Kouvola: Turvapaikanhakijat, pakolaiset ja vastaanottokeskukset

[-PPT-]

Ai nämä Bagdadista ja Kabulista kotoisin olevat ahdistuvat Inkeroisten keskustassa koska siellä on autoja eikä lapset siten voi leikkiä?

[foobar]

Ai nämä Bagdadista ja Kabulista kotoisin olevat ahdistuvat Inkeroisten keskustassa koska siellä on autoja eikä lapset siten voi leikkiä?

Aina voi esittää vaatimuksia, oikeauskoisten uussuomalaisten näkökulmastahan suomalaisethan ovat palvelusväkeä, jos eivät suoraan sanottuna vääräuskoisia orjia. Jos joku sanoo vaatimuksiin jotain vastaan, sitten pöyristytään, vihastutaan ja otetaan toimittajat sekä poliitikot puolustamaan uuden yläluokan intressejä.

[Ernst]

Ai nämä Bagdadista ja Kabulista kotoisin olevat ahdistuvat Inkeroisten keskustassa koska siellä on autoja eikä lapset siten voi leikkiä?

Inksan yksi pääkatu (!) kulkee Kantrin ohi.  Saman kadun varrella on kerrostaloja ja kerrostaloissa lapsia. He leikkivät. Matulle ei näköjän onnistu mikään. Nurisemista eilasketa onnistumisiin.

[l'uomo normale]

Laitosruoka nyt vain sattuu olemaan laitosruokaa. Sitä syö helvetin iso osa suomalaisista, maistui tai ei. Valittaminen ruoan tasosta ei yleensä ole kuulunut suomalaiseen elämäntyyliin, etenkin kun sitä syö enimmäkseen lapset, vanhukset, varusmiehet ja laitoshoidossa olevat....

Hifistely ruoan tasolla ja puhtaudella ja ravinnepitoisuudella kuuluu modernien tiedostavien kaupunkilaisten ja hipstereiden elämäntyyliin. Uusi normaali, joka tuskin tulee kaikkia suomalaisia koskemaan, mutta yleisesti ottaen kiinnostus ruoan laatua kohtaan lienee nousussa niiden parissa joilla on varaa tai röyhkeyttä vaatia hyvää ruokaa.

[Juho Eerola]

Tuohon jupinaan ruoasta on olemassa yksinkertainen syy. Kun ruoka annetaan talon puolesta, tarvitsee antaa vähemmän rahaa turviksille. On toki henkilökunnalle haastavampaa. Jos turviksille annetaan se normaalisuuruinen kuukausirahansa kahden viikon välein, niin osa porukasta lyhentää sillä lainaansa ihmissalakuljettajille, eikä osta perheelleen ruokaa, ja sitten joudutaan antamaan harkinnanvaraista.

Se että vastaanottokeskuksissa on yhä enenevässä määrin siirrytty rahan jaosta ruoan jakoon, on erinomainen juttu. Muistan kun itse Kotkan vokissa vuonna 2002 kokeilimme samaa näiden Romanian mustalaisten kanssa, niin heti syntyi kauhea äläkkä. Ne olivat vielä niin tyhmiä, että paljastivat aivan vilpittömästi, että nyt he eivät voi maksaa takaisin matkan järjestäjille.

Suurin syy siihen, että nämä irakilaiset esimerkiksi eivät voi palata Irakiin, on juurikin raha. Suomen matkaa varten on otettu isoja lainoja erilaisilta rikollisjärjestöiltä. Nämä heidät kenties tappavat, eikä isis tai joku viranomainen. Vaihtoehtoisesti on kenties myös saatettu myydä perheen asunto, eli tästä syystä ei ole paikkaa mihin mennä.

[valkovuokko]

Juho, hei, PSpuolueen pitäisi tuoda esille sitä, että Irakissa tarvitaan nyt joka ikistä nuorta riskiä miestä, noita tuhansia sieltä paenneita vahvoja miehiä, palaamaan Irakiin, raivaamaan raunioita ja jälleenrakentamaan infraa, tekemään Irakista asumiskelpoisen maan naisille, lapsille, sairaille, vanhuksille, jotka ovat joutuneet kärsimään kurjissa oloissa, kun nuoret miehet ovat seikkaileet ympäri Eurooppaa, oleskelleet täällä vuosikausia. Jättäneet maansa "pahisten" valtaan.

Suomi voisi omalta osaltaan luvata palaamisen vastineeksi jälleenrakennusapua Irakille, tosin vain kohtuullisessa määrin. Esim 1000€ per Irakiin palautettu nuori mies?

[Ernst]

Juho, hei, PSpuolueen pitäisi tuoda esille sitä, että Irakissa tarvitaan nyt joka ikistä nuorta riskiä miestä, noita tuhansia sieltä paenneita vahvoja miehiä, palaamaan Irakiin, raivaamaan raunioita ja jälleenrakentamaan infraa, tekemään Irakista asumiskelpoisen maan naisille, lapsille, sairaille, vanhuksille, jotka ovat joutuneet kärsimään kurjissa oloissa, kun nuoret miehet ovat seikkaileet ympäri Eurooppaa, oleskelleet täällä vuosikausia. Jättäneet maansa "pahisten" valtaan.

Suomi voisi omalta osaltaan luvata palaamisen vastineeksi jälleenrakennusapua Irakille, tosin vain kohtuullisessa määrin. Esim 1000€ per Irakiin palautettu nuori mies?

Tai Fiskarsin lapio matkatavaroihin?

[simppali]

Esim 1000€ per Irakiin palautettu nuori mies?..

Hieman tinkisin; 20€ prepaid liittymä, jotta irakin nuorimies voisi soittaa äipälle ja sanoa; Suomessa puuro oli pahaa, ei saatu asua pääministerin talossa, tulen kotiin laita lammaspata porisemaan.

[Golimar]

Ensimmäiset turvapaikanhakijat siirtyvät Kouvolasta ympäri Suomea toisiin vastaanottokeskuksiin ensi viikolla.

Muutto uuteen paikkaan tuli ajankohtaiseksi keväällä sen jälkeen, kun Maahanmuuttovirasto Migri ilmoitti sulkevansa Suomen Punaisen Ristin Kouvolan vastaanottokeskuksen.

Kouvolan vastaanottokeskuksen johtaja Anna Buzaeva vahvistaa, että ensimmäiset kolme perhettä muuttaa uuteen keskukseen maanantaina. Muuttoja koordinoi Migrin tilannekeskus.

Buzaevan mukaan turvapaikanhakijat kyselevät päivittäin uudesta paikasta.

— Tietämättömyys on rankkaa. Yleisin kysymys on ollut, mihin heidät siirretään ja onko siellä samanlainen paikka kuin Kouvolassa.

Keskukset tyhjillään elokuun alussa

Tavoitteena on, että Kuusankosken Tähteen ja Rekolan keskukset olisivat tyhjiä elokuun alkupuolella. SPR:n kahdessa vastaanottokeskuksessa on yhteensä 200 turvapaikanhakijaa.

SPR:n Kaakkois-Suomen piirin toiminnanjohtaja Arja Vainio sanoo, että elokuun loppu on Maahanmuuttoviraston määräämä takaraja.

— Käytännössä pyrimme siihen, että asukkaat olisivat lähteneet viimeistään elokuun alkupuolella. Vuokrasuhteet päättyvät elokuun lopussa, mutta keskuksen purkamisessa on useita viikkoja kestävä hommansa.

Vainion mukaan yhdessä vaiheessa näytti siltä, että aikataulussa pysyminen ei onnistuisikaan.

— Olimme varautuneet jo siihen, että saattaa mennä huomattavasti suunniteltua tiukemmalle. Loppukevät ja alkukesä on eletty sellaista aikaa, että jäljelle jääneet vastaanottokeskukset ympäri Suomen paukkuvat, kun ne alkavat olla niin täynnä.

Alkukesästä näyttikin, että suljettavien vastaanottokeskusten asukkaille oli vaikeuksia löytää uusia paikkoja.

— Nyt olemme saaneet Maahanmuuttovirastosta ilmoituksen, että siirrot käynnistyvät ensi viikolla. Ei kuitenkaan sillä tavalla, että kerralla lähtisi kovin suuria joukkoja, Vainio kertoo.

Asukkaat hajaantuvat eri puolille Suomea

Kouvolassa olleet turvapaikanhakijat hajaantuvat Vainion arvion mukaan eri puolille Suomea sen mukaan, mistä paikkoja kulloinkin vapautuu.

— Kun paikka on tiedossa, henkilökunta alkaa välittömästi valmistella siirtoa. Se on päivänselvää, että perheet siirretään kokonaisina. Lähtökohta on se, että toiveet pyritään huomioimaan. Valitettavasti on kuitenkin realismia, että kaikkia toiveita ei voida toteuttaa.

SPR:n omat vastaanottokeskukset ovat pääosin täyttyneet.

— Se toive, että SPR:n Kaakkois-Suomen piirin sisällä saataisiin ihmisiä siirrettyä, ei toteudu, Vainio vahvistaa.

SPR:lle jää kaakkoon vastaanottokeskukset Kotkaan, Imatralle ja Mikkeliin. Osa Kouvolasta lähtevistä voi saada paikan läheltäkin. Esimerkiksi ensimmäiset lähtevät perheet siirtyvät Anna Buzaevan mukaan lähellä kaakossa sijaitseviin SPR:n vastaanottokeskuksiin.

Rekolan vastaanottokeskuksena toiminut talo aiotaan purkaa heti, kun se on saatu tyhjäksi.

Irakilaisperhe jää kaipaamaan ystäviään

Madiha Kadim, hänen aviomiehensä ja viisi lastaan valmistautuvat paraikaa muuttoon Tähteen vastaanottokeskuksessa. Irakilaisperhe lähtee ensi viikolla Mikkeliin.

Perhe saapui Suomeen noin kaksi vuotta sitten.

— Kouvola on ollut hyvä paikka. Täällä on saanut ystäviä ja keskuksessa on ollut hyvät työntekijät, Madiha Kadim kehuu.

— Nyt en tiedä, millainen paikka seuraava keskus on. Ystävät ja kaikki muukin on täällä.

Hän jatkaa, että varsinkin lapsille muutto on väsyttävä asia.

Perheen välttämättömimmät tavarat., kuten vaatteet, on jo pakattu. Perheen isä oli maanantaina jo tutustumassa Mikkelissä uuteen paikkaan.

Irakin pääkaupungista Bagdadista kotoisin oleva perhe on saanut kielteisen turvapaikkapäätöksen. Nyt perhe odottelee päätöstä valituksesta.

Yksi perheen lapsista, Rukaya Hadi, on jo oppinut hyvin suomea. Hän myöntää, että suomi on aika vaikea kieli.

Kouvolassa ei asuttu laitosmaisesti

SPR:n Kaakkois-Suomen piirin toiminnanjohtaja Arja Vainio harmittelee, että Kouvolasta joudutaan siirtymään usein laitosmaisiin keskuksiin.

— Kouvolan vastaanottokeskus on asuntopohjainen, jossa on normaalielämää muistuttavaa elämää. Se on totta kai hirvittävän iso muutos ja heidän mielestään muutos huonoon suuntaan. Kun on tottunut omaan rauhaan ja omaan vapauteen, laitos on aina laitos.

Vainio arvioi, että sopeutuminen uuteen paikkaan ei käy helposti.

Tässähän siirtyy ihmisiä, joiden turvapaikkaprosessi on kesken. Päällä on stressi.

Kun Kouvolan vastaanottokeskus suljetaan elokuun lopussa, 15 työntekijää irtisanotaan.

— Meille jää Kotka, Imatra ja Mikkeli, ja totta kai katsomme, pystymmekö sijoittamaan irtisanottavia näihin paikkoihin. 15 työntekijän irtisanomisaika on elokuun lopussa, Vainio kertoo.

Kouvolaan jää yksi vastaanottokeskus. Inkeroisissa toimivaa yksityistä keskusta ylläpitää Hoivapalvelu Metsätähti Oy.

http://www.kouvolansanomat.fi/Online/2017/07/14/Turvapaikanhakijat%20muuttavat%20pois%20Kouvolasta%20ensi%20viikosta%20alkaen/2017222464155/4

[Riukulehto]

Lähetys Inkeroisista menossa. Kannattaa katsoa myöhemmin alusta asti. Nuivaa settiä esim. kangaskaupan naisilta ja pizzerian pitäjältä. https://youtu.be/ATtFMWoi_oo

[Alaric]

Kouvolan Tähteen vastaanottokeskuksen johtaja Anna Buzaeva kertoo tunnelmista nyt kun vokki on tyhjentymässä. Buzaevan mukaan viimeiset kaksi vuotta ovat olleet tapahtumarikkaita, iloja ja suruja on koettu. Hän haluaa muistuttaa, että turvapaikanhakijoihin myönteisesti tai neutraalisti suhtautuvia on ollut alusta asti paljon enemmän kuin vastustajia.

Jutun alussa kerrotaan linja-autosta, jolla läpsyt kuljetetaan Lammin vokkiin ja jonka piti lähteä klo 10, mutta pääsikin liikkeelle lopulta vasta klo 11:30. Aikakäsitys on Buzaevan mukaan erilainen.

"Siinä missä suomalaiset ovat hyvin täsmällisiä, heille kello 10 tarkoittaa aamun aikana."

Melkoisia voimavaroja nämä läpsyttelijät.

http://www.kouvolansanomat.fi/Online/2017/08/10/Kouvolan%20vastaanottokeskuksen%20johtaja%3A%20Olen%20huomannut%20muutoksen%20ihmisten%20ajattelutavassa/2017222558016/4 (10.8.2017)

Kouvolan vastaanottokeskukset tyhjenevät — "Turvanpaikanhakija ei ole enää niin pelottava kuin pari vuotta sitten"

Elina Iiskola

Torstaiaamuna Tähteen vastaanottokeskuksen pihalla on kaoottinen tunnelma. Kuorma-auto ja linja-auto täyttyvät hiljalleen turvanpaikanhakijoiden tavaroista. Linja-auton oli tarkoitus lähteä kohti Lammin vastaanottokeskusta kello kymmenen, mutta Kouvolan vastaanottokeskuksen johtajan Anna Buzaevan mukaan tämä kertoo hyvin suurimmasta kulttuurierosta suomalaisten ja turvapaikanhakijoiden välillä. Aikakäsitys on erilainen.

— Siinä missä suomalaiset ovat hyvin täsmällisiä, heille kello 10 tarkoittaa aamun aikana.

Buzaevan mukaan aikakäsityserojen kanssa sai aluksi olla hyvinkin tiukkana. Jos turvapaikanhakija tuli kielikurssille myöhässä, hänelle sanottiin, että tule huomenna uudestaan ajoissa, Buzaeva sanoo.

Buzaevan mukaan viimeiset kaksi vuotta ovat olleet tapahtumarikkaita. Alussa oli jonkin verran organisointivaikeuksia, sillä tilanne oli uusi niin turvapaikanhakijoille kuin Suomen punaisen ristin työntekijöillekin. Buzaeva on kiitollinen kaikesta avusta, mitä vastaanottokeskukselle on tarjottu niin yritysten, yhdistysten kuin yksityistenkin toimesta. Hän haluaa muistuttaa, että turvapaikanhakijoihin myönteisesti tai neutraalisti suhtautuvia on ollut alusta asti paljon enemmän kuin vastustajia.

— Vastustajat ovat olleet äänekkäimpiä, joten se on voinut hieman vääristää kuvaa.

Ihmisillä oli ennakkoluuloja, mutta kahden vuoden aikana Buzaeva on huomannut muutoksen ihmisten ajattelutavassa. Turvanpaikanhakija ei ole enää niin pelottava kuin pari vuotta sitten.

— Olen yrittänyt olla mahdollisimman avoin ja perustella ihmisille, miksi autamme heitä.

Vastaanottokeskuksen työntekijöistä ja turvapaikanhakijoista on kasvanut perhe. Iloisimpia hetkiä ovat Buzaevan mielestä olleet lasten syntymät, jolloin isää ja äitiä huomioitu henkilökohtaisesti.

— Vajaan kahden vuoden aikana on syntynyt toistakymmentä lasta. Olemme vieneet heille vaippoja ja kukkakimpun.

Surullisimpia hetkiä ovat Buzaevan mukaan olleet ne, kun Suomessa ollut turvanpaikanhakija on saanut tiedon, että hänen puolisonsa on tapettu kotimaassa.

— Huoli omista läheisistä iskee silloin muihinkin asukkaisiin.

Buzaeva ei ole vielä tajunnut, ettei välttämättä näe kaikkia hänelle tutuksi tulleita turvapaikanhakijoita enää.

— Tiesin alusta asti, että tämä on väliaikaista. Uskon, että tyhjyydentunne vielä iskee.

Halausten ja kiitosten jälkeen linja-auto pääsee lopulta matkaan noin kello 11.30. Hetki on monelle turvapaikanhakijalle tunteikas, kun vanha koti jää taakse.

[Rosebud]

Olipas ihanan tunteellinen artikkeli. Tuli ihan tippa linssiin.

Surullisimpia hetkiä ovat Buzaevan mukaan olleet ne, kun Suomessa ollut turvanpaikanhakija on saanut tiedon, että hänen puolisonsa on tapettu kotimaassa.

Miksi sitten jätit vaimosi kotiin ja lähdit itse lomailemaan Suomeen?

P.s. Valehtelet. Ei sun puolisoa tapettu.

[Pullervo]

Inkeroisten vokki lopetetaan ensi huhtikuun loppuun mennessä.

Turvapaikanhakijoiden määrä selvässä laskussa – neljä vastaanottokeskusta suljetaan

Hyvinkään, Inkeroisten, Kiteen ja Kotkan Laajakosken vastaanottokeskusten toiminta päättyy.

Hyvinkään, Inkeroisten, Kiteen ja Kotkan Laajakosken vastaanottokeskukset suljetaan ensi kesään mennessä.

Maahanmuuttovirasto on irtisanonut Hyvinkään ja Inkeroisten vastaanottokeskusten sopimukset, ja toiminta keskuksissa päättyy ensi vuonna huhtikuun loppuun mennessä. Molempia keskuksia ylläpitää hoivapalveluyhtiö Metsätähti Oy.

Lisäksi virasto lakkauttaa SPR:n ylläpitämät vastaanottokeskukset Kiteellä ja Kotkassa. Nämä keskukset suljetaan kesäkuun loppuun mennessä.

Tarve vähenee

Turvapaikanhakijoiden määrä vähenee, ja Maahanmuuttoviraston mukaan vastaanottokeskuspaikkoja tarvitaan ensi kesään mennessä selvästi nykyistä vähemmän.

Tällä hetkellä turvapaikanhakijoiksi kirjattujen määrä vähenee noin 500:lla kuukaudessa. Hakijat saavat oleskeluluvan ja siirtyvät vastaanottokeskuksista kuntiin asumaan. Osa lähtee maasta tai he poistuvat muusta syystä vastaanottopalveluiden piiristä.

Hyvinkään vastaanottokeskuksessa on 180 paikkaa ja Inkeroisten keskuksessa 150.

Kiteen vastaanottokeskuksessa on 300 paikkaa ja Kotkan Laajakosken keskuksessa 250 paikkaa.

Vastaanottokeskuksia suljetaan vielä lisää

Lisäksi monissa vastaanottokeskuksissa vähennetään paikkoja.

Maahanmuuttovirasto on antanut 23 vastaanottokeskukselle toimeksiannon supistaa majoituspaikkojen määrää kuluvan talven ja ensi kevään aikana. Paikkoja vähennetään yhteensä yli 1 100:lla. Paikkamäärien järjestely vastaanottokeskusten kanssa on vielä kesken.

Suomessa on tällä hetkellä noin 13 500 turvapaikanhakijaa. Heitä varten on toiminnassa yhteensä 55 vastaanottokeskusta, joista kahdeksan on tarkoitettu ilman huoltajaa tulleille alaikäisille.

Ensi kesänä arvioidaan lakkautettavan useita vastaanottokeskuksia. Myös näitä koskeva suunnittelu on yhä käynnissä.

Enimmillään vastaanottokeskuksia oli Suomessa tammi-helmikuussa 2016. Tuolloin Suomessa oli liki 250 erilaista vastaanottoyksikköä, joissa oli majoitustilaa yli 33 000 turvapaikanhakijalle.

https://yle.fi/uutiset/3-9984767

[Alaric]

Ei nyt liity ihan suoraan vokkeihin, mutta laitetaanpa tänne silti.

Kouvolan kaupunki osti vuonna 2017 tulkkipalveluita 644 628 eurolla, joista Migri korvaa täysmääräisesti maahanmuuttopalveluiden 549 159 euron osuuden. Tulkkaustunteja kertyi noin 5 600.

Jutussa kerrotaan myös Kouvolan Tulkkikeskus Oy:stä, joka tekee ilmeisen hyvää tiliä ja suunnittelee laajentumista valtakunnalliseksi toimijaksi. Toimitusjohtajana on kurdi nimeltään Awara Rashid.

Me tienataan tällä. Jumankauta että me tienataan tällä.

https://kouvolansanomat.fi/uutiset/lahella/3e109939-7336-4cdb-9f18-40ac61fb88ee (26.3.2017)

Tulkiton asiointi vauhdittaa kotoutumista — Kouvola tarvitsi viime vuonna yli viisituhatta tuntia tulkkausta

Valtaosan tulkkauksen kuluista maksaa maahanmuuttovirasto Migri. Palvelut hankitaan keskitetysti Kotkasta.

Kouvolassa käytetään tulkkausta lähinnä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa. Tulkin tarpeesta päättää palveluntarjoaja tapauskohtaisesti.

Palvelupäällikkö Minna Laakson mukaan kaupunki pyrkii käyttämään tulkkauspalveluita mahdollisimman vähän.

— Esimerkiksi ensimmäisellä lääkärikäynnillä tulkki on mukana, mutta kaikilla tulevilla käynneillä hän ei välttämättä ole paikalla. Asiointi ilman tulkkia edistää myös kotoutumista.

Valtaosa Kouvolan kaupungin käyttämistä tulkkauspalveluista liittyy kotoutustoimiin, joista Kouvola saa täysimääräisen korvauksen maahanmuuttovirasto Migriltä. Tulkkausta tarvitsevat pääasiassa pakolaiset. Oikeus tulkkauspalveluun loppuu pakolaisen saadessa Suomen kansalaisuuden.

Pakolaisten auttamisen lisäksi tulkkauspalvelua voidaan tarvita myös tilanteissa, joissa ihmisillä on hoidettavana tärkeitä asioita, mutta viranomainen ei ole varma siitä, tuleeko asia ymmärretyksi ilman tulkkia.

— Tuolloin kaupunki joutuu maksamaan tulkkauspalvelun. Esimerkiksi vakavassa sairaudessa voidaan joutua varmistamaan tulkin avulla, että potilas on ymmärtänyt hoito-ohjeet. Näitä tapauksia on kuitenkin vähän.

Migri maksaa ison osan

Kouvolan kaupunki osti vuonna 2017 tulkkipalveluita 644 628 eurolla, joista Migri korvaa täysmääräisesti maahanmuuttopalveluiden 549 159 euron osuuden. Migri saattaa korvata myös muitakin tulkkauspalveluita, mutta tästä osuudesta ei ole vielä tarkkaa tietoa. Tulkkaustunteja Kouvola käytti vuonna 2017 noin 5 600.

Kouvolan kaupunki hankkii suurimman osan tulkkauspalveluistaan Kotkan kunnallisen tulkkikeskuksen kautta. Lisäksi Kouvola ostaa jonkin verran puhelintulkkausta muilta toimijoilta.

(...)

Kouvolan Tulkkikeskus pyrkii valtakunnalliseksi tekijäksi

Vuonna 2017 perustetun Kouvolan Tulkkikeskus oy:n on tarkoitus laajentua valtakunnalliseksi toimijaksi.

— Olemme osallistuneet valtakunnallisesti tulkkaus- ja käännöspalveluiden kilpailutuksiin. Tällä hetkellä yrityksen tilanne näyttää oikein hyvältä, toimitusjohtaja Awara Rashid kertoo.

Yritys työllistää kymmeniä freelancer-tulkkeja ja kääntäjiä. Kielivalikoimaan mahtuu yli kolmekymmentä kieltä. Lisäksi yritys työllistää täyspäiväisesti tulkkikoordinaattorin sekä hallinto- ja talouskoordinaattorin. Asiakkaina ovat kunnat, kaupungit, yritykset ja yksityiset henkilöt. Suurin osa asiakkaista on Kymenlaakson alueelta.

Kurdi Rashid muutti Suomeen vuonna 2010. Hän päätyi yrittäjäksi hyvän tilaisuuden kolkuttaessa ovelle. Hän työskenteli ennen yrittäjäksi ryhtymistä freelancer-tulkkina sekä vastaanottokeskuksen ohjaajana.

— Tulkkikeskuksen edellinen omistaja lopetti toiminnan, joten ostin hänen sopimuksensa ja perustin uuden keskuksen. Mielestäni tulkkipalvelun pitää löytyä myös Kouvolasta.

Tulkkausta paikan päällä

Valtaosa tulkkauspalveluista tapahtuu käytännön tilanteissa, kuten vastaanottokeskuksissa, sosiaali- ja terveyspalveluissa, maahanmuuttopalveluissa ja poliisilaitoksissa. Eniten tulkkauspalveluita tarvitaan arabian ja darin kielten kanssa.

— Lisäksi kurdi, somali ja venäjä ovat paljon tulkattuja kieliä. Suurin osa palveluista on läsnäolotulkkausta, mutta meillä on myös jonkin verran puhelintulkkausta ja ilmoitustulkkausta.

(...)