2016-05-01: HS: Turvapaikanhakijoista puolessa vuodessa koodareita

[Shemeikka]

Jos on sama insinööri kuin Monokulttuuri FM ja MV-lehden videossa, niin ei roiku enää. Äijällä oli kai naru kaulassa, mutta piti kaksin käsin oksasta kiinni ettei käynyt pahasti. Uskonveljet auttoivat alas.

[simppali]

Artikkelista päätellen tarvetta on,koska; ,puolessa vuodessa koodariksi, kiinnostaa ammattini puolesta, niin odotan spektaalimaista julistusta, siitä kun puolen vuoden koodarit ovat valmiita työmarkkinoiden käyttöön.


http://www.talouselama.fi/uutiset/suomea-vaivaa-ohjelmistotalouden-osaajapula-kustannus-vuositasolla-3-4-miljardia-6632732

[Mr.Reese]

Koodausbussin matka on edennyt Ghanan, Etiopian ja Kenian kautta kohti etelää. Tässä linkki Ylen uutisiin, missä näytetään kuinka koodausbussi toimii käytännössä. Oppilaat värkkäävät jonkinlaisen kappaleen "koodausohjelmalla" ja lopuksi pistetään tanssiksi. Kuinka afrikkalaista, ihanaa! Olisipa meilläkin koodaus noin kivaa. 
http://areena.yle.fi/1-3825326
Kohdasta 8:08 ja eteenpäin.

CodeBus Africa workshops aim to help youth see technology as a means of creative self-expression. We have partnered with a Finnish technology education initiative Mehackit in order to teach the participants the basics of programming. In the 1-day workshops, youth will get to program an actual project – their own song – together with their friends. A party featuring the students' original music will wrap up each workshop. Dance-offs guaranteed!

The workshops are free and open for all, targeting especially girls and marginalised youth. The Mehackit Sonic Pi material can be found at http://sonic-pi.mehackit.org/.

[Alaric]

Nyt liidellään kyllä taas sellaisissa sfääreissä, että alkaa jo hieman huimata. Alla Harri Junttilan pääkirjoitus Tekniikka & Talous -lehdessä.

Jutussa kerrotaan, että osaamisvajeen eli koodaripulan kansantaloudellinen kustannus on Tieto- ja viestintätekniikan ammattilaiset Tivian mukaan 3–4 miljardia euroa vuodessa ja yksi ratkaisu tähän olisi hyödyntää turvapaikanhakijoiden osaamista.

Suomeen tulleista turvapaikanhakijoista kuulemma 37 prosenttia eli 14 000 on korkeakoulutettuja. Näiden joukosta Junttilan mukaan löytynee runsaasti teknisen koulutuksen saaneita. Jos näistä tuhat saisi muuntokoulutuksen jälkeen työpaikan, se tietäisi satojen miljoonien eurojen hyötyä kansantaloudelle. Fantastista!

Jutussa kehutaan myös ketjun aloitusviestissä mainittua Integrify-puljua.

http://www.tekniikkatalous.fi/tyoelama/ota-pakolainen-koodariksi-tuotat-kansantaloudelle-satojen-miljoonien-hyodyn-6635740 (24.3.2017)

Ota pakolainen koodariksi - tuotat kansantaloudelle satojen miljoonien hyödyn

Viime viikolla uutisoitiin, että Suomesta puuttuu 7 000 koodaria. Vuosikymmenen loppuun mennessä luku on 15 000. Syy pahenevaan työvoimapulaan on selvä: pian jokainen yritys on ohjelmistoyritys.

Osaamisvajeen kansantaloudellinen kustannus on Tieto- ja viestintätekniikan ammattilaiset Tivian mukaan 3–4 miljardia euroa vuodessa. Luku on järisyttävä, ja sitä pitäisi pienentää kaikin keinoin.

Yksi konsti on hyödyntää turvapaikanhakijoiden osaamista.

Vuosina 2015–16 Suomesta haki turvapaikkaa 38 000 ihmistä. Näistä korkeakoulutettuja on 37 prosenttia eli 14 000 henkilöä. Pakolaisista suurin osa on nuoria miehiä, joten joukosta löytynee runsaasti teknisen koulutuksen saaneita.

Jos heistä tuhat saisi muuntokoulutuksen jälkeen työpaikan, tarkoittaisi se – Tiviaa lainaten – satojen miljoonien eurojen hyötyä kansantaloudelle.

Tämänkaltaiseen kotouttamiseen fiksu hallitus suuntaa työllistymisrahoista vaikka kymmenen miljoonaa euroa. Takaisinmaksu olisi varma ja nopea, ja hyöty kauaskantoinen – suomalaista yhteiskuntaa eheyttävä.

Suomeen tulleet pakolaiset voi jakaa kolmeen ryhmään: niihin, joilla on oleskelulupa, niihin, joilla on paperit mutta ei oleskelulupaa ja niihin, joilla ei ole kumpaakaan. Työllistämistoimet pitäisi suunnata ensimmäiseen ryhmään, koska siten taitavat ihmiset pääsisivät hyödyntämään taitojaan mahdollisimman helposti.

Asialla on oikeasti kiire, eikä ongelma rajoitu pelkästään ohjelmistoalaan. Puoleen tusinaan eri aloilla toimivaan kasvuyritykseen sijoittanut Kim Väisänen sanoo, että jokainen niistä kärsii sopivan työvoiman puutteesta. Kyseessä on siis merkittävä ja täysin turha kasvun este.

Keinot ovat jo olemassa. Suomalainen Integrify on kehittänyt mallin, jonka avulla pakolaiset pääsevät hallitusti työelämään. Pilottihankkeessa neljä viidestä mukana olleesta sai töitä koodarina. Nyt Integrify skaalaa mallia sadalle pakolaiselle.

Kysymys on palapelistä. Kun maahanmuuttajan taidot ja työvoimaa etsivän yrityksen tarpeet suunnilleen kohtaavat, tarkempi justeeraus on helppo tehdä.

Integrifyn mallia voitaisiin rahoittaa aluksi julkis-yksityisesti. Kun se olisi testattu, työvoimapulasta kärsivät yritykset maksaisivat palvelusta varmasti, koska ne maksavat työntekijän palkkaamiseen johtavasta vihjeestäkin jopa tuhansia euroja jo nyt.

Turvapaikanhakijoille yritykset ovat mitä parhaimpia kumppaneita: kun työt tehdään palkan arvoisesti, ihon värillä ei ole väliä.

[simppali]

...Vuosina 2015–16 Suomesta haki turvapaikkaa 38 000 ihmistä. Näistä korkeakoulutettuja on 37 prosenttia eli 14 000 henkilöä.

Tähän lainaukseen kun saisi jonkinlaisen viitteen,että mihin perustuu 37%/14.000 korkeakoulutettua.

Jotain löytyi http://yle.fi/uutiset/3-8661385 

[ISO]

Mietin vaan edelleen, että miten luku- ja kirjoitustaidoton voi toimia koodarina.

Mutta se lienee korkeampaa moraalia vaativaa logiikkaa, eli parasta vaan uskoa kun sanotaan että onnistuu.

[Uuno Nuivanen]

Pakolaisista suurin osa on nuoria miehiä, joten joukosta löytynee runsaasti teknikaalisen koulutuksen saaneita.

[Eisernes Kreuz]

^ Päivän naurut tuosta Uunon teknikaalista. 

Junttila puolestaan on nyt vahvoilla Vuoden Haihattelija -palkinnon saajaksi. Ja vuosi on vasta alussa!

[Niobium]

Tänne pönkeää siis korkeakoulutettuja hädänalaisia naisia ja lapsia? Sitäkö media on meille yrittänytkin kertoa koko ajan?

Aloittavatko Irakilaiset korkeakouluopinnot jo lastentarhassa? Tietty, jos korkeakoulututkinnoksi luetaan luku- ja kirjoitustaito, niin sitten saatan jopa uskoa tuon 37%.

Sarkasmi sikseen, eniten muumittaa tässä kokonaisuudessa se, että media sekä hallitus kuvittelevat kansan olevan niin tyhmää, ettemme osaa nähdä todellisuutta. Yritetään syöttää milloin mitäkin asiaa yleistäen se koskemaan kaikkia matuja. Milloin ovat mitäkin, adjektiiveja löytyy uskomaton valikoima kun kesätoimittelija kyselee Mohammedin pakomatkasta läpi euroopan.

Aivan varmasti sieltä on tullut korkeasti koulutettuja, hädänalaisia naisia ja lapsia jotka oikeasti ovat avun tarpeessa. Mutta kun aletaan hieromaan naamaan noin selvää paskaa, niin kuka oikeasti kuvittelee sen menevän läpi.

Siis oikeasti, kuinka suuri osuus suomalaisista on korkeasti koulutettuja? Mitkä ovat mahdollisuudet kouluttautua a) paskastaniassa ja b) naisena. Ja muka tänne on jollain maagisella seulalla valikoitunut ihmeellisesti se kaikkein paras jae.

Media, toimittelijat. Haistakaa kukkanen!

[Finka]

Tekniikka ja talous -lehden juttuun:

...
Integrifyn mallia voitaisiin rahoittaa aluksi julkis-yksityisesti. Kun se olisi testattu, työvoimapulasta kärsivät yritykset maksaisivat palvelusta varmasti, koska ne maksavat työntekijän palkkaamiseen johtavasta vihjeestäkin jopa tuhansia euroja jo nyt.
...

Onkohan Harri Junttila perehtynyt siihen, millaisten työntekijöiden löytymisestä maksetaan tuhansien eurojen vihjepalkkio?

Lisäys: Ja ne eivät ole kaikki pakolaisia

[guest12632]

...Vuosina 2015–16 Suomesta haki turvapaikkaa 38 000 ihmistä. Näistä korkeakoulutettuja on 37 prosenttia eli 14 000 henkilöä.

Tähän lainaukseen kun saisi jonkinlaisen viitteen,että mihin perustuu 37%/14.000 korkeakoulutettua.

Jotain löytyi http://yle.fi/uutiset/3-8661385

Voisikohan perustua hakijan omaan sanaan. Okei, turvapaikkaturisteiksi lähtevät yleensä keskimääräistä hyväosaisemmat, joilla myös on enemmän koulutusta, mutta luku vaikuttaa silti korkealta. Pikaisella googletuksella löysin tietoja, joiden mukaan Suomessa olisi korkeakoulutettu n. 30% ja maailmanlaajuisesti 7% väestöstä. Aikamoista eliittiä meille siis virtaa. Ei ihan heti uskoisi.

[Uuno Nuivanen]

Integrifyn mallia voitaisiin rahoittaa aluksi julkis-yksityisesti.

Veronmaksajan varustama hillotolppahan se siellä taas kerran häämöttää. Julkinen rahoitusosuus voisi olla aluksi vaikkapa 99,9%.

[Kemolitor]

...Vuosina 2015–16 Suomesta haki turvapaikkaa 38 000 ihmistä. Näistä korkeakoulutettuja on 37 prosenttia eli 14 000 henkilöä.

Tähän lainaukseen kun saisi jonkinlaisen viitteen,että mihin perustuu 37%/14.000 korkeakoulutettua.

Jotain löytyi http://yle.fi/uutiset/3-8661385

Eikös se ollut juuri yksi valemedian tuntomerkeistä, ettei jutuissa esitetyille väitteille ole lähteitä.

Mutta niin:

Uusi selvitys: Tällainen on turvapaikanhakijoiden koulutustausta
21.3.2016

Turvapaikanhakijoista 27 prosentilla on takanaan korkeakouluopintoja. Hakijoista 16 prosenttia ilmoitti suorittaneensa tutkinnon, yleisimmin kandidaatin tutkinnon.
-----
Kartoitukseen osallistui 1004 turvapaikanhakijaa 32 maasta.

US: Uusi selvitys: Tällainen on turvapaikanhakijoiden koulutustausta

Korkeakoulutetulla minusta pitäisi tarkoittaa korkeakoulututkinnon suorittanutta, ei ihmistä, joka on muutaman kurssin yliopistolla suorittanut.

Tuo 37 % voi olla Ruotsista lähtöisin, siellä tilanne on toinen:

Aiemmin esimerkiksi SVT laski tulijamaista tulleiden korkeakouluun koraanikoulun, parturikoulun työharjoittelun ja sotilaskoulutuksen, jolloin korkeastikoulutettujen osuudeksi saatiin jopa 37 %.

https://pt-media.org/2016/03/21/hesarin-vaite-korkeastikoulutetuista-puhdasta-valetta/

Tosin Helsingin vastaanottokeskuksessa tilanne on vähän toinen, siellä on puolet "todella koulutettuja":
2015-08-25 Tp-hakijoitten joukossa nyt erityisen paljon korkeasti koulutettuja

Lisää aiheesta tässä ketjussa:
http://hommaforum.org/index.php/topic,110884.0.html

[Uuno Nuivanen]

Luulisi Irakin sun muiden jälleenrakennettavien -stanien haluavan tämän parhaiten koulutetun ja osaavimman osan kansastaan takaisin maataan rakentamaan, mutta jostain syystä ei kelpaa pikku pakollakaan.   

[Kni]

Integrifyn mallia voitaisiin rahoittaa aluksi julkis-yksityisesti.

Veronmaksajan varustama hillotolppahan se siellä taas kerran häämöttää. Julkinen rahoitusosuus voisi olla aluksi vaikkapa 99,9%.

Jos Suomessa on koodareista pulaa ja jos matuista 37 % on koodareita, väitän että heidät olisi jo palkattu.

Matujen röyhkeyden ja moraalin tuntien, minuakin voisi matumoraalilla väittää koodariksi, kun osaan Hommalla lainata, lihavoida, kursivoida ja linkittää, jopa ilman B- ja I-nappien painamista, hakasulkeisiin kirjoittamalla.

[Finka]

Suomessa on luultavasti koodareista pulaa. Siis ihan tietynlaisista. Sellaisista jotka osaavat kirjoittaa vähintään puoli kiloriviä virheetöntä koodia päivässä. Sellaisella koodarilla saa olla vaikka minkälaisia hassuja tapoja ja hänen ei tarvitse puhua ymmärrettävästi mitään luonnollista kieltä.

Aloittelijoita ja sellaisia tyyppejä, jotka painelevat nappeja vain rahasta, ei kaipaa tietääkseni kukaan kapitalismin pelisäännöillä toimiva firma.

[nollatoleranssi]

Junes Lokan videolle sattui yksi koneinsinööri (esitteli itsensä sellaiseksi). Jos tapaa uudemman kerran, niin voisi kysellä asiasta tarkemmin.

[Nuiva kansalainen]

Median mittapuulla kamelikuski on korkeasti koulutettu, koska koulutus on annettu niinkin korkean eläimen selässä kuin kamelin.

[Missra]

Junes Lokan videolle sattui yksi koneinsinööri (esitteli itsensä sellaiseksi). Jos tapaa uudemman kerran, niin voisi kysellä asiasta tarkemmin.

Englannin kielessä sana "engineer" ei käänny suomeksi insinööriksi. Engineer on ennemminkin koneenkäyttäjä, esim sahalla painamassa nappia. Engine-er.

[Tunkki]

Englannin kielessä sana "engineer" ei käänny suomeksi insinööriksi. Engineer on ennemminkin koneenkäyttäjä, esim sahalla painamassa nappia. Engine-er.

Veturinkuljettajakin on engineer, ajaa sitä engineä.

[Missra]

Englannin kielessä sana "engineer" ei käänny suomeksi insinööriksi. Engineer on ennemminkin koneenkäyttäjä, esim sahalla painamassa nappia. Engine-er.

Veturinkuljettajakin on engineer, ajaa sitä engineä.

Juu, nimenomaan. Siis henkilö joka käyttää konetta. Konemestari olisi ehkä osuva.

[Skeptikko]

Englannin kielessä sana "engineer" ei käänny suomeksi insinööriksi. Engineer on ennemminkin koneenkäyttäjä, esim sahalla painamassa nappia. Engine-er.

On olemassa esimerkiksi railroad engineer, joka vastaa tuota:

https://en.m.wikipedia.org/wiki/Railroad_engineer

Toisaalta yleisesti engineer tarkoittaa korkeakoulutettua:

https://en.m.wikipedia.org/wiki/Engineer

[foobar]

Käsittääkseni "engineer" on joissakin maissa suojattu ammattinimike joka edellyttää tutkintoa. Ainakin joidenkin alojen mukaisilla etuliitteillä. Itseäni tietyllä kierolla tapaa kismittää se, että tittelissäni esiintyy tuo termi vaikken ole koskaan hankkinut koulutusta joka osoittaisi sen. (Tiedän että olen hyvä, mutta titteli on mielestäni silti huijausta.) Neutraalimpiakin termejä kun olisi olemassa.

Oman ilmoituksensa perusteella "engineerit" ovat sitten oma asiansa. Ei kauheasti yllätä toki se, että maailmanhalaajat rinnastavat hyvinkin täsmällisten erikoisalojen ammattilaiset "mitä jos sitä lyötäisiin nuijalla" -tasoisiin perämoottorin käyttäjiin...

[Kni]

Hommalla olisi nyt koodaustarvetta. Yhdelle puolen vuoden koodarille voisi antaa näyttötehtäväksi tehdä tuo Beenarin ehdottama skripti. Palkkioksi vähintään ylistystä Hommaforumilla sekä suosituskirje työnhakua varten.   

Eli kannattaisiko kehittää bannerikarusellia varten jokin skripti joka jakelee noita bannereita ehdokkaiden kontribuution  mukaan? Osallistumalla keskusteluun saa lisää näyttöjä bannerilleen.

Kehitä vaan. Ehdokasminäni arvostaisi

[ämpee]

Integrifyn mallia voitaisiin rahoittaa aluksi julkis-yksityisesti.

Veronmaksajan varustama hillotolppahan se siellä taas kerran häämöttää. Julkinen rahoitusosuus voisi olla aluksi vaikkapa 99,9%.

Jos Suomessa on koodareista pulaa ja jos matuista 37 % on koodareita, väitän että heidät olisi jo palkattu.

Heidät olisi palkattu jo matkalla Suomeen, ja huomattavasti paremmin ehdoin kuin Suomessa.
Turha kuvitella sen parhaan aineksen filtteroituvan peräpohjolaan, kyllä se filtteroituu jo matkalla.

[kerava]

Matuvyöryn ollessa pahimmillaan Turkista ja Turkki mukamas ei voinut tilanteelle mitään kun salakuljettajat kuskasivat ihmisiä, niin todellisuudessa Turkista ei päässyt lähtemään, jos oli koulutusta tai jopa joku käsityöammatti.

Joitain kuitenkin pääsi läpi ja Saksassa heidän koulutustaan on tutkittu ja verrattu sitä vastaavaan saksalaiseen ja todettu sen olevan useita vuosia jäljessä siitä.

On täysin huuhaata, että Suomeen nimenomaan pääsi läpi tuhansia koulutettuja.

[Kni]

Suomessa on luultavasti koodareista pulaa. Siis ihan tietynlaisista. Sellaisista jotka osaavat kirjoittaa vähintään puoli kiloriviä virheetöntä koodia päivässä. Sellaisella koodarilla saa olla vaikka minkälaisia hassuja tapoja ja hänen ei tarvitse puhua ymmärrettävästi mitään luonnollista kieltä.

Nyt vapautuu 178 kotimaista osaajaa:

Ohjelmistoyhtiö Tieto aikoo irtisanoa jopa 178 työntekijää. Tieto aloitti tammikuun puolivälissä 250 ihmistä koskeneet yt-neuvottelut. Yhtiön viestintäjohtaja kertoo sähköpostitse, että Tieto aikoo myös lomauttaa työntekijöitä. Yhteensä yt-neuvottelut vaikuttavat korkeintaan 213 työntekijään.
http://yle.fi/uutiset/3-9529873

[Eisernes Kreuz]

Siihen on syynsä, miksi firmojen on vaikea löytää todella päteviä koodareita. Sellaiset ovat nimittäin melko harvinaisia otuksia, ja siksi kysyttyjä kaikkialla maailmassa vaativien ohjelmointiprojektien parissa.

Jos nyt joku oikeasti haluaisi aloittaa ja rahoittaa Junttilan ehdottaman hankkeen, niin toki huomattavasti helpompaa ja ennen kaikkea oikeudenmukaisempaa olisi kouluttaa koodareita niistä tuhansista työttöminä olevista suomalaisista jonkin tekniikan alan tutkinnon suorittaneista kuin esim. irakilaisista, joista suurimmalla osalla ei todellisuudessa ole edes alemman asteen korkeakouluopintoja tehtynä.

Ehkä tälle aikakaudella nauretaan vielä joskus tulevaisuudessa.

[Kni]

Ehkä tälle aikakaudella nauretaan vielä joskus tulevaisuudessa.

Monestakin syystä.

[Vasarahammer]

Ehkä tälle aikakaudella nauretaan vielä joskus tulevaisuudessa.

Riippuu siitä, onko ketään enää jäljellä nauramassa. Veikkaan, että paria seuraavaa sukupolvea ei erityisemmin naurata.