2017-11-19 YLE: Lasten ruokakasvatus vähentää eriarvoisuutta ja ennakkoluuloja

[Outo olio]

Lapsille pitää antaa outoja ruokia, koska muuten eriarvoistuminen johtaa syrjäytymiseen ja ennakkoluuloihin.

Taas kerran Tabula Rasa-ihmiset sekoittavat syyn ja seurauksen. Luonnostaan ruoan suhteen ennakkoluulottomat ihmiset suhtautuvat avoimesti myös muihin asioihin, eikä toisinpäin, eli lapset voisi muka kasvattaa suhtautumaan asioihin avoimemmin.

"Suomalainen ruokakulttuuri ei ole erityisen suomalainen vaan eri naapurimaista kopioitu, ja niin on oikeastaan jokaikinen muukin maailman eri ruokakulttuuri."

En usko että lapsille tästä varsinaisesti mitään haittaa aiheutuu, mutta en myöskään usko että mikään "avoimuuskasvattajien" tavoitteista toteutuu oikeastaan ollenkaan. Kunhan hakkaavat omaa päätään seinään, taas kerran.

Tutkijat: Outo ruoka lisää tasa-arvoa

Lapsia aletaan totuttaa eksoottisiin makuihin jo päiväkodissa. Syyt liittyvät kasvatukseen, mutta myös lihapullat saattavat loppua pian.

Ruokakulttuuri 19.11.2017 klo 15:50

Santtu Natri

Rakas lapsi, tänään on ruoaksi kimchi-kukkoa sirkkakastikkeella. Otatko oikein ison palan?

Valtion ravitsemusneuvottelukunta on antanut ensimmäistä kertaa ruokasuosituksia myös päiväkodeille. Ohjeessa suositellaan, että lapsille järjestetään muun muassa etnisen ruoan teemaviikkoja.

Tarkoitus on opettaa jo pikkulapsia syömään muutakin kuin makaronilaatikkoa, lihapullia ja nauravia nakkeja.

Mutta miksi uusia ja outoja elintarvikkeita ja ruokalajeja pitäisi edes syödä?

Varhaiskasvatuksen ruokasuositusten tavoitteena on terveyden edistämisen lisäksi muun muassa "edistää elinikäistä ruokaoppimista". Se ei tarkoita pelkästään ennakkoluulottomuutta uusien makujen edessä tai sitä, että kiinnostuu ruokakulttuurista, vaan ruokasivistyneisyyttä.

Piittaamattomuus ravinnosta voi johtaa tutkijoiden mukaan jopa syrjäytymiseen.

Innostuminen ruoasta lisää elämänlaatua

Vähemmän kavereita. Terveysriskejä. Yhteiskunnallista passiivisuutta.

Ruoan sosiologiaa tutkiva Taru Lindblom sanoo, että kiinnostus ruokaan ja ravitsemukseen on hyvä mittari ihmisen muulle aktiivisuudelle elämässä.

Toki ruokaa voi pitää pelkkänä polttoaineena, mutta se on paljon muutakin. Osallistumattomuuteen liittyy eriarvoisuutta. Esimerkiksi poliittisesti passiivisten on havaittu osallistuvan huonosti elämän muihin alueisiin, Lindblom sanoo.

Jos ihminen ei halua siis altistaa itseään uusille mauille, miksi hän haluaisi altistaa itseään uusille näkemyksillekään.

Lapset ovat tutkitusti ennakkoluulottomia ruokailijoita. Kun yksi rohkea haarukoi kummallisen näköistä annosta suuhunsa, muut seuraavat perässä. Monessa kodissa jauhelihapaketin ja perunapussin vaihtaminen joksikin muuksi voi kuitenkin olla taloudellisesti mahdotonta.

Siksi järjestelmällinen, päiväkodeissa, kouluissa, armeijassa ja työpaikkaruokaloissa annettava ruokakasvatus, on välttämätöntä, sanoo kestävään kehitykseen ja ruoan tuotantoon perehtynyt Tampereen yliopiston tutkijatohtori Markus Vinnari.

– Suomalaisten ruokatuntemus ei saisi jakautua sosiaaliluokkien mukaan ja ruokakulttuurin tuntemus pitäisi olla mahdollista kaikille, Vinnari sanoo.

– Vaarana on, että niin sanottu sushiraja piirtyy tulevaisuudessa myös asuinalueiden välille eikä pelkästään tiettyyn kohtaan Suomen karttaa.

Toisten ruoka lisää empatiakykyä

Innostuminen ruoasta ei tarkoita välttämättä sitä, että marketista pitäisi haalia vain merilevävalmisteita ja tulisimpia chilipalkoja. Outo ruoka voi olla myös kotimaista.

Vielä kiehuu maakunnassa rössypottu veripalttuineen, ja joku aloittaa torilla aamunsa mustamakkaralla. Ehkä ilomantsilaista voi ymmärtää vähän paremmin, kun on maistanut kerran vatruskaa, tai päästä porilaisen mielenmaisemaan ristiinnaulitun siian äärellä.

Ruoka on keino mennä toisen nahkoihin, purkaa vastakkainasettelua.

Avoimuus vieraita kulttuureita kohtaan vähentää tutkitusti vihamielisyyttä vähemmän tuttuja asioita – myös ruokia kohtaan, Taru Lindblom sanoo.

Suomalaista ruokakulttuuria ei pidä erehtyä luulemaan itsenäiseksi tai erityisen ainutkertaiseksi. Se tulee vähintään neljästä ilmansuunnasta: Venäjältä, Ruotsista, pohjoisesta – ja nykyään etenkin amerikkalaisesta ruoka- ja juomateollisuudesta.

– Kun tajuaisimme, että meidätkin on koottu monista vaikutteista, pystyisimme entistä paremmin kyseenalaistamaan sen, mitä suomalaisuus oikeastaan on, tutkijatohtori Markus Vinnari sanoo.

Oikeastaan kaikkien maiden keittiöt muistuttavat jossain määrin naapureitaan. Kun haukkaat falafelia, syöt samoja papupyöryköitä, joita paistetaan niin Israelissa kuin muurin takana palestiinalaisalueilla – tai Marrakechin köyhissä lähiöissä ja Berliinin trendikkäässä Neuköllnissä. Mausteet ja raaka-aineet vain hieman vaihtelevat sen mukaan, missä ollaan ja mitä on saatavilla.

Sosiologian tutkimuksissa on selvinnyt, että vieraiden maiden keittiöitä kohtaan tunnetaan epäluuloa siksi, että niiden kulttuuria ei koeta läheiseksi – eikä siksi, että ruoka itsessään olisi jotenkin pahaa.

Voi olla, ettei vain uskalleta tykätä.

Uusi liha tuntuu erilaiselta

Jonain päivänä lihapullia ei enää ehkä ole. Halusimme tai emme, lapset kasvavat maailmaan, jossa ruoka muuttuu.

Maailman kaikesta ruokatuotannosta suurin osa koostuu nyt kahdestatoista eri viljelykasvista ja vain viiden eläinlajin lihasta. Lihansyöminen ei voi jatkua entiseen malliin, koska ympäristö ei YK:n laskelmien mukaan kestä nykyisenkaltaista lihantuotantoa enää monta vuosikymmentä.

Tarvitsemme uusia raaka-aineita, ja suomalaistenkin on alettava valmistautua siihen, että ruoan maku ja purutuntuma muuttuvat totutusta.

Lihan tilalle proteiinin lähteeksi on kehitetty uusia kasvisperäisiä tai muuten lihattomia elintarvikkeita. Kotimaisista keksinnöistä Nyhtökaura, härkäpavuista tehty Härkis ja maidosta valmistettu Mifu ovat jo lyöneet läpi. Suomessa viljellään myös hyönteisiä syötäväksi, ja ensimmäiset ötökät ovat tulossa ruokakauppoihin marraskuun aikana.

Keinolihakaan ei ole enää vain tieteisromaanin kummajainen vaan sen kehittely on jatkunut jo vuosia. Pisimmällä on hollantilaisen Maastrichtin yliopiston tutkimusryhmä, jonka laboratoriossa kasvattamasta solukosta on jo ensimmäiset hampurilaiset paistettu. Lihalta tuntui, totesivat maistajat.

Viisivuotiaat muuttavat makumme

Tuleeko uusiin ruokiin siirtyminen olemaan suomalaisille vaikeaa? Ei välttämättä. Keskon selvityksen mukaan jo nyt noin kolmannes suomalaisista valitsee ruokakoriinsa eksoottisia aineksia, kuten korianteria ja kookosmaitoa.

Uusi herkkusukupolvi uusine makumieltymyksineen kasvaa hyvää vauhtia.

Ammattikorkeakoulu Haaga-Helian yliopettaja Vesa Heikkinen seuraa työkseen syömisen trendejä ja ruokamarkkinoita. Hän ennustaa, että juuri nykyisten ruokaintoilijoiden lapset määrittelevät, mitä tulevaisuuden Suomessa syödään.

On paljon viisivuotiaita gastrolapsia, joilla on jo äidinmaidosta kokemusta ruoanvalmistuksesta. He tulevat asiakasikään kymmenen vuoden sisään.

Jos näiden lasten innostus ruokaan säilyy, ja heillä on vielä keskiluokan ostovoimaa, tulee markettien, kauppahallien ja torien ruokatarjonta – eli siis myös suomalaisten ruokamaku – olemaan ennennäkemättömän värikästä.

Juttua varten on haastateltu myös ruokakulttuurin professoria Johanna Mäkelää Helsingin yliopistosta ja Ruokatieto Yhdistyksen toiminnanjohtajaa Tiina Lampisjärveä.

https://yle.fi/uutiset/3-9928276

[Mehud]

Viihdettä parhaimmillaan. Tyhmyyttä korskeimmillaan. Tällainen viihde naurattaisi oikeasti, jos sen takana ei olisi sairasta monikuttuuriagendaa. Monikulttuurinen ruoka on tie miehen sydämeen uskotaan nykyään. Eikö edes ruoka voisi olla vain ruokaa, makuelämyksiä ilman politisointia?

[Lahti-Saloranta]

Lapsille pitää antaa outoja ruokia, koska muuten eriarvoistuminen johtaa syrjäytymiseen ja ennakkoluuloihin.
https://yle.fi/uutiset/3-9928276

Mitähän jos muslimilapsella antaisikin syötäväksi perinteistä läskisoosia. Se varmaankin auttaisi kotoutumisessa ja poistaisi ennakkoluuloja vääräuskoisista ja eläinten saastaisuudesta.

[Pentecost]

kimchi-kukkoa sirkkakastikkeella

Kimchi on muistaakseni korealaista/vietnamilaista hapankaalia, jossa on porkkanaa ja kaalia. Yleensä raaempaa kuin suomalainen hapankaali. Suomessahan hapankaali on lämpimän ruoan kanssa useimmiten kai haudutettu kermassa tai ainakin lämmitetty, mikä vie terävimmän terän happamuudesta. Kukko, jos sellaista oikeasti jossain on tarjolla, yleensä keitetään sitkeytensä ja laihuutensa takia painekattilassa. Olisi helpompi korvata broilerilla. Sirkkoja harrastetaan noissa aasialaisissa maissa, mutta yleensä ne ovat jonkinlaisia snäkkejä eli perunalastujen korvikkeita. En ole missään nähnyt niitä kastikkeena.

Eli kanaa hapankaalilla. Ei kuulosta mitenkään erityisen eksoottiselta.

Tarvitsemme uusia raaka-aineita, ja suomalaistenkin on alettava valmistautua siihen, että ruoan maku ja purutuntuma muuttuvat totutusta.

No, toivottavasti en näe moista aikakautta, missä syödään kaikkea muuta kuin mitä itse haluan nauttia. Perinneruuat ja kunnon pihvi miehen tiellä pitää. Tänään söin pitkästä aikaa kunnon sisäfilepihvin kaikilla lisukkeilla. Nam nam.

[Eino P. Keravalta]

Lihansyöminen ei voi jatkua entiseen malliin, koska ympäristö ei YK:n laskelmien mukaan kestä nykyisenkaltaista lihantuotantoa enää monta vuosikymmentä.

Ongelma on kehitysmaalaisten liikasikiäminen sekä se, että kehitysmaalaisia rahdataan Eurooppaan kuluttamaan luonnonvaroja. Eurooppalaiset kansat ovatkin jo vastuullisesti kutistumassa kaiken aikaa.

Miksi ongelman oikeasta syystä ei puhuta mitään?

[foobar]

Luoja säästäköön meidät pakkosyömästä huonosti tehtyä kimchiä. Suomessa nimittäin ne yritelmät tapaavat olla melko onnettomia.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita että meidän pitäisi ottaa tänne miljoona korealaista taikaseinätöihin. (No, multikulturalisteille tämä varmasti sopiikin ihan hyvin.) Tiedän kyllä mitä tuleman pitää: tarvitsemme miljoonia afrikkalaisia ja lähi-itäläisiä laventamaan ahdasmielisiä ruokakäsityksiämme. Mukaan lukien hygienia, koska kehitysmaissa nyt vaan tiedetään paremmin miten pitää huolta siitä. Tiukkojen säädösten soveltamista kyllä jatketaan kantaväestön osalta.

Miten todennäköisenä muuten pidätte sitä, että läpiepäterveellisellä roskaruoalla elävät somalit pakotettaisiin maistamaan suomalaisia ruokia? Niin, eiköhän todennäköisyys ole nolla, koska somalit ovat jo valmiiksi täydellisiä kosmopoliitteja Tampereen yliopiston mittareilla mitaten.

[Kim Evil-666]

Pitihän tämäkin arvata. Ilmeisesti suomalaiset perinneruuat ovat liian juntteja ja rasistisia, että pitää väen väkisin alkaa opettamaan lapsille, miten syödän trendikkäästi monikulttuurisesti.

Vai sirkkoja pitäisi alkaa syömään. Tällä menolla tässä käy kyllä niin, että "sirkat" syövät meidät muun Euroopan jälkiruuaksi.

E:i

[foobar]

Pitihän tämäkin arvata. Ilmeisesti suomalaiset perinneruuat ovat liaan juntteja ja rasistisia, että pitää väen väkisin alkaa opettamaan lapsille, miten syödän trendikkäästi monikulttuurisesti.

Vai sirkkoja pitäisi alkaa syömään. Tällä menolla tässä käy kyllä niin, että "sirkat" syövät meidät muun Euroopan jälkiruuaksi.

Monikulttuurisuus tuskin kuitenkaan tarkoittaa että syötäisiin esim. kaukoidän ruokia. Ei, se tarkoittaa sitä että Ahmed ja Abdi saavat joka päivä täsmälleen sitä mitä haluavat ja pitävät kotoisana.

[Maastamuuttaja]

Koraanin opetus kantaväestön lapsille vähentäisi eriarvoisuutta ja ennakkoluuloja syvähenkisyyden alueella.

[Eino P. Keravalta]

Ruokaan liittyy tosiaan paljon eriarvoisuutta ja jopa rasismia:

Suomalaiset veronmaksajat joutuvat syöttämään jatkuvasti paisuvaa kehitysmaalaissakkia omassa maassaan.

[Tappivanukas]

Naurettavaa paskaa. Heti kun esim. Afrikan köyhä pääsee rahoihin kiinni, hän heivaa maissipuurot ja ötökät ja alkaa survoa kanaa, ranskalaisia ja olutta. Ja sitä nautaa joka piereskelee maapallon Venukseksi. Kiinalainen taas on oikea hirviö, syö kaikkea mikä liikkuu ja varsinkin ui, meret tyhjäksi. Mutta meidän lihapullamme ovat ongelma.

Makuja, kyllä, mutta ei väärillä perusteilla. Ja väestönkasvu on se oikea ongelma.

[Lahti-Saloranta]

Kuinka juolahtikaan mieleen puurokenraali ja matujen rutinat suomalaisesta ruuasta.

[Kokoliha]

Lapsille pitää antaa outoja ruokia, koska muuten eriarvoistuminen johtaa syrjäytymiseen ja ennakkoluuloihin.

"Suomalainen ruokakulttuuri ei ole erityisen suomalainen vaan eri naapurimaista kopioitu, ja niin on oikeastaan jokaikinen muukin maailman eri ruokakulttuuri."

Tutkijat: Outo ruoka lisää tasa-arvoa

Lapsia aletaan totuttaa eksoottisiin makuihin jo päiväkodissa. Syyt liittyvät kasvatukseen, mutta myös lihapullat saattavat loppua pian.

Valtion ravitsemusneuvottelukunta on antanut ensimmäistä kertaa ruokasuosituksia myös päiväkodeille.

Jaa että Valtion ravitsemusneuvottelukunta? Vittu mitä paskaa. Neuvostoliitto v2.x: The Valtion asennekasvatus Oikeaan Uskontoon alkaa jo siinä vaiheessa, kun on opittu hetki sitten kävelemään. Tää on nähkääs pitkän tähtäimen projekti, jonka horisontissa siintää Lopullinen Voitto.

Piti sitten tämäkin uutinen osua silmiin kun muutenkin alkava viikko muumittaa. Kaikista monikultturismipropagandan muodoista lapsiin kohdistettu on aivan kiistatta ylivoimaisesti oksettavinta.

Tämä joka tuutista ja kaikilla rintamilla niskaan vyöryvä paska ei lopu, ennen kuin uuvateista puhdistautunut PS saa tuollaisen 55% osuuden ainakin kaksissa perättäisissä ek-vaaleissa. Ja sen periodin aikana sitten perusteellinen suursiivous suurennuslasin kanssa koko valtionhallinnossa, yliopistoissa ja Ylessä. Jos olisin naamakirjassa, laittaisin Puolan lipun profiiliini.

E: typo

[Mursu]

Ei ole rahaa antaa lihaa suomalaislapsille, kun liha menee parempiin suihin matuille. Lasten syyllistäminen kaikista ympäristöasioista saisi loppua heti.

[Kokoliha]

Mitähän jos muslimilapsella antaisikin syötäväksi perinteistä läskisoosia. Se varmaankin auttaisi kotoutumisessa ja poistaisi ennakkoluuloja vääräuskoisista ja eläinten saastaisuudesta.

Juuri näin pitää toimia. Ja heti seuraavana päivänä hernekeittoa - tuhdisti sianlihalla ryyditettynä. Sipulia saa toki mausteeksi, jos ahdistaa. Jälkkäriksi mämmiä.

Pakko ei tietenkään ole syödä. Ruoan voi jättää syömättä; syöminen ei ole palvelusvelvollisuus, sanoi Lammio. Paastohan tekee kuulemma hyvää. Muistakaa Ramadan.

Tämän uutisen myötä empatian rippeetkin muslimipilttejä kohtaan katosivat.

[l'uomo normale]

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ruoka/artikkeli-1.213323

Tänä samainen neuvottelukunta ei hyväksynyt Sotkamon kunnan päätöstä tarjota kouluruokailussa voita margariinin ja kevytmaitoa rasvattoman maidon sijaan.

Valtion ravitsemusneuvottelukunta ei sulata Sotkamon kunnan päätöstä, jonka mukaan kunnan peruskouluissa ja päiväkodeissa tarjotaan voita ja kevytmaitoa. Neuvottelukunta muistuttaa, että kunnan tehtävänä on edistää asukkaidensa terveyttä ja hyvinvointia.

Sosialistit palvovat ruokaa puheissaan ja keittokirjoissaan; siitä puhe mistä puute sosialistien politiikan seurauksena.

[Eisernes Kreuz]

Lapsille pitää antaa outoja ruokia, koska muuten eriarvoistuminen johtaa syrjäytymiseen ja ennakkoluuloihin.
https://yle.fi/uutiset/3-9928276

Mitähän jos muslimilapsella antaisikin syötäväksi perinteistä läskisoosia. Se varmaankin auttaisi kotoutumisessa ja poistaisi ennakkoluuloja vääräuskoisista ja eläinten saastaisuudesta.

Monikulttuurisuus on yksisuuntainen katu. Kantaväestö saa opetella tulokkaiden tavoille. Vaatimus toiseen suuntaan tapahtuvasta liikkeestä olisi rasismia.

[Supernuiva]

Tulemme vielä näkemään jossain vaiheessa sen, että ihmisillä syötetään ravitsemussuosituksien mukaan pakolla tai vähintään puolipakolla toukkaravintoa, joka on mahdollisesti kasvatettu hyödyntäen puhdistusprosessin läpikäynyttä ihmispaskaa.

[Lalli IsoTalo]

Lapset ovat keskimäärin aika konservatiivisia sen suhteen mitä suuhunsa laittavat. Sitä ei ihan heti hallintomääräyksillä muuteta.

[Supernuiva]

Lapset ovat keskimäärin aika konservatiivisia sen suhteen mitä suuhunsa laittavat. Sitä ei ihan heti hallintomääräyksillä muuteta.

Minua on jo lapsena pakkosyötetty koulussa vasemmistolaisessa hengessä, koska ruokia piti kokeilla pakolla!

[Bienveillant]

Tuo YLE:n uutinen oli taas niin tömäkkää tavaraa ettei oikein tiedä, mistä päin siihen iskisi kiinni. Tärkein pointti lienee se, että kaikkien täytyy ymmärtää, että suomalaisessa ruokakulttuurissa ei ole siis YHTÄÄN MITÄÄN ainutkertaista, ihan vaan sekoitus kaikkia muita, parempia ruokakulttuureita! Aha. Ja toisekseen, nyhtökaura, härkis ja mifu (kivaa ilmaista mainosta näille!) ovat lyöneet itsensä läpi suomalaisten sydämiin. Vai niin. Omien havaintojeni mukaan (viimeksi tänään), lähi-Lidlin kylmäkaapit pursuivat härkistä ja nyhtökauraa kun taas lihaosastolla oli monin paikoin myynnissä eioota. Eli veikkaan ihan mutulla että nämä lihankorvikkeet ovat vielä kuitenkin aika marginaalissa suomalaisessa ruokapöydässä. Ja taas niitä hyönteisiä! Onko mitään muuta tulevaisuuden ruokaa puffattu yhtä paljon mediassa kuin kohta myyntiin tulevia toukkia, sirkkoja sun muita öttiäisiä?! Syökää YLE:n toimittelijat ihan vapaasti niitä sirkkojanne ja syöttäkää perheillennekin, mutta jättäkää meidät tavikset rauhassa hankkimaan sydän- ja verisuonitautimme normiruoalla, eipähän olla kuormittamassa teidän uljasta, soijalattentuoksuista kaupunkibulevarditulevaisuuttanne. Nih! 

[Keza]

Sitäkö googlaa Markus Vinnari niin kuvahaussa saa heti ensimmäiselle riville ukon naaman ja tekstin "Lihansyönti on sivistymätöntä" Arvatkaa yllätyinkö?

[JJohannes]

Lapset ovat keskimäärin aika konservatiivisia sen suhteen mitä suuhunsa laittavat. Sitä ei ihan heti hallintomääräyksillä muuteta.

Toisaalta, ainakin pääkaupunkiseudulla monessa perheessä tehdään säännönmukaisesti "etnisiä" ruokia. Jutussa ollaan huolestuneita siitä, että lapset syövät vain lihapullia, makaroonilaatikkoa ja nakkeja. Hiljalleen kuitenkin nämäkin ruoat alkavat olla uhattuna, puhumattakaan vielä "perinteisemmistä" ruoista kuten karjalanpaistista, kalakeitosta, maksalaatikosta jne. Jos nyt mietin omaakin ruoanlaittoani niin teen liian usein kiinalaista tai intialaista ruokaa. Tai ainakin italialaista (erilaisia pastoja), ranskalaista (burgundinpata, sipulikeitto), venäläistä (stroganoff, pelmenit, hapankaali) tai saksalaista (schnitzelit, makkarat, knödelit).

Jos oikeasti haluaa altistaa lapsensa "uusille näkemyksille" niin olisi lähdettävä ehdottomasti siitä, että tarjoaa niitä suomalaisia ruokia joita harva enää tekee. Sieniä, marjoja, kalaa, sisäelimiä. Siinä oli minun lapsuuteni avaimet kansainvälisen ruokakulttuurin tarkasteluun. Ja en olisi niinkään huolissani siitä, että joissain kodeissa jauhelihapaketin ja perunapussin vaihtaminen joksikin muuksi voi kuitenkin olla taloudellisesti mahdotonta vaan siitä, ettei joissain kodeissa kuuna päivänä nähdä jauhelihapakettia ja perunapussia.

On paljon viisivuotiaita gastrolapsia, joilla on jo äidinmaidosta kokemusta ruoanvalmistuksesta. He tulevat asiakasikään kymmenen vuoden sisään. Jos näiden lasten innostus ruokaan säilyy, ja heillä on vielä keskiluokan ostovoimaa, tulee markettien, kauppahallien ja torien ruokatarjonta – eli siis myös suomalaisten ruokamaku – olemaan ennennäkemättömän värikästä.

Eikä tule. Ruokakulttuuri homogeenistyy, osittain terveysintoilun myötä. Pian jokainen ruoka on mautonta tehotuotettua broilerin fileetä, yhdentekevää avokado-rucola-tomaatti-salaattia jne. Maailmassa oli jotain värikkyyttä vielä silloin, kun globaali kapitalismi ei vielä ulottanut lonkeroitaan joka paikkaan. Minun "gastrokavereideni" ruokamaku on kuolettavan tylsä ja kaiken lisäksi ympäristölle totaalista tuhoa aiheuttava. Jopa wienerschnitzelien ja stroganoffin valmistaminen, vaikka alhaista onkin, on "radikaalia" kapinaa sitä samanmielisyyttä vastaan mitä nämä "gastroihmiset" tunnustavat.

[Kaarin M]

Veripalttu, silakkalaatikko, maksakastike, ohraryynivelli!

Kun minä olin lapsi niin kotona saattoi olla ruuaksi mannapuuroa ja mehukeittoa, tarjottiin sitä tosin koulussakin. Muistan ajan jolloin broileri ilmestyi ruokapöytään, voi sitä mehevää ihmettä kituliaisen kanan jälkeen! Entäpä kun ananaspalat ilmestyivät porkkanaraasteen joukkoon?

Ennen kaikki tehtiin itse, ei ollut elintarviketeollisuutta. Ruoka oli sitä mihin saatiin raaka-aineet hankittua. Käsittelemättömät raaka-aineet. Sitten tuli teollisuus ja pyyhkäisi laitoskeittiöt ja kotitaloudet polvilleen. Nykyään osa ihmisistä ei osaa edes riisiä keittää saati sitten tehdä muutakaan ruokaa.

Maailman maut ovat aina olleet tervetulleita, pahoin pelkään että täyttä kuraa tulee kun aletaan kustannustehokkaasti valmistamaan mahdollisimman halvoista raaka-ainesta näitä makuelämyksiä.

Ennemminkin kiinnittäisin huomiota tuoreista ja hyvistä aineista tehtyyn ruokaan jossa ravintoarvot kohdillaan. Myös perinteinen suomalainen ruoka on hyvää, valmistettu ekotehokkaasti lähellä tuotetuista raaka-aineista.

[Lalli IsoTalo]

Lapset ovat keskimäärin aika konservatiivisia sen suhteen mitä suuhunsa laittavat. Sitä ei ihan heti hallintomääräyksillä muuteta.

Jos oikeasti haluaa altistaa lapsensa "uusille näkemyksille" niin olisi lähdettävä ehdottomasti siitä, että tarjoaa niitä suomalaisia ruokia joita harva enää tekee. Sieniä, marjoja, kalaa, sisäelimiä.

Heh.

"Ei kai tässä jauhelihaspegetissa vaan ole sieniä?  Yäk!"
- Ei ole, syö nyt vaan. 

[Lalli IsoTalo]

Jamie Oliverilla on tv-sarja, jossa hän yritti tehdä kouluruoasta terveellisempää. Englannissa tökki eniten se, että lapset olivat tottuneet roskaruokaan, ja ruokabudjetit olivat hyvin pieniä. Amerikassa se kariutui korporaatioiden vastustukseen.

Hyvin karkeasti yleistäen saattoi ehkä sanoa, että koululapset söivät ihan mitä vaan, kunhan se oli naamioitu ... siis kunhan ruoka oli paneroitu ja uppopaistettu. 

[Kukkahatuton täti]

Lasten ruokailussa on kaksi pointtia yli muiden. Se että ruoka ylipäätään tulee syötyä ja ruoan terveellisyys.
Nämä todellisuuspakoiset, kimppaonanoivat mokuttajaämmät voivat vapaasti syödä vaikka toistensa jätökset, mutta jättäisivät lapset rauhaan!

Eikö näillä vähä-älyisillä "tutkijoilla" ja muilla nöxnöx- tieteiden poppaukoilla ja -akoilla ole enää mitään todellisuudentajua? Kuinka moni lapsi mahtaisi lusikoida kiltisti heinäsirkkasopan naamaansa kun monelle lapselle "yäkensyö" -reaktioon riittää jo se että tuttu ja tykättykin ruoka on tehty hiukan eri reseptillä?

Pienille lapsille tuttua, maistuvaa ja terveellistä kotiruokaa. Ruoan ympäristövaikutuksia voidaan huomioida esimerkiksi lähellä tuotettua ja luomua suosimalla. Lisäksi sitä naudanlihaa ei ole pakko olla joka aterialla...

Suosittelisin ennemminkin kiinnittämään huomiota ylijäämäruoan välttämiseen. Ei kannata tehdä ruokaa joka jää lapsilta syömättä.

[foobar]

Todellisuuspakoisuus todellakin loistaa näistä jutuista kauas. Kokemuksesta tiedän ettei ole harvinaista että lapsi voi olla niin nirso, että pitää alkaa pelkäämään suoranaista aliravitsemusta. Siinä ei paljon sirkkoja syödä kun näkemys siitä mitä kykenee syömään voi rajautua puoleen tusinaan hyvin tarkkaan määriteltyyn vaihtoehtoon. (Onpa ko. jälkikasvu jopa omaksunut "raaka salaatti ja porkkanat ovat kaneille" -mentaliteetinkin koulussa. Samaan aikaan ko. seitsenvuotias voi pistellä naamaansa vaikkapa bambunversoja puikoilla ihan sujuvasti. Niin logiikan kuin ideologiankaan iskostamisessa ei ole paljoa järkeä.)

Itsestäni muistan että ei se yhtään sen helpompaa silloinkaan ollut. Erityinen inhokkini oli pinaattikeitto joka ei kertakaikkiaan pysynyt sisällä. Olisi ollut melko hirveää jos se olisi ollut jonkin murhaajaprofeetan uskonnon vuoksi pakollinen syötävä jonka inhoamisesta tulisi lastensuojeluasia. Jälkikäteen syyksi tähän reaktioon paljastui geeni joka teki tiettyjen ruokien makukokemuksista lapsena totaalisen luotaantyöntäviä, mutta eihän sen piikkiin nyt kaikkea voi laittaa. Maksa maistui, mutta esimerkiksi sellainen monikulttuurinen ihanuus kuin bataatti tai muut kypsyessään makeutuvat juurekset eivät vieläkään. Ihmiset, ja varsinkin lapset nyt vaan ovat nirsoja, mutta sen kanssa on perinteisesti voinut elää. Sen kanssa ei voi tantta kuitenkaan voi elää kun mennään oma ideologia edellä.

[Golimar]

Matuille pitäisi tunkea kurkkuun mykysoppaa, siinähän oppisivat tavoille.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Mykyrokka

[Brandis]

Syökää YLE:n toimittelijat ihan vapaasti niitä sirkkojanne ja syöttäkää perheillennekin, mutta jättäkää meidät tavikset rauhassa hankkimaan sydän- ja verisuonitautimme normiruoalla, eipähän olla kuormittamassa teidän uljasta, soijalattentuoksuista kaupunkibulevarditulevaisuuttanne. Nih!

Ja kun ei se edes mene niin kun meille virallisilta tahoilta useita vuosia uskoteltiin, ns. kovista rasvoista ja niiden käytön yhteydestä sydän- ja verisuonitauteihin on aikaa sitten saatu uutta, entisen kumoavaa tietoa. Kovia rasvoja on ok käyttää, ja tuleekin käyttää, pääasia, että syö mahdollisimman 'puhtaasti' ja mahdollisimman prosessoimatonta ruokaa. Aitoa ruokaa siis. Ei nyt silti välttämättä mitään hyönteisiä. 

Ohessa Helsingin uutisten jokusen vuoden vanha juttu, jossa nostettu esiin funktionaalisen ja perinteisen länsimaalaisen lääketieteen lääkärien kannanottoja.

Kaikki kovat rasvat eivät ole haitallisia terveydelle, kertoo uusi tutkimus.
Cambridgen yliopiston tekemän tutkimuksen mukaan tyydyttyneet rasvat voivat jopa suojata diabetekselta.
Yleis- ja verisuonikirurgian erikoislääkäri ja rasvojen puolesta puhujana tunnettu Taija Somppi on asioissa samoilla linjoilla, mutta ei pidä tietoa uutisena.

– Eihän tämä mikään uusi tieto ole. Samanlaisia tutkimustuloksia on saatu jo vuosikymmeniä sitten.

Myös lääkäri Antti Heikkilä on vuosia vuosia suosinut eläinrasvoja ja puhunut niiden terveysvaikutuksista.