelu on parhaillaan käynnissä. Lisätarpeita on ilmennyt varhaiskasvatuksessa, nuorisopalveluissa ja perusopetuksessa 10 miljoonan euron edestä. Lisärahoituksen saaminen perusopetukseen ei tällä hetkellä näytä todennäköiseltä.

– Se on sitten talousarvioprosessin tulos, mitä kaupunginvaltuusto meille suo.

Opettajia pidetään turhan ruikuttajina
Yli 10 vuotta alalla ollut yläkoulun opettaja kertoo, että opettajakuntaa turhauttaa, ettei heidän hätäänsä oteta todesta. Opettajia pidetään hänen mukaansa helposti usein valittajina, joilla on pitkät kesälomat ja lyhyet työpäivät.

Mutta huoli on opettajan mukaan todellinen ja iso.

– Suurin osa meistä opettajista tekee tätä työtä suurella sydämellä. On oikeasti todella hämmentävää, kun yhtäkkiä huomaakin, ettei tiedä enää, mitä on tekemässä. Siinä sitten miettii, että olenko poliisi, psykiatri vai sosiaalityöntekijä – ja kuitenkin pitäisi pystyä opettamaan.

Pisa-tulokset ovat opettajan mukaan vielä ihan oma juttunsa, mutta hän ei yhtään ihmettele, että Suomi on mennyt testeissä jatkuvasti alaspäin (siirryt toiseen palveluun) (Talouselämä). Opettaja toivookin lisäresurssointia opetukseen.

– Suomi on pieni kansakunta, niin mihin muuhun meidän pitäisi satsata, jos ei koulutukseen, opettaja kysyy.

 

[takalaiton]

Tutkimus paljastaa: Koulujen uudet menetelmät heikentävät oppimista merkittävästi

SUOMALAISEN peruskoulun tasa-arvo on vaarassa, sanoo psykologian professori emerita Liisa Keltikangas-Järvinen.

Hänen mukaansa koululaisilta vaaditaan nykyisin sellaista itseohjautuvuutta, omatoimisuutta ja vastuunottoa, johon läheskään kaikki peruskoululaiset eivät ikänsä puolesta ole valmiita. Tällaiset johtopäätökset Keltikangas-Järvinen tekee muun muassa tuoreesta mutta vielä julkaisemattomasta tutkimuksesta.

HS sai tiedot tutkimustuloksista ennakkoon.

SUOMI taisteli kärkisijoista koululaisten kansainvälisessä Pisa-vertailussa 2000-luvun alussa, ja oppimistuloksiamme hehkutettiin eri puolilla maailmaa. Suomen oppilaiden Pisa-tulokset ovat kuitenkin huonontuneet tällä vuosikymmenellä.
...
Heiken­ty­nei­den oppi­mis­tu­los­ten taus­tal­ta pal­jas­tui sel­västi di­gi­taa­li­suu­den li­sääminen.

"Mitä enemmän oppimiseen käytettiin digilaitteita, sitä heikompia oppimistulokset olivat kaikilla Pisa-testien osa-alueilla: matematiikassa, luonnontieteissä, lukemisessa sekä yhteistyöhön perustuvassa ongelmanratkaisussa", Saarinen sanoo.
...
Tutkimuksessa käytiin läpi vuosien 2012 ja 2015 Pisa-tuloksia, ja mukana oli yhteensä yli 5 000 15-vuotiasta tyttöä ja poikaa ympäri Suomen.

SAARISEN mielestä digitaalisuutta ei pidä kouluista kokonaan poistaa, mutta digilaitteiden käyttöä pitää tarkoin harkita niin, että niiden käyttö ei ole päämäärä itsessään vaan ainoastaan väline kohti parempaa oppimista.
...
LIISA KELTIKANGAS-JÄRVINEN saa aiheesta paljon palautetta lasten vanhemmilta. Häneen ovat yhteydessä ymmällään olevat äidit ja isät.

"Yksi äiti kysyi, mitä hänen pitäisi tehdä, kun kymmenvuotiaan pojan opettaja oli sanonut, että oppilaat saavat itse määrätä itselleen matematiikan läksyt. Hänen poikansa ei ollut koko syksynä tuonut matematiikan kirjaansa kotiin eikä ollut määrännyt itselleen yhtään läksyä", Keltikangas-Järvinen kertoo.

Poikien ja tyttöjen ero alkaa näkyä hyvin varhain, sillä tyttöjen kehitys on keskimäärin kaksi vuotta poikia edellä koko peruskoulun ajan. Tytöt ovat poikiin verrattuna vastuuntuntoisia ja aloitteellisia varhemmin.
...
Toinen selvä ero näkyy siinä, että on vanhempia, jotka seuraavat ala-asteella olevien lastensa koulumenestystä ja tekevät läksyjä lastensa kanssa. He ovat usein itse korkeasti koulutettuja. Heidän lapsensa pärjäävät selvästi paremmin.

"On jo näkyvissä selvä ero koulutettujen vanhempien lasten ja kouluttamattomien vanhempien lasten välillä", Keltikangas-Järvinen sanoo.

"Olemme luomassa uudenlaista yhteiskuntaa, jossa vanhempien käyttämä aika lapsen koulunkäyntiin näkyy suoraan koulumenestyksessä."
...
https://www.hs.fi/elama/art-2000005903400.html

No niin, peruskoulun oppimistulokset on nyt saatu syöksykierteeseen panostamalla koulujen digiloikkaan, oppilaiden itseohjautuvuuteen ja muihin muotisanoihin. Koulun kannattaisi nimenomaan olla opetusmenetelmissä konservatiivinen laitos: kokeilla pienehkojä perusteltuja muutoksia ja mitata tulokset. Koska konservatiivisuus on nykyään kirosana, tehdään täysin päinvastoin suuria muutoksia ilman kokeiluja ja ihmetellään syntyvää kaaosta. Jossain sivistysmaassa opetusministeri kantaisi nyt poliittisen vastuun ja eroaisi.

[idiot_narcissist]

Koko digiloikka on ollut nolo tapaus. Oppiminen ei parane lisätyökaluilla, koska oppiminen ei ole yksinkertainen operaatio, jossa vain ladataan tietoa aivoihin. Luulisi ammattilaisten ymmärtävän tämän. Oppiminen vaatii aikaa ja keskittymistä eikä mikään vekotin luo näitä tyhjästä. Tämä pätee erityisesti niihin tärkeimpiin aiheisiin, jotka vaativat päättelyä, kuten matematiikka.

Mutta useamman hallituksen linja on tuntunut olevan, että leikataan resursseja ja annetaan oppilaille tabletit, niin eiköhän se siitä. Sitten ihmetellään kun uudet sukupolvet hädin tuskin osaavat kirjoittaa nimensä oikein.

[ikuturso]

^ Ennen piirreltiin kouluvihkon reunaan tunneilla ja läksyjä tehdessä ja siitä tuli nuhteita. Nykyään surffataan netissä ja katsellaan youtube-videoita koulun tabletilla ja se on ihmisoikeus.

-i-

[ISO]

Digitaalisista oppimateriaaleista voi olla aivan uskomattomasti apua niille jotka kärsii erilaisista oppimisvaikeuksista, siitä ei vaan puhuta julkisuudessa.

[Augustus]

...

No niin, peruskoulun oppimistulokset on nyt saatu syöksykierteeseen panostamalla koulujen digiloikkaan, oppilaiden itseohjautuvuuteen ja muihin muotisanoihin. Koulun kannattaisi nimenomaan olla opetusmenetelmissä konservatiivinen laitos: kokeilla pienehkojä perusteltuja muutoksia ja mitata tulokset. Koska konservatiivisuus on nykyään kirosana, tehdään täysin päinvastoin suuria muutoksia ilman kokeiluja ja ihmetellään syntyvää kaaosta. Jossain sivistysmaassa opetusministeri kantaisi nyt poliittisen vastuun ja eroaisi.

Tuo ilmiöoppiminen oppilaan itseohjautuvuuksineen ehkä toimii jonkin ylemmän keskiluokan lapsien keskuudessa jossain eliittikoulun tapaisessa, missä tuollainen on opiskelijalta vaadittava normi, mutta tuskin kuitenkaan jossain Helsingin  Kontulan lähiön yläkoulussa mamuineen.

Itselle tulee mielee, että tämän uuden oppimismallin on luonneet sellaiset ihmiset, jotka ovat eläneet koko ikänsä tuossa ylemmän keskiluokan kuplassa, kuplassa jossa ympärillä on ollut vain aktiivisia hyperoppijoita ja joukottain kunnianhimoisia, lapsiaan boostaavia vanhempia. Tuollaisessa ympäristössä elävältä voi kokonaan puuttua kyky hahmottaa tavallisempien vanhempien ja  koululaisten maailmaa ja siten ymmärrys siitä taviksen tavallisemmasta elämästä. 

Vastaava näköharha on ollut mielestäni siinä ammattikouluuudistuksessa, jossa poistettiin se riittävän suomen kielen taitovaatimus, toiveikkaasti ajatellen, että oppiihan ne mamuoppilaat luokassa suomea, vieläpä luonnollisella tavalla. Luultavasti kouluuudistuksen suunnittelijat osaavat ja oppivat itse helposti kieliä ja olettavat siksi keskiverto maahan pullahtaneen turviksenkin olevan ihan samanlainen oppija kuin hän itse.

[Luka Mokonesi]

https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005904898.html

Meillä ei opetusministeri eroa ja kanna vastuuta vaan:

Opetusministeri koulujen digitalisaatiota arvostelleesta tutkimuksesta: "Lapset ovat syntyneet yhteiskuntaan, jossa kännykät ja tietokoneet ovat arkea, koulu ei voi olla irrallinen saareke"

Sanni Grahn-Laasonen (kok) korostaa, että uusien opetussuunnitelmien onnistumista tai epäonnistumista ei voi arvioida aineistolla, joka on kerätty vanhan opetussuunnitelman ajalta.

Grahn-Laasonen korostaa, että uusien opetussuunnitelmien onnistumista tai epäonnistumista ei voi arvioida aineistolla, joka on kerätty vanhan opetussuunnitelman ajalta.

"Haluaisin saada tutustua kyseiseen vielä julkaisemattomaan tutkimukseen, jolloin tuloksia voisi kommentoida syvällisemin. On arvokasta, että koulutusta tutkitaan ja siitä puhutaan", hän sanoo.

"Opetussuunnitelmien uudistamisesta riippumatta oppimistulokset ovat kääntyneet hienoiseen laskuun viimeisessä Pisa-tutkimuksessa, mutta toimeen on jo ryhdytty."

Koulujen opetussuunnitelmatyö on ammattilaisten, ei poliitikkojen käsissä, Grahn-Laasonen muistuttaa.

"Suomessa opetussuunnitelmien perusteet valmistellaan Opetushallituksessa, ei valtioneuvostossa. Opetuksen sisältö ja menetelmät ovat ammattilaisten käsissä, ja valmistelun yhteys tutkimustietoon on tiivistä."

Opetusministerin mukaan uuden opetussuunnitelman arvioinnin aika tulee myöhemmin, mutta "viesteihin tulee reagoida huolella".

Keltikangas-Järvisen ja Saarisen mukaan erityisesti koulujen digitaalisuuden lisääminen oli heikentyneiden oppimistulosten taustalla.

"Mitä enemmän oppimiseen käytettiin digilaitteita, sitä heikompia oppimistulokset olivat kaikilla Pisa-testien osa-alueilla: matematiikassa, luonnontieteissä, lukemisessa sekä yhteistyöhön perustuvassa ongelmanratkaisussa", Saarinen sanoi HS:lle.

Grahn-Laasosen mukaan digitalisaatio on normaali osa nykymaailmaa ja koulua.

"Suomalaiset koulut ja opettajat ovat hyödyntäneet digitalisaatiota maltillisesti. Lapset ovat kuitenkin syntyneet yhteiskuntaan, jossa kännykät ja tietokoneet ovat arkea, eikä koulu voi olla irrallinen saareke", Grahn-Laasonen sanoo.

[MW]

Oliko tänään, kun luin Ammuulehdestä jonkun koulunkäyntiavustajan mietteitä nykykouluista. Ei ollut kaunista, onneksi omat mukulat ovat jo myllystä läpi, kirkkaasti.

"Koulunkäyntiavustaja". Mikä se on? Ennen opettajan karttuisa käsi kyllä avusti, jos tuli epäselvyyksiä siitä mitä tehdään ja minne mennään.

[JP73]

Oliko tänään, kun luin Ammuulehdestä jonkun koulunkäyntiavustajan mietteitä nykykouluista. Ei ollut kaunista, onneksi omat mukulat ovat jo myllystä läpi, kirkkaasti.

"Koulunkäyntiavustaja". Mikä se on? Ennen opettajan karttuisa käsi kyllä avusti, jos tuli epäselvyyksiä siitä mitä tehdään ja minne mennään.

Vanhaan hyvää aikaan oli vielä olemassa apukoulut ja tarkkailuluokat. Ja opettajilla auktoriteettia.

[ISO]

Koulun pitää kyetä uudistumaan ja tarjoamaan lapsille mahdollisuus pärjätä tulevaisuuden maailmassa, siitä mitään tule jos siellä opetellaan edelleen kaunokirjoitusta mustekynällä.

Se aika meni jo.

Osa putoaa aina kelkasta, eikä koulu voi jättäytyä odottelemaan niitä, pystyville on tarjottava haasteita ja mahdollisuuksia.

[Harri2]

Koulun pitää kyetä uudistumaan ja tarjoamaan lapsille mahdollisuus pärjätä tulevaisuuden maailmassa, siitä mitään tule jos siellä opetellaan edelleen kaunokirjoitusta mustekynällä.

Ei siitä kyllä haittaa olisi. Nyt lapset ja teinit kirjoittaa allekirjoituksen tikkukirjaimilla.

[Emo]

Digitaalisista oppimateriaaleista voi olla aivan uskomattomasti apua niille jotka kärsii erilaisista oppimisvaikeuksista, siitä ei vaan puhuta julkisuudessa.

Yhtä hyvin voi olla myös niin, että digitaalisista oppimateriaaleista ei ole mitään apua kellekään, vaan ihan normaalista kirjasta opiskellen asiat jäisivät paremmin päähän (tästä on olemassa tutkimustietoakin että näin oikeasti tapahtuu!), mutta digimateriaalien hyödyttömyydestä ja suoranaisesta haitallisuudesta ei todellakaan puhuta mitään julkisuudessa!

[Niobium]

Muutamaa lasta kasvattaneena olen ylipäätään sitä mieltä, että nyt mennään niin metsään kuin vain mahdollista.

Oli oppimateriaali digitaalista tai perinteistä paperia, niin se ei muuta sitä tosiasiaa, että lapset ja nuoret tarvitsevat opettajia. Henkilöitä, ihmisiä.

Grahn-Laasonen kommentteineen digimaailmasn syntyneistä on harhainen kuvitelma siitä, että "jos kerran osaa käyttää laitetta, niin oppiminen sujuu ihan tosta vaan."

Se ei vaan riitä, että heitetään luokkaan uusinta teknologiaa ja suljetaan ovi. Tämä meno on suoraan Kärpästen herrasta.

[Emo]

Koulun pitää kyetä uudistumaan ja tarjoamaan lapsille mahdollisuus pärjätä tulevaisuuden maailmassa, siitä mitään tule jos siellä opetellaan edelleen kaunokirjoitusta mustekynällä.

Ei siitä kyllä haittaa olisi. Nyt lapset ja teinit kirjoittaa allekirjoituksen tikkukirjaimilla.

Ja huomioikaa, että tämän nykyisen sivistyksen ja digitalisaation loivat ne ikäluokat, jotka kirjoittivat kaunokirjoitusta vihkoon mustekynällä. Selvästikään kaunokirjoitus ei ihmisiä tyhmentänyt, kännykät ja tabletit koulussa tutkimusten mukaan tyhmistävät ikäluokan nopeasti.

[ikuturso]

Aamun televisiossa pohdittiin PISA-tulosten laskua. Ivan Puopolon haastateltavana kaksi ihmistä...

Penkillä istui kaksi hymyilevää idealistia, jotka olivat kuin virtahepoja olohuoneessa. Puhuvat pehmeitä ja idealistisia kaunokuvia sosiaalisesti taitavista vuorovaikuttavista lapsista ja oma-aloitteisuudesta, kun oma opintosuunnitelma pitää kohta kyhätä jo ala-asteella ja plää plää...

Ennen Suomessa oltiin ylpeitä korkeista PISA-tuloksista, mutta heti kun tulokset laskevat kuin lehmän häntä, nämä virtahevot vastaavat, että ne ovat sellaisia loogisia nippelitestejä, ja kyllä niissä pärjäämiseen voisi satsata, mutta OIKEASTIhan Suomessa nyt satsataan sosiaalisiin taitoihin...

Tää on juuri tätä. Kun ei pärjätä urheilussa, niin tietyn lajin osaamista tärkeämpää on monen lajin harrastaminen ja oikea ruokavalio.

Ja ongelman ratkaisuna olisi tietysti RAHA. Kun kaikkialta on leikattu, niin ryhmäkoot ovat isoja ja kun oppilasaines ei enää ole homogeenistä, niin tämän diversiteetin hallinta suurissa ryhmissä on vaikeaa ja ANNAMUNKAIKKIKESTÄÄ...

Taas napsahti suoni päästä. Jos mielenterveytesi rakoilee jo nyt, älä katso netistä maikkarin aamuTV:tä 20.11. armon vuotta 2018. Tällaisten pellepettereiden ja -pirjojen käsissä on lastesi tulevaisuus.

-i-

[VeePee]

Ei siitä kyllä haittaa olisi. Nyt lapset ja teinit kirjoittaa allekirjoituksen tikkukirjaimilla.

Tämä on valitettavan totta. Varsin moni 9-luokkalainen allekirjoittaa tikkukirjaimilla ja vain etunimellä.

Tyttäreni on 6-luokalla. Vanhempainillassa hänen opettajansa sanoi ihan suoraan, että tavoite yläkouluun siirtyville on, että he osaavat lukea, kirjoittaa ja laske vähäsen.

Poikani on nyt 9-luokalla. Hän joutui luopumaan oppikirjoista tabletin tieltä muistaakseni kolmannella luokalla. Molemmat lapseni ovat monta kertaa valittaneet, että olisipa koulussa kirjat kun tabletilla/chromebookilla ei opi mitään. Oppimateriaalit on ihan paskoja. Vammaisia animatiohahmoja puhekuplineen jotka sopivat ehkä johonkin apukoulun ensimmäiselle luokalle mutta joilla ei ole mitään tekoa normaalissa koulussa.

Alakoulussa opettajat eivät ihmeemmin ole ilmiöpohjaisuuteen vedoten vaivautuneet opettamaan vaan lapsille sanotaan 'Kysy kaverilta'. Yläkoulussa on sitten jokaiselle oppilaalle räätälöidyt 'oppimispolut' eli heikompia tapauksia ei edes yritetä pitää joukon mukana vaan yksilöllisyyteen vedoten asetataan tavoitteet ihan älyttömän onnettomiksi.

Tietoinen kansan tyhmentäminen on käynnissä.

[Linkster]

Juu,parempi ettei katso tv:stä tosiaan nykyisin mitään. Utopiahorisontti on ylittynyt "uutisia" myöden aivopesuun tähtäävistä keskusteluohjelmista nyt puhumattakaan.
Sosiaalisista taidoista on mielenkiintoista puhua juuri sellaisten tapausten kohdalla joille sellaisia ei voi käytännössä opettaa. Maikkarin hippot eivät tietenkään voi nostaa asiassa kissaa pöydälle(aika hyvin toimii eläinmaailman vertaukset noihin ällötyksiin,anteeksi elikot) koska lemmikkinsä ovat näiden PISA-tulosten rommausten takana. Mölöttävä ja uhkaavasti käyttäytvä musukkilauma jonka ainoa ohje/oppikirja on koraani ja sen sairaat tulkinnat  - mihin tuollaista roskajoukkoa tarvitaan? Enpä jaksa uskoa että noista aikuisena on tehtäviin joissa kaivataa niitä "sosiaalisia taitoja".
Mahtaa olla koulu tuolla eteläisemmässä Hölmölässä varsinainen kokemus, oppilaille ja opettajille.

Koululaitoksen tärkein tehtävä on jäänyt idioottimaisten poliittisten kohteliaisuuksien ja digihömpän jalkoihin.Ongelmaisen apinalauman terrorisoimana koulun on mahdotonta suorittaa myöskään lain vaatimaa velvoitettaan - oppimisrauhaa.
Tuo tärkein tehtävä on minulle sivistys,nimenomaan länsimainen sellainen.Siinä ikävästi esiintyy valkoisia,mustia ja muunkinvärisiä ihmisiä eri kulttuuriympäristöissään.Myös ihmisten ominaisuudet , vaikkapa urheilussa, eivät ole kaikilla ihan samalla viivalla.

Onko kohta enää varakkailla ihmisillä mahdollisuus oikeaan sivistykseen? Tätä voidaan kohta enää opettaa yksityisissä kouluissa, joiden lukukausimaksut  maksetaan vanhempien omasta pussista.

[Beef Supreme]

Tuossa jo todettiinkin siihen suuntaan että mustekynällä ja laskutikulla on rakennettu atomipommi ja käyty kuussa. Kun tietokoneet tulivat, niitä käytettiin opitun soveltamiseen ja tutkimiseen, tuloksena uskomattomia harppauksia tieteessä ja tutkimuksessa. Mutta tietokoneiden tultua oppimisen välineiksi, näyttöjä on vain luku-, kirjoitus- ja laskutaidon heikkenemisestä. Tietotekniikka pitäisi käsittää tietopankkina ja työkaluna, ei tavoitteena an sich.

Kirjoitus on jo seinällä. Käsijarrukäännös, kirja, vihko ja lyijykynä kunniaan. Oppiminen on oppimista vasta kun voi oppia ja osata asioita ilman sähköjä, kaasulampun valossa tai palmun alla. Ja ihan itse, ilman yhteistoiminnallisuutta, ilmiöitä ja muita iskusanoja ja stiiknafuulioita. Se jolla on kyky oppia ja älyä yhdistellä asioita osaa mennä tiedon perässä. Se jolla ei ole, tarvitsee opettajan kertomaan mitä oppia, mikä on olennaista ja mihin mikäkin liittyy. Ja valitettavasti se käyrän vasen laita jää edelleenkin jälkeen, resursseista ja hienoista opseista huolimatta. Tietokone on vain uusin vasara sosiaalisen insinöörin käsissä, ei sillä muokata todellisuudesta parempaa vaikka kuinka hakkaisi.

[ISO]

Oppikirjassa on sisältöä muutaman sadan sivun verran maksimissaan, tabletilla pääsee käsiksi kaikkeen maailmassa olevaan tietoon.

Kenessä on vika, jos sitä ei osaa käyttää, siellä se sama tieto on nimittäin kaikille. Toiset löytää sen, toiset ei.

Opettaja voi auttaa tiettyyn pisteeseen saakka, siitä on jokaisen päästävä itse eteenpäin, toiset pääsee pitkälle, toiset ei mihinkään. Talutettavien työntekijöitten tarve tulee tulevaisuudessa vähenemään entisestään, osaaminen, ja osaamisen oppiminen tulevat olemaan ratkaisevassa roolissa kun kilpaillaan tulevaisuudessa työpaikoista.

Koulun on kyettävä opettamaan tulevaisuudessa tarvittavia taitoja, ja kasvattamaan lapsia jotka menestyy tulevaisuudessa.

[törö]

Koulun on kyettävä opettamaan tulevaisuudessa tarvittavia taitoja, ja kasvattamaan lapsia jotka menestyy tulevaisuudessa.

Kun ei opi mitään, niin on pätevä ministeriksi, koska siinä hommassa on kyettävä epäonnistumaan täydellisesti sote-uudistuksessa ja tiedustelulainsäädännössä. Lukutaito on eduksi, mutta ei välttämätön.

[Lalli IsoTalo]

Tietoinen kansan tyhmentäminen on käynnissä.

Ja tyhmät tyhmentäjät eivät edes tajua sitä.

[Lalli IsoTalo]

Tietokone on vain uusin vasara sosiaalisen insinöörin käsissä ...

... joka haluaa muokata ihmiskunnasta erilaisen kuin se luonnostaan on.

[Jorma Teräsrautela]

Tietoinen kansan tyhmentäminen on käynnissä.

Kalifornialainen maastopaloja kommentoinut palopäällikkö sen tiivisti televisiossa: "Tämä on uusi epänormaali".

Kansan pää pitää sekoittaa kaikenlaisella koohotuksella, että se nöyremmin suostuisi väestönvaihtoon. Se yksi kouho siellä Saksassa menee edellä ja meidän nilkit painaa perässä.

[Beef Supreme]

@ISO Kirja on koeteltu ja hyväksi todettu formaatti johon voi kerätä perustiedot joita LAPSI tarvitsee oppiakseen ja ymmärtääkseen lapsen kyvyille sopivan määrän lapsen kyvyille sopivaa tietoa. Se mikä toimii aikuisella opiskelijalla tai tutkijalla ei toimi lapsella. On olkiukkojen olkiukko luulotella että asioiden oppiminen perinteisellä tavalla pudottaisi jotenkin teknisen kehityksen kelkasta. Tietysti nyt ja tulevaisuudessa tarvitaan tietokoneen ja -tekniikan käyttötaitoja! Digivastaisuus ei ole luddiittien puuhaa vaan reaktio asioiden teknistymiseen ja monimutkaistumiseen. Kun vielä koulujen tietotekniikka-asiat ovat miten sattuu, materiaalit kehnioja ja opettajat neuvottomia, ollaan palavalla alustalla.

Onko ruudulta opittu paremmin opittu kuin kirjasta. Tieto on tietoa, formaatista huolimatta. Ainakaan toistaiseksi mikään mobiililaite ei voita käytettävyydessä ja havainnollisuudessa oppikirjaa. Se tiedon määrä mikä formaattiin voidaan ladata ei ole pedagoginen vaan logistinen etu. Multimediahärpättimet kuten animaatiot eivät voita selkeätä aihe- ja kappalejakoa, kuvitusta, yhteenvetoa yms jotka voi nähdä yhdellä silmäyksellä ja siirtyä sivua kääntämällä, tehdä alleviivauksia ja kirjoittaa ihan ite paperille muistettavia asioita...

Kuvittelen mielessäni (kun en osaa piirtää) pilakuvan jossa valtava verkkokaapelihirviö, jonka pään tilalla on monitori, kuristaa koululaista, ja seinällä on lasin takana kirja, lasissa teksti "hätätilassa riko lasi." Jos luit tänne linkatut artikkelit niin voitaisiinko todeta että hätätila on jo päällä.

[Pekka Kemppainen]

Ennen Suomessa oltiin ylpeitä korkeista PISA-tuloksista,

Niin milloin muka? Ministeriä myöten oltiin kiusaantuneita. Pelättiin että kansa saa itsetuntoa ja heittää koijarit ...ttuun.