2009-11-25 Turkulainen: Mamu-keskustelu räjähtää käsiin

[gloaming]

Eikös colon ole paksusuoli? Postcolonial lienee siis jotain mikä on tullut paksusuolesta ulos?

Kanta on eri (kr. "kolon" vs. lat. "colere"). Eng. muoto ensiksi mainitulle olisi "postcolic".

[hmoilanen]

Harmittavan myöhään tuli tällainen vastaan. Tilaisuus alkaa klo 19 tänään Turussa. Nyt riittää tohtorilla vientiä kaiken maailman kissanristiäisissä rasssssissssmia vastustamassa...

Dokumentti- ja keskusteluilta: Rasismin uudet kasvot

Rasismin uudet kasvot. Elokuva- ja keskustelutilaisuus Kirjakahvilassa keskiviikkona 25.11.2009 klo 19 alkaen.

Katselussa Jan Ijäksen palkittu lyhytelokuva Ghosts, jonka jälkeen keskustelua lokakuussa ilmestyneen En ole rasisti, mutta... -kirjan pohjalta. Haastateltavana sosiologi Salla Tuori, yksi kirjan toimittajista.

Maahanmuuton vastaiset näkemykset ovat olleet viimeisen vuoden aikana paljon julkisuudessa. Kärkkäitä internet- ja yleisönosastokeskusteluja ovat lietsoneet muun muassa perussuomalaisten kannatuksen kasvu kunnallisvaaleissa, oikeudenkäynti Jussi Halla-ahon blogikirjoituksista ja professori Timo Vihavaisen Länsimaiden tuho -kirja. Näiden myötä käyttöön on lanseerattu uusi termi, "maahanmuuttokriittisyys". Sen käyttäjät väittävät, ettei kyse ole itse maahanmuuttajien vastustamisesta vaan maahanmuuton kriittisestä tarkastelusta.

Onko "maahanmuuttokriitikoiden" käymä keskustelu kuitenkaan niin rakentavaa ja hyväntahtoista kuin he antavat ymmärtää? Tuoreessa artikkelikokoelmassa En ole rasisti, mutta... tutkijat ja maahanmuuttotyön asiantuntijat osoittavat, kuinka maahanmuuton uhkakuvia korostava puhe sisältää päinvastaisista väitteistä huolimatta selkeän rasistisia ja ulkomaalaisvastaisia painotuksia. Konkreettisen ilmauksen ne saavat niissä arkipäivän rasistisissa teoissa, joita maahanmuuttajat ja sellaisiksi luokitellut joutuvat kohtaamaan tämän päivän Suomessa.

Kirjakahvilan keskustelutilaisuudessa kirjan teemoja valottaa lisää sosiologi Salla Tuori, joka on yksi kirjan toimittajista. Tuori on väitellyt tohtoriksi maahanmuuttotyötä käsittelevällä tutkimuksellaan Åbo Akademissa tänä syksynä.

http://www.kirjakahvila.org/wordpress/?p=280

[Kimmo Pirkkala]

Jos vihjaillaan että "maahanmuuttokriitikko" viittaa tosiasiassa rasismiin, on syytä kysyä sellaista väittäviltä, onko ylipäätään mahdollista kritisoida maahanmuuttoa syyllistymättä rasismiin, vai onko aihe tabu?

[IDA]

Tässä ketjussa on tullut esille muutamia kysymyksiä ja pohdintoja noista Salla Tuorin sanomisista. Koska hän on väitellyt maahanmuuttoasioista tohtoriksi ja kannattaa avointa keskustelua, ehdottaisin että Homma kutsuisi hänet foorumille keskustelutilaisuuteen (tai sitten lähettäisi hänelle liudan kysymyksiä, joiden vastaukset julkaistaisiin täällä foorumilla). Luullakseni on parempi, että ilmaisemme perustellut mielipiteemme hänen sanomisistaan suoraan hänelle itselleen ja kysymme kysymyksen jos toisenkin sen sijaan että täällä foorumilla keskenämme päivittelemme asiaa. Tässä ketjussa on tullut esille paljon hyviä kysymyksiä ja pointteja, jotka hieman muokkaamalla ja kysymysmuotoon asettelemalla voitaisiin lähettää Tuorille. Käsi ylös kaikki kenen mielestä tässä ideassa on jotain järkeä. Mitä sanoo ylläpito?

Muutenkin mielestäni voisi olla antoisaa, jos muutamista näistä Hommassa käydyistä uutiskeskusteluista poimittaisiin ne oleelliset hämmästyksenaiheet, ja lähetettäisiin perusteluineen uutisoidulle henkilölle pyytäen hänen vastinettaan asiaan. Saaduille vastineille ja lähetetyille kysymyksille voitaisiin sitten erikseen avata vaikka Homman kirjaston alle "Homman kirjeenvaihto".

Tämä olisi hyvä idea. En usko, että Homman vastuuhenkilöillä olisi mitään sen toteuttamista vastaan. Kirjeenvaihdon käymiseen vain varmasti kaivattaisiin henkilöitä joilta se sujuu ja joilla on siihen kiinnostusta ja aikaa.

Tuonhan voisi tosiaan tehdä vaikka niin, että muokattaisiin vastine suoraan henkilölle, julkaistaisiin se täällä ja pyydettäisiin kommenttia. Ongelma, esimerkiksi tässä tapauksessa, olisi, että vastineista voisi todellakin tehdä aika laajoja ja perusteellisia, jolloin alkuperäisen, kommentoidun tekstin kirjoittajalla ei ehkä enää ole aikaa, halua ja terveyttä ryhtyä vastaamaan. Tuon tekstinhän voi kumota laajoin, tieteellisin - sikäli kuin sosiologia nyt tiedettä on ( tuo vanha tuttu huomautus muuten meinaa nykyään unohtua ) - perustein, vaikka itse teksti ei ole tieteelliseksi tarkoitettu.

[Lauri Karppi]

Voisiko se maassa maan tavalla tarkoittaa esimerkiksi sitä, että ei runkata uimahallin lastenaltaassa, tai kun haetaan lapsia koulusta ja tönäistään autolla jonkun muun kersaa, niin jäädään katsomaan mitä tapahtui ja tarvitseeko se apua. Tai että kunnioitetaan naisen itsemääräämisoikeutta omaan kehoonsa vaikka hän ei pukeutuisikaan kaikenpeittävään säkkiin. Tällaisia tulee näin yhtäkkiä mieleen.

[Lentomestari]

"Eivätkö omat paskavaipoissa maakaavat vanhuksemme ole ihmisiä?"

Tämä onkin se sokea piste näillä mamutukseen hurahtaneilla.

Mamuiluun laitettu raha jos olisi laitettu terveydenhuoltoon ja vanhustenhoitoon, olisi maamme sellaisessa kunnossa, että poliitikkomme voisivat kävellä rinta kaarella kun kalalokilla tuolla Brysselin kaduilla. Kenenkään ei tarvitsisi miettiä Suomen imagoa, ei tarvitsisi "viisaiden miesten" kokoontua miettimään maan brändiä.

[Femakko]

– En tiedä, mitä me maahanmuuttajissa oikein pelkäämme. Minusta maahanmuuton ongelmista pitää puhua asiallisesti. Pakolaisia ei pidä nähdä ongelmina tai kustannuksina, vaan ihmisinä, jotka voivat tuoda Suomeen myös paljon hyvää.

En ole rasisti, mutta minusta Tuori voisi oikeasti ruveta pitämään naisten puolta eikä kirjoittaa teoreettista liirumlaarumia aiheesta. Noin niin kuin esimerkiksi vaatimalla ankarampia rangaistuksia seksuaalirikoksista ja kunniamurhista sekä riskiryhmään kuuluvien maahanmuuttajatyttöjen säännöllistä gynekologista seurantaa sukupuolielinten silpomisen ehkäisemiseksi.

Ja ihan akuutisti nostamalla metelin siitä, että sisäasiainministeriö haluaa antaa periksi uudessa kansalaisuuslaissa  patriarkaalisille kulttuureille sanomalla, että on ihan ok, jos suurperheiden äidit eivät pääse perhevelvollisuuksiltaan edes oppimaan maan kieltä (=tämä olisi yksi hyväksyttävistä syistä joustaa kielivaatimuksesta kansalaistamisessa). Mikä tarkoittaa, että maahanmuuttajanaiset eivät varmasti tiedä oikeuksiaan.

[requiem]

Millaisista ennusmerkeistä tuo maahanmuuttokeskustelun räjähtäminen on havaittavissa, henkilökohtaisesti en halua olla lähellä mitään räjähtävää sen mäjähtäessä taivaan tuuliin. Mutta eikös toisaalta tällainen pitäisi nähdä rikkautena, jonka voisi vaikkapa lanseerata uudeksi tväl-materiaaliksi puolustusvoimien kalustovahvuuteen. Tämän räjähtävän maahanmuuttokeskustelun kanssa sinne voisi myös lisätä viivesytytteisen työvoimapulan ja seinät kaatavan valtionvelkapommin. Vaikkapa näin alkuun

Pakko oli keventää ensin paineita.

Onkohan arvoisa tohtorishenkilö koskaan sattunut kuulemaan priorisoinnista. Turvapaikanhakijoissa ja pakolaisissa voi toki nähdä monenlaisia asioita, mutta tosiasiassa yhteiskunta käyttää heihin rahaa. He ovat menoerä, aivan samalla tavalla kuin päihdeongelmaiset ja mielenterveyspotilaat. Tosin kaksi viimeksi mainittua ryhmää nähdäänkin pelkästään menoerinä, heitä ei nähdä rikkautena ja mahdollisuutena. Vai minkäköhän takia näille ryhmille ei ole budjetoitu jo aikoja sitten tarvittavia määrärahoja?

Jos ihmisellä meinaa leipä loppua omasta pöydästä ja matti iskee kukkaroon, niin siinä tapauksessa on aivan normaalia ja inhimillistä tuiottaa ensin omaan napaansa. Kun omasta pöydästä löytyy leipä ja taskusta rahaa sen ostamiseen myös huomennakin, voi fokustaan siirtää myös muihin ihmisiin, aloittaen läheltä ja siirtyen resurssiensa puitteissa kauemmaksikin. Mutta jos ongelmiesi kanssa painiessasi havaitset yhteiskunnan tarjoavan jollekkin ryhmälle selvää erityiskohtelua itseesi nähden ja tunnet oikeuksiasi poljettavan, saattaa siinä tilanteen pitkittyessä rauhallisellakin henkilöllä mennä kuppi nurin. Tämäkin on aivan inhimillistä käytöstä.

[stadilainen]

salla tuori vaikuttaa sosiaalipummilta. mitä rakentavaa työtä se on tehnyt yhteiskunnan hyväksi. juurikin näitä liikaa/kautta ikuisia opiskelijoita keiden koulutus maksetaan verorahoilla. Minkä takia tämmöisiä sosiaalipummeja ja suomen alasajoa haluavia koulutetaan valden rahoilla. Tässä se nähdään mihin liika akateeminen/korkeakoulutus johtaa. Haukutaan suomalaisuutta ja jotkut palkitaan siitä niinku sohvi oksanreikä.

Minkähän vitun takia liikaa lukeneet sekopäät aina puolustaa maahantulijoita ketkä ei osaa edes lukea tai kirjoittaa. Pitäisikö tehdä vaihtokauppa ? vaihdetaan yksi bantu päittäin yhteen maahanmuuttoprofessoriakateemikkososiaalialalatutkijataideapurahakerjäläiseen.

[Luchador]

En edelleenkään ymmärrä näitä akateemisia feministejä, jotka suosivat voimallisesti maahanmuuttoa maista ja kulttuureista, joissa naisten tasa-arvo (ja muukin arvo) ovat keskiaikaisella tasolla.

[tapio]

En edelleenkään ymmärrä näitä akateemisia feministejä, jotka suosivat voimallisesti maahanmuuttoa maista ja kulttuureista, joissa naisten tasa-arvo (ja muukin arvo) ovat keskiaikaisella tasolla.

Ehkä he hakevat muslimimiehistä tukea länsimaisen miehen kukistamiseksi ja uskovat sen jälkeen pystyvänsä hallitsemaan muslimimiehiä omalla seksikkyydellään ja viehätysvoimallaan.

[stadilainen]

En edelleenkään ymmärrä näitä akateemisia feministejä, jotka suosivat voimallisesti maahanmuuttoa maista ja kulttuureista, joissa naisten tasa-arvo (ja muukin arvo) ovat keskiaikaisella tasolla.

Totuushan on se ettei näille akateemisille löydy muuta työtä tällä hetkellä,varsinkaan femityypeille. Jos oikein pätevästi haukkuu suomalaista kulttuuria pääsee päivälehteen "töihin".

[HaH]

En edelleenkään ymmärrä näitä akateemisia feministejä, jotka suosivat voimallisesti maahanmuuttoa maista ja kulttuureista, joissa naisten tasa-arvo (ja muukin arvo) ovat keskiaikaisella tasolla.

Ehkä he hakevat muslimimiehistä tukea länsimaisen miehen kukistamiseksi ja uskovat sen jälkeen pystyvänsä hallitsemaan muslimimiehiä omalla seksikkyydellään ja viehätysvoimallaan.

Yhteiskunnallisesti katsottuna kyse on siitä, että he pyrkivät tuhoamaan olemassaolevan yhteiskuntajärjestelmämme perussidoksen, ja sitä kautta koko "porvarillisen sorto-yhteiskunnan". (Lue: kyse on gramscilaisesta punamädätyksestä.)

Henkilöpsykologisesti katsottuna asiaan voi liittyä muitakin värinöitä.

Oli miten oli, ei varsinaista pitkäjänteistä ajattelua ihmeemmin esiintyne.......

[desperaato]

Salla Tuori olkaa hyvä:

(http://www.turkulainen.fi/var/sly/storage/images-versioned2/7340650/1-fin-FI/Uusi-Kuva1_large.jpg)

[Lentomestari]

En edelleenkään ymmärrä näitä akateemisia feministejä, jotka suosivat voimallisesti maahanmuuttoa maista ja kulttuureista, joissa naisten tasa-arvo (ja muukin arvo) ovat keskiaikaisella tasolla.

Kyse on yksinkertaisesti hoivavietistä, joka joillain naisilla on jalostunut aivan käsittämättömäksi, tällainen akateeminen maailmaa ja kulttuureita, etenkin näitä ihmisoikeuksistaan kehitysmaiksi luettavia kulttuureita tämä hoivamuumi luulee pystyvänsä parantamaan, näihin hyökkäysvaunuihin ei uppoa mikään faktatieto, tappio vain yllyttää suurempiin tekoihin. Näille mokuttajille tämä  on kuin rulettia, tappiot yritetään kuitata suuremmalla panoksella, mutta pelaaminen on kivaa kun ei tarvitse pelata omilla rahoilla.

[nimetönkeskustelija]

Etnografisesta analyysistä nousee selkeästi esille se, ettei Suomeen muualta muuttaneiden tietoa aina kuulla, tai sitä ei kuulla yleistettävänä tietona vaan yksilöllisenä kokemuksena. Tällainen kuuntelemattomuus on myös eriarvoistava käytäntö, vaikkei siihen liittyisi tietoista syrjintää.

Heh repesin aivan täysin. Siis tuo on niin hirveetä paskaa että sitä ei voi enää edes kutsua paskaksi. Jos ulkopuolelta muuttavan mamun henkilökohtaisia tarpeita ei kuunnella yksilöllisesti, kyse on syrjinnästä.

Kun sanotaan, että maassa pitää elää maan tavalla, mitä silloin oikein tarkoitetaan? En usko, että suomalaisuuden edustajina ajatellaan esimerkiksi lesbo-burleski-ryhmiä.
...

Ja tämähän on ihan selvä tapaus. Jos suomalainen päättää elää maassaan lesbo-burleskina, niin hänellä on siihen oikeus. Eri asia on, jos mamulauma rynnii tänne haluten muuttaa suomalaista elämäntapaa vaatien vielä erityiskohtelua kulturaalisista syistä. Ei sitäpaitsi lesbo-burleski saa mitään erityiskohtelua, kuten parempia sossuasuntoja tai parempaa sosiaaliturvaa tai tulkkeja sen enempää kuin kantaväestökään. Niinikään hän ei voi vaatia erityisiä uimahallivuoroja tai suihkuverhoja.

Kyllä on taas oikeen kakunkoristelutieteiden tohtori asialla.

[Embo]

Totuushan on se ettei näille akateemisille löydy muuta työtä tällä hetkellä,varsinkaan femityypeille. Jos oikein pätevästi haukkuu suomalaista kulttuuria pääsee päivälehteen "töihin".

Sekin vaikuttaa, että akateemisessa maailmassa törmää akateemisiin maahanmuuttajiin, eli omaan viiteryhmäänsä. Sieltä on pitkä matka sellaisiin mamuihin, jotka ryntäävät lapsen luokkaan valokuvaamaan lapsen islaminopettajan takamusta - tämä kun on hunnuton nainen, ja siinä on jo kaksi epäilyttävää asiaa (tositarina pk-seudulta). Niin pitkä matka, että näiden muiden mamujen olemassaolo on helppo unohtaa, ja heidän käytöksensä aiheuttama oikeutettu tuohtumus dissattavissa rasismiksi.

[Äänestäjä]

.

...

..
.

Naurettavia kommentteja.

En suosittele, että tällä palstalla vajotaan tällaiseen henkilön persoonaan menevään arvosteluun, on se sitten aiheesta tai aiheetta.

Täällä moni, minä mukaan lukien, on arvostellut kun esimerkiksi Halla-ahon henkilöä vastaan on hyökätty, kun arvostelijoilla ei riitä keinot vasta-argumentoida itse asian osalta.

Mielestäni on tyylitöntä ja myös typerää toimia vastaavalla tavalla. Tyylitöntä noin yleisemminkin ja typerää siksi, että etenkin tässä tapauksessa ns. 'asia-argumentit' on helppo ampua alas 6-0, mutta suuntaamalla arvostelua henkilöön menee monesta muustakin pointista helpommin uskottavuus, tai ainakin on huomattavasti vaikeampi vakuuttaa uusia Homman lukijoita.

[Roope]

Ei näin. Ei tosiaankaan näin.

[Nikopol]

Minusta Salla on söpö, mutta ei se hänen jutuistaan sen järkevämpiä tee.

[Kimmo Pirkkala]

Minusta Salla on söpö

Niin minustakin, ja keskustelisin hänen kanssaan maahanmuutosta todella mielelläni. En jotenkin saata uskoa, että tohtorinhatusta väitellyt ihminen olisi täysin kyvytön käymään keskustelua järkevin argumentein ilman tunnevärinää. Edes kakunkoristelutieteiden tohtori.

[Hiidenlintu]

"–Myös se kannattaa muistaa, ettei Suomi kansainvälistynyt 90-luvulla. Maahanmuuttoa on ollut aina. Kari Tapion "Olen suomalainen"on italialainen käännösiskelmä, kansallisaatekin on tuontiperua. Kirjailija Hella Vuolijoen Niskavuori-sarja edustaa suomalaisuuden ydintä, vaikka Vuolijoki itse syntyi Virossa."

"Mitä vittua" -tietovisailu. Kysymys 1: Onko tämä jotain kosmista pilaa?

Sepä tässä onkin mielenkiintoista; Yhtä aikaa ollaan oltu ummehtumassa, mutta kuitenkin aina olleen oltu kansainvälisiä.

Muutenkin ihan pahkasikaa tämä.

[Femakko]

Ei näin. Ei tosiaankaan näin.

Roope, sitä varten siellä on se ilmoitusnappula... bonuksena pääsee nauramaan modejen uusille versioille.  Erittäin hauskoja, taas kerran. Nim. whistleblower.

[Homma Admin]

Ketjua siivottu.

Koitetaan välttää niitä henkilöönmeneviä.

Tällä kertaa modejen uudet versioinnit olivat todellakin vertaansa vailla, mutta vain nopeimmat pääsivät nauttimaan huutonaurusta.

Jos jotakuta harmittaa, että hänen kirjoituksiaan mennään muokkaamaan, niin kannattaa muistaa, että DELETE+BANANA -näppäinyhdistelmän käyttö on ylläpidon kannalta aina helpoin ja nopein ratkaisu. Tekstin muumittaminen on siis aina suorastaan inhimillisyyden ja ystävyyden osoitus. 

[Roope]

Roope, sitä varten siellä on se ilmoitusnappula... bonuksena pääsee nauramaan modejen uusille versioille.  Erittäin hauskoja, taas kerran. Nim. whistleblower.

Olen sillä tavalla vanhakantainen, että en tuota ilmiantoa tohdi käyttää, vaan oletan kirjoittajien ihan itse huomaavan delete-nappulan, jota soosissa tai muuten liikuttuneessa tilassa kirjoittavien soisi useammin käyttävän. Ei se ole mikään häpeä. Huomaan monesti itsekin ärtyneenä arvioineeni toisten ihmisten olemusta tavalla, joka ei ansaitse jäädä internetin historiaan. Silloin delete on paras ystävä.

[FunktionDerivaatta]

Edelliseen kommenttiini liittyen ehdotan seuraavaa:

Kuka tahansa motivoitunut henkilö tiivistää jonkun uutisissa olleen henkilön mielipiteisiin/lausuntoihin jne liittyvän Hommassa aktiivisena olevan uutiskeskustelun suurimmat hämmennyksen aiheet ja keskustelijoiden kysymykset (siis asialliset sellaiset) parhaalla näkemällään tavalla.  Tämän jälkeen motivoitunut henkilö ottaa yhteyttä Homman ylläpitoon, joka lähettää kysymykset edelleen kyseessä olevalle uutisoinnin aiheena olleelle henkilölle sopivan saatekirjeen kera. Mahdolliset vastaukset kysymyksiin, sekä itse saatekirjelmä talletetaan erilliseen keskusteluhuoneeseen nimeltänsä tyyliin "Homman kirjeenvaihto" tai jotain.

On tärkeätä, että kirjeenvaihto kulkee ylläpidon kautta, koska ylläpito voi tarvittaessa sensuroida asiattomat kysymykset (muuten kuka tahansa idiootti voi Homman nimissä kirjoitella ihmisille hävyttömyyksiä). Lisäksi monilla (kuten minulla) ei ole kanttia esiintyä omalla nimellään, mikä tietysti johtaisi siihen, että aika harva olisi tarpeeksi motivoitunut.

Kirjeenvaihto voisi olla hyvä idea siinä mielessä, että sen avulla (a) nopeasti voitaisiin haastatella julkisuudessa maahanmuuttoon liittyviä mielipiteitä esittäviä ihmisiä niin kauan kuin asia on ajankohtainen, sen sijaan että heidät kutsuttaisiin foorumille keskustelemaan. (b) Monelle kynnys vastata etukäteen lähetettyihin kysymyksiin ajan kanssa on varmastikin matalampi, kuin tulla Homman live-keskusteluihin. Näin ollen vastauksista kysymyksiin voisi myös tulla pidempiä. (c) Jos keskusteluissa esillä oleville henkilöille annetaan mahdollisuus vastata hommalaisten kysymyksiin, syntyy enemmän todellista keskustelua, kuin jos täällä keskenämme ihmettelemme asioita. Myös mahdolliset ennakkoluulot puolin jos toisin voisivat hiukan hälvetä. (d) Kirjeenvaihto vaatii käsittääkseni Homman puolesta eniten resursseja siltä henkilöltä, joka kyselykirjeen laatii, eikä näin ollen kuormittaisi Homman ylläpitoa yhtä paljon kuin Homman keskustelut. Ei myöskään ole mitenkään mahdollista kutsua Hommaan keskustelemaan kaikkia mielenkiintoisia henkilöitä, mutta kirjeenvaihdon avulla heiltä kuitenkin saataisiin mahdollisesti kuulla kommentteja. (e) Monet Hommalaiset varmaan muutenkin aina silloin tällöin ottavat kantaa erinäisillä keskustelupalstoilla, blogeissa tai jopa lähettelevät kysymyksiä toimittajille, uutisissa esiintyneille henkilöille jne. Jos joku aina silloin tällöin jaksaisi käyttää tämän energian Homman keskusteluiden tiivistämiseen jne, voisi saavutettu hyöty olla huomattavasti suurempi (mitenkään väheksymättä edellä kuvailemaani vaikuttamisen muotoa).

Tässä ehdotukseni kirjelmästä Tuorille:

Tervehdys Homma-forumilta,

Homma-forum (www.hommaforum.org) on Internetissä noin vuoden päivät toiminut poliittinen keskustelufoorumi, jolla keskustellaan kriittiseen sävyyn nykyisestä maahanmuuttopolitiikasta. Foorumilla on yhteensä noin 3500 rekisteröityä käyttäjää, jotka yhteensä ovat keskustelleet noin 9000 aiheesta 256000 viestin verran. Haastattelunne Turkulaisessa 25.11.2009 herätti keskustelua ja kysymyksiä foorumilla, ja tästä syystä päätimme lähestyä teitä näin sähköpostitse esittääksemme teille muutaman kysymyksen haastatteluunne liittyen. Olisimme kiitollisia vastauksistanne, koska pidämme tärkeänä yhteiskunnallista vuoropuhelua nykyiseen maahanmuuttopolitiikkaan ja maahanmuuttoon erilailla suhtautuvien henkilöiden välillä. Tähän asti foorumillamme on haastateltu mm vasemmistoliiton Anna Mikkolaa, vihreiden Jyrki Kasvia, perussuomalaisten Sampo Terhoa, sekä vähemmistövaltuutettu Johanna Suurpäätä.

Mikäli päätätte vastata, tullaan vastauksenne (sekä tämä saatekirjelmä) kokonaisuudessaan julkaisemaan forumilla sille erikseen varatussa ketjussa, joka löytyy Homman kirjastosta (tai jotain) otsakkeen "Homman kirjeenvaihto" (tai jotain) alta.

Ystävällisin terveisin,

Homma-forumin ylläpito

Kysymyksiä:

Puhuessanne nykyisestä maahanmuuttokeskustelusta mainitsette, että "Yhtäkkiä mediassa on esillä maahanmuuttovastaisten mielipiteitten vyöry. Se näkyy ihan sanavalinnoissakin. Puhutaan pakolaistulvasta, kun turvapaikanhakijoiden määrä on prosentuaalisesti kasvanut reippaasti. Sitä ei tuoda esille, että lähtökohta on hyvin pieni eikä turvapaikanhakijoita edelleenkään määrällisesti tule paljon". 

Kommentistanne saa sen käsityksen, että pidätte nykyistä keskusteluvyöryä negatiivisena ilmiönä. Ottaen kuitenkin huomioon, että ongelmia on tiedossa kun turvapaikanhakijoina maahan otettujen määrät lisääntyvät merkittävästi (mm. Ruotsi, Tanska, Hollanti, Ranska, Iso-Britannia), niin eikö viimeistään nyt kun tulijoiden määrä on vasta kasvamassa ole aika toimia, keskustella ja herättää keskustelua, ja eikö syntynyt kansalaiskeskustelu siten pitäisi nähdä ennemminkin positiivisessa valossa?

Haastattelussa toteatte myös, että "Julkisuudessakin on viitattu siihen, ettei ennen saanut puhua maahanmuuton ongelmista. Se on höpönlöpöä. Tutkijat ovat puhuneet niistä jo pitkään."

Monet Homma-forumilla ovat sitä mieltä, että maahanmuuton ongelmista ei puhuta, eikä niistä ole sallittua puhua: toisinajattelijoita on leimattu rasisteiksi ja heidän henkilöänsä on arvosteltu kun asiaperusteet eivät ole riittäneet argumentoimaan itse asiaa vastaan, uutisiin liittyvillä keskustelupalstoille on aiemmin päästetty vain "oikeanlaisia" mielipiteitä (tietyissä uutisissa keskustelu on jopa estetty) jne. Jussi Halla-ahon oikeudenkäynti lienee yksi osoitus siitä, miten nykyistä maahanmuuttopolitiikkaa ja siihen liittyvää yhteiskunnallista ilmapiiriä kritisoivat mielipiteet eivät ole sallittuja. Tämän käsityksen valossa kommenttinne tuntuu kummalliselta.

Edelliseen liittyen olisi myös mielenkiintoista tietää, mistä maahanmuuttoon liittyvistä ongelmista tutkijat ovat olleet huolissaan? Foorumilla nimittäin esitettiin kritiikkiä myös sen johdosta, että akateemisissa piireissä tutkimusrahoitus itsessään on ollut erittäin vinoutuneesti kohdistettua rahoittamaan tutkimusta, joka tulee tietynlaista monikulttuurisuutta. Tästä johtuen on myös syytä epäillä, että esille tuodut ongelmat ovat olleet esillä hyvin yksipuolisesti. Onko mielestänne akateemisessa maailmassa monikulttuurisuuden tutkimus tällä hetkellä tarpeeksi monipuolista?

Edelleen toteatte: "Ei se ole välttämättä pahinta rasismia, jos yksittäinen henkilö kadulla huutelee sosiaalipummiksi. Pahempaa voi olla rakenteellinen rasismi, ettei maahanmuuttaja saa koulutustaan vastaavaa työtä eikä häntä pidetä täysvaltaisena kansalaisena." Myös väitöskirjanne sivuaa rasismia, ja olette olleet toimittamassa kirjaa "En ole rasisti, mutta...". Koska teitä voidaan pitää alan asiantuntijana, voisitteko kertoa foorumin lukijoille, missä menee raja rasismin ja tavallisen huonon tai ikävän käytöksen välillä? Tiedetään esimerkiksi, että myös moni suomalainen ei saa koulutustaan vastaavaa työtä. Miten tämä tilanne eroaa siitä, että maahanmuuttaja ei löydä koulutustaan vastaavaa työtä, ja millä perustein on mahdollista tulla siihen johtopäätökseen, että ulkomaalainen kohtaa tilanteessa rasismia?

Toteatte haastattelussa, että "kun sanotaan, että massa pitää elää maan tavalla, mitä silloin tarkoitetaan? En usko, että suomalaisuuden edustajia ajatellaan esimerkiksi lesbo-burleski-ryhmiä." Foorumilla käydyssä keskustelussa "maan tapoihin" kuuluviksi laskettiin esimerkiksi tasa-arvoisuus lain edessä. Mm positiivisen syrjinnän ja kulttuurirelativismin nähdään uhkaavan näitä arvoja.

Haastattelussa mainitsette mm että "maahanmuuton ongelmista pitää puhua asiallisesti". Heti perään toteatte kuitenkin, että "pakolaisia ei pidä nähdä ongelmina tai kustannuksina, vaan ihmisinä, jotka voivat tuoda Suomeen myös paljon hyvää". Nämä kaksi lausetta tuntuvat keskenään olevan ristiriidassa, ja haastattelusta saa sen mielikuvan, että pidätte keskustelua hyvänä niin kauan kuin pelkästään positiivisia asioida tuodaan esille. Voisitteko täsmentää näkemyksiänne (esimerkiksi esimerkkien avulla) maahanmuuttoon liittyvästä sopivanlaisesta yhteiskunnallisesta keskustelusta? Minkälaisia näkökulmia te tutkijana haluaisitte nähdä nykyisessä maahanmuuttokeskustelussa?

Voisitteko myös täsmentää, mitä mielestänne on pakolaisten mukanaan tuoma "paljo hyvä"? 

[Jari-Petri Heino]

Voisitteko myös täsmentää, mitä mielestänne on pakolaisten mukanaan tuoma "paljo hyvä"? 

Ainoa hyvä mitä he tuovat tullessaan, on näiden maailmanpelastajien oma mielihyvä.
Siinäkään ei olisi mitään pahaa, jos he rahoittaisivat tämä mielihyvän omasta pussistaan.

[Meuhkaaja]

Ihan vaan muutama juttu tuli mieleen:

1. 90-luvun alussa maahanmuuttaja oli todennäköisesti tullut maahan joko rakkauden, työn tai molempien perässä. Pakolaisia ei juuri tullut, ja nekin olivat yleensä hyvin sopeutuvaa sakkia, mm vietnamilaiset. Ja maahanmuuttajia oli todellakin paljon vähemmän kuin nykypäivänä. Voi hyvällä syyllä sanoa, että maahanmuuttajilla oli korkeampi motivaatio sopeutua Suomeen ja Suomella huomattavasti pienempi työ sopetua heihin. Tilanne muuttui, kun Suomeen alkoi virrata kultamunia samanaikaisesti Suomen talouden tiukan syöksykierteen kanssa.

2. 90-luvun alussa elettiin vielä sovjetin jälkimaininkeja. Vuosikymmenet jatkunut tila, jossa tietyistä asioista puhuminen oli "epäsopivaa" ja tietyt mielipiteet olivat heijastusta sanojansa henkisestä kapasiteetista, heijastuivat keskustelukulttuurissa paljon voimakkaammin kuin tänä päivänä. Vaikkakin mokuttajilla on samankaltainen leimaamistaktiikka kuin stalinisteilla aikanaan, on heidän mahdollisuutensa leimata ihmisiä heikompia. Internet tottavie mahdollistaa jossakin määrin anonyymin kommunikoinnin. Ja hyvä niin!

3. Ja internetistä huolimatta sananvapaus on tälläkin hetkellä kovilla. Mokuttajan kanssa eri mieltä oleva on tyhmä, kouluttamaton, pelokas, vainoharhainen, mieleltään sairas ja jos nuo eivät toimi, niin....RASISTI. Mokuttaja ei ole koskaan väärässä, koska mokuttaja on jumala.

4. Se että maahanmuuton ongelmista on puhuttu tutkijankammioissa, ei ole sama asia, kuin että siitä olisi käyty julkista keskustelua. Ja nimenomaan julkinen keskustelu, tai sen yrittäminen on johtanut erinäiseen leimaamiseen. Onko OP:n mielestä höpönlöpöä se, että tavallinen kadunmies haluaa asiasta puhua? Onko OP:n mielestä vain tutkijoilla oikeus keskusteluun asiasta...siltähän tuo vähän kuulostaa.

Mamukeskustelua on mielestäni tärkeä käydä. Ja sitä pitää voida käydä, vaikka osa mielipiteistä kuulostaisi inhottavilta, ärsyttäviltä, "vääriltä", rasistisilta tms. Inhoan yli kaiken ylikorrektiutta, joka vaatii sanojen asettelemista tietyllä tavalla, jotta asian saa ylipäätään sanoa.  On väärin, että huonomman ulosannin omaavien ihmisten tulisi olla hiljaa, jotta "paremman" ulosannin omaavat ihmiset voivat käydä "oikeaa" keskustelua.

Mielipiteeseen, inhottavaankin sellaiseen, meillä kaikilla on oikeus. Ja se mielestäni maahanmuuttokeskustelun problematiikan ydinkysymys.

ps. Minulla on maahanmuuttajia tai maahanmuuttajataustaisia naapureita. Ei häiritse. Sainko montakin suvaitsevaisuuspistettä?
 

[Iloveallpeople]

Niin tekee...

http://hommaforum.org/index.php/topic,18271.0.html

Korjasin

[Jyri Suominen]

Turkulainen 2009-11-29

Mamu-keskustelu jatkuu netissä

Turkulaisessa viime keskiviikkona 26.11.2009 julkaistu juttu

maahanmuutosta on herättänyt kipakkaa keskustelua lehtemme

nettisivulla. Jutussa haastateltu tutkija Salla Tuori saa kritiikkiä,

mutta myös tukea näkemyksilleen:
-Haastateltava on oikeassa. Muslimeja ei pidä sulloa yhteen ryhmään.

Tetenkin on olemassa radikalisoituneita väkivaltaisia

islamiterroristeja, mutta suurin osa muslimeista kuuluu

ns.maltillisiin muslimeihin, nimimerkki Luokittelija kommentoi.

...
...
Monet kommentoijat pelkäävät, mitä maahanmuuton lisääntyminen

tulevaisuudessa merkitsee:

-Esimerkiksi Ruotsissa vuosittain palavien satojen koulujen,

poltettujen autojen ja joukkoraiskausten jälkeenkin Tuori kyselee:
kyselee:
"mitä me maahanmuttajissa pelkäämme."

Me pelkäämme hyvinvointiyhteiskunnan loppua, taloudellista katastrofia

ja sisällissotaa. Afrikan väkiluku on pian miljardi ja 30-40 vuoden

kuluttua kaksi miljardia. Afrikan ja Lähi-idän väestön rahtaaminen

Eurooppaan ei ratkaise millään tavalla näiden alueiden ongelmia. On

myös rasistista kuvitella, että näistä maista peräisin oleva väestö

haluaisi noin vain vaihtaa oman kulttuurinsa esimerkiksi suomalaiseen,

Simo N. Toteaa.
Keskusteluun voi tutustua ja osallistua osoitteessa www.turkulainen.fi