2009-03-06 Nykypäivä: Toimivat kotouttamiskeinot eivät sovi suomalaiseen ajattel

[Mikko Nieminen]

http://www.nykypaiva.fi/default.asp?sa=99270

Toimivat kotouttamiskeinot eivät sovi suomalaiseen ajatteluun

Mahdoton tehtävä

Keskustelu maahanmuuttopolitiikasta ja erityisesti kotouttamisesta käy Suomessa vilkkaana. Maailmalla on runsaasti toimivia esimerkkejä kotouttamisesta. Yhteistä monille niistä on, ettei niitä voi kuvitella sovellettavan Suomessa.

Eero Iloniemi

Väestön ikääntyminen on saanut suomalaiset pohtimaan, miten tehdä maastamme houkuttelevampi ulkomaalaisille. Ulkomaalaisvirasto on muuttanut nimensä maahanmuuttovirastoksi, mutta Suomessa asuvien maahanmuuttajien integroituminen yhteiskuntaan ei ole edennyt toivotulla tavalla.

Suomen ulkomaalaispolitiikan lähihistoria onkin ristiriitainen: toiveet, tavoitteet ja teot eivät ole aina tukeneet toisiaan. Maailmalla ja Suomessakin on esimerkkejä vähemmistöjen onnistuneesta integraatiosta. Tästä huolimatta, maahanmuuttopolitiikan julkinen salaisuus on, että monet toimivista keinoista ovat Suomen poliittisessa ilmapiirissä mahdottomia toteuttaa.

Virhe heti alussa

Vielä muutama vuosi sitten Suomeen haluttiin siirtotyöläisiä Itä-Euroopasta. Kun EU hyväksyi Itä-Euroopan maat jäsenikseen Matti Vanhasen (kesk.) ensimmäinen hallitus sulki heiltä kahden vuoden siirtymäajaksi rajamme, kohtalokkain seurauksin.

Päätös, jota Vanhanen on itsekin kuvannut virheeksi, takasi balttien, puolalaisten ja slovakkien osaavimpien työntekijöiden siirtymisen Britannian kaltaisiin maihin, jotka eivät sulkeneet rajojaan.

Pitkän tähtäimen maahanmuuttopolitiikan kannalta tämä on merkityksellistä, sillä sana kiertää. Vastaisuudessa työmahdollisuuksia etsitään ensin maista, joissa tutut ovat jo koettaneet onneaan. Vasta sen jälkeen katse kääntyy muihin maihin.

Suomen päätös pitää rajat kiinni jätti meidät paitsioon kaikkein halutuimpia maahanmuuttajia houkuteltaessa.

Kohtaloksemme onkin tullut yrittää houkutella tulijoita kauempaa, Kiinasta, Filippiineiltä ja Keski-Aasian maista. Tällöin meille vieraista kulttuureista tulevien kotouttaminen on avainasemassa. Ani harva, jos yksikään Euroopan maa on onnistunut hyvin kaukaisten siirtolaisten kotouttamisessa.

Vaikka Suomi on verrattain uusi tulokas maahanmuuttajamarkkinoilla, Suomi näyttäisi toistavan edeltäjiensä virheet.

Sosiaaliturva alas

Yksi maahanmuuton epämiellyttävistä totuuksista on, että heikko sosiaaliturva nopeuttaa integroitumista. Kun maahanmuuttajalla ei ole turvaverkkoa, hän on pakotettu etsimään töitä ja sopeutumaan.

Yhdysvallat on tästä selkein esimerkki. Se on onnistunut integroimaan uudet tulokkaat paremmin kuin yksikään toinen teollisuusvaltio. Yhdysvaltojen kansallisen maahanmuuttofoorumin (National Immigration Forum) mukaan maahanmuuttajat työllistyvät jopa kantaväestöä paremmin. Vaikka vain 11,5 prosenttia maan väestöstä on maahanmuuttajia, heidän osuutensa työvoimasta on 12,4 prosenttia.

Läntisistä teollisuusmaista vain Yhdysvallat, Kanada ja Australia ovat onnistuneet muuttamaan maahanmuuttajat kulusta tuloksi. Yhdysvalloissa maahanmuuttajilta saatavat verotulot ovat yli kymmenen kertaa suuremmat kuin heidän aiheuttamansa sosiaalimenot. Suomessa tilanne on lähes päinvastainen.

Kuitenkin ajatus maahanmuuttajien jättämisestä sosiaaliturvan ulkopuolelle on meillä poliittisesti mahdoton.

Ei perheitä yhteen

Nuiva suhtautuminen maahanmuuttajien sosiaalietuuksiin pakottaa työn perässä muuttavan jättämään perheensä kotiin siihen asti, kunnes tulotaso uudessa kotimaassa on vakaa. Tämä keventää entisestään uuden kotimaan sosiaalimenotaakkaa.

Yhdysvaltojen keskuspankin entisen johtajan Alan Greenspanin mukaan lähes kolme neljästä Yhdysvaltoihin muuttavasta on 25–40 -vuotias. Näin Yhdysvaltojen julkinen sektori ei rasitu heidän kasvattamisestaan tai kouluttamisestaan, mutta pääsee välittömästi nauttimaan heidän työpanoksestaan.

Kun työura on vakiintunut, perheen muutto uuteen kotimaahan sujuu huomattavasti vaivattomammin, koska perheessä on jo yksi aikuinen, joka on integroitunut yhteisöön. Suomen kaltaisissa hyvinvointivaltioissa maahanmuuton keskeisimpiä ongelmia on, että perheen vanhemmat jäävät uuden yhteiskunnan ulkopuolelle.

Tästä huolimatta Suomen politiikka korostaa perheiden pitämistä yhdessä alusta asti.

– Uskon, että olemme siirtyneet ajasta, jolloin monikulttuurisuusopista oli konsensus aikaan, joka kannustaa pohtimaan, johtaako se eriytymiseen, totesi Britannian maahanmuuttoasioista vastaava ministeri Ruth Kelly vuonna 2006 pitämässään maahanmuuton linjapuheessa.

Lontoon terrori-iskut saivat britit pohtimaan oliko heidän siihen asti noudattamansa politiikka toiminut toivotulla tavalla.

Tämä on maahanmuuttopolitiikan arimpia ongelmia.

Pitääkö nk. julkisessa tilassa ylläpitää valtaväestön arvoja ja menettelytapoja, vai onko valtaväestön sopeuduttava siihen, että yhteiskunta moniarvoistuu. Tästä äärimmäisimpinä esimerkkeinä voidaan pitää vaikkapa Canterburyn arkkipiispan kommenttia, jonka mukaan muslimeilla pitäisi olla oikeus valita islamilaisen sharia-lain ja brittiläisen oikeusjärjestelmän välillä.

Suomessa monikulttuurisuuseetos elää voimakkaana.

Sille on myös aatteelliset syynsä. University College Londonin tutkija Sarah Glyn muistuttaa, että monikulttuurisuusoppi on viimekädessä marxilainen malli. Monikulttuurisuus korostaa ryhmien oikeuksia yksilöiden oikeuksien sijaan. Siten se tukee myös kollektivismia ja sitä kautta luokkatietoisuutta.

Suomessa se on luonnostaan löytänyt ymmärtäjiä vasemmiston vahvoilla alueilla, kuten sosiaalipolitiikassa.

Ei yhteistyötä seurakuntien kanssa

Lontoon bangladeshilaisväestön parissa tutkimustyötä tehnyt Delwar Hussain pitää ongelmallisena julkisen vallan yrityksiä tehdä sosiaalipoliittista yhteistyötä maahanmuuttajien seurakuntien kanssa.

Hussainin mukaan Lontoon bangladeshilaiset olivat maallistuneita kansallismielisiä työläisiä kunnes monikulttuurisuusopit saivat brittiviranomaiset nostamaan seurakunnat keskeisiksi välimiehiksi viranomaisten kanssa asioitaessa.

– Monikulttuurisuuden ironia on, että toimet joiden oli määrä lisätä monimuotoisuutta brittiläisessä yhteiskunnassa, antoivat tilaa fundamentalistisille suvaitsemattomuudelle, Hussain päivittelee.

Hussainin mukaan vaikutus Lontoon bangladeshilaisyhteisöön on ollut dramaattinen. Maallistuneista kansallismielisistä siirtolaisista on tullut yleismaailmallisen uskonnollisen yhteisön – umman – jäseniä. Tuossa roolissa he eivät koe mitään tarvetta integroitua lähiympäristöönsä vaan ruokkivat internetin avulla fantasioitaan yleismaailmallisesta islamilaisesta vallankumouksesta.

Briteissä tehdyn selvityksen mukaan enemmistö imaameista ei edes osaa englantia.
Suomen valtiovalta on toistaiseksi kannustanut siirtolaisten uskonnollisten yhteisöjen yhteistyötä julkisen vallan kanssa.

Suomessakin onnistuttu

Maahanmuuttoviraston tutkija Antero Leitzinger julkaisi vuonna 2006 teoksen Suomen tataarit, vuosina 1868–1944 muodostuneen muslimiyhteisön menestystarina.

Nimi ei ole tyhjää uhoa. Tataarit ovat säilyttäneet kulttuurisen identiteettinsä, samalla kun he ovat kivunneet suomalaisessa yhteiskunnassa keskiluokkaan, jopa eliittiin.

Hussainin tapaan Leitzinger toteaa:"oman identiteetin korostaminen ja integroituminen eivät näytä olevan ristiriidassa keskenään."

Tällöin identiteetillä tarkoitetaan siirtolaisen kansallista kulttuuri-identiteettiä, johon toki uskontokin kuuluu, ei universaalia uskonnollista identiteettiä, joka alistaa kaiken muun.

Mutta, kuten Leitzingerin kirjan otsikko paljastaa, he tekivät sen aikana, jolloin eurooppalainen hyvinvointivaltio ja sen opit olivat perin toisenlaisia kuin nykyään.



6.3.2009  0:02


-- Tässä on nyt alta Roopen helppolukuisempi versio.

[Pöllämystynyt]

Hyvä, pitkälti asiaa! Tästä onkin jo ollut keskustelua.

Pidän nykyistä Länsi-Eurooppalaista kotouttamispolitiikkaa katastrofina, joka suorastaan estää kotoutumista. Tapa, jolla järjestelmä ottaa maahanmuuttajat vastaan, opettaa vaatimaan tukea ja oikeuksia ja tekeytymään uhriksi, pikemminkin kuin kantamaan vastuuta edes itsestään, saati sitten yhteiskunnasta. Järjestelmä myös edistää etnistä segregaatiota vähättelemällä alkuperäiskulttuuria ja kehottamalla erottautumaan siitä. Valtio antaa itsestään ja alkuperäiskansasta heikon ja alistuvan kuvan, ja monissa kulttuureissa sellainen nähdään alhaisena ja häpeällisenä, eikä sillä ansaita kunnioitusta. Suurimman osan maailman ihmisistä tunnemaailma ei toimi länsimaisen humanismin kyllästämällä tavalla, ja kotouttamispolitiikka (kuten myös monikultturismi), tekee kammottavan virheen näin olettaessaan. Monikultturistit eivät ymmärrä sitä toiseutta jota työkseen ovat ymmärtävinään, he systemaattisesti sulkevat silmänsä siltä millaista toiseus oikeasti on.

Jo periaate, että valtion pitäisi olla vastuussa maahantulijoiden kotoutumisesta, on täysin väärä. Kotoutuminen tapahtuu kansaan, kulttuuriin ja yhteisöön, ei valtioon. Onnistunut kotoutuminen ei siten voi olla politiikan asia. Mikään poliittinen päätös tai ohjaus ei integroi ihmisiä yhteen, jos ihmiset itse eivät integroidu ja opi elämään keskenään. Politiikka voi säädellä sitä ketkä maahan voivat muuttaa, mutta politiikka ei voi maahanmuuttajia kotouttaa. Heidän on kotouduttava itse. Kärjistäen sanottuna maahanmuuttajat kotoutuvat ehdottomasti parhaiten sellaisiin yhteisöihin, joihin maahanmuuttajien itse pitää yrittää sopeutua.

[Maastamuuttaja]

Viisas, joskin ehkä hieman hengästynyt artikkeli. En ole varma, mutta luulen, että tämä Eero on Jaakon poika. Jaakkokin on viisas. En nyt mene tämän pitemmälle geenispekulaatioihin.

[ämpee]

"Mutta, kuten Leitzingerin kirjan otsikko paljastaa, he tekivät sen aikana, jolloin eurooppalainen hyvinvointivaltio ja sen opit olivat perin toisenlaisia kuin nykyään."

"Jos se toimii, älä korjaa sitä" on eräs monista amerikkalaisista hyvistä sanonnoista.
Kotouttamisella on "korjattu" toimivaa systeemiä, ja tulos on mitä on.

Hyvä kirjoitus, ja jäsen Pöllämystyneen hieno kommentti heti perään.

Kun suomalaisia syyllistetään siitä, että olemmehan mekin menneet siirtolaisiksi muualle, unohdetaan kokonaan se tosiseikka, että noin miljoona suomalaista kotoutui ihan itse, ilman merkittäviä ongelmia, ja täysin ilman mitään "kotouttamis-politiikkaa".

[reino]

Erittäin hyvä kirjoitus. Erityisesti ilahduin osuvasta nuiva-sanan käytöstä.

Eihän tuossa varsinaisesti mitään uutta ollut, mutta ehkä sitä kuunnellaan paremmin kun se tulee vaihteeksi jonkun muun suusta.

Näin se homma etenee...

[Frank]

Hieno kirjoitus, joka selventää hyvin, miksi korkean sosiaaliturvan maa ja elintasopakolaiset eivät sovi yhteen. Voimmehan mekin USA:N tavoin alentaa sosialiturvaa ja tällä tavoin pakottaa mamuja integroitumaan. Se on silloin poissa Suomalaisilta vähäosaisilta. Jos taas aiomme säilyttää pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan, täytyy raa'asti vaan pitää tulijamäärät niin pieninä, ettei heistä aiheudu kohtuuttomia kuluja ja muita ongelmia. Vaikken mikään kommunisti olekaan, kannatan silti pohjoismaista hyvinvointimallia. Tällä tarkoitan siis sitä suomalaista, en Malmölaista.

[Roope]

Kirjoitus on hyvä ja ansaitsi helppolukuisemman muotoilun.

Läntisistä teollisuusmaista vain Yhdysvallat, Kanada ja Australia ovat onnistuneet muuttamaan maahanmuuttajat kulusta tuloksi. Yhdysvalloissa maahanmuuttajilta saatavat verotulot ovat yli kymmenen kertaa suuremmat kuin heidän aiheuttamansa sosiaalimenot. Suomessa tilanne on lähes päinvastainen.

edit:

OK, nyt se muotoilu sieltä alusta jo löytyykin, joten poistan sen tästä viestistä. Tässä yksi linkki samaan kirjoitukseen:
http://mediaseuranta.blogspot.com/2009/03/nykypaiva-eero-iloniemi-mahdoton.html

[Embo]

Maallistuneista kansallismielisistä siirtolaisista on tullut yleismaailmallisen uskonnollisen yhteisön – umman – jäseniä. Tuossa roolissa he eivät koe mitään tarvetta integroitua lähiympäristöönsä vaan ruokkivat internetin avulla fantasioitaan yleismaailmallisesta islamilaisesta vallankumouksesta.

AHAA! Meillä Hommafoorumi, heillä Ummafoorumi! Tiesinhän sen.

Todella hyvää asiaa Iloniemi kirjoittaa.

[Lunoir]

Läntisistä teollisuusmaista vain Yhdysvallat, Kanada ja Australia ovat onnistuneet muuttamaan maahanmuuttajat kulusta tuloksi.

Argh, miten nää jaksaa. Onhan se kiva tuuletella maahanmuuttajien menestyksekkäällä integroimisella kun maahanmuuttajien koostumus on jotain ihan muuta kuin täällä. Karkeasti insinöörit vastaan kamelikuskit.

[Tommi Korhonen]

Onpa hyvä kirjoitus! Nimittäin tuossa on teko-tulos periaatteella arvioitu maahanmuuttoa ja mokutusta. Ja löydetty juurikin ne epäkohdat mistä Homma^^^forumillakin puhutaan!

Tämän kun saisi päättäjien kalloon, niin olisi meillä kaikilla paljon helpompaa elää. Ja myös uussuomalaiset saattaisivat olla ylpeämpiä ollessan uussuomalaisia. Ja joku vähemmän suomalainen uussuomalainen saattaisi jäädä tulematta tai jäämättä.

Tämä on JUURIkin hyvä artikkeli.

Lunoir: Ei pelkästään noin, on myös niin että nuo kyseiset maat ovat melkein ainoat länsimaat jotka VALIKOIVAT maahanmuuttajat, ja vaativat heiltä asioita. On täälläkin paljon puhuttu Kanadan tiukasta seulasta, Amerikan pienestä rahallisesta tuesta, ja itse tiedän että myös Ausseissa on tiukka seula eikä ulkomaalaisia päästä niin vain juhlimaan maan eduilla.

Vaikka uskoisin että meikäläinen hommalainen ammattinuiva pystyisi kirjoittamaan vielä tarkkasyisemmän analyysin ja ongelmakohtien nipun, niin tuollaisella asenteella mielestäni korjautuisi selkeä valtaosa kaikista suomalaisen maahanmuuton ongelmista.

[Tommi Korhonen]

Tämän artikkelin muuten nostaisin myös Homma^^^foorumin etusivulle!

[Alpo]

Läntisistä teollisuusmaista vain Yhdysvallat, Kanada ja Australia ovat onnistuneet muuttamaan maahanmuuttajat kulusta tuloksi.

Argh, miten nää jaksaa. Onhan se kiva tuuletella maahanmuuttajien menestyksekkäällä integroimisella kun maahanmuuttajien koostumus on jotain ihan muuta kuin täällä. Karkeasti insinöörit vastaan kamelikuskit.

Todellakin. Ja kun suvaitsevaisto peräänkuuluttaa juuri tätä Kanadan mallia (ja sitä ennen ties kuinka monen muun maan mallia, lisää tästä artikkelissa Yhteiskunta X), niin haluttaisiin kyllä ottaa käyttöön ne kotoutumiseen toimivat välineet, mutta samalla jätettäisiin ne integroitumista edistämättömät asiat edelleen käytäntöön. Tulos ei ole ainakaan positiivinen.

Vähän sama kuin se, että kyllä suomalainen voi omaksua eurooppalaiset juomatavat, mutta pitää samalla omansa (= ylikarrikoitu metafora).

Mutta erittäin hyvä kirjoitus Iloniemeltä.

[Kallioinen Käsi]

Tämähän oli aivan fantastinen kirjoitus, joka selittää rautalangasta mistä on kysymys.

[Lemmy]

Eli toisin sanottuna vaikka olisikin työperäinen, niin systeemi houkuttelee ellei peräti pakota sosiaaliturvapaikanhakijaksi - ainoastaan jotta monikulttuurikiimassa piehtaroivat hyväntekijät tuntisivat olevansa hyviä ihmisiä. Unohtamatta tietenkään mamuteollista bisneskompleksia ja työnantajien huutavasta orjatyövoimapulasta valittavia tahoja, jotka tottakai käyttävät hyväksi tätä hyvien ihmisten heille hyödyllistä idiotiaa.

[JoKaGO]

Vielä muutama vuosi sitten Suomeen haluttiin siirtotyöläisiä Itä-Euroopasta. Kun EU hyväksyi Itä-Euroopan maat jäsenikseen Matti Vanhasen (kesk.) ensimmäinen hallitus sulki heiltä kahden vuoden siirtymäajaksi rajamme, kohtalokkain seurauksin.

Päätös, jota Vanhanen on itsekin kuvannut virheeksi, takasi balttien, puolalaisten ja slovakkien osaavimpien työntekijöiden siirtymisen Britannian kaltaisiin maihin, jotka eivät sulkeneet rajojaan.

No täydellisessä maailmassa asia olisi tietysti noin. Mutta palataas nyt pari kilometriä alaspäin, takaisin todellisuuteen. Kuka uskoo tosissaan, että puolalaiset olisvat tulleet Suomeen mieluummin kuin Brittein saarille? Nii-in!
Täysin hypoteettinen koko ajatusrakennelma. Meille ei olisi tullut edes niitä virolaisia, joista olisi jotain hyötyä. Nämä pummit jotka täällä nytkin on, olisi ollut joka tapauksessa Suomen osa.

Yhdysvaltojen keskuspankin entisen johtajan Alan Greenspanin mukaan lähes kolme neljästä Yhdysvaltoihin muuttavasta on 25–40 -vuotias. Näin Yhdysvaltojen julkinen sektori ei rasitu heidän kasvattamisestaan tai kouluttamisestaan, mutta pääsee välittömästi nauttimaan heidän työpanoksestaan.

Tuossa lauseessa on jotain tuttua. Niinhän ne meidänkin kultamunamme todellisuudessa ovat, 25 - 40 vuotiaita, vaikka ilmoittavatkin iäkseen 16-17 ja 61-65.
Siitä olen samaa mieltä, että jyrkällä kamelikuskien raakkaamisella tulijoista pois voisimme vaikuttaa huoltosuhteeseemme niin, että tuo USAan menevä porukka tulisikin tänne, kun ei ole mamughettoja ja kunhan verotuskin laskettaisiin järkevälle tasolle.

[Timo Hellman]

Suomalaiseen pirtaan ei tosiaan sovi ajattelu tinkimisestä pohjoismaisesta hyvinvointivaltio-mallista missä ihminen käytännössä tukehdutetaan pumpuliin.
Se nyt vain on niin että ei ole oikein muuta vaihtoehtoa jos haluamme dynaamisen ja menestyvän maahanmuuttomallin. Nyt brändinä kolahtaa lähinnä turvallisuus ja sekään ei ole mikään staattinen tila, empiria muiden Länsi-Euroopan maiden osalta osoittaa että se tulee kolisten alas jos niiden esimerkkiä seurataan. Nyt olisi se tuhannen taalan paikka. Mutta ai niin juu, Kekkonenkin aikanaan sanoi että ei pidä olla maailmalla juristi vaan lääkäri.
Kompromissina voisin kainosti ehdottaa esim. tuntuvia verohelpotuksia taiteilijoille Irlannin malliin, sen luulisi houkuttelevan kykyjä maailmalta jos se nyt on olevinaan jokin hemmetin itseisarvo.

[Veli Karimies]

Todella hyvä kirjoitus. En ole toistaiseksi löytänyt siitä mitään jäniksenansaa. Onkohan kirjoittaja kenties lukenut Hommafoorumia, vai päteekö tässä sanonta "Great minds think alike".

[Lemmy]

Nämä pummit jotka täällä nytkin on, olisi ollut joka tapauksessa Suomen osa.

Jaa, mutta jos Virolaiset olisi tulleet Suomeen töihin Suomalaiseen firmaan, niin se olisi ollut 100x parempi kun että "EU vapaa liikkuvuus" tuli Eesti Kusetus OÜ ja jätti palkat maksamatta. Ja duunarit ei silloin uskaltaneet valittaa mistään koska jos valitti oli takaisin Tallinnas. Jos taas olisi ollut oikeus töihin niinkuin muillakin olisi voinut vaihtaa firmaa ja (rakennus)teollisuudessa ei olisi näitä kusetusalihankitatapauksia. Muutamaa virolaista aika kauan tunteneena tiedän aika hyvin miten "sydeemi toimi" ja SAK kusi omaan silmäänsä. Kavereina on Romanialaisia ja samanlaista "suurkusetusta" ei ole läheskään niin paljoa ollut... (paitsi heille kun etsittiin vuokrakämppää esittävät jokseenkin painokelvottomia kommentteja "Romanialaisten" ja "Vapaa Liikkuvuius" ym. touhusta)

[MW]

***

Suomessa monikulttuurisuuseetos elää voimakkaana.

Sille on myös aatteelliset syynsä. University College Londonin tutkija Sarah Glyn muistuttaa, että monikulttuurisuusoppi on viimekädessä marxilainen malli. Monikulttuurisuus korostaa ryhmien oikeuksia yksilöiden oikeuksien sijaan. Siten se tukee myös kollektivismia ja sitä kautta luokkatietoisuutta.
***

"Monikulttuuri" on juuri sitä ihteään, keinotekoista, ylhäältä tuputettua paskaa, joka ei tule kestämään. Aito kulttuuri kasvaa alhaalta ylöspäin, luojiensa ihonväristä tai sen vaihteluista riippumatta. Juuristaan puu tunnetaan, jumalauta. Perkele.

[Aallokko]

Oivallisen selkeä ja informatiivinen kirjoitus, yksi parhaista pitkään aikaan. Tarjosi tuttua juttua ja vähemmänkin tunnettua informaatiota. Tuo pitäisi jakaa koko Eduskunnalle.

[slange]

Mainio kirjoitus aiheesta, kelpaa sellaisenaan vaikkapa Homma-julisteen tekstiksi. Hienoa, että näin selkärankaisia toimittajia vielä löytyy.

[CaptainNuiva]

***

Suomessa monikulttuurisuuseetos elää voimakkaana.

Sille on myös aatteelliset syynsä. University College Londonin tutkija Sarah Glyn muistuttaa, että monikulttuurisuusoppi on viimekädessä marxilainen malli. Monikulttuurisuus korostaa ryhmien oikeuksia yksilöiden oikeuksien sijaan. Siten se tukee myös kollektivismia ja sitä kautta luokkatietoisuutta.
***

"Monikulttuuri" on juuri sitä ihteään, keinotekoista, ylhäältä tuputettua paskaa, joka ei tule kestämään. Aito kulttuuri kasvaa alhaalta ylöspäin, luojiensa ihonväristä tai sen vaihteluista riippumatta. Juuristaan puu tunnetaan, jumalauta. Perkele.

Veliseni, todistit vähän mutta voimallisesti!
Aamen

[Onnensoturi]

Argh, miten nää jaksaa. Onhan se kiva tuuletella maahanmuuttajien menestyksekkäällä integroimisella kun maahanmuuttajien koostumus on jotain ihan muuta kuin täällä. Karkeasti insinöörit vastaan kamelikuskit.

Hyvin karkeasti. Kyllä aavikkomaista tänne tulee insinöörejäkin. Ja toisaalta USAlaisen maan-, vihanneksen ja hedelmänviljelyn sato jäisi korjaamatta ilman meksikolaista vierastyövoimaa.

Miten Amerikoissa minimipalkkaa nauttiva maahanmuuttaja elättää suurperheensä ilman veronmaksajien tukea? No, hankkimalla tietenkin useamman työpaikan. Ja täällä ei ensimmäistäkään, koska me elätämme.

[Timo Hellman]

Ja toisaalta USAlaisen maan-, vihanneksen ja hedelmänviljelyn sato jäisi korjaamatta ilman meksikolaista vierastyövoimaa.

Höpö höpö. Jutun juju on vain voiton maksimoinnissa, ei siinä että sato mätänisi pelloille työvoiman puutteessa.
Sama pätee Espanjan tomaattipeltoihin - työvoiman ylitarjonta johtaa nälkäpalkkoihin ja maanomistaja hekottaa matkalla pankkiin, sitten meillä lukiolaisintellektuellit kitisevät miten juures ei tule mukamas pöytään ilman afrikkalaisia kumivenematkailijoita. Kyllähän se tulisi muutenkin mutta kun työstä pitäisi jotain maksaakin.

[Juha J.]

Tuo pitäisi jakaa koko Eduskunnalle.

Ehdottomasti. Parisataa kopiota printata - ei paha homma- ja jättää Eduskunnan portaille/aulaan, en tiedä miten käytännössä jakelu parhaiten hoituisi.

Itse olen parlamentin portailla joskus muutama vuosi sitten käynyt kikkailemassa mutta en tiedä onko siellä vaikka postilaatikkoa johon jättää palautetta.

[hammerzeit]

Argh, miten nää jaksaa. Onhan se kiva tuuletella maahanmuuttajien menestyksekkäällä integroimisella kun maahanmuuttajien koostumus on jotain ihan muuta kuin täällä. Karkeasti insinöörit vastaan kamelikuskit.

Tämähän on todellakin se asia, jota jenkit eivät ymmärrä. Juu ei varmaan ole kauheasti ongelmia ghettoutuvien muslimien kanssa kun maahan otetaan pisteytyksen perusteella vain päteviä ja sopivia hakijoita. Tänne kelpaavat kaikki ja toisaalta korkean verotuksen takia kukaan oikeasti osaava ei jaksa tänne tulla.