2009-12-16 SS: Nimellä: Kipuilua kulttuurien kuilulla

[Iloveallpeople]

Kipuilua kulttuurien kuilulla

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Päivi Räsänen kommentoi viikonloppuna Ylen Ykkösaamussa arkaa aihetta. Huoli islamin ja erityisesti radikaalin islamismin leviämisestä on putkahdellut pitkin syksyä julkiseen keskusteluun. Räsäsen avaus ei synnyttänyt samanlaista kohua kuin professori Timo Vihavaisen Länsimaiden tuho -kirja alkusyksystä - kristilliskonservatiivin näkemys asiasta ei yllättänyt ketään.
...

Kulttuuristen erojen korostamisessa on vaaransa. Puhetapamme saattaa lietsoa konfliktia. Kahdella suurella uskonnolla on historiallisesti paljon yhteistä, kuten islamin tutkimuksen professori Jaakko Hämeen-Anttila on korostanut.

Kristinusko ja islam jakavat yhteisen monoteistisen lähtökohdan. Toinen länsimaisen kulttuurin peruspilari, kreikkalainen filosofia, on välittynyt meille suurelta osin keskiaikaisen arabialaisen kulttuurin kautta.
...

Islamin historiasta puuttuu sekularisoitumisen kausi, joka länsimaissa käynnistyi 1700-luvun valistusaatteista ja synnytti modernin tieteen, nykyisen elämänmuotomme perustan.

Länsimaissa kohtalaisesti siedetty uskontokritiikki on islamissa käytännössä tuntematon käsite, ja äänekkäät toisinajattelijat, kuten hollantilainen Ayaan Hirsi Ali, elävät tappouhan alla.
...

Timo Vihavaisen Länsimaiden tuho kuuluu samaan seuraan sivilisaatioiden törmäyksestä kirjoittaneen Samuel Huntingtonin teoksen kanssa: juuri kukaan innokkaista kommentaattoreista ei ole lukenut kirjaa.
...

Kirjan vastaanotto osoitti jälleen suomalaisen keskustelukulttuurin tason. Moraalinen paniikki on yleisin reaktio vakaviin yhteiskunnallisiin ja eettisiin kysymyksiin.

Vakaumusten rauhanomaisen rinnakkaiseloon tarvitaan keskinäistä kunnioitusta, joka ei vesitä todellisia erimielisyyksiä. Islam ei kuitenkaan ole monoliitti, vaan pinnan alla on myös vapaamielisiä virtauksia.

Sen sijaan poliittisen korrektiuden motivoima vaikeneminen pelaa populismin pussiin. Jos monikulttuurisen yhteiskunnan ongelmista puhuvat ajetaan marginaaliin, he päätyvät Jussi Halla-Ahon kaltaisten provokaattorien syliin.

Kirjoittaja on ajankohtaistoimituksen esimies

Koko kirjoitus: Savon Sanomat

[pw]

Kipuilua kulttuurien kuilulla

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Päivi Räsänen kommentoi viikonloppuna Ylen Ykkösaamussa arkaa aihetta. Huoli islamin ja erityisesti radikaalin islamismin leviämisestä on putkahdellut pitkin syksyä julkiseen keskusteluun. Räsäsen avaus ei synnyttänyt samanlaista kohua kuin professori Timo Vihavaisen Länsimaiden tuho -kirja alkusyksystä - kristilliskonservatiivin näkemys asiasta ei yllättänyt ketään.
...

Kulttuuristen erojen korostamisessa on vaaransa. Puhetapamme saattaa lietsoa konfliktia. Kahdella suurella uskonnolla on historiallisesti paljon yhteistä, kuten islamin tutkimuksen professori Jaakko Hämeen-Anttila on korostanut.

Kristinusko ja islam jakavat yhteisen monoteistisen lähtökohdan. Toinen länsimaisen kulttuurin peruspilari, kreikkalainen filosofia, on välittynyt meille suurelta osin keskiaikaisen arabialaisen kulttuurin kautta.
...

Islamin historiasta puuttuu sekularisoitumisen kausi, joka länsimaissa käynnistyi 1700-luvun valistusaatteista ja synnytti modernin tieteen, nykyisen elämänmuotomme perustan.

Länsimaissa kohtalaisesti siedetty uskontokritiikki on islamissa käytännössä tuntematon käsite, ja äänekkäät toisinajattelijat, kuten hollantilainen Ayaan Hirsi Ali, elävät tappouhan alla.
...

Timo Vihavaisen Länsimaiden tuho kuuluu samaan seuraan sivilisaatioiden törmäyksestä kirjoittaneen Samuel Huntingtonin teoksen kanssa: juuri kukaan innokkaista kommentaattoreista ei ole lukenut kirjaa.
...

Kirjan vastaanotto osoitti jälleen suomalaisen keskustelukulttuurin tason. Moraalinen paniikki on yleisin reaktio vakaviin yhteiskunnallisiin ja eettisiin kysymyksiin.

Vakaumusten rauhanomaisen rinnakkaiseloon tarvitaan keskinäistä kunnioitusta, joka ei vesitä todellisia erimielisyyksiä. Islam ei kuitenkaan ole monoliitti, vaan pinnan alla on myös vapaamielisiä virtauksia.

Sen sijaan poliittisen korrektiuden motivoima vaikeneminen pelaa populismin pussiin. Jos monikulttuurisen yhteiskunnan ongelmista puhuvat ajetaan marginaaliin, he päätyvät Jussi Halla-Ahon kaltaisten provokaattorien syliin.

Kirjoittaja on ajankohtaistoimituksen esimies

Koko kirjoitus: Savon Sanomat

Ongelmista pitäisi saada puhua mutta eipä niistä kuitenkaan saisi puhua mutta jos ei saa puhua ajautuu Jussi Halla-ahon syliin joten olisi hyvä jos puhuisi kunhan ei islamia lähde kritisoimaan. Vihavainen kirjoittaa kuin Huntingon vaikka kukaan ei olekaan perehtynyt Vihavaisen kirjaan. Räsänen tarttui arkaan aiheeseen mutta sehän onkin vain kristilliskonservatiivi.

Mahtaakohan kyseinen ajankohtaistoimituksen esimies osata omin avuin töistä enää kotiinsa? Luulisi pään olevan moisen venkoilun jälkeen jo niin sekaisin. veikkaan että toimittajaressukka on fiilannut ja höylännyt tekstiään uudestaan niin monta kertaa ettei itsekään enää tiedä mitä siinä piti sanoa. Kyllähän siellä tietysti tuoda esille että pitäisi puhua jostain jollain määrittelemättömällä tavalla johon ei varmaan kykene kukaan muu kuin itse suuri ja mahtava tiedostavaisto. Jospa teksti siis olikin kutsu muille tiedostaville alkaa puhumaan mokuilun ongelmista oikein ettei kriitikot varastaisi liika showta. Eräänlaista koodikieltä kenties.

[Ano Nyymi]

Eikös siinä käynyt niin että Jussin vaimo ajautui jonkun Hommalaisen syliin ja vielä oikeudenkäynnin aikana!?
Se jos mikä oli marginaalista populismin provokaatiota.

[Phantasticum]

Hyvä kirjoitus Sami Vainiolta. En kyllä oikein ymmärrä, miksi kristinuskolla ja islamilla olevinaan on aina niin paljon yhteistä liirum laarum piippolan vaarilla oli talo, koska molemmat ovat monoteistisiä uskontoja. Vaikka islam olisi duoteistinen tai multiteistitön uskonto, se olisi silti aivan yhtä ongelmallinen siinä muodossaan kuin se nykyään näyttää Eurooppaan rantautuvan.

Ehkä monoteismistä puhuminen on vain retorinen keino siirtää ajatukset pois siitä ikävästä tosiasiasta, että todellisuudessa erot islamilaisen ja länsimaisen kulttuurin ja maailman välillä Euroopan sisällä ovat suuret. Siitä, että nämä erot johtuisivat ainoastaan ja vain islamista, en ole ollenkaan niin varma.

Selvää rajaa sen välille, mikä on kulttuuria ja mikä uskontoa, on hyvin vaikea vetää. Kun somalien uskonnolliset erityistarpeet huomioidaan useina sisäänkäynteinä, voi olla varma, että jossain vaiheessa tästä innostuvat muualtakin tulleet muslimimiehet.

Ja näin islamilainen konservatiivisuus (radikalismi) on saavuttanut taas vähän lisää jalansijaa Euroopassa, naispuolisen "varsinaisen" asema sen kuin heikkenee - ja mikä on oleellisinta, kantaväestö tekee kaikkensa, ettei joudu olemaan missään tekemisissä tällaisen kulttuurin ja ajatusmaailman omaavien ihmisten kanssa.