2009-11-25 Turkulainen: Mamu-keskustelu räjähtää käsiin

[Iloveallpeople]

Mamu-keskustelu räjähtää käsiin

Jos 90-luvulla joku olisi sanonut julkisuudessa, ettei halua maahanmuuttajia naapuriinsa, hänet olisi leimattu rasistiksi. Nyt niin saa sanoa ihan missä vain: internet-keskustelussa, lehdessä tai television asiaohjelmassa.

Enää maahanmuuttajia ei haukuta "sosiaalipummiksi" vain kadulla, vaan myös julkisesti.

– Yhtäkkiä mediassa on esillä maahanmuuttovastaisten mielipiteitten vyöry. Se näkyy ihan sanavalinnoissakin. Puhutaan pakolaistulvasta, kun turvapaikanhakijoiden määrä on prosentuaalisesti kasvanut reippaasti. Sitä ei tuoda esiin, että lähtökohta on hyvin pieni eikä turvapaikanhakijoita edelleenkään määrällisesti tule paljon, maahanmuuttoasioista tohtoriksi väitellyt, sosiologi Salla Tuori Åbo Akademista toteaa.
...

– Julkisuudessakin on viitattu siihen, ettei ennen saanut puhua maahanmuuton ongelmista. Se on höpönlöpöä. Tutkijat ovat puhuneet niistä jo pitkään.
...

– Kun sanotaan, että maassa pitää elää maan tavalla, mitä silloin oikein tarkoitetaan? En usko, että suomalaisuuden edustajina ajatellaan esimerkiksi lesbo-burleski-ryhmiä.
...

–Myös se kannattaa muistaa, ettei Suomi kansainvälistynyt 90-luvulla. Maahanmuuttoa on ollut aina. Kari Tapion "Olen suomalainen"on italialainen käännösiskelmä, kansallisaatekin on tuontiperua. Kirjailija Hella Vuolijoen Niskavuori-sarja edustaa suomalaisuuden ydintä, vaikka Vuolijoki itse syntyi Virossa.

– En tiedä, mitä me maahanmuuttajissa oikein pelkäämme. Minusta maahanmuuton ongelmista pitää puhua asiallisesti. Pakolaisia ei pidä nähdä ongelmina tai kustannuksina, vaan ihmisinä, jotka voivat tuoda Suomeen myös paljon hyvää.

Koko juttu: Turkulainen

[Nikopol]

En tiedä mitä Salla pelkää, mutta minä pelkään maahanmuutosta väitellyttä  sosiologian tohtoria joka on ulkona kuin perävaunu, etenkin aiheesta josta väitteli.

Kyllä maahanmuuttokeskustelu pitää kieltää ennen kuin se räjähtää ja vahingoittaa maahanmuuttajia.

[etnis]

"–Myös se kannattaa muistaa, ettei Suomi kansainvälistynyt 90-luvulla. Maahanmuuttoa on ollut aina. Kari Tapion "Olen suomalainen"on italialainen käännösiskelmä, kansallisaatekin on tuontiperua. Kirjailija Hella Vuolijoen Niskavuori-sarja edustaa suomalaisuuden ydintä, vaikka Vuolijoki itse syntyi Virossa."

"Mitä vittua" -tietovisailu. Kysymys 1: Onko tämä jotain kosmista pilaa?

[tapio]

Suomi eli kansainvälistymisen huippua 1950-luvulla, koska silloin italialaisiskelmät olivat täällä suurta huutoa.

[Bored.]

Olennaisen tiedon tästä kirjoittajasta kertoo tämä:

Tuori on toimittanut yhdessä kahden muun sosiologin Anna Rastaan ja Suvi Keskisen kanssa artikkelikokoelman "En ole rasisti, mutta...". Kirjassa nykyistä maahanmuuttokeskustelua kommentoivat tutkijat ja asiantuntijat, esimerkiksi Suomen Punaisen Ristin maahanmuuttotyötä tekevät. Osa asiantuntijoista on itse maahanmuuttajataustaisia.

Asiantuntemusta kautta linjan. Mitähän nämä tutkijat muuten ovat näistä ongelmista jo aiemmin puhuneet? Vai onko ongelma heidän mielestään se, etteivät portit ole tarpeeksi auki sisäänheittoa varten?

[Timo Rainela]

–Myös se kannattaa muistaa, ettei Suomi kansainvälistynyt 90-luvulla. Maahanmuuttoa on ollut aina. Kari Tapion "Olen suomalainen"on italialainen käännösiskelmä, kansallisaatekin on tuontiperua. Kirjailija Hella Vuolijoen Niskavuori-sarja edustaa suomalaisuuden ydintä, vaikka Vuolijoki itse syntyi Virossa.

Maanpetturuudesta elinkautiseen vankeusrangaistukseen tuomittu ja kansalaisluottamuksensa menettänyt kirjaltaja...
Häivähdys paskapuhetta ja v*****lua.

[Julmuri]

En usko, että suomalaisuuden edustajina ajatellaan esimerkiksi lesbo-burleski-ryhmiä.

Käskevätkö Lesbo-burleski ryhmät mestaamaan kaikki, jotka arvostelevat heidän juttuaan? Vaativatko lesbo-burleski-ryhmät eri vapauksia kouluihin ja julkisiin palveluihin? Tappavatko lesbo-burleski-ryhmät ne, jotka sanovat heitä väkivaltaisiksi?

Tuskin vain. Lesbo-burleski-ryhmät siis edustavat mitä parhaiten, jollei nyt "the" suomalaisuutta niin ainakin länsimaisia arvoja.

[Roope]

Sitä ei tuoda esiin, että lähtökohta on hyvin pieni eikä turvapaikanhakijoita edelleenkään määrällisesti tule paljon, maahanmuuttoasioista tohtoriksi väitellyt, sosiologi Salla Tuori Åbo Akademista toteaa.

Paljonko on tarpeeksi, siihen ei maahanmuuttoasioista väitellyt vastaa. Suomeen tulee tänä vuonna yli kaksi kertaa EU-keskiarvoa enemmän turvapaikanhakijoita. Oleskeluluvan saaminen on Suomessa helppoa ja perheenyhdistämisten kautta tulee keskimäärin neljä sukulaista. Haluaisin kuulla etukäteen mikä on se täsmällinen raja, jolloin Tuorikin sanoo "stop!".

Tuori arvelee, että maahanmuuttovastaista keskustelua lietsoo nyt monikin asia: kärkkäät internet- ja yleisönosastokirjoitukset, perussuomalaisten kannatuksen kasvu, oikeudenkäynti Jussi Halla-ahon blogikirjoituksista ja professori Timo Vihavaisen Länsimaiden tuho -kirja.

Keskustelu lietsoo keskustelua?

–Esimerkiksi islamia käsitellään mediassa yhtenäisenä islamilaisuutena. Usein islam vielä rinnastetaan terrorismiin. Tällaisiin puhetapoihin puututaan harvoin. Ei kysytä, minkä suunnan islamista, missä maassa tai yhteisössä milloinkin puhutaan. Esimerkiksi maallistuneista muslimeista puhutaan harvoin, hän perustelee.

Islamilaisen somaliyhteisön koko tulee kaksinkertaistumaan 2-3 vuoden aikana. Muutaman vuoden päästä valtaosa Suomen muslimeista on hiljattain Afganistanista, Irakista ja Somaliasta saapuneita. Tästä vaikutusvaltaa saavasta islamilaisesta konservatiiviryhmästä puhuttaessa maallistuneisuudella ei ole mitään sijaa. Jos mitään maallistumisen trendiä on Suomessa koskaan ollutkaan, niin viimeistään nyt se joutuu täysin paitsioon. Siitä lukutaidottomien, pelkän suullisen perimätiedon varassa elävien muslimien lisääntyvä maahanmuutto pitää huolen.

– En tiedä, mitä me maahanmuuttajissa oikein pelkäämme. Minusta maahanmuuton ongelmista pitää puhua asiallisesti. Pakolaisia ei pidä nähdä ongelmina tai kustannuksina, vaan ihmisinä, jotka voivat tuoda Suomeen myös paljon hyvää.

Aivan. Salla Tuorin mukaan pakolaiset pitää nähdä ihmisinä, jotka voivat tuoda Suomeen myös paljon hyvää. Minusta taas pitäisi kysyä, mitä lukutaidottomien pakolaisten Suomeen haalimisella moraalipisteiden lisäksi tavoitellaan. Muun muassa sitä Tuori ei paljasta.

[control]

Minusta maahanmuuton ongelmista pitää puhua asiallisesti. Pakolaisia ei pidä nähdä ongelmina tai kustannuksina, vaan ihmisinä, jotka voivat tuoda Suomeen myös paljon hyvää.

Haha, klassinen kommentti. Ainoastaan positiivisia asioita saa tuoda esille, se on sitä "oikeanlaista keskustelua"

[Jouko]

Minusta maahanmuuton ongelmista pitää puhua asiallisesti. Pakolaisia ei pidä nähdä ongelmina tai kustannuksina, vaan ihmisinä, jotka voivat tuoda Suomeen myös paljon hyvää.

Haha, klassinen kommentti. Ainoastaan positiivisia asioita saa tuoda esille, se on sitä "oikeanlaista keskustelua"

Sama rikkinäinen rammarilevy jauhaa samaa: Ihanaa, luonnollista ja väistämätöntä.

Tutkijat ovat kammioissaan keskenään keskustelleet kyllä maahanmuuton ongelmista mutta aito ja avoin kansalaiskeskustelu on ollut kielletty. Salla ei näe tässä ongelmaa, siis metsää puilta.

[Juha Päivärinta]

Tohtori ei tajua ekspotenttiaalifunktiosta mitään. Tämä pitäisi opettaa kaikille tutkijoille.

[Ammadeus]

Minusta maahanmuuton ongelmista pitää puhua asiallisesti. Pakolaisia ei pidä nähdä ongelmina tai kustannuksina, vaan ihmisinä, jotka voivat tuoda Suomeen myös paljon hyvää.

Haha, klassinen kommentti. Ainoastaan positiivisia asioita saa tuoda esille, se on sitä "oikeanlaista keskustelua"

Voi mooses,jos pakolaiset tuottavat ongelmia ja kustannuksia ?
Vaikea on nähdä siinä mitään hyvää.

[slange]

Homma^^^on kerpeleellisen RÄJÄHTÄVÄSSÄ nousussa!! Tuorikin tutisee housuissaan..  

[Äänestäjä]

Hieman kommentteja Salla Tuorille:

Mamu-keskustelu räjähtää käsiin

Jos 90-luvulla joku olisi sanonut julkisuudessa, ettei halua maahanmuuttajia naapuriinsa, hänet olisi leimattu rasistiksi. Nyt niin saa sanoa ihan missä vain: internet-keskustelussa, lehdessä tai television asiaohjelmassa.

Enää maahanmuuttajia ei haukuta "sosiaalipummiksi" vain kadulla, vaan myös julkisesti.

– Yhtäkkiä mediassa on esillä maahanmuuttovastaisten mielipiteitten vyöry. Se näkyy ihan sanavalinnoissakin. Puhutaan pakolaistulvasta, kun turvapaikanhakijoiden määrä on prosentuaalisesti kasvanut reippaasti. Sitä ei tuoda esiin, että lähtökohta on hyvin pieni eikä turvapaikanhakijoita edelleenkään määrällisesti tule paljon, maahanmuuttoasioista tohtoriksi väitellyt, sosiologi Salla Tuori Åbo Akademista toteaa.

Jos tiedämme, että ongelmia on tiedossa, kun turvapaikanhakijoina maahan otettujen määrät lisääntyvät merkittävästi (mm. Ruotsi, Tanska, Hollanti, Ranska, Iso-Britannia) ja että maahan otettuja on vaikea ellei mahdoton enää käännyttää kun ovat kerran maahan tulleet, niin eikö viimestään nyt ole aika toimia, kun tulijoiden määrä on vasta kasvamassa eksponentiaalisesti? Eikö ongelmat ole syytä ratkoa, kun tulijoiden määrä on vielä hallittavissa? Eikö tulijoita kannata ottaa lisää vasta sitten, kun(jos) ongelmat saadaan ensin ratkottua tyydyttävästi?

– Julkisuudessakin on viitattu siihen, ettei ennen saanut puhua maahanmuuton ongelmista. Se on höpönlöpöä. Tutkijat ovat puhuneet niistä jo pitkään.

Jep. Juuri Sallan kaltaiset tutkijat höpölöpö-tutkimuksineen ovat saaneet puhua aiheesta.

Tutkimusrahoitus on ollut erittäin vinoutuneesti kohdistettua rahoittamaan tutkimusta, joka tukee tietynlaista monikulttuurisuutta. Näissä tutkimuksissa tulokset tiedetään jo ennen tutkimusta. Monesti tutkimukset perustuvat muutamien ihmisten haastatteluihin ja mahdollisesti johdateltuihin kysymyksiin.

Ne harvat tutkijat, jotka ovat esittäneet poikkeavia tuloksia, on nopeasti saatettu ruotuun. Tämä tapahtuu tutkimusrahoituksen ja virkojen myöntämisen keinoin, sekä median avulla. Muun muassa Tatu Vanhanen lähes lynkattiin. Harva on keskittynyt argumentoimaan hänen tuloksiaan vastaan tieteellisin argumentein, kuten yleensä akatemiassa on tapana.

Valtamedioista ainakin YLE:n ja HS:n uutisointi on ollut näissä asioissa erittäin vinoutunutta (muun muassa 'somalitytön junasta heitto', Halla-ahon tapauksesta uutisointi). Keskustelupalstoille on aiemmin päästetty vain oikeita mielipiteitä. Tietyissä uutisissa on keskustelu ollut estetty. Toisinajattelijoita on leimattu rasisteiksi ja heidän henkilöänsä on arvosteltu, kun asiaperusteet eivät ole riittäneet argumentoimaan itse asiaa vastaan.

Nyt linja alkaa pakosta lipsumaan, sillä näiden mokuttaja-poliitikkojen, -virkamiesten ja -'tutkijoiden' propaganda poikkeaa niin merkittävästi kansan enemmistön näkemyksestä ja kokemuksista.

– Kun sanotaan, että maassa pitää elää maan tavalla, mitä silloin oikein tarkoitetaan? En usko, että suomalaisuuden edustajina ajatellaan esimerkiksi lesbo-burleski-ryhmiä.

Sillä tarkoitetaan muun muassa sitä, että lesbo-burleski-ryhmiä saa olla. Heitä ei tapeta. He saavat elää omaa elämäänsä. He ovat tasa-arvoisia. Joku heistä voi saada jopa arvostetun Finlandia-palkinnon.

Suomessa saa uskoa mihin haluaa, tai saa olla uskomatta. Suomessa ollaan tasa-arvoisia lain edessä tai työhönotossa.

Valitettavasti nämä asiat ovat viime aikoina muuttuneet huonompaan suuntaan. Positiivinen syrjintä on tullut monessa asiassa normiksi, tai ainakin sallituksi. Kulttuurirelativismin avulla tasa-arvosta on tullut monen asian osalta huono vitsi.

Muita perinteisiä arvoja ovat olleet muun muassa työnteon arvostus, luonnon arvostus, ja säästäväisyys. Valitettavasti myös nämä arvot ovat olleet viime aikoina murentumassa, eikä nykyinen maahanmuuttopolitiikka ole ainakaan edesauttanut näiden arvojen säilyttämisessä.
...

–Myös se kannattaa muistaa, ettei Suomi kansainvälistynyt 90-luvulla. Maahanmuuttoa on ollut aina. Kari Tapion "Olen suomalainen"on italialainen käännösiskelmä, kansallisaatekin on tuontiperua. Kirjailija Hella Vuolijoen Niskavuori-sarja edustaa suomalaisuuden ydintä, vaikka Vuolijoki itse syntyi Virossa.

Maahanmuuttoa on ollut aina ja olisi hyvä olla jatkossakin. Maahanmuutto on hyvää, kun sitä ei keinotekoisesti subventoida, muun muassa poskettoman suurilla toimeentulotuilla ja kantaväestöä paremmilla etuisuuksilla, ja kun tulijoiden taustat selvitetään kun siihen on mahdollisuus, muun muassa iänmäärityksin ja DNA-testein.

Maahanmuutto ja kansainvälistyminen on historiallisesti perustunut aktiivisten ja osaavien ihmisten liikkumiseen maasta toiseen. Kun maahanmuuttajat tekevät töitä, he hyödyntävät uutta kotimaataan. Tällaiset maahanmuuttajat ovat tervetulleita.

Kun suomalaisia sota-lapsia otettiin Ruotsiin, ei sinne mennyt koko suku perässä elämään ruotsalaisten siivellä. Kun suomalaisia työntekijöitä meni Ruotsiin, Yhdysvaltoihin, Kanadaan tai Australiaan siirtolaisina, he menivät sinne töihin.

Pakolaiset ovat tervetulleita, kun on selvitetty ensin että he ovat todellisia hätää kärsiviä, ja kun heidän määränsä on kohtuullinen tulomaan resurssien suhteen.

Hella Vuolijoki oli maanpetturi ja Neuvostoliiton vakooja, joka tuomittiin Suomessa. Hän pääsi YLE:ssä merkittävään asemaan sodan jälkeisessä osin Neuvostoliiton kontrolloimassa Suomessa, jossa vuorostaan Neuvostoliittoa vastustanut presidentti Ryti tuomittiin. Että se siitä kansainvälistymisestä. Hyvän esimerkin tämä meidän 'tohtorimme' keksi.

– En tiedä, mitä me maahanmuuttajissa oikein pelkäämme. Minusta maahanmuuton ongelmista pitää puhua asiallisesti. Pakolaisia ei pidä nähdä ongelmina tai kustannuksina, vaan ihmisinä, jotka voivat tuoda Suomeen myös paljon hyvää.

Mitäköhän tähän pitäisi sanoa?

Eivätkö omat paskavaipoissa maakaavat vanhuksemme ole ihmisiä?

Riittääkö Suomella varoja antaa jokaiselle maailman ihmiselle toimeentulotukea 10,000 euroa kuukaudessa ja asunto Helsingin Eirasta? Jos ei, niin sittenhän me kaikki olemme sitä mieltä, että tulijat pitää suhteuttaa resursseihin. Sen jälkeen voimme olla eri mieltä siitä, mikä pitäisi olla oikea taso toimeentulotuessa, asumisessa ja tulijoiden määrässä. Tätä keskustelua on syytä käydä ja sitä käydessä on valitettavasti pakko ottaa mukaan myös taloudelliset seikat. On uskomatonta, että joku voi lukea itsensä tohtoriksi ymmärtämättä edes ihan perusasioita tämän vertaa.

Arvostukseni Åbo Akademia kohtaan laski juuri melkoisesti. Toivon, että Salla voisi vastata ensi alkuun yllä oleviin kysymyksiin, niin ehkä tuo arvostus lähtisi jossain vaiheessa taas pikku hiljaa nousuun.

[Haider]

Jos 90-luvulla joku olisi sanonut julkisuudessa, ettei halua maahanmuuttajia naapuriinsa, hänet olisi leimattu rasistiksi. Nyt niin saa sanoa ihan missä vain: internet-keskustelussa, lehdessä tai television asiaohjelmassa.

1990 Suomessa asui 44 somalialaista, 107 irakilaista ja 3 afgaania. Olisi ihme jos he olisivat aiheuttaneet ongelmia. http://www.stat.fi/tup/suoluk/suoluk_vaesto.html#ulkomaidenkansalaiset

Enää maahanmuuttajia ei haukuta ”sosiaalipummiksi” vain kadulla, vaan myös julkisesti.

Siinä määrin kuin keskustelupalstat ja lehtien mielipidesivut ovat julkisia...ja kun vähän katselee näitä diskorahoja (HS 24.11) ja työllisyysprosentteja (osa naisista on kokoajan raskaana ja jotkut miehet ovat työkyvyttömyyseläkkeellä jo Suomeen saapuessa, heitähän ei tilastoihin lasketa):
http://www.taloussanomat.fi/tyomarkkinat/2008/10/19/thors-talouskriisista-virtaa-ulkomaalaisten-rekrytointiin/200827220/12
http://www.mol.fi/mol/fi/99_pdf/fi/04_maahanmuutto/08_maahanmuuttotilastot/wulktyoll.pdf

Yhtäkkiä mediassa on esillä maahanmuuttovastaisten mielipiteitten vyöry. Se näkyy ihan sanavalinnoissakin. Puhutaan pakolaistulvasta, kun turvapaikanhakijoiden määrä on prosentuaalisesti kasvanut reippaasti. Sitä ei tuoda esiin, että lähtökohta on hyvin pieni eikä turvapaikanhakijoita edelleenkään määrällisesti tule paljon, maahanmuuttoasioista tohtoriksi väitellyt, sosiologi Salla Tuori Åbo Akademista toteaa.

Onneksi tyhjäntoimittajaturvapaikkaturisteja ei eroteltu kiinalaisista insinööreistä yms.  Jotkuthan saataisivat vastustaa vain ensin mainittujen tuloa Suomeen.
Jos 6000 turvapaikanhakijaa (kaikki näistä eivät tietysti saa oleskelulupaa) tuntuu vähältä niin selvä sitten. Tajuaakohan Tuori, että niillä 700:llä ankkurilapsilla on muuten perheet?
http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Somalien+suurperheille+vaikea+l%C3%B6yt%C3%A4%C3%A4+asuntoja+Helsingiss%C3%A4/1135250786801

Julkisuudessakin on viitattu siihen, ettei ennen saanut puhua maahanmuuton ongelmista. Se on höpönlöpöä. Tutkijat ovat puhuneet niistä jo pitkään.

Samasta aiheesta myös Anu Silfverberg:
http://www.hs.fi/artikkeli/Rohkea/1135250050614
Ja maahanmuuton ongelmiksi tarjotaan vain suomalaisten rasismia àla Osmo Soininvaara.
Miksei näitä tutkijoita kuunnella btw.

Kun sanotaan, että maassa pitää elää maan tavalla, mitä silloin oikein tarkoitetaan? En usko, että suomalaisuuden edustajina ajatellaan esimerkiksi lesbo-burleski-ryhmiä.

Nytkö kielletään jo suomalaisen kulttuurin olemassaolo??
http://www.maahanmuuttajat.fi/content/index.php?option=content&task=view&id=52&Itemid=77
http://seattletimes.nwsource.com/html/opinion/2002516538_sundayfinland25.html
...tai ihan vaan wikipedia

Myös se kannattaa muistaa, ettei Suomi kansainvälistynyt 90-luvulla. Maahanmuuttoa on ollut aina. Kari Tapion ”Olen suomalainen”on italialainen käännösiskelmä, kansallisaatekin on tuontiperua. Kirjailija Hella Vuolijoen Niskavuori-sarja edustaa suomalaisuuden ydintä, vaikka Vuolijoki itse syntyi Virossa.

Perinteinen vihreä "kaikki tai ei mitään"-argumentti. Emmekö me suomalaiset itse saa valita mistä otamme vaikutteemme? Vihreistä ja rajoista puheenollen:
http://www.vihrealanka.fi/kolumnit/kansanarmeijaa-ei-enaa-tarvita

En tiedä, mitä me maahanmuuttajissa oikein pelkäämme. Minusta maahanmuuton ongelmista pitää puhua asiallisesti. Pakolaisia ei pidä nähdä ongelmina tai kustannuksina, vaan ihmisinä, jotka voivat tuoda Suomeen myös paljon hyvää.

Erityisesti Ali Quassimin ja Zahra Abdullahin kaltaiset moniosaajat ovat tuoneet tänne paljon hyvää.
http://www.youtube.com/user/vlcmediaplayer
http://www.kela.fi/in/internet/suomi.nsf/NET/100403170102EH
http://blogit.mtv3.fi/ylimaarainen/2009/05/29/sosiaalipummimaahanmuuttaja/
http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/arkistot/kotimaa/2009/11/1001431

[Jouko]

"Eivätkö omat paskavaipoissa maakaavat vanhuksemme ole ihmisiä?"

Tämä onkin se sokea piste näillä mamutukseen hurahtaneilla.

[Topelius]

Salla Tuori on julkaissut mielenkiintoisia kirjoja ja artikkeleja:

Tuori, Salla (2008) Postcolonial and queer readings of migrant families.

Tuori, Salla (2007) Heteronormativitet och diskurser om heterosexualitet i finländsk kvinnopolitik.

Tuori, Salla (2007) Cooking nation. Gender Equality and Multiculturalism as nation-building discourses.

Tuori, Salla (2007) Erontekoja: rodullistetun sukupuolen rakentuminen monikulttuurisessa naispolitiikassa Suomessa.

Silius, Harriet & Tuori, Salla (2004) Gender-neutral Finland? Women's Studies Students as Gender Experts in Finland.

Tuori, Salla (2001) Etnicitet som performans. Om finländska immigranter in Madrid.

Tuori, Salla (2008) "Maahanmuuttajanaiset" tutkimuksen kohteena.

Tuori, Salla & Peltonen, Salla (2007) Feminist Politics. An Interview with Sara Ahmed.

Tuori Salla (2007) Sukupuolten tasa-arvo ja monikultuurisuus: kansakunnan rakentamisen kaksiselitteiset ainekset

Tuori Salla (2007) Jämställdhet mellan könen och mångkultur som tvetydiga ingredienser i ett nationsbygge

Kauranen, Ralf & Tuori, Salla (2002) Mapping Minorities and Their Media: Finland. Diasporic Minorities and their Media in the EU: a Mapping.

[Uuno]

Laskiko joku monta klisettä tuohon Tuorin itkuvirteen mahtui?

Tutkija. Tohtori. Huh.

[Topelius]

Paljonko on tarpeeksi, siihen ei maahanmuuttoasioista väitellyt vastaa.

Sallan väitöskirjan otsikkona oli näemmä "The Politics of Multicultural Encounters. Feminist Postcolonial Perspectives".

Monikulttuurisuus herättää tällä hetkellä monenlaisia kysymyksiä julkisessa keskustelussa. Keskustelun kehittämiseksi on tärkeää selvittää, mikä tukee hyvää monikulttuurisuutta ja minkälaisia ovat monikulttuurisuuden rakentumisen edellytykset tämän päivän Suomessa. Näihin kysymyksiin paneutuu Salla Tuorin väitöskirja "The politics of multicultural encounters. Feminist postcolonial perspectives", joka käsittelee monikulttuurisuutta projektiyhteiskunnassa. Tutkimus perustuu kenttätyöhön EU-rahoitteisessa maahanmuuttajanaisten työllisyysprojektissa sekä laajemmassa monikulttuurisuustyön kontekstissa. Kirjan punaisena lankana kulkee feminististen jälkikoloniaalien ajatusten ja arkipäivän politiikan välinen vuoropuhelu.

Tutkimus valaisee myös rasismin ilmenemistä Suomessa. Rasismia käsitellään usein monikulttuurisuuden ikävänä kääntöpuolena, ja rasismin yleistyminen liitetään yksinkertaisesti maahanmuuton lisääntymiseen 1990-luvulta lähtien. Rasismi tulisi kuitenkin ymmärtää laajemmin kuin yleensä tehdään - se on enemmän kuin tietoinen aate tai motiivi. Rasismia ovat työelämän syrjivät rakenteet ja koulujen, työpaikkojen ja naapurustojen eriarvoistavat käytännöt. Yksi tämän tutkimuksen keskeinen tulos liittyy Suomeen muuttaneiden ihmisten tiedon kuuntelemiseen. Etnografisesta analyysistä nousee selkeästi esille se, ettei Suomeen muualta muuttaneiden tietoa aina kuulla, tai sitä ei kuulla yleistettävänä tietona vaan yksilöllisenä kokemuksena. Tällainen kuuntelemattomuus on myös eriarvoistava käytäntö, vaikkei siihen liittyisi tietoista syrjintää.

Tutkimuksessa käsitellään valtaistumisen (eli voimaantumisen) mahdollisuuksia ja merkitystä työllisyysprojektissa. Valtaistuminen ymmärretään yleensä yksilöiden ja joskus myös ryhmien omien voimavarojen kasvuna, joka johtaa toimintamahdollisuuksien paranemiseen. Valtaistuminen käytäntönä, tai ainakin retoriikkana, on viime aikoina levinnyt muun muassa sosiaalipolitiikkaan ja pedagogiikkaan. Parhaimmillaan valtaistumisessa yhdistyvät valta ja voima eli yhtäältä olosuhteet ja toisaalta henkilökohtainen muutos. Tällöin se voi olla tärkeä väline rakentaa monikulttuurista yhteiskuntaa.

Tutkimus tuo myös uutta tietoa "projektiyhteiskunnasta" yksittäisen projektin näkökulmasta. Monikulttuurista työtä Suomessa organisoidaan ennen kaikkea projekteina, mikä luo toiminnalle melko tiukat edellytykset ja raamit. Projektien tulee vastata kulloisenkin rahoituksen painopisteisiin ja muokata omaa työtään niiden mukaan. Projektityö merkitsee myös jatkuvia raportteja, evaluaatioita, "valtavirtaistamista" eli hallinnollisen työn ja sen merkityksen korostumista. Monikulttuurisen työn kontekstissa tämä tarkoittaa myös sitä, että itse projektien työllisyysvaikutukset kohdistuvat ennen kaikkea suomalaistaustaisiin työntekijöihin hallinnon eri tasoilla.

Teos soveltuu monikulttuurisuudesta, rasismista, etnisistä suhteista ja etnografiasta kiinnostuneille.

[viking]

– En tiedä, mitä me maahanmuuttajissa oikein pelkäämme. Minusta maahanmuuton ongelmista pitää puhua asiallisesti. Pakolaisia ei pidä nähdä ongelmina tai kustannuksina, vaan ihmisinä, jotka voivat tuoda Suomeen myös paljon hyvää.


Kyllä jos hyväksi lasketaan kasvavat rikostilastot ja asunnonlisäksi 1200e käteen rahaa

[Al-Juzar]

Salla on malliesimerkki siitä, miksi tusinatohtoritehtailu olisi lopetettava heti.

[Roope]

En tietenkään voi vastata Tuorin puolesta, mutta itse kuvittelisin että pakolaisten ottamisella maahan tavoitellaan pakolaisten tilanteen parantumista.

Ehkä hän tosiaan ajattelee juuri näin, mutta kuulisin mielelläni Tuorin tai muiden vastaavassa asemassa olevien perustelut.

Tuori antoi kirjoituksessaan ymmärtää, että pakolaiset voivat tuoda mukanaan "paljon hyvää" eli jotain tavoittelemisen arvoista. Ymmärsin vielä rivien välistä niin, että tämä "paljon hyvää" ei materialisoidu, jos maahanmuuttokeskustelu on vääränlaista. Ottaen huomioon nykyisen maahanmuuttopolitiikan tahallisen tai tahattoman painottumisen lukutaidottomiin muslimimaahanmuuttajiin, en voi tuollaista väitettä purematta niellä.

Vaikka tämä onkin ikävästi sanottu, niin minun mielestäni pakolaiset tuovat mukanaan lähinnä "paljon huonoa", eivät "paljon hyvää". Eksponentiaalisesti sitä enemmän, mitä enemmän heitä tulee, ja mitä kulttuurisesti kaukaisemmista ympäristöistä he saapuvat.

Jos tämän kurjentamisen vastapainoksi on jotain muuta, niin sen voi panna pöydälle keskusteltavaksi, mutta yötä on turha väittää päiväksi.

[Jouko]

Olen itsekin halunnut korostaa aidon rasismin lähtökohtaisesti institutionaalista luonnetta eikä henkilökohtaista mutua joka usein voidaan sivuuttaa. Kyllä tohtoritasoisen pitäisi tämä osata erottaa.

[Lemmy]

Jos 90-luvulla joku olisi sanonut julkisuudessa, ettei halua maahanmuuttajia naapuriinsa, hänet olisi leimattu ennakkoluuloiseksi. Nyt niin saa sanoa ihan missä vain koska asiasta on tietoa.

[Jepulister]

Salla on malliesimerkki siitä, miksi tusinatohtoritehtailu olisi lopetettava heti.

Karkea arvio hänen koulutukseensa hupuloituneista verovaroista lienee välillä 100 000 - 150 000, siis pelkästään koulutuksen kustannuksiin. Lisäksi kannattaa ottaa huomioon vaihtoehtokustannus, tässä tapauksessa se kansantaloudellinen tappio, joka syntyy siitä, että hän tekee nykyisiä hommiaan sen sijaan, että olisi heti täysi-ikäiseksi tultuaan ryhtynyt esimerkiksi laitoshuoltajaksi tai suurtalouskeittäjäksi.

[AaJii]

No huh huh. Olipas taas kirjoitus. Hienosti oli tohtori laittanut kaikki kliseet peräkanaa. Kivasti puhuttiin taas kaikista maahanmuuttajista yhtenä lössinä joita (piilo)rasistit vastustavat.

Olisi kyllä tältä tutkijatohtorilta kiva saada vastaus siihen, että jos tulijoita on nyt vähän, niin kuinka paljon heitä on tultava ennen kun heitä tulee paljon? Vai onko sellaista rajaa olemassakaan?

[SK]

Kiinitän huomiota tuohon itse otsikkoon mamukeskustelun räjähtämisestä käsiin. Eikö ongelmana nähdä sitä, että mamujen määrä on räjähtänyt käsiiin? Onko edelleenkin ongelmana se, että joku puhuu siitä? Luulin, että tohtoriksi väitellyt ymmärtäisi syy ja seuraus-suhteen.

Edistyksellisemmät radikaalin äärisuvaitsevaiston edustajat ovat jo todenneet, että asioista pitää puhua, ennen kuin niille voidaan jotain tehdä. Tällä hetkellä meidän vastapuolelta tulee aivan ihmeellistä höttöä ja syykin on selvä: Jos asioista aletaan puhumaan oikeasti, niin silloin kaikki huomaavat, että "vituiks meni mamuilu ja mokutus" ja asioille aletaan tehdä jotain. Ja suvaitsevaisto joutuu myöntämään olleensa väärässä. Sitä en sitten tiedä, että kumpi heille tekee kipeämpää.

Viime aikoina on ollut näitä kauhisteluita hyvin paljon. Hetki sitten oli pieni buumi siitä, kuinka vedettiin yhtäläisyysmerkit rasismin ja maahanmuuttokriittisyyden välille. Toki asiaa harrastetaan koko ajan, mutta hetkellisesti asia lisääntyi. Viimeisin keksitty älyttömyys on se, että kirjoitetaan lehtiin suoranaisia valheita (esim. mamukriitikot luulevat laman olevan mamujen syytä tms.) mitkä ovat naurettavia.

Onko nyt taas keksitty uusi valittelun aihe siitä, että maahanmuuttokriittiset puheet ovat lisääntyneet? Kuinka kauan suvaitsevaisto jaksaa keksiä tällaisia aiheita, jotka eivät ota itse ongelmaan millään tavalla kantaa? Minusta näyttää siltä, että suvaitsevaistolla alkaa pikkuhiljaa olla viimeiset panokset piipussa. Sitten aina jostain löydetään joku hieman uudenlainen kauhistelun aihe, jota toitotetaan vähän aikaa. Taitaa olla normaalia paniikkireaktiota suvaitsevaiston taholta.

Mutta jatketaan vaan toimintaa kuten laulussakin sanotaan: löylyä lisää, löylyä lisää, löylyä lisää kiukaaseen.

[Kimmo Pirkkala]

Tässä oli taas jälleen kerran ja uudelleen, mamumyönteinen kirjoitus, jossa ei puhuttu itse maahanmuuton hyvistä ja huonoista puolista (kai niitäkin on, onhan?) vaan kommentoitiin itse olematonta keskustelua. Eli tämä oli sitä samaan Allah-Ohankin esille nostamaa "metakeskustelua".

Nämä artikkelit voidaan kaikki koostaa näin:
- Suomessa on voitava keskustella maahanmuutosta.
- Kaikki maahanmuutto niputetaan yhdeksi massaksi.
- Maahanmuuttajia ei tule nähdä pelkkänä kustannuseränä ja haittana, vaan he ovat rikkaus.
- Ja sitten ei oikeastaan itse maahanmuutosta puhutakaan mitään muuta.

"En ole rasisti, mutta..." - viittaa siihen, että ei väitetä kaikkien kriitikoiden olevan rasisteja, mutta annetaan kuitenkin näin ymmärtää...

Hienoa. Kyllä se maahanmuuttokeskustelu näin tosiaan edistyy...

[Kimmo Pirkkala]

Ja sitten vielä tämä: Niitähän on niin vähän, että turha tästä on haloota nostaa... odotetaan ensin että niitä on 40% helsinkiläisistä ja meri-rastilat ja hakunilat ovat muuttuneet 90-prosenttiseksi mamulähiöiksi, joissa työttömät ja syrjäytyneet mellakoivat.

Sitten, sanoo arvon tohtori, sitten saamme keskustella...

[AaJii]

Karkea arvio hänen koulutukseensa hupuloituneista verovaroista lienee välillä 100 000 - 150 000, siis pelkästään koulutuksen kustannuksiin.

Muistuu ihan mieleen se taannoinen Hesarin "Maahanmuuttajista selvää säästöä" -juttu