Heikki Hursti: Kansanedustajia eivät köyhät kiinnosta

[EL SID]

- Äidille kuukaudessa käteen runsaat 600 ja isälle 400 euroa

Nelisensataa turkulaista haki ruokakassin
vähävaraisten itsenäisyysjuhlassa Kauppatorilla

aivan järkyttävää. Puhumattakaan siitä, että länsirannikolla on monesta paikasta (pietarsaari, kokkola) loppunut avustus-ruoka, uutta saa vasta ensi vuonna.

samaan aikaan pietarsaareen halutaan lisää pakolaisia, koska "onhan meillä varaa"

[JoKaGO]

aivan järkyttävää. Puhumattakaan siitä, että länsirannikolla on monesta paikasta (pietarsaari, kokkola) loppunut avustus-ruoka, uutta saa vasta ensi vuonna.

samaan aikaan pietarsaareen halutaan lisää pakolaisia, koska "onhan meillä varaa"

Rahaa on rikkauksiin, ei köyhille!

[JPU]

Huh huh! Onneksi sentään ainakin vastaanottokeskuksien asukeilla riittää rahaa kotiin asti lähetettäväksi, ruokaa vaikkapa uskonnollisten "paastojen" mässäilyjuhlia varten ja ilmainen kämppäkin taitaa kaikilla olla. Hmmm.

(http://yle.fi/ecepic/archive/00132/1_8_maahanmuuttajia_132340b.jpg)
Onneksi kaikilla ei mene yhtä huonosti...

...kuin näillä....
(http://static.iltalehti.fi/helsinki/leipajonoSTL_410_hi.jpg)



Onneksi ei pistä vihaksi kun olen niin suvaitsevainen hyvä ihminen.

[Punaniska]

Haluaisin mielelläni säilyttää hyvinvointivaltion ilman löysää maahanmuuttopolitiikkaa, mutta tämän yhtälön ratkaiseminen ei ole ihan niin simppeliä. Varsinkin toinen kohta estää sen, että paluu vielä 1980-luvulle ei onnistu tuosta noin vain ilman, että myös itse hyvinvointivaltion kosketaan (koska ko. hallinnonhaara on olemassa ja on hyvin vaikutusvaltainen, joten sen vaikutusvallan hävittäminen on vaikeaa).

Valaise vähän, pliis! Kuullostaa siltä, että tiedät jonkin verran Impivaaramme rakenteesta.

[Petteri R]

Asunnoton ei kiinnosta ihmisoikeuksista meuhkaavia vihreitä kunnallispoliitikkoja kuten Kimmo Helistöä, jos se ei ole asunnoton turistiromanikerjäläinen. Köyhät eivät kiinnosta salamavalon välkkeessä monikulttuurisuudesta vaahtoavia kansanedustajia, jos jonossa ei ole ihonväriltään selvästi kantaväestöstä erottuvia maahanmuuttajia - paluumuuttajat ja slaavit saavat olla siellä suomalaisten kanssa.

Nämä "turistiromanit" olivat tässä isolla naisporukalla kerjäämässä metrossa. Naiset jakautuivat kahden hengen ryhmiin ja menivät eri metrovaunuihin pussien kanssa, joihin keräsivät vapaaehtoiset ja "pakolliset" lahjoitukset. Matkalipuntarkastajien ja muiden viranomaisten pelko sai heidät kurkkimaan pelokkaasti asemilla vaunusta ulos. Kuulin järjestyksenpitohenkilöltä, että ihmisiltä oli hävinnyt tavaraa taskuista jo useamman päivän ajan. Nämä saavat siis Kimmo Helistön syttymään, mutta eivät esimerkiksi konkurssin tehneet tai sairauden vuoksi asiansa sotkeneet suomalaiset asunnottomat.

Isossa asunnossa Helsingin keskustassa asuva varakas cityvihreä käyttää maahanmuuttajien köyhyyttä politiikassaan lyömäaseena, mutta ei välitä pätkääkään köyhän mamun tai suomalaisen arjesta. Cityvihreä tarvitsee köyhän manttelin polittikkansa tukijalaksi ja oikeuttajaksi, mutta ei itse köyhää ihmistä omaa etuaan ajaessaan. Muutoinhan pro-maahanmuuttokansanedustajat ja kaupunginvaltuutetut olisivat sankoin joukoin rynnänneet Hakaniemen torille  toteamaan sen, että myös ainakin valkoihoiset mamut ovat löytäneet tiensä leipäjonoihin ja Hurstin juhliin.

[Femakko]

Toisekseen hyvinvointivaltiolla on tapana myöntää rahaa "kaikkeen kivaan", myös sille byrokratian alalle, joka hyötyy löysästä maahanmuuttopolitiikasta ja ajaa sitä, usein hyvinvointivaltion aatteen nimissä.

Haluaisin mielelläni säilyttää hyvinvointivaltion ilman löysää maahanmuuttopolitiikkaa, mutta tämän yhtälön ratkaiseminen ei ole ihan niin simppeliä. Varsinkin toinen kohta estää sen, että paluu vielä 1980-luvulle ei onnistu tuosta noin vain ilman, että myös itse hyvinvointivaltion kosketaan (koska ko. hallinnonhaara on olemassa ja on hyvin vaikutusvaltainen, joten sen vaikutusvallan hävittäminen on vaikeaa).

Valaise vähän, pliis! Kuullostaa siltä, että tiedät jonkin verran Impivaaramme rakenteesta.

Oletan, että tämä kakkoskohta herätti hämmennystä? Tarkoitan sillä sitä, että hyvinvointivaltiossa byrokratian koko on yleensä suurempi ja sen kanssa läheisessä yhteistyössä olevien järjestöjen määrä isompi kuin muualla. By definition, sinne syntyy erilaisia tehdään-hyvää-noille-kun-niillä-menee-huonosti aloja. Kaikki hyvänteon kohteet eivät ole välttämättä kansalaisia tai edes potentiaalisia veronmaksajia.

Toinen kappale tarkoittaa, että on poliittisesti paljon helpompaa todeta, että meillä ei ole varaa hyvinvointivaltioon kokonaisuudessaan kuin että tuo yksi yksittäinen vain hallinnonala lopetetaan. Ihan siksi, koska se yksi hallinnonala pystyy paljon tehokkaammin järjestäytymään ja siten lobbaamaan omaa asiaansa kuin kokonainen yhteiskunta omaansa. Lisäksi ei ole mitään kansainvälistä sopimusta, jossa Suomi sitoutuisi hyvinvointivaltioon, olipa siihen varaa tai ei, kun taas on sopimuksia yms. joilla maahanmuuttoteollisuus voi hyvin tehokkaasti perustella omaa asiaansa. Eikä EU paheksu maata, joka ei oikein huolehdi omista kansalaisistaan (kts. Kreikka), kunhan näitä ei sentään vainota aseellisesti (kts. Turkki ja kurdit), mutta sillä on hyvinkin paljon sanottavana maasta, joka ei huolehdi humanitäärisistä maahanmuuttajista (kts. taas Kreikka).

(Lopuksi mainittakoon, että tuskinpa tulevaisuudessa voimme ylläpitää aiemmin vallinnutta hyvinvointivaltiota kuitenkaan. Ja vajeen peittämiseksei ei missään nimessä riitä edes, että humanitäärinen maahanmuutto loppuisi kokonaan ja että nykyisetkin humanitäärisetkin maahanmuuttajat lähtisivät ilmaiseksi muualle.)

[Femakko]

Asunnoton ei kiinnosta ihmisoikeuksista meuhkaavia vihreitä kunnallispoliitikkoja kuten Kimmo Helistöä, jos se ei ole asunnoton turistiromanikerjäläinen. Köyhät eivät kiinnosta salamavalon välkkeessä monikulttuurisuudesta vaahtoavia kansanedustajia, jos jonossa ei ole ihonväriltään selvästi kantaväestöstä erottuvia maahanmuuttajia - paluumuuttajat ja slaavit saavat olla siellä suomalaisten kanssa.

Musta tuntuu, että kyseessä on näennäislähimmäisyys. Ulkomaalaisten kanssa voi tuntea lähimmäisyyden illuusiota, koska kulttuurien erilaisuuden vuoksi todellista kohtaamista ei voi syntyäkään. Kun taas esim. dementoituneet vanhat sukulaiset voivat olla yksiä piruja ja sen ymmärtää myös itse, mikä tekee kohtaamisesta paljon haastavampaa kuin eksoottisesta näennäiskohtaamisesta.

Näennäislähimmäisyys antaa mukavan tunteen, että on itse hyvä ja että autettava on hyvä. Kotimaisten köyhien, lapsiperheiden, ongelmalasten ja -nuorten, alkoholistien, narkkarien ja vanhusten kanssa tätä tunnetta tuskin syntyy ainakaan jatkuvalla syötöllä vaan hermot on pakosta kireällä ajoittain. Ja vielä kätevämpää, jos kyseessä on valtiolle delegoitu lähimmäisyys, tarvitsee itse nähdä mahdollisimman vähän vaivaa.

[MW]

Näennäislähimmäisyys antaa mukavan tunteen, että on itse hyvä ja että autettava on hyvä. Kotimaisten köyhien, lapsiperheiden, ongelmalasten ja -nuorten, alkoholistien, narkkarien ja vanhusten kanssa tätä tunnetta tuskin syntyy ainakaan jatkuvalla syötöllä vaan hermot on pakosta kireällä ajoittain. Ja vielä kätevämpää, jos kyseessä on valtiolle delegoitu lähimmäisyys, tarvitsee itse nähdä mahdollisimman vähän vaivaa.

Tässä muuten ollaan sitten asian ytimessä. Ja jos joku vielä puhuu suomalaisista sotalapsista samassa yhteydessä, mä huudan. Ja vaadin. Ottakaa selvää. **ttu.

EDIT: Ja kukahan sen huudon kuulisi? ***tu näitä. Ei kun **rkele. Noi -tu päätteiset alkaa olemaan.

[Petteri R]

Asunnoton ei kiinnosta ihmisoikeuksista meuhkaavia vihreitä kunnallispoliitikkoja kuten Kimmo Helistöä, jos se ei ole asunnoton turistiromanikerjäläinen. Köyhät eivät kiinnosta salamavalon välkkeessä monikulttuurisuudesta vaahtoavia kansanedustajia, jos jonossa ei ole ihonväriltään selvästi kantaväestöstä erottuvia maahanmuuttajia - paluumuuttajat ja slaavit saavat olla siellä suomalaisten kanssa.

Musta tuntuu, että kyseessä on näennäislähimmäisyys. Ulkomaalaisten kanssa voi tuntea lähimmäisyyden illuusiota, koska kulttuurien erilaisuuden vuoksi todellista kohtaamista ei voi syntyäkään. Kun taas esim. dementoituneet vanhat sukulaiset voivat olla yksiä piruja ja sen ymmärtää myös itse, mikä tekee kohtaamisesta paljon haastavampaa kuin eksoottisesta näennäiskohtaamisesta.

Näennäislähimmäisyys antaa mukavan tunteen, että on itse hyvä ja että autettava on hyvä. Kotimaisten köyhien, lapsiperheiden, ongelmalasten ja -nuorten, alkoholistien, narkkarien ja vanhusten kanssa tätä tunnetta tuskin syntyy ainakaan jatkuvalla syötöllä vaan hermot on pakosta kireällä ajoittain. Ja vielä kätevämpää, jos kyseessä on valtiolle delegoitu lähimmäisyys, tarvitsee itse nähdä mahdollisimman vähän vaivaa.

Hyvin sanottu! Näennäislähimmäisyys tai näennäistekeminen ovat raadollisia ihmisyyden puolia. Halutaan krediitit, mutta ei tehdä itse asiassa mitään, joka krediitteihin oikeuttaisi. Tai jos krediittejä ei saa, niin ei tehdäkään. Vähän samaa kuin Teemu Selänne lahjoittaa salamavalojen räiskeessä rahaa lastenklinikoille ja siitä tehdään ykköslööpit. Olisiko lahjoittaminen aina -enkä nyt tarkoita nimenomaan Selännettä- yhtä innokasta, jos sen tekisi täysin julkisuudelta salassa? Olen itsekin testannut antamisen pyyteettömyyttä sillä, onko tapahtumalla silminnäkijöitä ja voin sanoa, että kolehtihaaviin antaminen on helpompaa kuin lahjoittaa tilisiirrolla. Samoin maailmassa pidetään miljoonia kokouksia ja annetaan julkilausumia köyhyyden, ihmiskaupan, ilmaston tai milloin minkäkin muun asian vuoksi, mutta varsinaiset tulokset jäävät laihoiksi tai puuttumaan kokonaan. Tämäkin varmasti johtuu siitä, että kun kamerat sammuvat, niin into lopahtaa.

[Femakko]

Tässä muuten ollaan sitten asian ytimessä. Ja jos joku vielä puhuu suomalaisista sotalapsista samassa yhteydessä, mä huudan. Ja vaadin. Ottakaa selvää. **ttu.

Kun otit nuo sotalapset puheeksi, niin kontrasti on mielenkiintoinen. Sotalasten kanssa lähimmäisyys oli erittäin todellista eikä näennäistä: lapset sijoitettiin suoraan perheisiin, jossa heidän de facto -asemansa vaihteli omasta lapsesta adoptiolapseen. Ja mikä olisi suurempaa läheisyyttä kuin perheen sisäinen, vaikka se ei aina olekaan auvoa? Itse asiassa lähimmäisyys ja läheisyys olivat niin konkreettisia, että osa sotalapsista jäi sille tielleen - siksi, koska heidän ruotsalainen perheensä oli niin kiintyneitä ja osa pikkulapsina lähetetyistä oli luonnollisesti kiintynyt sotavuosina ruotsalaiseen perheeseensä enemmän kuin alkuperäiseensä. Ja näiden adoptoitujen lasten kanssa elämä sujui sitten niin kuin perheillä noin yleensä, iloineen ja suruineen. 

[Punaniska]

Toinen kappale tarkoittaa, että on poliittisesti paljon helpompaa todeta, että meillä ei ole varaa hyvinvointivaltioon kokonaisuudessaan kuin että tuo yksi yksittäinen vain hallinnonala lopetetaan. Ihan siksi, koska se yksi hallinnonala pystyy paljon tehokkaammin järjestäytymään ja siten lobbaamaan omaa asiaansa kuin kokonainen yhteiskunta omaansa. Lisäksi ei ole mitään kansainvälistä sopimusta, jossa Suomi sitoutuisi hyvinvointivaltioon, olipa siihen varaa tai ei, kun taas on sopimuksia yms. joilla maahanmuuttoteollisuus voi hyvin tehokkaasti perustella omaa asiaansa. Eikä EU paheksu maata, joka ei oikein huolehdi omista kansalaisistaan (kts. Kreikka), kunhan näitä ei sentään vainota aseellisesti (kts. Turkki ja kurdit), mutta sillä on hyvinkin paljon sanottavana maasta, joka ei huolehdi humanitäärisistä maahanmuuttajista (kts. taas Kreikka).

Kiitos vastauksesta!

Jos oikein ymmärsin, on helpompaa ajaa koko hyvinvointisektori alas, kuin ajaa jokin hyvinvointisektrorin osa (vaikkapa tekeillä oleva mamubisnes) alas? Aiko heviä, sano!

[Punaniska]

Hyvin sanottu! Näennäislähimmäisyys tai näennäistekeminen ovat raadollisia ihmisyyden puolia. Halutaan krediitit, mutta ei tehdä itse asiassa mitään, joka krediitteihin oikeuttaisi. Tai jos krediittejä ei saa, niin ei tehdäkään. Vähän samaa kuin Teemu Selänne lahjoittaa salamavalojen räiskeessä rahaa lastenklinikoille ja siitä tehdään ykköslööpit. Olisiko lahjoittaminen aina -enkä nyt tarkoita nimenomaan Selännettä- yhtä innokasta, jos sen tekisi täysin julkisuudelta salassa? Olen itsekin testannut antamisen pyyteettömyyttä sillä, onko tapahtumalla silminnäkijöitä ja voin sanoa, että kolehtihaaviin antaminen on helpompaa kuin lahjoittaa tilisiirrolla.

Hursti-teemassa pysyen: 1998 Pekka Haavisto oli Kisahallissa jouluna vapaaehtoisena. Tosin oli siellä alakerrassa, mistä ruokien varastot ovat, ja lähti veke ennen toimittajien tuloa.

Halosen osallistuminen Hurstin kekkereihin on juuri tuota salamavalohumanismia. Itse asiassa Halosen ekan visiitin aikana toimittajia oli todella paljon "normaaliin" verrattuna. Kaiketi ihan sattumalta halusivat jouluaattona Kisikselle?

[Femakko]

Näennäislähimmäisyys antaa mukavan tunteen, että on itse hyvä ja että autettava on hyvä. Kotimaisten köyhien, lapsiperheiden, ongelmalasten ja -nuorten, alkoholistien, narkkarien ja vanhusten kanssa tätä tunnetta tuskin syntyy ainakaan jatkuvalla syötöllä vaan hermot on pakosta kireällä ajoittain. Ja vielä kätevämpää, jos kyseessä on valtiolle delegoitu lähimmäisyys, tarvitsee itse nähdä mahdollisimman vähän vaivaa.

Olisiko lahjoittaminen aina -enkä nyt tarkoita nimenomaan Selännettä- yhtä innokasta, jos sen tekisi täysin julkisuudelta salassa? Olen itsekin testannut antamisen pyyteettömyyttä sillä, onko tapahtumalla silminnäkijöitä ja voin sanoa, että kolehtihaaviin antaminen on helpompaa kuin lahjoittaa tilisiirrolla. Samoin maailmassa pidetään miljoonia kokouksia ja annetaan julkilausumia köyhyyden, ihmiskaupan, ilmaston tai milloin minkäkin muun asian vuoksi, mutta varsinaiset tulokset jäävät laihoiksi tai puuttumaan kokonaan. Tämäkin varmasti johtuu siitä, että kun kamerat sammuvat, niin into lopahtaa.

Näennäislähimmäisyyteen eivät syyllisty vain poliitikot tai julkkikset vaan ihan kaikki. On helpompaa hankkia kummilapsi kehitysmaista kuin ruveta tukivanhemmaksi ongelmaperheen lapselle, helpompaa ostaa jouluna kaikenlaisia hyväntekeväisyyteen liittyviä lahjoja kuin olla tekemisissä säännöllisesti sen vähän hankalan mutta yksinäisen sukulaisen kanssa, helpompaa esitellä omia suvaitsevaisia mielipiteitään kuin kysyä hyvin masentuneen oloiselta työkaverilta, miten sillä oikeasti menee jne.

Eikä se koske vain ihmisiä vaan myös eläimiä. Onpa nähty sellainenkin eläinsuojeluintoilija, joka ei vahingossakaan käyttänyt mitään eläinperäistä ja joka tietysti oli kasvissyöjä. Ja tietysti jatkuva vaahtoaminen eläinten oikeuksista päällä. Mutta hänellä oli aivan valtava vaatekaappi erilaisista keinoaineista tehtyjä vaatteita ja kenkiä, eikä hänelle tullut vissiin ikinä mieleen, kuinka paljon eläinten(kin) ympäristöä niiden tuottaminen mahtaa kuluttaa...


PS. tuo salamavalohumanismi on todella hieno ilmaus Punaniskalta! 

[EL SID]

Toinen kappale tarkoittaa, että on poliittisesti paljon helpompaa todeta, että meillä ei ole varaa hyvinvointivaltioon kokonaisuudessaan kuin että tuo yksi yksittäinen vain hallinnonala lopetetaan. Ihan siksi, koska se yksi hallinnonala pystyy paljon tehokkaammin järjestäytymään ja siten lobbaamaan omaa asiaansa kuin kokonainen yhteiskunta omaansa. Lisäksi ei ole mitään kansainvälistä sopimusta, jossa Suomi sitoutuisi hyvinvointivaltioon, olipa siihen varaa tai ei, kun taas on sopimuksia yms. joilla maahanmuuttoteollisuus voi hyvin tehokkaasti perustella omaa asiaansa. Eikä EU paheksu maata, joka ei oikein huolehdi omista kansalaisistaan (kts. Kreikka), kunhan näitä ei sentään vainota aseellisesti (kts. Turkki ja kurdit), mutta sillä on hyvinkin paljon sanottavana maasta, joka ei huolehdi humanitäärisistä maahanmuuttajista (kts. taas Kreikka).

Kiitos vastauksesta! Jos oikein ymmärsin, on helpompaa ajaa koko hyvinvointisektori alas, kuin ajaa jokin hyvinvointisektrorin osa (vaikkapa tekeillä oleva mamubisnes) alas? Aiko heviä, sano!

Aivan ja samalla onnittelut itseäni ytimekkäämmästä ilmaisusta.. 

vähän niinku jenkit vietnamissa: pelastetaan kylä hävittämällä se.

näin lama-aikana ja pitkälle sen jälkeen metodi tuskin menee läpi kovinkaan hyvin: porukat pelkäävät työttömyyttä ja jos sosiaalisen turvaverkon ehtona on mamujen maahanmuutto, niin miten luulet sellaisen, joka on jo lomautettu/työtön tai sen uhan alainen reagoivan?

on paljon fiksumpaa vertailla kuinka paljon enemmän mamut saavat tukea ja alkaa vaatia niitä suomalaisillekin.

[tapio]

Ainakin Päivi Räsäsellä olisi ollut aikaa käydä köyhien linnanjuhlissa, jos vain kutsu olisi tullut perille. Uskon Päiviä.
http://kd.fi/KD/www/fi/ajankohtaista/blogit/paivirasanen/

[N]

Ensinnäkin, aikuiset ihmiset eivät pilkkaa ketään, saati sitten Tasavallan Presidenttiä puheviasta. Toisekseen, Suomen Tasavallan Presidentti Tarja Halonen on valittu virkaansa suoralla kansanvaalilla joten minun mielestäni "suoraa demokratiaa" kovaan ääneen ajavan puoluehankkeen edustajan ei olisi siksikään sopivaa väheksyä ja halveerata julkisesti suoran demokratian tuloksella valittua presidenttiä. Kansa on puhunut, vai puhuiko kansa aivan "väärin" valitessaan Halosen?

Miten niitä köyhiä muuten auttaisi se että siellä olisi joku kansanedustaja löpisemässä ja nyökkimässä että joo-o, jottain tarttis tehrä?

Tässä olen kyllä samaa mieltä, piti Tarjasta tai ei, niin ei ole kovin aikuismaista ja rakentavaa hokea tuota puhevikajuttua. Ja todellakin, Tarja on valittu suoralla kansanäänestyksellä, joten suomalaisia itseään tuosta saa syyttää. Sitä voi sitten aina ihmetellä, että millä perustein tämä valinta on itse kukasenkin kohdalla tehty, mutta tehty mikä tehty ja äänestetty miten äänestetty. Seuraavia vaaleja odotellessa. Tietenkin jokainen saa itse olla Tarjasta mitä mieltä tahansa, samaten myös teoista ja saavutuksista. Ei se valinta vielä tarkoita sitä, että Tarja hoitaisi asioita sitten lopulta mitenkään hyvin.

Köyhiä ei kyllä auta mitenkään pelkästään se, että joku siellä on nyökkäilemässä. Tosin olisi vähän sellaista vuorovaikutusta, köyhät näkevät että joku vaivautuu kiinnittämään heihin huomiota ja ainakin jokunen kansanedustaja kiinnittäisi ehkä jopa huomiota asiaan.

Se että kansanedustaja menisi mieluummin jonnekin Hurstin tilaisuuteen populistisesti nyökyttelemään kuin Tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotolle ei ole vain "mielipide", vaan mielestäni moukkamaista käytöstä ja kansanvaltaa halveksuvaa asennetta julkeimmillaan.

Arvovalintoja, kaikkien kansanedustajien ei ole pakko olla samaa mieltä linnanjuhlien tärkeydestä, tai hän voi määritellä jonkin toisen asian ihan rauhassa tärkeämmäksi ja jättää siksi menemättä linnanjuhliin. Se ei ole mikään loukkaus, vain valinta että kumman kokee tärkeämmäksi.

Ainakin Päivi Räsäsellä olisi ollut aikaa käydä köyhien linnanjuhlissa, jos vain kutsu olisi tullut perille. Uskon Päiviä.
http://kd.fi/KD/www/fi/ajankohtaista/blogit/paivirasanen/

Uskon muuten minäkin Räsästä tässä asiassa, uskon nimittäin että ainakin yksi edustaja olisi (jos ei muuten niin äänien toivossa) vaivautunut paikalle, mikäli kutsu olisi vain saapunut perille. Harmillinen tapaus, mutta minkäs teet enää, ensivuonna sitten paremmin ja viisaampana tämänkin asian tiimoilta.

[Petteri R]

On aika kummallista, että kansanedustajat olivat niin tietämättömiä näistä köyhien itsenäisyyspäivän juhlista,  joita on järjestetty jo vuosien ajan. Selitykseksi heille itselleen tuntuu kelpaavan se, että olisin tullut, jos olisin saanut kutsun tai tiennyt juhlista. Minusta selitys on yhtä huono kuin olisi sanonut, ettei tiennyt, että joulu tulee tänäkin vuonna. Ei tuollaiseen avoimeen kansanjuhlaan mitään kutsuja henkilökohtaisesti tarvitse jakaa. Sinne vain mennään. Sitä paitsi osoittaisi minun mielestäni kiinnostusta kansalaisia kohtaan mennä sinne oma-aloitteisesti eikä vasta kutsun saatuaan: kutsuttuhan voi tulla velvollisuudentunnosta, mutta ei välttämättä halustaan. Toisaalta ymmärrän kyllä senkin, että osa kansanedustajista tiedostaa eliitin ja tavallisen kansan toisiaan hylkivän magnetismin ja tuntevat siitä kollektiivista häpeää, eivätkä siksi kehtaa tulla paikalle.

[N]

On aika kummallista, että kansanedustajat olivat niin tietämättömiä näistä köyhien itsenäisyyspäivän juhlista,  joita on järjestetty jo vuosien ajan. Selitykseksi heille itselleen tuntuu kelpaavan se, että olisin tullut, jos olisin saanut kutsun tai tiennyt juhlista. Minusta selitys on yhtä huono kuin olisi sanonut, ettei tiennyt, että joulu tulee tänäkin vuonna. Ei tuollaiseen avoimeen kansanjuhlaan mitään kutsuja henkilökohtaisesti tarvitse jakaa. Sinne vain mennään. Sitä paitsi osoittaisi minun mielestäni kiinnostusta kansalaisia kohtaan mennä sinne oma-aloitteisesti eikä vasta kutsun saatuaan: kutsuttuhan voi tulla velvollisuudentunnosta, mutta ei välttämättä halustaan. Toisaalta ymmärrän kyllä senkin, että osa kansanedustajista tiedostaa eliitin ja tavallisen kansan toisiaan hylkivän magnetismin ja tuntevat siitä kollektiivista häpeää, eivätkä siksi kehtaa tulla paikalle.

Ovat he kyllä varmaankin tienneet, että noita yleensäottaen useimmiten on. Mutta toisaalta harvapa tuota lähtee ihan kokeilumielellä katselemaan josko on, mikäli järjestäjältä ei mitään kuulu. Toisaalta veikkaisin myös, että kansanedustajilla voi olla aika täysinäinen kalenteri tuossa itsenäisyyspäivän aikana, että jokainen sitten valitsee haluamansa niistä, mihin on tullut kutsua.

Jos välttämättä haluaa kritisoida jostain, niin ehkä tuon paikalla olemattomuuden sijasta parempi kohde olisi se, ettei kukaan alkanut varmistamaan tätä asiaa siinä vaiheessa kun kutsuja ei kuulunut. Tai pistänyt avustajaansa asialle. Mutta edelleenkin, kiireiden keskellä kaikkea ei voi muistaa, varsinkaan jos kukaan ei erikseen siitä muistuta. 

[EL SID]

näin lama-aikana ja pitkälle sen jälkeen metodi tuskin menee läpi kovinkaan hyvin: porukat pelkäävät työttömyyttä ja jos sosiaalisen turvaverkon ehtona on mamujen maahanmuutto, niin miten luulet sellaisen, joka on jo lomautettu/työtön tai sen uhan alainen reagoivan? on paljon fiksumpaa vertailla kuinka paljon enemmän mamut saavat tukea ja alkaa vaatia niitä suomalaisillekin.

Se, mikä on fiksua ja mikä on poliittisesti mahdollista, ovat ensinnäkin kaksi eri asiaa. Toisekseen lomautetut ja työttömät eivät tunnu laskevan asioita näin pitkälle vaikka pitäisi. Asiaa kun ei tietenkään sanota näin suoraan vaan hämärretään se kaikin mahdollisin keinoin: kuka poliitikko menee suoraan sanomaan, että saatte pitää sosiaalisen turvaverkon, jos annatte meidän pitää rajat avoimina? (Tosin ei valtiolla olisi mitenkään varaa antaa kaikille samaa tukitasoa kuin nykyiselle maahanmuuttajamäärälle.)

Se mitä yritin sanoa on se, että poliittinen prosessi toimii niin, että ne, joilla on valtaa, yleensä käyttävät sitä omaksi edukseen ja niillä, joilla sitä ei ole, ei ole niin väliä. Tässä tapauksessa valtaa on maahanmuuttoteollisuudessa työskentelevillä virkamiehillä ja heidän poliitikko- ja tuomarikavereillaan, ei niillä lomautetuilla ja työttömillä. Lomautetuilla ja työttömillä olisi valtaa vasta, kun mennään levottomuuksien asteelle - mutta niitä tulisi vasta, kun hyvinvointivaltio olisi romuna. MOT.

Mutta toivotaan, että kansa mobilisoituu rauhanomaisemmin keinoin ennen sitä niin voimakkaasti, että tulee nimenomaan poliittista painetta muuttaa asioita. Tosin muistutan, että nykyistä hyvinvointivaltiota tuskin on varaa ylläpitää, vaikka humanitäärinen maahanmuutto stoppaisi kuin seinään heti tästä illasta alkaen, vaikka heikentyminen olisi toki pienempää.

ihmisellä on oikeus olla lyhytnäköinen. Yleensä se onkin oikea ratkaisu.

Suomessa on eurooppalaisittain vain keskitasoon yltävä sosiaaliturva ja sen turvaaminen on asennekysymys, eli arvostaako enemmän omia kansalaisiaan, kuin  muualta tulleita tai muualla asuvia. Ei siinä ole mitään sen kummempaa filosofointia.

ikuinen kysymys kuuluukin, eli onko valtio kansalaisia vai kansa valtiota varten.

juuri sosiaaliturva taitaa olla se suurin jakaja persuilla ja muutos 2011lla. Persut ovat kasvaneet houkuttelemalla duunari ja muuta intellektuelli-meininkiin kyllästyneitä nimenomaan vasemmalta ja keskustalta. Heille suhtautuminen maahanmuuttoon on se viimeinen piste, miksi he ovat "vaihtaneet puolta", kuitenkin vain yksi syy monista.

[Femakko]

Tosin muistutan, että nykyistä hyvinvointivaltiota tuskin on varaa ylläpitää, vaikka humanitäärinen maahanmuutto stoppaisi kuin seinään heti tästä illasta alkaen, vaikka heikentyminen olisi toki pienempää.

Suomessa on eurooppalaisittain vain keskitasoon yltävä sosiaaliturva ja sen turvaaminen on asennekysymys, eli arvostaako enemmän omia kansalaisiaan, kuin  muualta tulleita tai muualla asuvia. Ei siinä ole mitään sen kummempaa filosofointia. ikuinen kysymys kuuluukin, eli onko valtio kansalaisia vai kansa valtiota varten.

En ottanut kantaa Suomen sosiaaliturvan suhteelliseen tasoon mitenkään. Itse siis säilyttäisin sen mielelläni, jos siihen on varaa, eli en olisi romuttamassa sitä mistään periaatteellisista syistä.

Sosiaaliturva ei valitettavasti ole vain asennekysymys vaan myös resurssikysymys, ja tämä tuppaa unohtumaan sekä poliitikoilta että äänestäjiltä. Epäilen nykyisen tason säilymistä siksi, koska väestön ikääntyminen, eliniän kasvu, eri-ikäisten työikäisten syrjäytyminen ja pitkät opiskeluajat ovat heikentäneet huoltosuhdetta (=kuinka monta työssäkäyvää ei-työssäkäyviä kohden) ja tämä jatkuu tulevaisuudessakin. (Eri kansoilla on erilaiset taloudelliset resurssit, joten siksi suhteellinen vertailu on hankalaa.)

Lisäksi globalisaation myötä yritysten on helpompi siirtää työpaikat ulkomaille eli se vähentää verotulojen määrää entisestään. Samalla tulee lisää työttömiä, ja huoltosuhde heikkenee entisestään. Suomessa pienyrittäminen on kuitenkin hyvin riskialtista suhteessa kannattavuuteen, joten en laskisi sen varaan, että sitä kautta saadaan uusia kasvuyrityksiä poistuneiden tilalle. Käytännössä monet pk-yrittäjät ovat heikommassa asemassa kuin palkansaajat, joten miksi ruveta yrittäjäksi? Suomen kaukainen sijainti ja ehkä myös vaikea kieli eivät ole taas omiaan houkuttelemaan ulkomaisia yrityksiä, eikä meillä tietääkseni ole mitään todella ainutlaatuista osaamistakaan.

Kulupuolta nostaa myös uusien - ja entistä kalliimpien - hoitoteknologioiden kasvu yhdistettynä väestön ikääntymiseen. Myöskin syrjäytyminen käy kalliiksi paitsi ihmiselle itselleen myös koko yhteiskunnalle. Toisaalta syrjäytymistä lisää osittain se, että Suomi on erikoistunut "korkean teknologian" hommiin (lue: osan siivoojistakin täytyy osata käyttää tietokonetta), eikä kaikista välttämättä ole sellaisiin. Perinteiset suo, kuokka ja jussi -malliset duunit ovat kadonneet, mutta ne ihmiset, jotka sopisivat sellaisiin hommiin, eivät. Syrjäytymisen kasvu saattaa olla siis talouden kehittymisen väistämätön seuraus. Toisaalta näillä työvoimakustannuksilla (=verot ja sosiaaliturvamaksut eli juuri se, millä hyvinvointivaltio rahoitetaan) ei voi mennä ajassa taaksepäin ja ruveta Pohjolan Kiinaksi.

Yhtä hyvin voidaan kysyä, onko perhe sen jäseniä varten vai jäsenet perhettä varten, mutta jos perhe joutuu miettimään, kuinka laskuista selvitään, tästä kysymyksestä saattaa tulla toissijainen. Mutta jotta voidaan keskittyä filosofiaan, kannattaa pohtia ensin lompakkoa, jotta on sitten varaa keskittyä filosofiaan. 

[EL SID]

Lainaus käyttäjältä: Femakko - 15.12.2009, 19:58:23
Lainaus käyttäjältä: EL SID - 15.12.2009, 19:11:39
Lainaus käyttäjältä: Femakko - 08.12.2009, 18:42:26
Tosin muistutan, että nykyistä hyvinvointivaltiota tuskin on varaa ylläpitää, vaikka humanitäärinen maahanmuutto stoppaisi kuin seinään heti tästä illasta alkaen, vaikka heikentyminen olisi toki pienempää.
Suomessa on eurooppalaisittain vain keskitasoon yltävä sosiaaliturva ja sen turvaaminen on asennekysymys, eli arvostaako enemmän omia kansalaisiaan, kuin  muualta tulleita tai muualla asuvia. Ei siinä ole mitään sen kummempaa filosofointia. ikuinen kysymys kuuluukin, eli onko valtio kansalaisia vai kansa valtiota varten.

En ottanut kantaa Suomen sosiaaliturvan suhteelliseen tasoon mitenkään. Itse siis säilyttäisin sen mielelläni, jos siihen on varaa, eli en olisi romuttamassa sitä mistään periaatteellisista syistä.

Sosiaaliturva ei valitettavasti ole vain asennekysymys vaan myös resurssikysymys, ja tämä tuppaa unohtumaan sekä poliitikoilta että äänestäjiltä. Epäilen nykyisen tason säilymistä siksi, koska väestön ikääntyminen, eliniän kasvu, eri-ikäisten työikäisten syrjäytyminen ja pitkät opiskeluajat ovat heikentäneet huoltosuhdetta (=kuinka monta työssäkäyvää ei-työssäkäyviä kohden) ja tämä jatkuu tulevaisuudessakin. (Eri kansoilla on erilaiset taloudelliset resurssit, joten siksi suhteellinen vertailu on hankalaa.)

sosiaaliturva on siinä mielessä asennekysymys, että sitä haluava myös yrittää toimia niin että se säilyisi. Sosiaaliturvasta eroon haluava näyttää sen myös asenteissaan.
Sosiaaliturvaa voidaan muuttaa mutta sen perustarkoitus, eli tarjota ihmisille turvaverkko, pysyy samana.
Työikäisten syrjäytyminen ovat juuri asioita, jotka vaativat muutosta. En ymmärrä, miten ihminen saa olla vuoden työttömänä yhteen mittaan. Sellainen kuuluu jo kurssille tai työllistettynä johonkin. Tämä kuitenkin kysyy rahaa, tosin sitä samaa rahaa jaetaan nykyisin vain eri luukuista, mutta koska se on valtio eri pussissa, sitä ei voi jakaa.
Kuulin äskeittäin kauhutarinoita siitä, kuinka Vaasassa olisi liian innokkaille kursseille hakeutujille jaettu karensseja. En tiedä kuinka se on mahdollista.
Samaan aikaan TE-keskus jakaa yli puolet työllistämisrahoista mamuille, joita on kuitenkin vain 5% väkiluvusta....

Pitkille opiskeluajoille on helppo tehdä "jotain". määräajan jälkeen opintotuki harkinnavaraiseksi.

oletko ottanut selvää kuinka väestö vanhenee? EPllä (n.190 000 ihmistä) on vuonna 2020 6000 työikäistä vähemmän kuin nyt. Tutkimusta tehdessä työttömiä oli 4000, vielä ehtii kadota 2000 työpaikkaa ennen "työvoimapulaa". EPn väestönkasvu on kuitenkin yli 2% eli väestön määrä lisääntyy ja sitä muuttaa jatkuvasti muualle suomeen. Ei kuulosta kovinkaan vakavalta?

Mutta nuo ylläolevat ovat vain pikku säätöjä. ei ne romuta sosiaaliturvaa.

Lainaus
Lisäksi globalisaation myötä yritysten on helpompi siirtää työpaikat ulkomaille eli se vähentää verotulojen määrää entisestään. Samalla tulee lisää työttömiä, ja huoltosuhde heikkenee entisestään. Suomessa pienyrittäminen on kuitenkin hyvin riskialtista suhteessa kannattavuuteen, joten en laskisi sen varaan, että sitä kautta saadaan uusia kasvuyrityksiä poistuneiden tilalle. Käytännössä monet pk-yrittäjät ovat heikommassa asemassa kuin palkansaajat, joten miksi ruveta yrittäjäksi? Suomen kaukainen sijainti ja ehkä myös vaikea kieli eivät ole taas omiaan houkuttelemaan ulkomaisia yrityksiä, eikä meillä tietääkseni ole mitään todella ainutlaatuista osaamistakaan.

olen itsekin joskus, viimeksi eilen, harkinnut yrittäjäksi ryhtymistä. pelkona ja esteenä on sosiaaliturvan menettäminen ja rahoituksen saaminen. Liikeidea on jo olemassa. Mutta nämä kaikki ovat kuitenkin vain pikkuisia viiltoja, eivätkä vaikuta sosiaaliturvaan mitenkään. Yrittäjyyteen voidaan kannustaa konkurssilakien ja työttömyysturvan muutoksien avulla, sitä ei lisää sosiaaliturvan leikkaaminen.

Lainaus
Kulupuolta nostaa myös uusien - ja entistä kalliimpien - hoitoteknologioiden kasvu yhdistettynä väestön ikääntymiseen. Myöskin syrjäytyminen käy kalliiksi paitsi ihmiselle itselleen myös koko yhteiskunnalle. Toisaalta syrjäytymistä lisää osittain se, että Suomi on erikoistunut "korkean teknologian" hommiin (lue: osan siivoojistakin täytyy osata käyttää tietokonetta), eikä kaikista välttämättä ole sellaisiin. Perinteiset suo, kuokka ja jussi -malliset duunit ovat kadonneet, mutta ne ihmiset, jotka sopisivat sellaisiin hommiin, eivät. Syrjäytymisen kasvu saattaa olla siis talouden kehittymisen väistämätön seuraus. Toisaalta näillä työvoimakustannuksilla (=verot ja sosiaaliturvamaksut eli juuri se, millä hyvinvointivaltio rahoitetaan) ei voi mennä ajassa taaksepäin ja ruveta Pohjolan Kiinaksi.

vähän kuin meikäläisen suusta. Nousukauden huipulla oli suurin ongelma työllistää niemenmaan nämä ns. vasemmankäden "ammatti-ihmiset", joille ei ole enää tilaa työmarkkinoilla. Tuettu työ on suurin mahdollisuus, mutta nykyisin nämäkin työpaikat menevät mamuille. Esimerkki närpiöstä, jossa kurkkujen poimiminen tai lastaaminen ei vaadi kummoista ammattitaitoa. Arvaatko ketkä siellä työskentelevät:

http://hommaforum.org/index.php/topic,18018.0.html

närpiön alueella ns. työssäkäyntialue on noin 60 kilometriä, joten sinne työllistyisi moni suomenkielinenkin, mutta se kieli ja mamupolitiikka....

Hoitoteknologian kasvu myös mahdollistaa sen, että vanhukset voivat asua kotonaan pitempään, niille vain tuodaan ruoka pari kertaa viikossa. Se ei juurikaan nosta heistä aiheutuvia kuluja.

Lainaus
Yhtä hyvin voidaan kysyä, onko perhe sen jäseniä varten vai jäsenet perhettä varten, mutta jos perhe joutuu miettimään, kuinka laskuista selvitään, tästä kysymyksestä saattaa tulla toissijainen. Mutta jotta voidaan keskittyä filosofiaan, kannattaa pohtia ensin lompakkoa, jotta on sitten varaa keskittyä filosofiaan

kysymys kuuluu myös, että onko meillä varaa leikata enempää turvaverkkoja? Viime leikkausten jäljiltä meillä on tuhansia syrjäytyneitä nuoria, huostaanottojen määrä on jatkuvasti noussut, yleinen pahoinvointi on lisääntynyt.
Nyt aloitettujen leikkausten hinta tulee maksettavaksi juuri silloin, kun suomessa on eniten huollettavia vanhuksia suhteessa työntekijöiden määrään. Näemmekö silloin suomessakin katulapsia?
Nämä kaikki ovat pois tulevaisuuden työvoimasta.

hyvä että kannatat sosiaaliturvaa. ainakaan kirjoituksesi perusteella ei löydy syitä purkaa sitä.

[kukkanen]

kysymys kuuluu myös, että onko meillä varaa leikata enempää turvaverkkoja? Viime leikkausten jäljiltä meillä on tuhansia syrjäytyneitä nuoria, huostaanottojen määrä on jatkuvasti noussut, yleinen pahoinvointi on lisääntynyt.

hyvä että kannatat sosiaaliturvaa. ainakaan kirjoituksesi perusteella ei löydy syitä purkaa sitä.

Varaa on, Suomella on myös korkea bkt vaikka se ei näykään elintasossa. Eli tää ei ole PPP luku joka löytyy sivuilta myös, korruptio syö rahaa. Eihän tuo tietenkään järkevää ole ja eiköhän päästä tuossakin luvussa jenkkien alle tämän laman myötä. Kyse on yhteiskunnan hyvin laajasta suomalaisvihasta jossa vähät välitetään suomalaisista, Freudenthalin ylevien periaatteiden mukaisesti.

http://en.wikipedia.org/wiki/Finland

GDP (nominal) 2008 estimate
-  Total $271.867 billion[2] (34th)
-  Per capita $51,588[2] (11th)
USA:
GDP (nominal) 2008 estimate
-  Total $14.441 trillion[4] (1st)
-  Per capita $47,440[4] (17th)

[EL SID]

kysymys kuuluu myös, että onko meillä varaa leikata enempää turvaverkkoja? Viime leikkausten jäljiltä meillä on tuhansia syrjäytyneitä nuoria, huostaanottojen määrä on jatkuvasti noussut, yleinen pahoinvointi on lisääntynyt.

hyvä että kannatat sosiaaliturvaa. ainakaan kirjoituksesi perusteella ei löydy syitä purkaa sitä.

Varaa on, Suomella on myös korkea bkt vaikka se ei näykään elintasossa. Eli tää ei ole PPP luku joka löytyy sivuilta myös, korruptio syö rahaa. Eihän tuo tietenkään järkevää ole ja eiköhän päästä tuossakin luvussa jenkkien alle tämän laman myötä. Kyse on yhteiskunnan hyvin laajasta suomalaisvihasta jossa vähät välitetään suomalaisista, Freudenthalin ylevien periaatteiden mukaisesti.

http://en.wikipedia.org/wiki/Finland

GDP (nominal) 2008 estimate
-  Total $271.867 billion[2] (34th)
-  Per capita $51,588[2] (11th)
USA:
GDP (nominal) 2008 estimate
-  Total $14.441 trillion[4] (1st)
-  Per capita $47,440[4] (17th)

en oikein päässyt selville tarkoituksenperistäsi. viitsisitkö täsmentää?

[Femakko]

Ensinnäkin on pakko muistuttaa, että hyvinvointivaltioon kuuluu paljon muutakin kuin sosiaaliturva: tuettu terveydenhoito, vanhustenhoito ja koulutus jne. Toiseksi siihen kuuluu myös sellainen asenne, että viranomaisten ja valtion kuuluu ottaa vastuu kansalaisista, mikä on kaksipiippuinen juttu: kaikilla ei ole sosiaalista turvaverkkoa ottamassa kiinni, joten onpahan edes valtio; toisaalta se ruokkii uusavuttomuutta ja liiallistakin yksilöllisyyttä: en viitsi sekaantua tuohon, kaipa joku viranomainen tulee ja hoitaa. Sosiaaliturvakin on tässä suhteessa kaksipiippuinen juttu, että se toisaalta suojaa riskeiltä mutta toisaalta voi olla kannustin olla yrittämättä.

sosiaaliturva on siinä mielessä asennekysymys, että sitä haluava myös yrittää toimia niin että se säilyisi. Sosiaaliturvasta eroon haluava näyttää sen myös asenteissaan.

Osa ihmisistä, jotka kannattavat sosiaaliturvaa, eivät vain mieti ollenkaan sitä tulopuolta. Minulle on selvää, että yksi tärkeimmistä tavoista kannattaa hyvinvointivaltiota on paneutua miettimään, miten se rahoitetaan. Eikä se ole todellakaan yksinkertaista eikä kaikissa oloissa välttämättä edes mahdollista.

En ymmärrä, miten ihminen saa olla vuoden työttömänä yhteen mittaan. Sellainen kuuluu jo kurssille tai työllistettynä johonkin. Tämä kuitenkin kysyy rahaa, tosin sitä samaa rahaa jaetaan nykyisin vain eri luukuista, mutta koska se on valtio eri pussissa, sitä ei voi jakaa.

Osittain työttömyyteen voi vaikuttaa ansiosidonnainen, jota kestää yli vuoden. Toisaalta työkkärikurssien tarjonnasta on tullut bisnestä (=on siis eturyhmä, jonka etujen mukainen nykyinen järjestelmä on), mutta työkkäreillä ei ole oikein tulosvastuuta kursseista, joille he passittavat ihmisiä, mutta ei myöskään muuta mittaria kuin työttömien määrä ja kurssien halpuus. Pääasia on, että työtön on siivottu pois tilastoista ja mielellään mahdollisimman halvalla. Tämä on esimerkki poliittisesta ongelmasta, johon voi vaikuttaa poliittisin keinoin, jos tahtoa on, joskin mittarin parantaminen on jo vähän haastavampaa.

Pitkille opiskeluajoille on helppo tehdä "jotain". määräajan jälkeen opintotuki harkinnavaraiseksi.

Opintotuki loppuu kokonaan tietyn ajan jälkeen jo nyt. Suurempi ongelma on se, että nuoret aloittavat opinnot melko myöhään ja vaihtavat usein koulua. Tätä ongelmaa ei opintotuen säännöstelyllä ratkaista: ne, joiden opintotuki loppuu esim. siksi, että on mennyt useampi vuosi löytää oma ala, menevät töihin ja valmistuminen viivästyy entisestään. Tosin opiskelujärjestelmään puuttuminen on taas toisen, aika ison poliittisen taistelun takana. Eikä länsimaassa oikein voida pakottaa siihen, että et nyt saa ikinä vaihtaa koulua.

oletko ottanut selvää kuinka väestö vanhenee? EPllä (n.190 000 ihmistä) on vuonna 2020 6000 työikäistä vähemmän kuin nyt. Tutkimusta tehdessä työttömiä oli 4000, vielä ehtii kadota 2000 työpaikkaa ennen "työvoimapulaa". EPn väestönkasvu on kuitenkin yli 2% eli väestön määrä lisääntyy ja sitä muuttaa jatkuvasti muualle suomeen. Ei kuulosta kovinkaan vakavalta?

Mikä on EP? Etelä-Pohjanmaa? Koko maassa väestö kuitenkin vanhenee ja eläköityy tässä lähivuosina dramaattisesti, kun sotien jälkeiset suuret ikäluokat tulevat eläkeikään. Sehän ei sinällään vähennä koko väestöä mutta työikäistä väestöä kylläkin. Huoltosuhteen heikentyminen ei tarkoita työvoimapulaa, se tarkoittaa vain sitä, että entistä harvemman pitää elättää entistä useampaa. Voi ihan hyvin olla heikko huoltosuhde ja työttömyyttä yhtä aikaa.

pelkona ja esteenä on sosiaaliturvan menettäminen ja rahoituksen saaminen. Mutta nämä kaikki ovat kuitenkin vain pikkuisia viiltoja, eivätkä vaikuta sosiaaliturvaan mitenkään. Yrittäjyyteen voidaan kannustaa konkurssilakien ja työttömyysturvan muutoksien avulla, sitä ei lisää sosiaaliturvan leikkaaminen.

Sanoinko jotain yrittäjyyden kannustamisesta sosiaaliturvaa leikkaamalla? Pointtini oli, että yritysten määrä vähenee / ei kasva -> verojen määrä vähenee / ei kasva -> sosiaaliturvaan käytettävissä olevien varojen määrä vähenee / ei kasva. Samalla kun sosiaaliturvan tarve kasvaa. Yksin- tai perheyrittäjän tarvitsee miettiä "vain" sosiaaliturvaa, konkurssitilannetta ja rahoitusta, mutta työllistävän yrittäjän täytyy miettiä myös työn sivukuluja ja työntekijän veroastetta (koska se vaikuttaa nettopalkkaan). Jos työn sivukuluja ja veroastetta nostetaan loputtomasti hyvinvointivaltion menojen kattamiseksi, työllistävä yrittäminen vähenee. Ja uusien työpaikkojen synty katoavien tilalle edellyttää nimenomaan jälkimmäisiä työllistäviä yrityksiä.

Tuettu työ on suurin mahdollisuus, mutta nykyisin nämäkin työpaikat menevät mamuille. Esimerkki närpiöstä, jossa kurkkujen poimiminen tai lastaaminen ei vaadi kummoista ammattitaitoa.

Ennemmin tulee mieleen pääkaupunkiseudun muka halvat mamubussikuskit: halpoja työnantajalle mutta kalliita yhteiskunnalle, kun työnantajan tarvitsee maksaa vain palkka, mutta yhteiskunta kustantaa vaimo(je)n ja lasten elämän. Mutta ainakin nousukautena siivousalalla työvoimapula oli todellinen, eikä kaikkien tarvitse siinä sentään käyttää tietokonettaa. Oletko katsonut kotimaisen dokkarin "Joutilaat"? Mainio ja jopa hauska kuvaus suomalaisista nuorista, joille työmarkkinoiden ulkopuolelle jääminen / jättäytyminen on melko luonteva valinta muiden joukossa. Perinteinen raskas työ ei välttämättä kiinnosta kaikkia nuoria, vaikka olisi kuinka tuettua. Tai no, ehkä sitten jos siitä saa sellaiset vähintään 2500€/kk, mutta en tiedä, onko sellaiseen tukeen varaa.

Hoitoteknologian kasvu myös mahdollistaa sen, että vanhukset voivat asua kotonaan pitempään, niille vain tuodaan ruoka pari kertaa viikossa. Se ei juurikaan nosta heistä aiheutuvia kuluja.

Se on kaksipiippuinen juttu. Totta kai se jossain määrin laskee vanhustenhoidon kuluja. Toisaalta tämä lasku ei välttämättä ollenkaan muuta sitä, että nykyään kyetään niin hienoihin mutta kalliisiin operaatioihin, että yksi sellainen saattaa horjuttaa heikossa hapessa olevan pienen kunnan taloutta.

kysymys kuuluu myös, että onko meillä varaa leikata enempää turvaverkkoja? Viime leikkausten jäljiltä meillä on tuhansia syrjäytyneitä nuoria, huostaanottojen määrä on jatkuvasti noussut, yleinen pahoinvointi on lisääntynyt.

Pahin pelkoni on, että käy niin paska tuuri, että on pakko leikata jotain, mihin ei olisi varaa, mutta kun ei ole varaa... Missään ei taata, että Suomella on aina varaa ylläpitää hyvinvointivaltiota: katso vaikka missä jamassa Argentiina on nyt. Voisitko uskoa, että se oli 1900-luvun alkupuolella oman aikansa hyvinvointivaltio? Tämän vuoksi talousasiat on niin tärkeitä. 

[kukkanen]

Kaikenlaista...

Todellisuudessa tulee halvemmaksi pitää huolta vähäosaisista, pääsevät töihin jne. - Kuin estää heidän elämisensä. Sen ymmärtävät hekin joiden mielestä vähäosaiset tulisi lopettaa, mutta sanovat muuta.

[EL SID]

Ensinnäkin on pakko muistuttaa, että hyvinvointivaltioon kuuluu paljon muutakin kuin sosiaaliturva: tuettu terveydenhoito, vanhustenhoito ja koulutus jne.

Osa ihmisistä, jotka kannattavat sosiaaliturvaa, eivät vain mieti ollenkaan sitä tulopuolta. Minulle on selvää, että yksi tärkeimmistä tavoista kannattaa hyvinvointivaltiota on paneutua miettimään, miten se rahoitetaan. Eikä se ole todellakaan yksinkertaista eikä kaikissa oloissa välttämättä edes mahdollista.
 

Sinä ihmettelet, kuinka valtiolla, joka heittää tuosta noin vaan kehitysmaiden korruptioon 100 miljoonaa kaiken vanahn lisäksi, on varaa rahoittaa sosiaaliturva?
Mielestäni syyllistyt nyt siihen , minkä otit itse puheeksi, eli näennäislähimmäisyyteen (kiitos hyvästä, jo meikäläisen arkikieleen juurtuneesta ilmaisusta  )

vakavasti puhuen, sosiaaliturva täytyy rahoittaa kuten aikaisemmin: veroilla ja veroilla. Tosin sosiaaliturvarahastoissa on nyt 107 miljardia euroa. Pörssikasvun myötä summa nousi alkuvuoden aikana 7,1 miljardia. Tämä antaa liikkumavaraa.

Osittain työttömyyteen voi vaikuttaa ansiosidonnainen, jota kestää yli vuoden. Toisaalta työkkärikurssien tarjonnasta on tullut bisnestä (=on siis eturyhmä, jonka etujen mukainen nykyinen järjestelmä on), mutta työkkäreillä ei ole oikein tulosvastuuta kursseista, joille he passittavat ihmisiä, mutta ei myöskään muuta mittaria kuin työttömien määrä ja kurssien halpuus. Pääasia on, että työtön on siivottu pois tilastoista ja mielellään mahdollisimman halvalla. Tämä on esimerkki poliittisesta ongelmasta, johon voi vaikuttaa poliittisin keinoin, jos tahtoa on, joskin mittarin parantaminen on jo vähän haastavampaa.

Ansiosidonnaisen kesto (500 työpäivää) on lähes kaksi vuotta.
Ansiosidonnaisuuden ei ole osoitettu vähentävän työhaluja. monet pätkä ja vuokratyöläiset tekevät silpputyötä siitä huolimatta, että he ovat oikeutettuja ansiosidonnaiseen.
Ansiosidonnaisuuden hyviin puoliin kuuluu sen elvyttävä vaikutus: Se antaa työttömäksi joutuneelle liikkumavaraa ja tekee hänestä edelleenkin kuluttajan. Se myös laimentaa laman, kuten nykyisen vaikutusta: ilman ansiosidonnaista moni olisi pakotettu myymään asuntonsa jouduttuaan työttömäksi, niin niin ei ole tapahtunut, pankkisektori säästyi isolta kasalta (romahtaneet asuntojen hinnat=> asuntojen haltuunotto => pankeille luottotappioita, jne..) ongelmaluottoja ja nykyisestä lamata ollaan selvitty näin vähemmällä kuin aikaisemmista.

siinä olet oikeassa, että sosiaaliverkko passivoi osaa väestöä. Minulla on siitä kokemustakin, mutta jos työttömyys on pienimmillään (kuten äskeisen korkeasuhdanteen aikana nähtiin) alle prosentti kunnan työvoimasta, niin puhumme nyt joka sadannesta työikäisestä henkilöstä. Itseasiassa koko suomen työttömyys oli parhaimmillaan pienempi kuin britannian, jossa sosiaaliturva on olematon.

Opintotuki loppuu kokonaan tietyn ajan jälkeen jo nyt. Suurempi ongelma on se, että nuoret aloittavat opinnot melko myöhään ja vaihtavat usein koulua. Tätä ongelmaa ei opintotuen säännöstelyllä ratkaista: ne, joiden opintotuki loppuu esim. siksi, että on mennyt useampi vuosi löytää oma ala, menevät töihin ja valmistuminen viivästyy entisestään. Tosin opiskelujärjestelmään puuttuminen on taas toisen, aika ison poliittisen taistelun takana. Eikä länsimaassa oikein voida pakottaa siihen, että et nyt saa ikinä vaihtaa koulua.

itse näen suuremmaksi ongelmaksi sen, että nuoria koulutetaan aloille, jotka eivät työllistä. Medianomeja valmistuu tässä maassa vuosittain satakunta. Moniko heistä työllistyy alalle ( = media-alalle, eli radioihin ja TV:hen, lehtiin? ) sama koskee monia luovia aloja, kuten artesaaneja.
Parin vuoden kuluttua työttömyyteen kyllästynyt artesaaninuori opiskelee toisen ammatin, eli hänen lopullinen valmistumisensa ammattiin, jossa hän elättää itsensä kuuluu sarjaa yritys ja erehdys, joka saattaa kestää vuosia. Tälle asialle on helppo tehdä jotain: kaikkia koululinjoja ei tarvitse tukea.

Mikä on EP? Etelä-Pohjanmaa? Koko maassa väestö kuitenkin vanhenee ja eläköityy tässä lähivuosina dramaattisesti, kun sotien jälkeiset suuret ikäluokat tulevat eläkeikään. Sehän ei sinällään vähennä koko väestöä mutta työikäistä väestöä kylläkin. Huoltosuhteen heikentyminen ei tarkoita työvoimapulaa, se tarkoittaa vain sitä, että entistä harvemman pitää elättää entistä useampaa. Voi ihan hyvin olla heikko huoltosuhde ja työttömyyttä yhtä aikaa.

EP on etelä-pohjanmaa. suuriin ikäluokkiin on jo nyt varauduttu: vuoden 1947 jälkeen syntynet saavat eläkettä odotettavissa olevan eliniän mukaan, eli vähemmän kuin aikaisemmat. Muitakin koukkuja on tulossa.....
periaatteessa meidän pitäisi selvitä huoltosuhteestamme, mikäli saamme töihin myös sen lusmun prosentin. Yhteiskunta vain ei yritä työllistä sitä, vaan yrittää selvitä tilanteesta tuomalla tänne avuttomia mamuja.

sitä ei lisää sosiaaliturvan leikkaaminen.

Sanoinko jotain yrittäjyyden kannustamisesta sosiaaliturvaa leikkaamalla? Pointtini oli, että yritysten määrä vähenee / ei kasva -> verojen määrä vähenee / ei kasva -> sosiaaliturvaan käytettävissä olevien varojen määrä vähenee / ei kasva. Samalla kun sosiaaliturvan tarve kasvaa. Yksin- tai perheyrittäjän tarvitsee miettiä "vain" sosiaaliturvaa, konkurssitilannetta ja rahoitusta, mutta työllistävän yrittäjän täytyy miettiä myös työn sivukuluja ja työntekijän veroastetta (koska se vaikuttaa nettopalkkaan). Jos työn sivukuluja ja veroastetta nostetaan loputtomasti hyvinvointivaltion menojen kattamiseksi, työllistävä yrittäminen vähenee. Ja uusien työpaikkojen synty katoavien tilalle edellyttää nimenomaan jälkimmäisiä työllistäviä yrityksiä

ja juuri äsken olit huolissasi siitä, että huoltosuhde heikkenee? ikäluokkien pienentyessä pitäisi töitä löytyä väelle, vaikka muutama yritys lopettaakin.
Periaatteessa kilpailun väheneminen vaikuttaa positiivisesti jäljellä olevien yritysten kokoon, eli ne pystyvät palkkaamaan lisääväkeä, kun ei ole tarvetta leikata "rönsyjä".
Itse en usko yritysten määrän vähenemiseen. Yrittäjiksi ryhtyviä on aina vähintään tietty prosentti väestöstä.  Joillakin seuduilla heitä on enemmän kuin toisella.
Yrittäjyys on edelleenkin paras tie vaurauteen.

Ennemmin tulee mieleen pääkaupunkiseudun muka halvat mamubussikuskit: halpoja työnantajalle mutta kalliita yhteiskunnalle, kun työnantajan tarvitsee maksaa vain palkka, mutta yhteiskunta kustantaa vaimo(je)n ja lasten elämän. Mutta ainakin nousukautena siivousalalla työvoimapula oli todellinen, eikä kaikkien tarvitse siinä sentään käyttää tietokonettaa. Oletko katsonut kotimaisen dokkarin "Joutilaat"? Mainio ja jopa hauska kuvaus suomalaisista nuorista, joille työmarkkinoiden ulkopuolelle jääminen / jättäytyminen on melko luonteva valinta muiden joukossa. Perinteinen raskas työ ei välttämättä kiinnosta kaikkia nuoria, vaikka olisi kuinka tuettua. Tai no, ehkä sitten jos siitä saa sellaiset vähintään 2500€/kk, mutta en tiedä, onko sellaiseen tukeen varaa.

en ole nähnyt. Olen kyllä tehnyt muutaman työhaastattelun, joissa henkilö on ollut pakotettu minun eteeni, joten tilanne on tuttu. Joskus passiivisuus ei johdu itsestä:

Huippuvuosina haastattelin muutamia lähemmäs 60 vee olevia persoonia, ja totesin, että heistä olisi kyllä alalle. Joskus päätettiin kokeilla, mutta kaikki peruivat myöhemmin tulonsa. Kun sitten kyselin syytä, niin suurin syy oli karenssin pelko.
Meikäläinenkin alkuun ajatteli, että tanan yhteiskunnan lusmut, odottelevat vain eläkettä, kunnes sitten satuin värväämään noin 30 vuotiaan naisen, jolla oli diagnosoitu MS-tauti. Tauti ei ollut niin paha, että hän olisi päässyt eläkkeelle ja kun työsuhde oli kuitenkin vain 10 kuukauden määräaikaisuus, niin päätimme kokeilla.
Koulutin hänet ja annoin alueeksi tutun seudun ja tämä tekikin aloittajaksi kunnon tilin, eli 3 alkavan luvun, mutta sitten alkoivat myyntialan haittapuolet, eli epäsäännölliset työ ja ruoka-ajat, stressi, tapaamiset, veemäiset asiakkaat, ovikammo ja muut iskeä päälle ja naisen MS antoi kuulua itsestään, eikä tämä lopulta pystynyt tulemaan töihin, ja myös lääkäri suositteli häntä lopettamaan.
Sovittiin sitten, että koska hakiessa muualle, vähemmän stressaavaan työhön, minun koeaikana antama lopputili vaikuttaisi pahalta CVssä, hän irtisanoo itsensä irti. Samalla hän kehui työtä minun jo kertaalleen haastattelemalle 61 vuotiaalle naiselle, josta sitten tulikin pitkäaikainen työntekijä.
Ja mitä teki työkkäri: antoi naiselle maksimikarenssin. Ei auttanut lääkärintodistukset, ei mitkään, puoli vuotta ilman rahaa.
Tämän jälkeen en ole kertaakaan tuominnut ketään työhaluttomaksi.

Se on kaksipiippuinen juttu. Totta kai se jossain määrin laskee vanhustenhoidon kuluja. Toisaalta tämä lasku ei välttämättä ollenkaan muuta sitä, että nykyään kyetään niin hienoihin mutta kalliisiin operaatioihin, että yksi sellainen saattaa horjuttaa heikossa hapessa olevan pienen kunnan taloutta.

nykyaikainen hoito tähtää siihen että potilas lähtee mahdollisimman nopeasti pois sairaalasta.
kunnat eivät voi aina käyttää hyväkseen halvinta mahdollista hoitoa, vaan sitoutuvat hoidoissa tiettyihin sairaaloihin.
Esimerkiksi Vaasan keskussairaala leikkaa pallea-potilaat päiväkirurgisesti, tähystyksellä, seinäjoki tekee kunnon leikkauksia, mikä on kalliimpaa. Silti EPn kunnat ohjaavat potilaat Seinäjoelle, koska heillä on sopimuksen sen kanssa.
tämä on vain yksi esimerkki. Olisi parempi, jos kunnilla olisi mahdollista kilpailuttaa erihoitomuotoja, mutta ohjeet ja rajat ovat liian tiukat. Ehkä siihen mennään tulevaisuudessa.

Pahin pelkoni on, että käy niin paska tuuri, että on pakko leikata jotain, mihin ei olisi varaa, mutta kun ei ole varaa... Missään ei taata, että Suomella on aina varaa ylläpitää hyvinvointivaltiota: katso vaikka missä jamassa Argentiina on nyt. Voisitko uskoa, että se oli 1900-luvun alkupuolella oman aikansa hyvinvointivaltio? Tämän vuoksi talousasiat on niin tärkeitä.

Argentiinan "hyvinvointi" perustui liian yksipuolisesti maatalouteen. Suomella on hyvin monipuolinen kansantalous, joka joustaa paremmin kuin Argentiinan agraalitalous: 1980-luvulle suomi eli metsästä, 1990-lamasta noustiin Nokia-johtoisen elektroniikkateollisuuden avulla, nykyisestä lamasta nouseminen tapahtuneen vanhojen alojen turvin. Ainoa mikä puuttuu, on satsaus geeniteknologiaan. Siinä suomi tulee jälkijunassa, kuten muukin Eurooppa. Se voi tulla kalliiksi, mutta tuskin kaataa venettä.

Kaikenlaista...

Todellisuudessa tulee halvemmaksi pitää huolta vähäosaisista, pääsevät töihin jne. - Kuin estää heidän elämisensä. Sen ymmärtävät hekin joiden mielestä vähäosaiset tulisi lopettaa, mutta sanovat muuta.

hyvin sanottu 

[kukkanen]

Argentiinan "hyvinvointi" perustui liian yksipuolisesti maatalouteen. Suomella on hyvin monipuolinen kansantalous, joka joustaa paremmin kuin Argentiinan agraalitalous: 1980-luvulle suomi eli metsästä, 1990-lamasta noustiin Nokia-johtoisen elektroniikkateollisuuden avulla, nykyisestä lamasta nouseminen tapahtuneen vanhojen alojen turvin. Ainoa mikä puuttuu, on satsaus geeniteknologiaan. Siinä suomi tulee jälkijunassa, kuten muukin Eurooppa. Se voi tulla kalliiksi, mutta tuskin kaataa venettä.

Tämä taisi olla yksi maista joka kuoli demokratian puutteeseen.
Tällaista voisi estää luomalla maahan demokratian mutta kaikki olemassaolevat puolueet vastustavat sitä.

Nokia taisi olla enempi luomus joka luotiin erottamaan Suomea Venäjästä, pikaisesti siirrettiin omistusta ulkomaille ja teknologiaa se sai käyttöönsä vaikka aiemmin suomalaisia firmoja oltiin estetty teknologiaa, jonka itse olivat kehittäneet, myymästä.

Parempi olisi ollut tukea pieniä yrityksiä eri aloilta tasapuolisesti sekä luoda maahan demokratia Sveitsin ja Kalifornian malliin, sekä korruption kitkeminen toimivalla lainsäädännöllä, valvonnalla ja luomalla maahan riippumattomia tuomioistuimia jotka ei toimi suhteilla. Suomen teknologian taso on tippunut kuitenkin vuosi vuodelta viime vuosina, eli jotain on mennyt vikaan.

Luonnollisestikaan demokratia ei olisi ollut taika jolla heti olisi asiat korjaantuneet mutta lapsilla olisi jo ollut olot paremmin ja lapsenlapsilla vielä paremmin, verrattuna siihen ettei sitä ole luotu.

[Femakko]

Sinä ihmettelet, kuinka valtiolla, joka heittää tuosta noin vaan kehitysmaiden korruptioon 100 miljoonaa kaiken vanahn lisäksi, on varaa rahoittaa sosiaaliturva?
Mielestäni syyllistyt nyt siihen , minkä otit itse puheeksi, eli näennäislähimmäisyyteen (kiitos hyvästä, jo meikäläisen arkikieleen juurtuneesta ilmaisusta  )

Ole hyvä, minusta sen olisi hyvä vakiintua laajempaankin käyttöön. Mutta viitsisitkö nyt kertoa, missä minä siihen näennäislähimmäisyyteen syyllistyin? Minä näen sosiaaliturvan rahoittamisessa käytännön haasteita nyt ja enenevästi tulevaisuudessa syistä, joita olen eritellyt aiemmin. Faktat huomioiden sitä on luonnollista ihmetellä, mutta pidän tätä ihmettelyä terveenä: jos ei mietitä, mistä rahaa saataisiin, voi olla, että sitä ei tulevaisuudessa saada. Ihan kuin kotitaloudessa. (Tosin vertailun vuoksi Sosiaali- ja terveysministeriölle esitettiin tälle vuodelle 14,715 miljardin euron määrärahaa, josta suurin osa kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuoltoa, eläkkeitä ja perhe- ja asumiskustannusten tasausta.)

Ja vielä rautalangasta, kun tuntuu olevan epäselvää: en minä halua romuttaa hyvinvointivaltiota, mutta onko sen rahoituksen mahdollisista vaikeuksista keskusteleminenkin jo köyhien kyykyttämistä? Vai pitääkö laittaa pää puskaan, että mikään ei voi mennä pieleen?  Kun minusta se on juuri toisin päin: jos ei analysoida ongelmia ja ehdotettuja ratkaisuja, on paljon vaikeampaa löytää toimivia ratkaisuja ja voidaan juuri päätyä siihen tilanteeseen, että ei ole varaa.

vakavasti puhuen, sosiaaliturva täytyy rahoittaa kuten aikaisemmin: veroilla ja veroilla.

Minä olen yrittänyt sanoa, miksi se ei ole niin yksinkertaista, että nostetaan vain loputtomasti veroja, jos menot nousevat.

Ansiosidonnaisuuden ei ole osoitettu vähentävän työhaluja. Ansiosidonnaisuuden hyviin puoliin kuuluu sen elvyttävä vaikutus.

Sanoinkin "voi vaikuttaa", koska en ole tästä täysin varma, ja itse lukemani taloustieteellinen kirjallisuus ei ole kallistunut kunnolla kummallekaan puolelle. Totta kai se vähentää riskiä yksittäisen ihmisen näkökulmasta ja elvyttää, mutta en osaa sanoa kokonaisvaikutuksesta.

itse näen suuremmaksi ongelmaksi sen, että nuoria koulutetaan aloille, jotka eivät työllistä.

Tässä olen ihan samaa mieltä. Monia tutkintolinjoja pitäisi leikata todella rajusti. Mutta itse tunnen kuitenkin useita ihmisiä, jotka ovat alkaneet opiskella sellaista alaa, jolla työllistyisi, mutta ovat vain huomanneet, ettei se vastaakaan omaa kiinnostusta. Myös opintojen aloittamisen viivästyminen - siis sellaisillakin aloilla, joilta valmistuu alalle, joka työllistääkin - hidastaa. Ei se tutkintolinjojen leikkaus auta kaikessa.

periaatteessa meidän pitäisi selvitä huoltosuhteestamme, mikäli saamme töihin myös sen lusmun prosentin. Yhteiskunta vain ei yritä työllistä sitä, vaan yrittää selvitä tilanteesta tuomalla tänne avuttomia mamuja.

Samaa mieltä tästäkin. Tosin se "lusmu prosentti" sisältää monenlaisia ongelmatapauksia, joiden saaminen sellaiseen työkuntoon, että he tuottavat vähintään palkkansa verran, ei ole usein helppoa.

ja juuri äsken olit huolissasi siitä, että huoltosuhde heikkenee? ikäluokkien pienentyessä pitäisi töitä löytyä väelle, vaikka muutama yritys lopettaakin.
Periaatteessa kilpailun väheneminen vaikuttaa positiivisesti jäljellä olevien yritysten kokoon, eli ne pystyvät palkkaamaan lisääväkeä, kun ei ole tarvetta leikata "rönsyjä".

Siis huoltosuhde voi heiketä ja työttömyys pahentua samanaikaisesti! Ei ikäluokkien pienentyminen automaattisesti lisää työtä, kun ei työn määrä ole joku vakio, joka jaetaan isomman tai pienemmän määrän kesken, vaan tarvitaan työhön x sopiva tyyppi, ei kuka tahansa, ja lisäksi sen pitää olla valmis tekemään töitä sopivalla palkalla. Suurten ikäluokkien mennessä eläkkeelle moni näiden omistamista yrityksistä sitäpaitsi lopettaa, koska sukupolvenvaihdos on tehty aika hankalaksi, tai sitten ne ostetaan ulkomaille (joko siirretään tai lopetetaan kilpailun vähentämiseksi). Sitten niiden yritysten tarjoamat työpaikat katoavat. Kilpailun väheneminen pätee niin yrityksiin, jotka eivät joudu kilpailemaan ulkomaisten yritysten kanssa (=yleensä palveluyritysten), toisaalta eläkkeelle siirtyminen voi (huom. sana "voi") vähentää juuri niiden yritysten kysyntää, kun eläkeläisten kysynnän muutoksen suunta on vähän kysymysmerkki. 

Itse en usko yritysten määrän vähenemiseen. Yrittäjiksi ryhtyviä on aina vähintään tietty prosentti väestöstä. Joillakin seuduilla heitä on enemmän kuin toisella. Yrittäjyys on edelleenkin paras tie vaurauteen.

Tiedä tuosta vauraudesta. Olen itse ollut yrittäjä, ja yrittäjiä on myös lähipiirissä. Mitä mä olen havainnut niin yrittäminen itsessään ei takaa muuta kuin paljon riskiä ja työtunteja, riippuu ihan alasta, liikeideasta ja tuuristakin, voiko sillä vaurastua. Yrittäjien määrä ei ole myöskään vakio ja on muuttunut Suomessakin. Työllistävien yritysten määrän vähenemistä pidän siksi todennäköisenä, että isompien yritysten ulkoistaminen on todellinen uhka Suomelle. Pienyrittäjien määrä ei varmaan muutu dramaattisesti, mutta kun tarvittaisiin niitä kasvuyrityksiä ja suuryrityksiä, jotta saataisiin työpaikkoja...

Olen kyllä tehnyt muutaman työhaastattelun, joissa henkilö on ollut pakotettu minun eteeni, joten tilanne on tuttu. Joskus passiivisuus ei johdu itsestä.

Itse olen tavannut sekä erittäin työhaluisia tapauksia, joilla on ollut vaikea tauti, joka on estänyt työnteon, että nuoria, joille sosiaalitoimiston varassa eläminen on luonteva ratkaisu. Ja tuttavapiiriin kuuluu myös eräs ikärasismin selkeä uhri, joka haluaisi ihan hirveästi ihan mihin tahansa töihin mutta kun ei oteta, vaikka on erittäin pätevä (epäilemättä myös työnantajien alemmuudentunto voi vaikuttaa..). Eli sanoisin, että monenlaisia jamppoja on, mutta kyllä niitä työhaluttomiakin on.

nykyaikainen hoito tähtää siihen että potilas lähtee mahdollisimman nopeasti pois sairaalasta. kunnat eivät voi aina käyttää hyväkseen halvinta mahdollista hoitoa, vaan sitoutuvat hoidoissa tiettyihin sairaaloihin.

Terveydenhuollon organisoinnista löytyy paljon byrokraattista typeryyttä. Se on totta, että nykyään yritetään saada potilas joskus vähän liiankin aikaisin ulos, mutta kommentoin itse aivan eri asiaa: itse operaatiot ja myös hoidot ovat tulleet hienommiksi mutta myös kalliimmiksi.

Suomella on hyvin monipuolinen kansantalous, joka joustaa paremmin kuin Argentiinan agraalitalous.

Toivottavasti. Mutta itse en ole ihan yhtä optimistinen, kun Nokiankin osuus verotuloista on vaarallisen suuri. Suomen saisi kuseen jo sillä, että Nokia lähtisi ennen kuin korvaavaa bisnestä on tullut. Mistä pääsemmekin takaisin niihin kasvuyrityksiin...

[EL SID]

. Mutta viitsisitkö nyt kertoa, missä minä siihen näennäislähimmäisyyteen syyllistyin? Minä näen sosiaaliturvan rahoittamisessa käytännön haasteita nyt ja enenevästi tulevaisuudessa syistä, joita olen eritellyt aiemmin. Faktat huomioiden sitä on luonnollista ihmetellä, mutta pidän tätä ihmettelyä terveenä: jos ei mietitä, mistä rahaa saataisiin, voi olla, että sitä ei tulevaisuudessa saada. Ihan kuin kotitaloudessa. (Tosin vertailun vuoksi Sosiaali- ja terveysministeriölle esitettiin tälle vuodelle 14,715 miljardin euron määrärahaa, josta suurin osa kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuoltoa, eläkkeitä ja perhe- ja asumiskustannusten tasausta.)

kärjistin hieman: tarkoitin sitä, että kun sanoit, ettei ole varaa, minä taas halusin muistuttaa, että armas isänmaamme hussaa rahaa ulkomaille. Ok sinä et syyllistynyt näennäislähimmäisyyteen, vaan sen teki Vanhanen, joka juuri antoi sata miljoonaa ilmastotukea ambomaille, ja sen tekevät ne, jotka haluavat leikata sosiaaliturvaa, mutta jättävät kehitysavun koskematta, "etteivät kehitysmaiden köyhät kärsisi länsimaiden talouskriisistä"

Idea siihen, miksi nyt lainataan rahaa ulkomailta oman sosiaaliturvan ylläpitämiseen persutuu faktaan, että talouden noustessa valtion kulut pienenevät yllättäen nopeasti verotuottojen noustessa, ja valtio pystyy sitten maksamaan niitä takaisin.

Mutta itse tunnen kuitenkin useita ihmisiä, jotka ovat alkaneet opiskella sellaista alaa, jolla työllistyisi, mutta ovat vain huomanneet, ettei se vastaakaan omaa kiinnostusta. Myös opintojen aloittamisen viivästyminen - siis sellaisillakin aloilla, joilta valmistuu alalle, joka työllistääkin - hidastaa. Ei se tutkintolinjojen leikkaus auta kaikessa.

onko ideoita, miten tämä saataisiin korjattua?

Tiedä tuosta vauraudesta. Olen itse ollut yrittäjä, ja yrittäjiä on myös lähipiirissä. Mitä mä olen havainnut niin yrittäminen itsessään ei takaa muuta kuin paljon riskiä ja työtunteja, riippuu ihan alasta, liikeideasta ja tuuristakin, voiko sillä vaurastua. Yrittäjien määrä ei ole myöskään vakio ja on muuttunut Suomessakin. Työllistävien yritysten määrän vähenemistä pidän siksi todennäköisenä, että isompien yritysten ulkoistaminen on todellinen uhka Suomelle. Pienyrittäjien määrä ei varmaan muutu dramaattisesti, mutta kun tarvittaisiin niitä kasvuyrityksiä ja suuryrityksiä, jotta saataisiin työpaikkoja...

Suurten ikäluokkien mennessä eläkkeelle moni näiden omistamista yrityksistä sitäpaitsi lopettaa, koska sukupolvenvaihdos on tehty aika hankalaksi, tai sitten ne ostetaan ulkomaille (joko siirretään tai lopetetaan kilpailun vähentämiseksi). Sitten niiden yritysten tarjoamat työpaikat katoavat.

tässä kannattaisi tutkia, miksi 15 000 asukkaan kurikassa on 1500 yritystä, eli suhteessa suomen suurin yritysten määrä, per asukas. kaikki eivät ole yhden miehen traktoriurakoitsijoita, vaan joukossa on pohjoismaiden suurin sohvatehdas ja isoja rautaruukin omistamia metallitehtaita.

se ei voi johtua siitä, että kurikka on, tutkitusti maailman älykkäin paikkakunta

http://www.ilkka.fi/arc_article.jsp?article=443068



vaan siihen lienee joku yksinkertainen syy sillä EPllä on muutenkin huomattavasti enemmän pienyrityksiä kuin muualla suomessa.

Kun syy siihen että tietyissä maakunnassa on enemmän yrittäjiä kuin toisessa selviää, niin voidaan muuallakin alkaa panostamaan yrittäjyyteen ja nimenomaan pienyrittäjyyteen.

Tiedä tuosta vauraudesta.

tiedän tapauksen, jossa mies aloitti yrityksen, koska ei tullut toimeen kenenkään työnantajan kanssa.

Muussa tapauksessa pääsyy yrittäjyyteen on nimenomaan ollut oman tilipussin kasvattaminen.
Ei siinä mitään. On vain hyvä, että oma-aloitteinen ihminen vaurastuu.

Mitä mä olen havainnut niin yrittäminen itsessään ei takaa muuta kuin paljon riskiä ja työtunteja, riippuu ihan alasta, liikeideasta ja tuuristakin, voiko sillä vaurastua. Yrittäjien määrä ei ole myöskään vakio ja on muuttunut Suomessakin.

eiköhän jokainen yrittäjäksi halajava ole tuosta tietoinen. Tosin pitkät työpäivät ja riskit ovat monesti myös keskiportaan ongelma...

Eli sanoisin, että monenlaisia jamppoja on, mutta kyllä niitä työhaluttomiakin on.

eli se "prossa", josta me puhuimme. sekin vaihtelee paikka ja maakunnittain.

mutta kommentoin itse aivan eri asiaa: itse operaatiot ja myös hoidot ovat tulleet hienommiksi mutta myös kalliimmiksi.

mainitsin edellisessä puheenvuorossa tämän tähystysleikkauksen, joka on uusi asia, eli hoitojen hintoja on mahdollista saada myös alas.

Toivottavasti. Mutta itse en ole ihan yhtä optimistinen, kun Nokiankin osuus verotuloista on vaarallisen suuri. Suomen saisi kuseen jo sillä, että Nokia lähtisi ennen kuin korvaavaa bisnestä on tullut. Mistä pääsemmekin takaisin niihin kasvuyrityksiin...

minä olen aina ollut realistisen optimisti.

Sinä kun pelkäät ulkoistamista, niin oletko kuullut vaconin tarinan?

http://www.vacon.fi/

aikoinaan ABB päätti siirtää taajuusmuunnintuotantonsa helsinkiin.
työntekijöille jäi kaksi mahdollisuutta: joko muuttaa Vaasasta ja lähiympäristöstä Helsinkiin (eli käytännössä omista omakotitaloista kerrostaloihin vuokralle) tai alkaa työttömäksi. Osa lähti, mutta suurin osa jäi Vaasaa.
Jostain syntyneen idean pohjalta päätti entinen tehtaan johto alkaa tekemään itse, omia taajuusmuuntajia ja kilpailemaan ABB kanssa. Työhön palkattiin vanhoja ammattimiehiä, joilla oli omia ideoitakin.
No, ABB taajuuusmuuntajatoiminto on nykyisin vähän niin ja näin, mutta Vacon työllistää 1200 henkeä (ABBn aikana taajuusmuuntajia teki vajaa 300 henkeä)  

Vacon ei ole ainoa esimerkki, mutta onnistunein. Vastaavanlaisia on pohjanmaa ja EP täynnä. Siitä päästiinkin taas siihen, miksi yrittäjien määrä vaihtelee maakunnittain aika rajustikin.

[Femakko]

Idea siihen, miksi nyt lainataan rahaa ulkomailta oman sosiaaliturvan ylläpitämiseen persutuu faktaan, että talouden noustessa valtion kulut pienenevät yllättäen nopeasti verotuottojen noustessa, ja valtio pystyy sitten maksamaan niitä takaisin.

Pystyy ja pystyy. Mutta maksaako? Yleensä äänestäjätkin vaativat, että nousukaudella ei maksella mitään velkoja pois vaan käytetään rahaa erilaisiin asioihin. Muistelen, että kaikkia viime laman aikana otettuja velkojakaan ei ole vielä maksettu pois, mutta en nyt mene väittämään varmaksi, kun en muista lähdettä.

Mutta itse tunnen kuitenkin useita ihmisiä, jotka ovat alkaneet opiskella sellaista alaa, jolla työllistyisi, mutta ovat vain huomanneet, ettei se vastaakaan omaa kiinnostusta. Myös opintojen aloittamisen viivästyminen - siis sellaisillakin aloilla, joilta valmistuu alalle, joka työllistääkin - hidastaa. Ei se tutkintolinjojen leikkaus auta kaikessa.

onko ideoita, miten tämä saataisiin korjattua?

Heti kun keksin, lobbaan eteenpäin.  Ei ole ihan helppoa.

tässä kannattaisi tutkia, miksi 15 000 asukkaan kurikassa on 1500 yritystä, eli suhteessa suomen suurin yritysten määrä, per asukas. kaikki eivät ole yhden miehen traktoriurakoitsijoita, vaan joukossa on pohjoismaiden suurin sohvatehdas ja isoja rautaruukin omistamia metallitehtaita.

Tästä päästään erittäin mielenkiintoiseen mutta toistaiseksi taloustieteeltä valitettavasti vähän hakusessa olevaan aiheeseen eli kulttuurin ja talouden kytköksiin. Itse ihan mututuntumalta sanoisin, että niitä on, mutta siihen tarkempi tieto loppuukin. Tai no, yrittäjyys voi olla jossain määrin periytyvää: helpottaa, kun siihen liittyvää hiljaista tietoa oppii pienestä pitäen. Se selittäisi osaltaan pysyvyyttä mutta ei tietenkään sitä, miten jonnekin on alunperin syntynyt yritteliäisyyttä.

Mutta kerro sinä oma teoriasi niin voidaan ruveta monistamaan sitä koko maahan. Sinällään se, että jos Etelä-Pohjanmaalla menee hyvin, ei vielä riitä... ainakaan jos te ette jostain kumman syystä ole halukkaita rahoittamaan koko muuta maata...   

Mitä mä olen havainnut niin yrittäminen itsessään ei takaa muuta kuin paljon riskiä ja työtunteja, riippuu ihan alasta, liikeideasta ja tuuristakin, voiko sillä vaurastua.

eiköhän jokainen yrittäjäksi halajava ole tuosta tietoinen. Tosin pitkät työpäivät ja riskit ovat monesti myös keskiportaan ongelma...

Totta ja muistaakseni ihan viime vuosina yrittäjyyden suosio koko maassa onkin ollut lievässä nousussa, ehkä juuri tämän vuoksi. Tosin en ole ihan niin varma tuosta tietoisuudesta, kun lähes kaikissa tuoreiden yrittäjien haastatteluissa, joita minä olen lukenut, on sanottu, että työn määrä yllätti.