Aleksis Kiven päivä

[Verita]

Kuinka on mahdollista, että suomalaista kulttuuria puolustavalla sivustolla ei ole tänään ilmeisesti sanallakaan mainittu, saati keskusteltu ja pohdittu Aleksis Kiven ja suomalaisen kirjallisuuden päivää, ja sen merkitystä. 

Eihän tällä päivällä tietysti ole mitään tekemistä maahantulevien turvapaikkaturistien tai pakolaisten suorittamien suomalaisnaisten joukkoraiskauksien kanssa, tai pääkaupunkiseudun ghettoutumisen, kotouttamisen täydellisen epäonnistumisen, Ruotsin totaalisesti epäonnistuneen ulkomaalaispolitiikkan, Suomen päättäjien vastuuttoman maahanmuuttopolitiikan tahi Euroopan islamisoitumisen kanssa.

Turhaan siis ilmeisesti suomalaisesta kulttuurista haastamaan.

[rankka]

Kuinka on mahdollista, että suomalaista kulttuuria puolustavalla sivustolla ei ole tänään ilmeisesti sanallakaan mainittu, saati keskusteltu ja pohdittu Aleksis Kiven ja suomalaisen kirjallisuuden päivää, ja sen merkitystä. 

Eihän tällä päivällä tietysti ole mitään tekemistä maahantulevien turvapaikkaturistien tai pakolaisten suorittamien suomalaisnaisten joukkoraiskauksien kanssa, tai pääkaupunkiseudun ghettoutumisen, kotouttamisen täydellisen epäonnistumisen, Ruotsin totaalisesti epäonnistuneen ulkomaalaispolitiikkan, Suomen päättäjien vastuuttoman maahanmuuttopolitiikan tahi Euroopan islamisoitumisen kanssa.

Turhaan siis ilmeisesti suomalaisesta kulttuurista haastamaan.

175v.
Eikä tän taloyhtiön salkoon jaksanu huolto tuoda lippua.

[AIP]

Kuinka on mahdollista, että suomalaista kulttuuria puolustavalla sivustolla ei ole tänään ilmeisesti sanallakaan mainittu, saati keskusteltu ja pohdittu Aleksis Kiven ja suomalaisen kirjallisuuden päivää, ja sen merkitystä. 

Ehkäpä siis olisit voinut kanavoida tarmosi johonkin terävään keskustelunavaukseen itsesäälissä ja mielipahassa rypemisen sijaan.

Aika sekopäistä - vaikkakin jälkipolvien kannalta merkityksellistä - soopaa se Kivi kirjoitti.

Sillä välin peräkammaria odotellessa.

[IDA]

Kuinka on mahdollista, että suomalaista kulttuuria puolustavalla sivustolla ei ole tänään ilmeisesti sanallakaan mainittu, saati keskusteltu ja pohdittu Aleksis Kiven ja suomalaisen kirjallisuuden päivää, ja sen merkitystä. 

Päivä huomioitiin niin mittavasti kouluissa, työpaikoilla, tiedotusvälineissä ja muutenkin - esimerkiksi kustantajien ja yksittäisten kirjailijoiden esiintulot olivat huomattavia - että katsottiin tarpeettomaksi huomioida sitä erikseen täällä, kun ei ole erillistä palstaakaan korkeakulttuurille. Mikä sinänsä voisi kyllä olla hyvä idea.

Tulihan tuota kuitenkin vietettyä.

[far angst]

Kuinka on mahdollista, että suomalaista kulttuuria puolustavalla sivustolla ei ole tänään ilmeisesti sanallakaan mainittu, saati keskusteltu ja pohdittu Aleksis Kiven ja suomalaisen kirjallisuuden päivää, ja sen merkitystä.  ,,,,,,,,,
Turhaan siis ilmeisesti suomalaisesta kulttuurista haastamaan.

Vapaalla forumilla kukin voi itse aukaista keskustelun itseään kiinnostavista asioista.  Otan esimerkin: Kukaan ei ollut aukaissut keskustelua Alkesis Kivestä tai suomalaisesta kulttuurista.  Sinäkään siitä et tehnyt.  Aukaisit keskustelun valittamalla ettei joku muu ollut tehnyt jotain sellaista, jota et itsekään tehnyt.

Jos haluat puhua Aleksis Kivestä ja/tai suomalaisesta kulttuurista, ole hyvä ja avaa keskustelu alustamalla asiasta.

Onnea ja menestystä!

[pelle12]

 Kyllä on suvisten ruuti märkää. Yritetään löytää v--ttuilun paikka joka asiassa, jos ei muuta keksitä, niin vedetäänpä Alexis Kivi-kortti esiin. Kun kerta haluat keskustella Kivestä, niin antipa tulla. Mitä sanottavaa sinulla on hänestä, kenties jotain mitä ei aiemmin olisi joku jo sanonut?

[JEE]

Kyllä on suvisten ruuti märkää. Yritetään löytää v--ttuilun paikka joka asiassa, jos ei muuta keksitä, niin vedetäänpä Alexis Kivi-kortti esiin. Kun kerta haluat keskustella Kivestä, niin antipa tulla. Mitä sanottavaa sinulla on hänestä, kenties jotain mitä ei aiemmin olisi joku jo sanonut?

Aiheen sivusta:
Näistä Suomen historian merkkihenkilöistähän voisi koota kokonaisen korttipakan, tietysti henkilöihin liittyvällä kuvituksella kuten Lönnrot-kortti Kalevala teemoineen jne.  Kortit voitaisiin sitten toki myöhemmin kieltää kansallissosialistisen luonteensa vuoksi, mutta niistä jäisi silti mukavia pelimuistoja kuten itselleni Mustapekka-pelistä....

[Juki]

Kuinka on mahdollista, että suomalaista kulttuuria puolustavalla sivustolla ei ole tänään ilmeisesti sanallakaan mainittu, saati keskusteltu ja pohdittu Aleksis Kiven ja suomalaisen kirjallisuuden päivää, ja sen merkitystä. 

Ehkäpä siis olisit voinut kanavoida tarmosi johonkin terävään keskustelunavaukseen itsesäälissä ja mielipahassa rypemisen sijaan.

Aika sekopäistä - vaikkakin jälkipolvien kannalta merkityksellistä - soopaa se Kivi kirjoitti.

Sillä välin peräkammaria odotellessa.

Tutustupa kaverin historiaan; ymmärrät sekopäisyyden paremmin. Samaa suosittelen kaikille, joille Kivi on se kaveri, joka kirjoitti sen tylsän 7 veljestä. K. kirjoitti paljon muutakin, loi suomalaisen kaunokirjallisen kielen, näytelmäkirjallisuuden, vähät välitti sen ajan auktoriteeteista ja älymystöstä, vaan teki, mitä piti oikeana jne. jne.

Kiven valtava merkitys on syytä ymmärtää, vaikka ei sitten pitäisikään Kiven teoksista.

[AIP]

Aika sekopäistä - vaikkakin jälkipolvien kannalta merkityksellistä - soopaa se Kivi kirjoitti.

Tutustupa kaverin historiaan; ymmärrät sekopäisyyden paremmin. Samaa suosittelen kaikille, joille Kivi on se kaveri, joka kirjoitti sen tylsän 7 veljestä. K. kirjoitti paljon muutakin, loi suomalaisen kaunokirjallisen kielen, näytelmäkirjallisuuden, vähät välitti sen ajan auktoriteeteista ja älymystöstä, vaan teki, mitä piti oikeana jne. jne.

Kiven henkilöhahmo on minulle varsin tuttu, sillä Kiven synnyinpitäjän entisenä asukkaana mies ja miehen tuotokset olivat koululaitoksella melko merkittävässä asemassa. Lapsena en ymmärtänyt Kiven näytelmistä mitään, mutta Seitsemää veljestä oli jännä lukea ja katsoa Taaborinvuoren maisemissa näytelmänä.

Vasta aikuisiällä näytelmiin uudelleen tutustuneena tajusin, etten niitä kykene kypsällä mielelläkään ymmärtämään. En voi varsinaisesti sanoa etten pidä niistä, sillä mielestäni ensin pitäisi ymmärtää että mistä ei pidä.

Kiven valtava merkitys on syytä ymmärtää, vaikka ei sitten pitäisikään Kiven teoksista.

Enkö juuri tässä hengessä asian esittänyt? Takerruitko liikaa yksittäiseen "soopa"-sanaan?

[Juki]

Saatoin takertua. Tai sitten vain levitin höyryä maakuopasta. Voivat olla sama asiakin. 

[Ari-Lee]

Impiwaaraan, veljet, Impiwaaraan!

https://fi.wikipedia.org/wiki/Aleksis_Kivi

[Impi Waara]

"Keväällä varhain, jo ennen kurkien tuloa, heittivät veljekset Jukolan, pakenivat Impivaaran aholle taas..."

[Marius]

Aleksis Stenvallin päivä oli eilen 10.10.

Hyvä kirjailija ja suomenkielen edistäjä, mutta tulkinnanvaraista on,
oliko Aleksis Kivi suomalainen, vai suomenruotsalainen.

[guest14935]

Aleksis Stenvallin päivä oli eilen 10.10.

Hyvä kirjailija ja suomenkielen edistäjä, mutta tulkinnanvaraista on,
oliko Aleksis Kivi suomalainen, vai suomenruotsalainen.

Tuotanoin, täältä menneestä kerron jotta tänään on kymmenes.
Seitsemän veljestä kyllä vaikuttaisi enempi ruotsalaiselle minusta. Vähänniinkuin nykyinen koko tv-tuotanto. Ja politiikka.
Siinä missä ennen oli rauhallista suomalaista kerrontaa.
https://www.youtube.com/watch?v=Z5E9A7gubKM

[Tapio Konsala]

Aleksis Stenvallin päivä oli eilen 10.10.

Hyvä kirjailija ja suomenkielen edistäjä, mutta tulkinnanvaraista on,
oliko Aleksis Kivi suomalainen, vai suomenruotsalainen.

Kyllä se Aleksis Kiven päivä on ihan tänään.

Ja ymmärtääkseni Alexis Stenvall oli ruotsinkielisestä nimestään huolimatta puhtaasti suomalainen äidinkieleltään. Ei siis anneta yhtään kunniaa tässä asiassa ruotsinkielisille!

[foobar]

Aleksis Stenvallin päivä oli eilen 10.10.

Hyvä kirjailija ja suomenkielen edistäjä, mutta tulkinnanvaraista on,
oliko Aleksis Kivi suomalainen, vai suomenruotsalainen.

Kyllä se Aleksis Kiven päivä on ihan tänään.

Ja ymmärtääkseni Alexis Stenvall oli ruotsinkielisestä nimestään huolimatta puhtaasti suomalainen äidinkieleltään. Ei siis anneta yhtään kunniaa tässä asiassa ruotsinkielisille!

Harvalla eteläsuomalaisella taisi olla kirkonkirjoissa suomalaista sukunimeä tuohon aikaan. (No, ainakin oma kokemus on tämä.) Se ei tarkoita sitä että he olisivat olleet ruotsinkielisiä...

[siviilitarkkailija]

6 luku:

Silloin Eero, purren hammasta ja mytistäen huulensa vikkelään myhäilykseen, täytti kerkeästi Juhanin tahdon, ja pian kuului kiukaalta pläiskäys ja kohta sen jälkeen tuima kohaus. Rynkäisi nyt Tuomas julmistuen ylös ja karkasi kotkana kohden Eeroa, mutta Juhanikin kiirehti puolustamaan nuorinta veljeänsä. Siitäpä nousi nyt yleinen kärhämä, jonka vilinässä palava päre viskattiin parvelta alas laattialle. Siellä se pian, veljesten huomaamatta, viritti olkihin vilkkaan tulen. Niinkuin rinki veden pinnalla leviää tasan ja nopeasti kaikkialle, niinmyös tulen kirkas pyörö yhä suureni laattialla. Ulettui se korkeammalle yhä ja tuikkieli jo parven permantoa, ennen kuin huoneen asujamet äkkäsivät allansa vaaran. Mutta myöhään sen äkkäsivät, ehtiäksensä pelastamaan muuta kuin omat henkensä ja elikkojen, jotka löytyivät pirtissä. Laajalta jo aaltoilivat liekit, ja suuri oli hätä ja temmellys. Kaikki riensivät he kohden ovea, jonka auetessa miehet, koirat, kissa ja kukko hirveällä rähinällä karkasivat ulos melkein yht'aikaa. Näkyi niinkuin pirtti olis heidät oksentanut savuneen kidastansa ulos lumiselle maalle, jossa he nyt seisoivat, yskien kilpaa. Mutta viimeisenä astui ulos Lauri, talutellen kriimuvarresta Valkoa, joka muutoin kaiketi olisi jäänyt uhriksi paloon. Ulos tunkeusi jo väkivaltainen tuli akkunojen pienistä aukoista ja viimein sekä ovesta että katosta. Loimoin helmassa liekkui Impivaaran jykevä pirtti. Mutta lumisella tanterella seisoi pirtin miehistö suojatonna; olihan jo sysikoijukin, heidän ensimmäinen turvansa täällä, heiltä hajotettu aina maahan asti, ja varahuone tuossa seisoi rakettuna harvaksi kuin harakanpesä. Siinä oljentelivat veljekset, ja heidän ainoa verhonsa tuulia ja pakkasta vastaan oli rohtiminen, lyhykäinen paita. Ei edes lakkeja päittensä peitteeksi eikä virsuja jalkoihinsa he ehtineet pelastamaan valkean vallasta. Jäljellä huoneen entisistä kapineista löytyi ainoastaan pyssyt ja tuohikontit, jotka olivat ennen kylpemistä saatetut aittaan. - Mutta lumessa seisoivat veljekset, kaikki selin vasten humisevaa paloa, nostellen ja lämmitellen milloin oikeata, milloin vasempaa jalkaansa; ja punersivatpa ne jalat, lumen ja tulen haudottuna, punersivat kuin hanhien räpylät.

Normipäivä vastaanottokeskuksessa...

[Eisernes Kreuz]

Harvalla eteläsuomalaisella taisi olla kirkonkirjoissa suomalaista sukunimeä tuohon aikaan. (No, ainakin oma kokemus on tämä.) Se ei tarkoita sitä että he olisivat olleet ruotsinkielisiä...

Kirkonkirjoihin laitettiin ruotsiksi myös täysin suomenkielisten ihmisten nimet, koska hallinnon kieli oli Suomessa niin pitkään ruotsi. Käytäntö alkoi toden teolla muuttua vasta 1800-luvun lopulla.

Kun siis lukee vaikkapa 1700-luvulla Savossa laadittua kirkonkirjaa, ei pidä luulla, että kylät olivat täynnä Anders Anderssoneja ja Mats Matssoneja. Kyllä ne olivat ihan Antteja ja Matteja, mutta pappi käänsi nimet ruotsiksi.

[törö]

^ Tavallinen kansa käytti silloin vielä yleisesti etunimiä ja liikanimiä. Jos siitä oltaisiin pidetty kirjaa samalla tavalla, ei oltaisi voitu tarkistaa onko herra Vahva-Jussi mahdollisesti yrittämässä avioon siskonsa kanssa.

[JJohannes]

Kirkonkirjoihin laitettiin ruotsiksi myös täysin suomenkielisten ihmisten nimet, koska hallinnon kieli oli Suomessa niin pitkään ruotsi. Käytäntö alkoi toden teolla muuttua vasta 1800-luvun lopulla.

Kun siis lukee vaikkapa 1700-luvulla Savossa laadittua kirkonkirjaa, ei pidä luulla, että kylät olivat täynnä Anders Anderssoneja ja Mats Matssoneja. Kyllä ne olivat ihan Antteja ja Matteja, mutta pappi käänsi nimet ruotsiksi.

Ei ole täysin myöskään kyse siitä, että suomenkielinen lapsi olisi nimetty suomenkielisellä nimellä ja sitten nimi "käännetty" ruotsiksi. Kyllä nimi saatettiin antaa vartavasten ruotsiksi, mutta ihmisen nimi oli tuohon aikaan paljon tilannesidonnaisempi. Oli esimerkiksi tapana, että tietynnimistä ihmistä kutsuttiin eri ikävaiheissa ja eri sosiaalisissa ympyröissä eri nimellä.

Saattoi vaikkapa olla mies, jonka kirkonkirjoihin merkitty nimi oli Gustaf ja jos hän asioi viranomaisen kanssa, meni sotaväkeen tai vaikkapa meni kirkossa naimisiin niin silloin käytettiin nimenomaan tuota nimeä. Pikkupoikana Gustafia kuitenkin kutsuttiin suvun ja ystävien parissa Kustiksi, kinkereillä tai vaikka markkinoille kaupunkiin lähtiessä hänet kuitenkin esiteltiin Kustaaksi. Kun Kusti kasvoi aikuiseksi ja meni naimisiin, häntä alettiin kutsua Kyöstiksi, välillä Järvenperän Kyöstiksi, koska hänen maatalonsa sijaitsi paikallisen järven "perällä" kylästä katsoen. Kun Kyöstistä tuli vanha ja raihanainen ja hän jäi asumaan vanhimman poikansa, Kustaan, nurkkiin, alettiin häntä taasen yleisesti kutsua Köpiksi tai Köpi-ukoksi ja kun hän kuoli, sanoivat kaikki, että "nyt se vanha Köpi potkas tyhjää".

Ei tämän miehen nimi silloin ollut yhtään enempää eikä vähempää Gustaf tai Kustaa tai Kusti tai Kyösti tai Köpi, vaan kaikkia niitä yhtä aikaa.

Eräs 1800-luvun puolivälin jälkeen syntynyt sukulaiseni oli esimerkiksi välillä Johann, välillä Juho, välillä Janne ja välillä Johannes. Riippuen aivan käyttöyhteydestä.

[törö]

Suomalaiset onnistuivat innostumaan sukunimistä itse ennen kuin paperisota teki niistä pysyviä. Ruotsalaiset eivät innostuneet ja siksi niissä on paljon jotain Mats Matssoneja.

Ihan samalla tavalla niilläkin oli sitä ennen kirkon kirjoissa eri nimi kuin arkikäytössä.

[Eisernes Kreuz]

Toki edelleenkin ihmisen nimi voi elää kontekstin mukaan. Ei minuakaan kukaan tuttu kutsu virallisella etunimelläni. Pitäisin sitä itse asiassa outona jos joku niin tekisi. Virallinen yhteys on sitten asia erikseen, ja niin se oli menneinä aikoina kirkonkirjoissakin.

Hauskimpia ovat monien suomalaisten sukunimien erikoiset kirjoitusasut kirkonkirjoissa. Hirvonen saattaa olla vaikkapa muodossa Hirfwoin. Eräänlainen ruotsinnos siis.

[M.K]

Aleksis Stenvallin päivä oli eilen 10.10.

Hyvä kirjailija ja suomenkielen edistäjä, mutta tulkinnanvaraista on,
oliko Aleksis Kivi suomalainen, vai suomenruotsalainen.

Kyllä se Aleksis Kiven päivä on ihan tänään.

Ja ymmärtääkseni Alexis Stenvall oli ruotsinkielisestä nimestään huolimatta puhtaasti suomalainen äidinkieleltään. Ei siis anneta yhtään kunniaa tässä asiassa ruotsinkielisille!

Ruotsinkieliset Suomessa, joita jostain syystä suomenruotsalaisiksikin kutsutaan, ovat rodultaan ja identiteetiltään suomalaisia. Heidän kielensä on vain tekninen yksityiskohta ellei jopa vika.

[törö]

Hauskimpia ovat monien suomalaisten sukunimien erikoiset kirjoitusasut kirkonkirjoissa. Hirvonen saattaa olla vaikkapa muodossa Hirfwoin. Eräänlainen ruotsinnos siis.

Toisaalta Agricolan kirjakieli jäljitteli puhuttua suomea ja se on nykyään niin outoa mongerrusta, että tuo voi olla lähellä totuutta. Sopisi loistavasti vanhaan sanomalehteen.

[Impi Waara]

Ruotsinkieli oli virallinen tuonne 1850-luvun puolenvälin tienoille ja kaikki virallinen teksti oli ruotsiksi. Alueellisia eroja esiintyi suomenkieleen siirryttäessä.

Länsi-Suomesta liikanimet l. "sukunimet" katosivat ruotsalaisvalloittajien aikana tehokkaasti.

Alaksis Kiven äidinkieli oli suomi, mutta perhe osasi myös ruotsia.

[foobar]

Hauskimpia ovat monien suomalaisten sukunimien erikoiset kirjoitusasut kirkonkirjoissa. Hirvonen saattaa olla vaikkapa muodossa Hirfwoin. Eräänlainen ruotsinnos siis.

Toisaalta Agricolan kirjakieli jäljitteli puhuttua suomea ja se on nykyään niin outoa mongerrusta, että tuo voi olla lähellä totuutta. Sopisi loistavasti vanhaan sanomalehteen.

Kirjoitusasu on yksi osa kokonaisuudesta. Agricolahan käytännössä loi sen. Periaatteessa joitakin aiempiakin lähteitä on, mutta kirjoitettua suomea ei siinä vaiheessa juurikaan ollut tueksi.

Toinen osa Agricolan "mongerruksessa" on se, ettei kansallisen heräämisen ja vasta viimeisen vuosisadan aikana tapahtuneen suuren liikkuvuuden myötä syntynyttä yhteistä suomalaista identiteettiä tai kieltä ollut olemassa millään tasolla. Vasta Lönnrot ja hänen aikalaisensa alkoivat luomaan tällaista kieltä, ihan projektina. Kieli jota Turun alueella Agricola käytti lähtökohtanaan oli pitkälti omansa, mutta myöskin pienen alueensa myötä kykenevä muuttumaan nopeasti - ja vuosisatojen saatossa se niin tekikin. Vaikka etelärannikon seudun kieli olikin pitkälti näiden kielen suurten taustavaikuttajien henkilökohtainen kaikupohja, ei näiden alueiden sanastoa edes vuosisadan takaa moni voisi nykyään pitää itselleen luontevana. Puhumattakaan siitä, että Agricolan piti luoda jopa ortografia aikalailla tyhjästä, tai käytännössä lainaten se kielistä joilla ei ollut kovinkaan paljoa tekemistä suomen kanssa.

[MW]

Kyllä-hän suomalaisten sukunimissä on paljon myös ns. sotilasnimiä, joita mm. Krimin sotaan värvätyille annettiin.

Yhden tapauksen tunnen hyvinkin tarkasti, mutta en voi siihen tässä puuttua.

[Vaniljaihminen]

Kyllä-hän suomalaisten sukunimissä on paljon myös ns. sotilasnimiä, joita mm. Krimin sotaan värvätyille annettiin.

Yhden tapauksen tunnen hyvinkin tarkasti, mutta en voi siihen tässä puuttua.

Kumpaisenkin isoisäni nimet ovat juuri näitä sotawäjen nimiä, joita sitten luultiin ruotsiksi ja suomennettiin joskus 1920-luvulla. Pöh, ne olivat latinannettua kreikkaa, mutta mistäs sukulajseni sen seican olisiwat taitanehet.