Olli Löytty / Kotus: Maahanmuuttaja vai uussuomalainen? [terminologiaa]

[Topelius]

Tässä Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen Olli Löytyn taannoinen kirjoitus maahanmuuttaja-sanan terminologiasta. Kielitietelijän näkökulma on mielenkiintoinen, mutta pieni disclaimer lienee silti paikallaan:

Olli Löytty on tietokirjailija ja tutkija, joka työskentelee Turun yliopistossa kotimaisen kirjallisuuden lehtorina. Häneltä ilmestyi vuonna 2008 pamfletti Maltillinen hutu ja muita kirjoituksia kulttuurien kohtaamisista (Teos). Suomalaisuuden ja monikulttuurisuuden lisäksi häntä kiinnostaa tieto- ja tieteellinen kirjoittaminen.

http://www.kotus.fi/?5426_m=5695&s=3242

24.9.2009 18.21
Maahanmuuttaja vai uussuomalainen?

Sanoilla on valtaa määritellä sitä, millaisena maailma nähdään. Onneksi ihmisillä on valta neuvotella sanojen merkityksistä.

Olin kerran esitelmöimässä tilaisuudessa, jossa kuulijoina oli tietokirjailijoita. Kuvittelin puhuneeni stereotyypittelyn yleisistä lainalaisuuksista ja onnistuneeni pysyttelemään periaatteellisella tasolla. Totesin muun muassa, että jokainen ihminen tarvitsee eriasteisia yleistyksiä ja yksinkertaistuksia maailmaa hahmottaessaan ja muita ihmisiä ryhmitellessään. Ensimmäinen yleisökommentti veti maton kuvitelmieni alta: "No millä nimellä niitä sitten pitäisi kutsua?"

Keskustelu maahanmuutosta ja niin sanotusta monikulttuurisuudesta pyörii usein käsitteiden ja niiden merkitysten ympärillä. Miten erilaiset sosiaaliset, etniset tai kulttuuriset ryhmät nimetään? Mitä eroa on maahanmuuttajilla, siirtolaisilla, pakolaisilla ja turvapaikanhakijoilla? Mitä tarkoittaa ankkurilapsi? Jos on työperäistä maahanmuuttoa, onko myös huviperäistä maahanmuuttoa?

Maahanmuuttaja on sinänsä melko neutraali ilmaus, sillä se kertoo vain sen, että ihminen on muuttanut Suomeen jostakin muualta. Kiihkein keskustelu ei kuitenkaan yleensä koske keitä tahansa maahan muuttaneita vaan lähinnä niitä, joiden maahanmuuttajuus näkyy ulospäin. Suurimpia tunteita herättävät islaminuskoiset maahanmuuttajat, jolloin helposti unohtuu, että suurin osa maahanmuuttajista ei ole muslimeita.

Monissa yhteyksissä näyttäisi kuitenkin olevan tarvetta yleiskäsitteelle, joka kattaisi kaikki muut paitsi niin sanotut kantasuomalaiset. Yksi ehdotus on ollut termi uussuomalaiset.

Olin itse mukana järjestämässä kirjoituskilpailua, joka oli suunnattu uussuomalaisille eli "maahanmuuttajataustaisille" ihmisille. Koska osallistujien rajaaminen oli vaikeaa, mietimme tarkasti kilpailukutsun sanamuotoja. Kilpailun otsikko oli "Mikä ihmeen uussuomalainen?" ja sen kerrottiin olevan tarkoitettu "henkilöille, jotka elävät monien kulttuurien vaikutuspiirissä". Määritelmä on sikäli löyhä, että se pätee jokaiseen maailman ihmiseen. Kilpailukutsussa kuitenkin painotettiin, että kilpailuun voivat osallistua "maahanmuuttajataustaiset" kirjoittajat.

Vaikka taustaan viittaaminen on kaikessa laveudessaan suhteellisen yksiselitteinen rajaus, herättää sekin kysymyksiä. Monenteenko polveen maahanmuuttajuus periytyy? Entä ne, joiden vanhemmat ovat kotoisin Karjalasta? Riittääkö yksikin ulkomaalainen esi-isä tai -äiti tekemään yksilöstä maahanmuuttajataustaisen?

Terminä uussuomalainen oli sikäli houkutteleva, että maahanmuuttaja on aika ahdas identiteetti. Hieman epämääräisenä ja vielä vakiintumattomana käsitteenä uussuomalaisuus voi sisältää hyvinkin erilaisia ryhmäidentiteettejä. Kysehän on aina myös siitä, millaisiksi ihmiset itse mieltävät itsensä. Voi olla sellaisiakin maahanmuuttajia, jotka nimenomaan haluavat ajatella itsensä jo suomalaisiksi eivätkä siksi halua nimetä itseään uussuomalaisiksi, ja epäilemättä on myös sellaisia kantasuomalaisia, esimerkiksi pitkään ulkomailla työskennelleet, joille suomalaisuus ei ole enää ainoa identiteetti.

Kilpailun parhaimmistosta julkaistun novelliantologian nimessä kysyttiin kilpailun otsikon lailla, että "Mikä ihmeen uussuomalainen?" Niin kilpailuun lähetetyissä kirjoituksissa kuin antologiankin vastaanotossa näkyi selvästi, että uussuomalaisuutta ei nielty noin vain pureksimatta.

Ensimmäisen palkinnon novellillaan voittanut Maryam Hamadon joutui toistelemaan haastatteluissa, ettei hän tunne itseään sen enempää maahanmuuttajaksi kuin uussuomalaiseksikaan. Kummallakaan nimilapulla ei näyttänyt olevan mitään käyttöä tuon vantaalaisen lukiolaisen arjessa. Mutta jos hän päättäisi ryhtyä kirjailijaksi, hänen olisi kovin vaikea päästä eroon perhetaustansa määrittelemästä identiteetistä. Kirjoittaisipa hän mitä tahansa, sitä luettaisiin maahanmuuttajakirjallisuutena.

Novelliantologiasta käydyissä nettikeskusteluissa (esim. http://www.uusisuomi.fi/kulttuuri/46942-syntyperaiset-vai-uussuomalaiset-%E2%80%93-kysy-peloistasi) uussuomalaisuuden käsitettä moitittiin orwellilaiseksi, siis vallankäyttäjien lanseeraamaksi kiertoilmaukseksi. Sellainen maku siinä kiistämättä on ollut ainakin sen jälkeen, kun pääministeri Matti Vanhanen puhui julkisuudessa maahanmuuttajien sijaan uussuomalaisista.

Kukaan tuskin kieltää, että uusia asioita ja ilmiöitä varten pitää toisinaan keksiä uusiakin sanoja. Uusien sanojen käyttökelpoisuutta on helppo testata. Niitä koetellaan käytössä, ja osa niistä vakiintuu, osa ei. Uussuomalaisille suunnattu kirjoituskilpailu ja siitä käytävä keskustelu onkin ajateltava osaksi sitä prosessia, jossa neuvotellaan sanan uussuomalaisuus mielekkyydestä.

Itse pidän ongelmallisena sitä, että uussuomalaisuus tekee minusta vanhasuomalaisen, joka puolestaan ei ole järin puoleensavetävä identiteetti tässä uutuuksia ihannoivassa maailmassa.

[tarhuri]

Sanahirviö on tuo uussuomalainen, maahanmuuttaja on lähinnä oikea sana.  Ei suomalaiseksi tulla pelkästään sillä, että on muuttanut Suomeen. Jos sanaa uussuomalainen halutaan käyttää  niin lähinnä suomessa syntyneet vauvat ovat niitä uussuomalaisia.  Kyllä asioista pitää minusta puhua oikeilla nimillään.

[Veli Karimies]

Mää oon iha vaan suomalainen tere. Jos vielä pitää enempi luokitella nii hämäläinen. Ehkä jopa joidenkin mielestä helsinkiläinen koska olen sielä syntynyt, mutta en elänyt.

[Femakko]

Mutta oikeasti homma toimii niin, että Kielitoimisto ja Kotus kehittää jonkun sanan, mutta kansa puhuu anarkistisesti niin kuin haluaa! 

PS. jos SKS olisi fiksu, ne alkaisivat kerätä Hommaforumilta elävää kansanperinnettä, on täällä välistä sellaista verbaalista ilotulitusta. 

[Jiri Keronen]

Keskustelu maahanmuutosta ja niin sanotusta monikulttuurisuudesta pyörii usein käsitteiden ja niiden merkitysten ympärillä. Miten erilaiset sosiaaliset, etniset tai kulttuuriset ryhmät nimetään? Mitä eroa on maahanmuuttajilla, siirtolaisilla, pakolaisilla ja turvapaikanhakijoilla? Mitä tarkoittaa ankkurilapsi? Jos on työperäistä maahanmuuttoa, onko myös huviperäistä maahanmuuttoa?

Löytyn ongelma on siinä, että hän olettaa tässä kirjoituksessa kaikkien käsitteiden olevan samanlaisia asioita. Juridiset termit ovat hänestä samanlaisia käsitteitä kuin slangi (vrt. pakolainen ja ankkurilapsi), ja myös todellisuus riippuu jotenkin käsitteiden merkityssisällöstä ("Jos on työperäistä maahanmuuttoa, onko myös huviperäistä maahanmuuttoa?").

Tästä johtuu myös hänen kirjoituksensa suurin ongelma. Sanasta "maahanmuuttaja" näkee selvästi, että sillä tarkoitetaan ihmistä, joka on muuttanut maahan. Kyse ei ole mistään "identiteetistä", vaikka Löytty niin olettaakin. Kun puhutaan maahanmuutosta, ei puhuta identiteeteistä, vaan siitä, että ihmisiä muuttaa Suomeen. Piste. Sanan "uussuomalainen" ottaminen käyttöön ei tuo mitään käyttökelpoista lisää keskusteluun, vaan se ainoastaan hämärtää entisestään kielen ja sanojen merkitystä ja tuo jargoniin uuden, tyhjänpäiväisen olkiukon, josta voidaan vääntää asiaa niin maan hemmetisti ottamatta taaskaan kantaa itse kysymykseen, eli maahanmuuttoon.

Itse en näe sanan "uussuomalainen" kanssa ongelmalliseksi sitä, että se tekisi minusta jotenkin "vanhasuomalaisen". Eihän se oikeasti tekisi, sillä minä olen minä riippumatta siitä, mitä termejä ihmiset käyttävät. Ongelmallista siinä on se, että koko keskustelu sanan mielekkyydestä on täysin turha ja se vie huomion todellisesta asiasta. Tämän lisäksi käsite on epämääräinen, ja se tekee turhan oletuksen, että kaikki maahanmuuttajat olisivat samanlaisia ihmisiä. Tietenkään he eivät ole sitä. Osa maahanmuuttajista ei ole jäämässä Suomeen. Jo tämän absoluuttisen kiistämättömän faktan tulisi vastata lopullisen tyhjentävästi Löytyn kirjoituksen otsikossa esitettyyn kysymykseen.

[Erik Herrmann]

maahanmuuttaja, uussuomalainen... ihan sama. ongelmahan on siinä että KAIKKI tulijat tungetaan liian usein saman termin alle, vaikka se on tosi heterogeenista porukkaa. Asumisopas maahanmuuttajille? tuskin se on mulle tarkoitettu, vaikka mamu olenkin. "maahanmuuttajat vaatii isompia asuntoja" - eihän maahanmuuttajat vaadi mitään. somalit vaatii.

termeistä ei ole niin väliä, kunhan en ole samassa ryhmässä kielitaidottomien sosiaalipummien kanssa.

[Obb]

Eikös se kulttuurin rikastaja ja työvoimapulan paikkaaja olekkaan enää hyvä hyvä nimike. Meillä Suomalaisilla on outo tapa keksiä asioille kiertoilmauksia joilla kuvitellaan ongelmien ratkeavan. Voiko myöskään Suomessa syntynyttä maahanmuuttajan jälkeläistä joka elää täysin oman kulttuurinsa ja lakiensa (sharia) mukaan kutsua ihan oikeasti Suomalaiseksi. Ei jeesuskaan ollut hevonen vaikka syntyi tallissa.

[Vera]

maahanmuuttaja, uussuomalainen... ihan sama. ongelmahan on siinä että KAIKKI tulijat tungetaan liian usein saman termin alle, vaikka se on tosi heterogeenista porukkaa. Asumisopas maahanmuuttajille? tuskin se on mulle tarkoitettu, vaikka mamu olenkin. "maahanmuuttajat vaatii isompia asuntoja" - eihän maahanmuuttajat vaadi mitään. somalit vaatii.

termeistä ei ole niin väliä, kunhan en ole samassa ryhmässä kielitaidottomien sosiaalipummien kanssa.

Minusta taas on ihan sopivaa että on termi joka sisältää sekä minua että kielitaidottomia sosiaalipummeja, ja myös termejä jotka erottavat meidät. Ongelma on lähinnä siinä että maahanmuuttaja-termiä käytetään joka paikassa molemmissa merkityksissä, ja ihmiset aika harvoin sanovat kumpaa he oikeastaan tarkoittavat.

Termeistä itse: minusta maahanmuuttaja on ihan hyvä termi, ainakin merkityksessä "henkilö joka on syntynyt ulkomailla eikä ollut syntyessään Suomen kansalainen, ja on sitemmin muuttanut Suomeen".

Sana "uussuomalainen" taas tuo mieleen juuri sellaisia maahanmuuttajia jotka eivät halua integroitua vanhoihin suomalaisiin.

[Teemu Lahtinen]

Itse olen identiteetiltäni ihan mielelläni vanhasuomalainen.

Minä taas en mielelläni omaksu tuollaista identiteettiä, kun tunnen enemmän kuuluvani nuorsuomalaiseen skeneen...

Minusta termi uussuomalainen merkitsee Suomen kansalaista, joka ei ole syntyperäinen.

[Teemu Lahtinen]

Mutta oikeasti homma toimii niin, että Kielitoimisto ja Kotus kehittää jonkun sanan, mutta kansa puhuu anarkistisesti niin kuin haluaa! 

Aiemmin meininki oli todella tuollainen, mutta nykyään ote on jo enemmän reaalimaailmaa havainnoivaa ja mallintavaa, eikä siihen varsinaisesti vaikuttamaan pyrkivää.

PS. jos SKS olisi fiksu, ne alkaisivat kerätä Hommaforumilta elävää kansanperinnettä, on täällä välistä sellaista verbaalista ilotulitusta. 

Totta. Satun olemaan tietoinen, että SKS:n Kansanrunousarkisto onkin kerännyt elävää kansanperinnettä skenen roskalaatikoista.

[timouti]

Terminologiaongelma tuli vastaan tuossakin keskustelussa "Suomalaiset ovat epäinhimillisiä toljottajia" http://hommaforum.org/index.php/topic,18483.0.html

Ensin muodostetaan joukko "suomalaiset", johon kuuluvat siis kaikki. Kunnes päästään bussiin, jossa istuu joukko toljottajia ja afrikkalaistaustainen mies. Kun muut vain toljottavat, afrikkalaistaustainen auttaa toimittaja-tutkijaa pulassa.
Kielellisesti kirjoittaja on välttänyt ikävän karikon, kun ei käyttänyt jälkimmäisestä kansalaisuutta, ja kun itse kommentoin juttua, olin kiva  toimittajalle ja käytin sanaa ulkomaalainen.
En nyt ala tarkemmin tätä ruotimaan kielen kiemuroitten kannalta, mutta tekstin varsinainen väite on oikeastaan: suomalaistaustaiset suomalaiset ovat epäinhimillisiä toljottajia, afrikkalaistaustaiset (suomalaiset) ovat ystävällisiä ja auttavaisia. Mutta näinhän ei tietenkään voi suorasanaisesti kirjoittaa, koska kansanryhmien piirteet ja on sitten vielä tuo terminologian epämääräisyyskin.

[JR]

Eikö niitä voisi sanoa neekereiksi?

[N]

Sanahirviö on tuo uussuomalainen, maahanmuuttaja on lähinnä oikea sana.  Ei suomalaiseksi tulla pelkästään sillä, että on muuttanut Suomeen. Jos sanaa uussuomalainen halutaan käyttää  niin lähinnä suomessa syntyneet vauvat ovat niitä uussuomalaisia.  Kyllä asioista pitää minusta puhua oikeilla nimillään.

Jos itse määrittelisin maahanmuuttajan, uussuomalaisen ja suomalaisen eron, niin se olisi jotain seuraavanlaista:

1. Maahanmuuttaja, ihminen joka on syntynyt muualla kuin Suomessa ja muuttanut jossain välissä elämäänsä Suomeen, oli ikä sitten 1kk tai 90v. Maahanmuuttaja on maahanmuuttaja niin kauan kuin Suomessa elää, vaikka saisikin Suomen kansalaisuuden ja olisi muutenkin täysin kuten muutkin suomalaiset.

2. Uussuomalainen, maahanmuuttajan/muuttajien lapsi, joka on syntynyt Suomessa, mutta jolla vanhempien kautta on maahanmuuttotaustaa. Samaan kategoriaan kuuluisi maahanmuuttajataustainen.

3. Suomalainen, Suomessa syntynyt ihminen, jonka vanhemmat ovat myös syntyneet Suomessa. Sen pitemmälle ei tarvitse tutkia.

Näistä erittelyistä huolimatta oikeudet ja velvollisuudet olisivat kaikilla kansalaisuuden omaavilla ihmisillä samat, mutta jos erottelua kansalaisuuden omaavien ihmisten välillä haluttaisiin kielen avulla tehdä, niin tuo olisi minulle äkkiseltään se luontevin.

Edit.

Tietenkin maahanmuuttaja ryhmän sisällä on aiheellista olla noita jaotteluita, koska hekään eivät ole mikään homogeeninen ryhmä. Pakolainen, turvapaikanhakija, jne... Työn takia Suomeen muuttajille on hankalaa keksiä mitään järkevää nimeä, koska työperäinen maahanmuuttaja on sanana kokenut melkolailla inflaatiota, se kun tarkoittaa nykyään myös ihmisiä, joista olisi mukava tehdä töitä, mutta joilla ei koulutuksen / kielen perusteella ole siihen kovin realistisia mahdollisuuksia. Expatriaattikaan ei sovi niissä tapauksissa, joissa maahanmuutto on työn perässä muuttamista, mutta tarkoituksena ei ole missään välissä palata takaisin lähtömaahan.

Kielellä kikkailu on hankalaa, mutta välistä myös tarpeellista jotta asioista voidaan puhua riittävän tarkasti. Tarkkuus tosin tekee keskustelusta ulkopuolisille hankalammin seuratavaa, siis jos eri termit eivät ole hallussa. Tällöin pitäisi sitten selittää joka kerta tarkkaan ketä missäkin tilanteessa tarkoitetaan.