Työttömien osuus työvoimaan, 35 kuntaa. +muuta

[poikuliini]

Vuoden 2016 työttömyystietoja.

Tein ajankulukseni tällaisen taulukon, jossa on kolmenkymmenenviiden suurimman kunnan (+Ahvenanmaa) työttömien osuus verrattuna työvoimaan, ei siis koko asukaslukuun. Kunnat ovat suuruusjärjestyksessä ja Uudenmaan kunnat on lihavoitu.
Luvut ovat vuosikeskiarvoja, jotka on laskettu kyseisen muuttujan kuukausitietojen perusteella. Saatatte myös miettiä miksi olen ottanut mukaan Palveluissa olijat niin se johtuu siitä, että TEM käyttää työttömien työnhakijoiden ja palveluissa olevien yhteismäärästä käsitettä "laaja työttömyys".

	tyött.%											tyött.+ palv.%
	2016	2015	2014	2013	2012	2011	2010	2009	2008	2007		2016	2015	2014	2013	2012
Helsinki	12,6%	12,3%	11,0%	9,4%	7,8%	7,5%	8,0%	7,6%	6,0%	6,8%		16,5%	16,2%	14,8%	12,7%	11,2%
Espoo	10,5%	10,4%	9,1%	7,6%	5,9%	5,5%	6,2%	6,0%	4,4%	5,0%		13,8%	13,4%	12,1%	10,1%	8,4%
Tampere	18,2%	17,7%	16,6%	15,6%	13,0%	12,7%	14,1%	13,8%	10,4%	10,4%		23,2%	22,7%	22,0%	19,9%	17,4%
Vantaa	12,2%	11,9%	10,7%	9,7%	8,4%	8,2%	8,7%	8,3%	6,2%	6,7%		16,5%	16,0%	14,6%	12,9%	11,7%
Oulu	16,6%	17,2%	16,2%	15,2%	13,6%	12,8%	13,2%	13,4%	11,1%	11,1%		21,5%	22,6%	22,2%	20,6%	19,4%
Turku	16,6%	16,8%	15,8%	14,5%	12,9%	12,6%	13,1%	11,6%	9,0%	9,4%		21,4%	21,8%	21,2%	19,1%	17,4%
Jyväskylä	17,1%	17,6%	16,7%	15,0%	13,2%	12,4%	13,1%	12,9%	11,8%	12,8%		22,9%	23,4%	23,0%	20,9%	18,8%
Lahti	17,0%	18,5%	17,6%	16,1%	14,1%	13,5%	14,8%	14,6%	11,2%	12,3%		22,0%	23,5%	22,5%	20,5%	19,3%
Kuopio	13,1%	13,6%	12,2%	11,2%	10,4%	10,5%	11,6%	11,9%	10,0%	10,6%		17,1%	17,8%	17,2%	15,6%	14,7%
Kouvola	14,7%	14,8%	14,4%	13,1%	11,7%	11,0%	11,5%	11,5%	10,6%	11,8%		20,2%	20,3%	19,9%	18,0%	16,9%
Pori	17,0%	16,3%	15,0%	13,8%	12,4%	12,4%	12,6%	12,6%	11,1%	12,5%		21,9%	21,2%	20,5%	18,5%	16,8%
Joensuu	18,1%	17,6%	16,2%	15,9%	15,1%	14,0%	14,6%	16,5%	14,1%	14,3%		25,1%	24,7%	24,2%	23,2%	22,4%
Lappeenranta	15,2%	15,2%	14,3%	12,9%	11,9%	11,9%	12,4%	12,9%	10,3%	10,8%		21,0%	20,9%	19,4%	17,3%	16,5%
Hämeenlinna	12,3%	12,5%	11,4%	10,4%	8,7%	8,9%	8,5%	9,8%	7,3%	7,8%		17,2%	17,2%	15,9%	14,3%	12,8%
Vaasa	11,8%	10,8%	9,9%	8,9%	7,8%	7,6%	8,3%	7,9%	6,6%	7,2%		17,1%	15,8%	14,7%	13,1%	12,3%
Rovaniemi	15,5%	15,5%	15,3%	14,7%	13,0%	12,3%	13,2%	13,9%	12,3%	12,4%		19,8%	19,9%	20,1%	19,1%	18,1%
Seinäjoki	11,1%	11,7%	10,6%	9,6%	8,3%	8,2%	9,3%	9,9%	8,5%	8,7%		15,3%	15,3%	14,5%	13,6%	12,0%
Mikkeli	13,7%	14,0%	12,8%	12,1%	11,1%	10,2%	10,8%	10,6%	9,2%	10,0%		19,0%	19,4%	18,6%	17,5%	16,2%
Kotka	20,1%	19,9%	18,3%	16,8%	15,9%	14,9%	14,5%	14,2%	11,3%	11,2%		26,8%	26,2%	24,6%	22,2%	21,5%
Salo	16,1%	16,3%	15,6%	15,4%	13,0%	10,8%	11,1%	10,6%	7,4%	7,6%		22,4%	22,3%	22,3%	21,4%	17,9%
Porvoo	10,4%	10,4%	9,6%	8,6%	7,8%	7,7%	8,0%	7,7%	5,7%	6,2%		14,0%	14,0%	13,3%	11,9%	11,3%
Kokkola	11,2%	11,1%	10,6%	9,5%	8,7%	8,3%	9,2%	9,9%	8,3%	9,1%		16,3%	16,1%	15,9%	14,5%	14,0%
Lohja	12,2%	12,6%	11,7%	9,8%	7,8%	7,7%	8,5%	7,8%	5,4%	5,6%		15,2%	16,0%	15,1%	12,7%	10,9%
Hyvinkää	11,2%	11,8%	10,9%	9,6%	7,8%	7,7%	8,3%	8,0%	6,0%	6,8%		16,4%	16,8%	15,7%	13,7%	12,0%
Nurmijärvi	7,5%	7,9%	6,9%	5,2%	4,2%	4,5%	5,0%	4,6%	3,2%	4,0%		9,7%	10,0%	9,0%	7,0%	5,9%
Järvenpää	10,7%	10,6%	9,3%	8,0%	6,8%	6,9%	7,6%	7,4%	5,3%	5,6%		14,0%	13,6%	12,0%	10,3%	9,0%
Rauma	13,0%	13,5%	12,8%	11,5%	10,3%	10,0%	10,6%	10,8%	8,5%	8,9%		17,9%	18,9%	18,6%	16,2%	15,1%
Kirkkonummi	10,4%	9,9%	8,7%	7,4%	5,8%	5,8%	6,4%	6,4%	4,7%	5,1%		13,0%	12,3%	10,9%	9,3%	7,8%
Tuusula	8,3%	8,3%	7,2%	6,2%	5,0%	4,9%	5,4%	5,0%	3,0%	3,5%		10,4%	10,6%	9,4%	8,0%	6,6%
Kajaani	14,3%	15,9%	16,3%	14,8%	12,5%	12,6%	13,4%	14,6%	12,7%	13,7%		21,0%	23,3%	23,9%	22,0%	20,3%
Kerava	11,3%	11,3%	9,9%	8,3%	6,7%	6,5%	7,2%	6,4%	4,1%	4,4%		15,3%	15,3%	13,7%	11,2%	9,5%
Savonlinna	16,0%	16,4%	15,0%	14,4%	14,3%	13,7%	14,9%	14,3%	11,6%	12,0%		22,7%	23,2%	22,4%	20,6%	20,8%
Nokia	14,5%	14,0%	14,2%	13,1%	10,6%	9,8%	11,3%	11,4%	7,2%	7,3%		19,7%	19,1%	19,0%	16,7%	14,4%
Ylöjärvi	12,3%	13,0%	12,0%	10,4%	8,3%	8,2%	9,1%	9,3%	5,6%	5,9%		16,2%	17,0%	16,3%	14,0%	11,7%
Kaarina	9,8%	9,4%	8,9%	8,1%	6,4%	6,1%	6,7%	6,2%	4,0%	4,5%		13,6%	13,3%	12,9%	11,5%	9,4%
Ahvenanmaa	3,5%	3,9%	4,0%	3,5%	3,0%	2,6%	2,8%	2,5%	1,9%	2,0%		5,1%	5,1%	5,2%	4,7%	3,9%
Koko maa	13,2%	13,4%	12,4%	11,3%	9,8%	9,4%	10,1%	10,2%	7,9%	8,5%		17,7%	17,9%	17,1%	15,4%	13,9%

Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, Kuntapohjaisia vuosikeskiarvoja http://tem.fi/kuntapohjaiset-vuosikeskiarvot

Kuten huomataan työvoimapula on aivan hirrrrvittävä. (Paitsi Ahvenanmaalla.)


Tässä on koko maan työttömyysluvut Työ- ja elinkeinoministeriöstä ja Tilastokeskuksesta. Lisäsin myös TEM:in ilmoittamat työttömyyslukujen sekä Palveluissa olevien yhteissumman, joka siis oli se "laaja työttömyys". Kannattaa myös huomioida Palveluissa olijoiden lukumäärän kasvu 90-luvun laman lukemiin. TEMtyönhakijat yhteensä sisältää kaikki TEM:n rekisteröidyt työnhakijat.

Vuosi	TEM		Tilastokeskus		TEM			TEM
	Lukumäärä	Työttömyys%	Lukumäärä	Työttömyys%	Palveluissa*	Palveluissa+ TEMtyöttömyys	Palveluissa+ TEMtyöttömyys%	TEMtyönhakijat yhteensä	TEMtyönhakijat yhteensä%
1991	213 201	8,6%	169 000	6,6%	57 549	270 750	10,9%	365 080	14,7%
1992	363 121	14,6%	292 000	11,7%	78 324	441 445	17,8%	538 621	21,7%
1993	482 173	19,5%	405 000	16,3%	84 016	566 189	22,9%	680 435	27,5%
1994	494 247	20,0%	408 000	16,6%	98 377	592 624	24,0%	720 998	29,2%
1995	466 013	19,3%	382 000	15,4%	103 667	569 680	23,6%	694 634	28,8%
1996	447 987	18,6%	363 000	14,6%	118 514	566 501	23,5%	690 504	28,7%
1997	408 964	17,0%	314 000	12,7%	123 385	532 349	22,1%	656 865	27,3%
1998	372 431	15,4%	285 000	11,4%	113 231	485 662	20,0%	609 968	25,2%
1999	348 140	14,2%	261 000	10,2%	104 899	453 039	18,5%	586 348	24,0%
2000	321 119	12,8%	253 000	9,8%	89 038	410 157	16,4%	551 499	22,0%
2001	302 177	12,0%	238 000	9,1%	79 707	381 884	15,1%	525 569	20,8%
2002	293 969	11,5%	237 000	9,1%	79 285	373 254	14,7%	523 484	20,6%
2003	288 843	11,3%	235 000	9,0%	86 802	375 645	14,7%	523 355	20,5%
2004	288 402	11,3%	229 000	8,8%	87 343	375 745	14,8%	524 305	20,6%
2005	275 317	10,8%	220 000	8,4%	84 749	360 066	14,1%	505 197	19,8%
2006	247 890	9,7%	204 000	7,7%	86 496	334 386	13,1%	481 226	18,8%
2007	215 751	8,5%	183 000	6,9%	87 894	303 645	11,9%	443 426	17,4%
2008	202 891	7,9%	172 000	6,4%	83 044	285 935	11,2%	418 636	16,3%
2009	264 805	10,2%	221 000	8,2%	83 808	348 613	13,5%	491 319	19,0%
2010	264 813	10,1%	224 000	8,4%	100 144	364 957	14,0%	504 231	19,3%
2011	243 876	9,4%	209 000	7,8%	109 133	353 009	13,6%	470 401	18,2%
2012	253 150	9,8%	207 000	7,7%	107 492	360 642	13,9%	466 677	18,0%
2013	294 136	11,3%	219 000	8,2%	107 589	401 725	15,4%	504 992	19,3%
2014	325 653	12,4%	232 000	8,7%	122 130	447 783	17,1%	571 644	21,8%
2015	351 872	13,4%	252 000	9,4%	117 789	469 661	17,9%	625 521	23,8%
2016	348 767	13,2%	237 000	8,8%	118 396	467 163	17,7%	648 829	24,6%

*Sisältää yhteismäärän työllistettynä, työharjoittelussa/työelämävalmennuksessa, vuorotteluvapaasijaisena, kuntouttavassa työtoiminnassa, omaehtoisessa opiskelussa, valmennuksessa, työ- ja koulutuskokeilussa sekä työvoimakoulutuksessa olevista.
(http://xn--tytn2016-o4ab.png)

Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö http://tem.fi/documents/1410877/2187011/tilkm2016.pdf
           Tilastokeskus, Suomi lukuina/työmarkkinat 25.1.2017 http://www.stat.fi/tup/suoluk/suoluk_tyoelama.html

Ja tässä on pähkinänkuoressa TEM:in ja Tilastokeskuksen erot.

Tilastokeskuksen työvoimatutkimus kuvaa työvoiman kysyntää ja tarjontaa kansantaloudessa, työttömyyden mittaaminen on vain yksi työvoimatutkimuksen tehtävistä. Työvoimatutkimus perustuu 15–74-vuotiaasta väestöstä poimittuun otokseen. Työvoimatutkimuksessa työllisen ja työttömän määrittely noudattaa YK:n työjärjestön ILO:n suosituksia ja Euroopan unionin asetuksia. Luvut ovat kansainvälisesti vertailukelpoisia.
Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksessa työtön on henkilö, joka tutkimusviikolla on työtä vailla (ei ollut palkkatyössä tai tehnyt työtä yrittäjänä), on etsinyt työtä aktiivisesti viimeisten neljän viikon aikana palkansaajana tai yrittäjänä ja voisi aloittaa työn kahden viikon kuluessa. Myös henkilö, joka on työtä vailla ja odottaa sovitun työn alkamista kolmen kuukauden kuluessa, luetaan työttömäksi, jos hän voisi aloittaa työn kahden viikon kuluessa. Työttömäksi luetaan myös opiskelija ja työpaikastaan toistaiseksi lomautettu, joka täyttää edellä mainitut kriteerit.

Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilasto puolestaan rekisteröi työ- ja elinkeinotoimistoissa asioivia työnhakijoita ja on tarkoitettu työnvälitystoiminnan ja työ- ja elinkeinohallinnon tarpeisiin. Työnvälitystilastoa käytetään palveluiden kohdentamiseen ja niiden vaikutusten seuraamiseen. Työnvälitystilastoon perustuvaa työttömyyslukua ei voida vertailla kansainvälisesti, koska eri maiden työvoimahallinto ja työttömyysturvalainsäädäntö poikkeavat toisistaan.
Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilastossa työtön on työnhakija, joka on ilman työtä eikä työllisty päätoimisesti yritystoiminnassa. Työnvälitystilastossa työttömiin luetaan työnhakijaksi ilmoittautuneet kokonaan lomautetut. Työnvälitystilastossa ei lueta työttömiksi työnhakijoiksi työttömyyseläkkeen saajia eikä päätoimisia koululaisia ja opiskelijoita – ei edes loma-aikoina. Käytännössä työnvälitystilasto kattaa työttömät, jotka saavat työttömyyskorvausta.

Tilastokeskuksen ja työ- ja elinkeinoministeriön työttömyyslukujen eroa selittää osaltaan piilotyöttömyys. Piilotyöttömäksi luetaan työvoimatutkimuksessa työvoiman ulkopuolella oleva henkilö, joka haluaisi ansiotyötä ja olisi työhön käytettävissä kahden viikon kuluessa, mutta ei ole aktiivisesti etsinyt työtä viimeisten neljän viikon aikana. Piilotyöttömiä oli vuonna 2012 keskimäärin 113 000 henkilöä. Piilotyöttömyyden syitä ovat työnhausta luopuminen tai muut syyt kuten opiskelu, lasten hoito tai terveydelliset syyt.

Lähde: Tilastokeskus, [Tilastokeskuksen ja työ- ja elinkeinoministeriön tilastojen vertailu], [4.4.2013] http://tilastokeskus.fi/til/tyti/tyti_2013-04-04_men_002.html

Tässä toimeentulotukien saajien määrä. Kustannukset ovat vuoden 2015 hintoja.

Toimeentulotuki on viimesijainen toimeentuloturvan muoto. Tuki on tarveharkintaista, ja sitä myönnetään yleensä kuukaudeksi kerrallaan. Tuki lasketaan asiakkaan välttämättömien menojen mukaan. Tukea maksetaan se määrä, jolla asiakkaan tukeen oikeuttavat menot ylittävät hänen tulonsa ja varansa.

Vuosi	Kotitalouksia	Henkilöitä	Kustannukset yhteensä, milj. euroa vuoden 2015 hinnoin
1990	181 604	314 009	301,9
1991	222 653	396 109	384,1
1992	258 864	464 635	450,8
1993	292 559	528 126	521,9
1994	329 393	577 274	588,8
1995	339 020	583 922	620,2
1996	349 591	609 636	710,3
1997	344 705	593 797	738,9
1998	313 337	534 930	619,3
1999	291 961	492 694	569,1
2000	271 686	454 353	543,3
2001	264 122	443 155	572,7
2002	262 570	429 806	587,0
2003	261 430	424 126	591,3
2004	251 017	401 031	553,8
2005	238 848	377 376	525,2
2006	226 617	358 369	524,0
2007	217 842	342 492	545,8
2008	215 570	339 394	579,8
2009	238 755	377 688	678,0
2010	240 257	375 152	687,5
2011	239 212	371 898	681,6
2012	238 373	370 454	719,6
2013	245 765	381 851	742,4
2014	253 448	393 336	743,2
2015	259 010	400 225	745,5

(http://toimtuki2016.png)
Lähde: Sosiaali- ja Terveysministeriö http://stm.fi/toimeentulotuki
           Terveyden- ja Hyvinvoinnin laitos http://www.thl.fi/fi_FI/web/fi/tilastot/aiheittain/aikuisten_sosiaalipalvelut/toimeentulotuki/toimeentulotuki

Alla työttömyysturvaetuuksia saaneet vuoden lopussa. Kustannukset ovat vuoden 2015 hintoja.
Perusturva sisältää peruspäivärahan, työmarkkinatuen, kotoutumistuen, vuorottelukorvauksen (perusturva), koulutustuen (perusturva), koulutuspäivärahan (perusturva) ja yhdistelmätuen työmarkkinatuen.
Ansioturva sisältää ansiopäivärahan, vuorottelukorvauksen (ansioturva), koulutustuen (ansioturva) ja koulutuspäivärahan (ansioturva).

Vuosi	Perusturva, yhteensä henkilöitä	Ansioturva, yhteensä henkilöitä	Perusturva ja Ansioturva, yhteensä henkilöitä	Kustannukset yhteensä, milj. euroa vuoden 2015 hinnoin
1990	50 827	78 018	128 845	793,8
1991	133 542	218 763	352 305	2 184,5
1992	195 511	316 712	512 223	4 029,8
1993	224 469	343 051	567 520	5 284,1
1994	234 214	293 049	527 263	5 259,3
1995	232 311	276 159	508 470	4 866,2
1996	209 307	283 996	493 303	4 789,1
1997	207 058	225 969	433 027	4 431,3
1998	211 947	195 037	406 984	3 838,2
1999	206 308	176 053	382 361	3 557,2
2000	190 742	153 262	344 004	3 206,0
2001	191 231	145 739	336 970	2 995,5
2002	192 480	148 251	340 731	3 136,9
2003	190 472	157 281	347 753	3 366,8
2004	187 378	155 879	343 257	3 532,7
2005	175 071	147 335	322 406	3 403,9
2006	141 953	133 070	275 023	3 113,5
2007	124 880	119 694	244 574	2 743,3
2008	124 515	130 349	254 864	2 498,3
2009	150 357	180 443	330 800	3 376,0
2010	151 407	151 589	302 996	3 708,2
2011	156 059	137 115	293 174	3 312,0
2012	171 121	149 873	320 994	3 618,0
2013	199 622	165 399	365 021	4 187,4
2014	223 912	189 294	413 206	4 750,6
2015	238 508	189 880	428 388	5 064,3

(http://xn--tytturva2016-5ib.png)

Lähde: Kela, Tilasto Suomen työttömyysturvasta 2015 http://www.kela.fi/documents/10180/1630858/Tilsto_Suomen_tyottomyysturvasta_2015.pdf

Niin ja vapaasti saa kertoa jos sattuu virheen löytämään. Tekevälle sattuu kuten sanotaan.

[Vredesbyrd]

Kannattaa näitä lukiessa aina muistaa, että massatyöttömyys on jyvitetty eri sektoreille. Osa pyörii turhissa koulutusputkissa, jotka eivät johda mihinkään. Osa ei edes ilmoita olevansa enää aktiivinen työnhakija. Jos on yhdenkin tunnin viikossa töissä eli alityöllistetty, on "töissä".

[Saturoitunut]

Laskin huvikseni tuosta yhdestä taulukosta TEMin ja Tilastokeskuksen työttömyyslukujen eroa:

Vuosi	TEM lukumäärä	Tilastokeskus lukumäärä	TEM-Tilastokeskus	(TEM-Tilastokeskus)/TEM
1991	213201	169000	44201	0,207320791178278
1992	363121	292000	71121	0,195860333057025
1993	482173	405000	77173	0,160052512272566
1994	494247	408000	86247	0,174501817916952
1995	466013	382000	84013	0,180280378444378
1996	447987	363000	84987	0,189708629937922
1997	408964	314000	94964	0,232206257763519
1998	372431	285000	87431	0,234757579256292
1999	348140	261000	87140	0,25030160280347
2000	321119	253000	68119	0,212130082617347
2001	302177	238000	64177	0,21238214688742
2002	293969	237000	56969	0,193792542751106
2003	288843	235000	53843	0,186409225773171
2004	288402	229000	59402	0,205969445426869
2005	275317	220000	55317	0,200921120018016
2006	247890	204000	43890	0,177054338617935
2007	215751	183000	32751	0,151799991657049
2008	202891	172000	30891	0,152254166030036
2009	264805	221000	43805	0,165423613602462
2010	264813	224000	40813	0,154120077186543
2011	243876	209000	34876	0,143007101969854
2012	253150	207000	46150	0,182302982421489
2013	294136	219000	75136	0,255446460140887
2014	325653	232000	93653	0,287585251786411
2015	351872	252000	99872	0,283830483812295
2016	348767	237000	111767	0,320463231899807

Parin viimeisen vuoden aikana nuo luvut ovat lähteneet aika ihkusti erkanemaan ja viime vuonna Tilastokeskuksen luku (jota esim. Taloussanomat käyttää aina otsikkojensa perustana) on lähes kolmanneksen pienempi kuin TEM:in vastaava.

[mmm]

Parin viimeisen vuoden aikana nuo luvut ovat lähteneet aika ihkusti erkanemaan ja viime vuonna Tilastokeskuksen luku (jota esim. Taloussanomat käyttää aina otsikkojensa perustana) on lähes kolmanneksen pienempi kuin TEM:in vastaava.

Kaksi eri lafkaa tilastoi samaa asiaa sillä erolla, että toisen lukema on n. 90 000 hlöä, tai 30% pienempi(eli 50% suurempi toisinpäin verrattuna). Mikä tämän selittää?
Eikö tilastokeskuksen pitänyt olla noista tahoista se luotettavampi, se joka käyttää kansainvälistä ILO:n standardia työttömien määrittelemiseen ollen näin kansainvälisesti vertailukelpoinen datoinensa?

[poikuliini]

Kaksi eri lafkaa tilastoi samaa asiaa sillä erolla, että toisen lukema on n. 90 000 hlöä, tai 30% pienempi(eli 50% suurempi toisinpäin verrattuna). Mikä tämän selittää?
Eikö tilastokeskuksen pitänyt olla noista tahoista se luotettavampi, se joka käyttää kansainvälistä ILO:n standardia työttömien määrittelemiseen ollen näin kansainvälisesti vertailukelpoinen datoinensa?

Tilastokeskus kyselee parilta tuhannelta kuukausittain, että kuinkas menee, ookko työttömänä?
Eihän sitä kovin hyvänä mittarina voida pitää... Vertailukelpoisempi muiden maiden lukuihin se kyllä on.

[mmm]

Kaksi eri lafkaa tilastoi samaa asiaa sillä erolla, että toisen lukema on n. 90 000 hlöä, tai 30% pienempi(eli 50% suurempi toisinpäin verrattuna). Mikä tämän selittää?
Eikö tilastokeskuksen pitänyt olla noista tahoista se luotettavampi, se joka käyttää kansainvälistä ILO:n standardia työttömien määrittelemiseen ollen näin kansainvälisesti vertailukelpoinen datoinensa?

Tilastokeskus kyselee parilta tuhannelta kuukausittain, että kuinkas menee, ookko työttömänä?
Eihän sitä kovin hyvänä mittarina voida pitää... Vertailukelpoisempi muiden maiden lukuihin se kyllä on.

Eli onko TEM:in metodi luotettavampi vaikka se ei ole kansainvälisesti yhtä vertailukelpoinen?
Yritän lähinnä hahmottaa, mistä noinkin iso ero tuloksissa johtuu, ja kumpaa instanssia kannattaa pitää totuudenmukaisempana. Piru vieköön näitä valemedioita.

[poikuliini]

Eli onko TEM:in metodi luotettavampi vaikka se ei ole kansainvälisesti yhtä vertailukelpoinen?
Yritän lähinnä hahmottaa, mistä noinkin iso ero tuloksissa johtuu, ja kumpaa instanssia kannattaa pitää totuudenmukaisempana. Piru vieköön näitä valemedioita.

Itse pidän TEM:in lukuja luotettavana. Tosin työttömien työnhakijoiden kohdalta siivotaan ihmisiä pois, esimerkiksi jos teet vähintään 4 tuntia viikossa töitä sinua ei luokitella työttömäksi työnhakijaksi vaan työlliseksi työnhakijaksi tai jos olet työkkärin koulutuksessa sinut merkitään palveluissa olijaksi. Tästä syystä olen myös ottanut ne erikseen huomioon taulukoissa.

[nollatoleranssi]

22.8.

Päättäjät hehkuttavat Ahvenan­maan työllisyys­ihmettä – oikeasti sen kustantaa muu Suomi

Suvi-Anne Siimeksen mukaan muun Suomen tulisi ottaa mallia Ahvenanmaasta. Jos kaikkien maakuntien työllisyyttä tuettaisiin Ahvenanmaan malliin, Suomen talous romahtaisi, Taloussanomien Teemu Muhonen kirjoittaa.
– Ahvenanmaa näyttää mallia muulle Suomelle, kirjoittaa Suvi-Anne Siimes kolumnissaan tiistain Helsingin Sanomien pääkirjoitussivulla.

Työeläkeyhtiöitä edustavan Telan toimitusjohtaja otti kantaa Nobel-voittaja Bengt Holmströmin toissa viikolla esittämiin huoliin eläkejärjestelmän kestävyydestä.

Siimeksen mielestä heikkojen tulevaisuudennäkymien maalaamisen sijaan pitäisi keskittyä työllisyyden kohentamiseen Ahvenanmaan viitoittamalla tiellä.

Kun koko Suomessa työllisyysaste eli työllisten osuus työikäisestä väestöstä on yhä alle 70 prosenttia, noin 30 000 asukkaan saarimaakunnassa se on yli 80 prosenttia.

– Jos yltäisimme joskus samaan myös täällä Manner-Suomessa, julkisen talouden kestävyysvaje poistuisi käytännössä kokonaan. Myös työeläkemaksua voitaisiin alentaa. Se kertoo kasvun ja työllisyyden voimasta, Siimes katsoo.
...

Valtio ohjaa saarelle monin verroin enemmän rahaa kuin sieltä saa

Tilastokeskuksen tutkijat laskivat vuoden 2012 luvuilla, kuinka paljon valtion rahaa kuhunkin Suomen maakuntaan ohjataan ja kuinka paljon kaikkia eri verotuloja maakuntien yrityksiltä ja asukkailta puolestaan tulee valtiolle.

Ahvenanmaa oli ylivoimaisesti "alijäämäisin" maakunta, sillä se sai jokaista asukastaan kohden valtiolta lähes 4 500 euroa enemmän kuin toi valtiolle tuloja.

Koko Suomen keskiarvo oli 1 150 euroa, ja valtion budjetti oli siten vuonna 2012 yli 6 miljardia miinuksella.

Jos kaikki maakunnat olivat tulleet valtiolle yhtä kalliiksi kuin Ahvenanmaa, alijäämä olisi siis noussut noin 25 miljardiin euroon.

Yritystukia ja verohelpotuksia

Valtiovarainministeriön finanssineuvoksen Elina Pylkkäsen mukaan Suvi-Anne Siimeksen johtopäätös on "vähintäänkin kiistanlainen".

Työllisyysaste saattaisi nousta myös muissa maakunnissa, mikäli ne saisivat valtiolta yhtä paljon rahoitusta kuin Ahvenanmaa, selvityksen ohjaustyöryhmää johtanut Pylkkänen arvioi.

Hän sanoo, että valtion rahoituksen ansiosta Ahvenanmaan kunnat pystyvät esimerkiksi pitämään veroprosenttia muutaman prosenttiyksikön alhaisempana kuin muut Suomen kunnat eivätkä ole velkaantuneet samassa määrin.

Lisäksi saarimaakunnan tärkein elinkeino on merenkulku, ja muun muassa Maarianhaminassa päämajaansa pitävä Viking Line on useana vuonna ollut suurin valtion yritystukien saaja.

Ahvenanmaan ja Suomen välillä on myös veroraja, joka esimerkiksi mahdollistaa osalle yrityksistä verovapaan myynnin.
...
http://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005336588.html?ref=rss